Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-8) Milj. e (1-8) Tuonti Vienti 2014 (1-8) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 ÖLJYTUOTTEIDEN VIENTI JA TUONTI VILKASTA RUOTSIN KAUPASSA Ruotsi edelleen suurin vientimaamme Suomen vienti Ruotsiin nousi vuonna 2013 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kolme prosenttia edellisvuotista suuremmaksi ja kasvoi melkein 6,5 miljardiin euroon. Tämän vuoden tammi-elokuussa vienti Ruotsiin laski prosentin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2012 vienti laski seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan vajaat 6,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 Ruotsin osuus koko viennistä oli 11,6 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 11,1 prosenttia. Tuonti Ruotsista nousi viime vuonna viisi prosenttia vajaaseen 6,7 miljardiin euroon. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa tuonti on kasvanut kaksi prosenttia. Kauppa Ruotsin kanssa on pitkään ollut Suomelle ylijäämäistä, mutta vuonna 2012 kauppatase jäi 78 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2013 alijäämä kasvoi 204 miljoonaan euroon ja kuluvan vuoden tammi-elokuussa alijäämää oli kertynyt jo 308 miljoonaa euroa. Ruotsi oli vuonna 2013 Suomen 11. suurin alijäämämaa Itävallan jälkeen ja Brasilian edellä. Viennin kasvu vuonna 2013 johtui ennen kaikkea öljytuotteiden sekä raudan ja teräksen viennin kasvusta. Myös kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi. Toisaalta sähkökoneiden ja laitteiden sekä kuljetusvälineiden vienti putosi. Tuonnin kasvu johtui erityisesti öljytuotteiden, ajoneuvojen ja metalliteollisuuden tuotteiden tuonnin kasvusta. Ruotsi on yhä Suomen tärkein vientimaa vajaan 12 prosentin osuudella koko viennistä vuonna 2013, ja on ollut sitä vuodesta 2010 lähtien. Saksa oli toiseksi suurin vientimaamme vajaan kymmenen prosentin osuudellaan ja Venäjä kolmanneksi suurin myös noin kymmenen prosentin osuudella. Tuonnissa Ruotsi oli kolmanneksi suurin 11 prosentin osuudella. Venäjä on ollut vuodesta 2006 suurin tuontimaamme, sen osuus koko tuonnista oli viime vuonna yli 18 prosenttia. Saksa oli toisena 13 prosentin osuudella. Koko kauppavaihdolla mitattuna Ruotsi oli vuonna 2013 Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Venäjän jälkeen. Kuvio 2. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-8) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase (1-8) Milj. e

3 2 Kuvio 4. Vienti Saksaan, Venäjälle ja Ruotsiin kuukausittain (elokuu) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista kuukausittain (elokuu) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Ruotsin ulkomaankaupassa Suomi oli vuonna 2013 noussut kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi seitsemän prosentin osuudella. Vuonna 2012 Suomi oli neljäs. Ruotsin suurin vientimaa oli Norja, jolla oli noin 11 prosentin osuus. Ruotsin kokonaistuonnissa Suomi oli vasta kuudennella sijalla ja osuus Ruotsin kokonaistuonnista oli vajaat kuusi prosenttia viime vuonna. Saksa oli ylivoimaisesti suurin Ruotsin tuontimaista yli 17 prosentin osuudellaan. EU-maiden osuus Ruotsin kokonaistuonnista oli peräti 69 prosenttia, kun vastaava luku Suomessa oli 57 prosenttia. Ruotsin viennistä 58 prosenttia ja Suomen viennistä 55 prosenttia suuntautui EU-maihin. 1 Viennin rakenteet olivat päätasoilla sangen samanlaiset Ruotsissa ja Suomessa viime vuonna. Ruotsin vientiä hallitsee kuitenkin suuremmalla osuudella koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (39 %). Suomen vastaava luku oli 27 prosenttia. Ruotsin suurimmat tuontitavararyhmät ovat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, kuten Suomellakin, mutta energiatuotteiden tuonnin osuus on pienempi. Ruotsilla se on 14 ja Suomella 23 prosenttia. Suomen vienti Ruotsiin on pääosin Ruotsin yleisen tuontirakenteen mukainen, paitsi energiatuotteissa, joissa Suomen osuus kokonaistuonnista oli huomattavasti suurempi (27 %). 1 Ruotsin koko tavaraviennin arvo laski seitsemän prosenttia ja -tuonti kuusi prosenttia vuonna Suomen koko vienti laski samalla ajanjaksolla prosentin ja tuonti kaksi prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa Ruotsin koko vienti nousi kaksi prosenttia ja tuonti viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sekä Suomen vienti että tuonti laskivat tammi-elokuussa 2014 prosentin. 1 Lähde: Statistiska Centralbyrån, Utrikeshandel, export och import av varor januari-december 2013

4 3 Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-8) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , ,1-308 ÖLJYTUOTTEIDEN VIENTI RUOTSIIN NOUSI EDELLEEN Raudan ja teräksen vienti kasvoi yli kymmeneksen Öljytuotteiden vienti Ruotsiin nousi viime vuonna kuusi prosenttia ja se oli edelleen suurin vientitavararyhmä Ruotsin kanssa käytävässä kaupassa 27 prosentin osuudella. Öljytuotteiden viennin arvo oli lähes 1,8 miljardia euroa. Viennin kasvu johtui kokonaan vientimäärien noususta (+9 %), sillä vientihinnat laskivat samaan aikaan kaksi prosenttia. Ruotsin osuus öljytuotteiden kokonaisviennistä oli 26 prosenttia vuonna 2013 ja maa on ylivoimaisesti suurin öljytuotteiden vientimaamme. Alankomaat ovat toisella sijalla 11 prosentin osuudella. Koko tavararyhmän koneet, laitteet ja kuljetusvälineet osuus kokonaisviennistä Ruotsiin oli vajaa viidennes vuonna Viennin arvo laski kuusi prosenttia edellisvuodesta. Eri toimialojen koneiden, laitteiden ja moottoreiden vienti Ruotsiin kääntyi neljän prosentin nousuun viime vuonna ja oli arvoltaan 629 miljoonaa euroa. Ryhmän osuus oli lähes kymmenes koko viennistä Ruotsiin. Vuoden 2014 tammi-elokuussa koneiden ja laitteiden vienti putosi seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan 381 miljoonaa eurroa. Vuonna 2013 maansiirto- ja kaivuukoneiden (62 milj. euroa) vienti laski kahdeksan prosenttia ja traktoreiden (48 milj. euroa) vienti väheni kuusi prosenttia. Muita maatalouskoneita vienti väheni noin 15 prosenttia ja oli arvoltaan vajaat 50 miljoonaa euroa. Generaattoreiden vienti (55 milj. euroa) nousi kolme prosenttia. Paperiteollisuuskoneiden ja niiden osien vienti nousi viidenneksen 63 miljoonaan euroon. Nosto- ja lastauskoneiden (73 milj. euroa) vienti laski vain prosentin. Kuumennus- ja jäähdytyskoneita vietiin 46 miljoonan euron (+12 %) edestä. Teollisuuden höyrykattiloiden ja niiden osien vienti lähes kolminkertaistui 32 miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti putosi 14 prosenttia 283 miljoonaan euroon vuonna Tavararyhmän osuus koko viennistä oli yli neljä prosenttia. Sähkömuuttajien vienti (49 milj. euroa) kasvoi prosentin ja sähkökaapelin vienti nousi reilun kymmeneksen (43 milj. euroa). Viestintälaitteiden (51 milj. euroa) vienti putosi kolmanneksen ja sähkökytkentälaitteiden (64 milj. euroa) vienti laski prosentin. Atk-laitteiden vienti romahti 26 miljoonaan euroon (-37 %). Tammi-elokuussa 2014 sähkökoneiden ja laitteiden vienti laski kahdeksan prosenttia 171 miljoonaan euroon. Metalliteollisuuden vienti Ruotsiin vuonna 2013 oli arvoltaan 806 miljoonaa euroa eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Metalliteollisuuden osuus koko viennistä Ruotsiin säilyi 12 prosentissa. Rautaa ja terästä vietiin viime vuonna Ruotsiin 573 miljoonan euron arvosta, mikä oli yli kymmeneksen edellisvuotta enemmän. Raudan ja teräksen osuus koko viennistä Ruotsiin oli vajaat yhdeksän prosenttia. Värimetallien vienti yhteensä laski 11 prosenttia, viennin arvo oli 233

5 4 miljoonaa euroa ja osuus vajaat neljä prosenttia kokonaisviennistä. Tammi-elokuussa 2014 värimetallien vienti putosi yli viidenneksen ja oli arvoltaan 121 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kuparin viennin arvo laski runsaaseen 100 miljoonaan euroon (-6 %). Nikkelin vienti romahti yli 40 prosenttia 53 miljoonaan euroon, mutta alumiinin vienti nousi 34 miljoonaan euroon (+7 %). Metallituotteiden, mm. erilaisten teräs- ja alumiinirakenteiden, viennin arvo putosi neljä prosenttia 192 miljoonaan euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi kolme prosenttia viime vuonna ja oli arvoltaan 679 miljoonaa euroa. Niiden osuus koko viennistä Ruotsiin oli vuonna 2013 runsas kymmenen prosenttia. Erilaisten kemiallisten aineiden vienti putosi yli kymmeneksen 131 miljoonan euroon mutta muovien vienti nousi 11 prosenttia 242 miljoonaan euroon. Lannoitteiden vienti (63 milj. euroa) laski yli 10 prosenttia. Lääkevalmisteiden vienti nousi peräti 54 prosenttia 55 miljoonaan euroon. Väriaineiden vienti puolestaan väheni 69 miljoonaan euroon (-5 %). Myös puuöljyjen vienti putosi viisi prosenttia (55 milj. euroa) Metsäteollisuustuotteiden vienti Ruotsiin on vähäistä. Kaikkiaan metsäteollisuussektorilla oli vain vajaan seitsemän prosentin osuus koko viennistä Ruotsiin. Paperia ja pahvia vietiin viime vuonna 247 miljoonan euron arvosta, vienti laski neljä prosenttia. Puutavaran vienti oli arvoltaan 69 miljoonaa euroa (+13 %). Paperimassan viennin arvo oli 34 miljoonaa euroa, vienti kasvoi viime vuonna kolme prosenttia. Sahatavaran vienti nousi 85 miljoonaan euroon (+11 %). Kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin kokonaisuudessaan putosi 334 miljoonaan euroon (-16 %) vuonna Laskua selittää osaksi se, että Ruotsiin vietiin vertailuvuonna risteilyaluksia 75 miljoonalla eurolla. Henkilöautojen vienti kasvoi viime vuona 13 prosenttia 53 miljoonaan euroon, mutta kuorma-autojen vienti putosi neljänneksen 54 miljoonaan euroon. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien vienti nousi 85 miljoonaan euroon (+5 %). Perävaunuja vietiin vajaan 60 miljoonan euron arvosta eli neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Veneiden vienti nousi 14 prosenttia ja oli arvoltaan 31 miljoonaa euroa. Ruotsiin vietiin viime vuonna myös 37 miljoonan euron arvosta helikoptereita. Tammi-elokuussa 2014 kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin kasvoi lähes neljänneksen ja oli arvoltaan 213 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 elintarvikevienti jatkoi kasvuaan kahdella prosentilla ja kohosi 253 miljoonaan euroon lähinnä maitotaloustuotteiden viennin (105 milj. euroa) ansiosta. Lihatuotteiden vienti putosi kahdeksan prosenttia 34 miljoonaan euroon, mutta viljatuotteiden vienti nousi prosentin 27 miljoonaan euroon. Suklaan vienti putosi 28 miljoonaan euroon (-5 %). Muita merkittäviä Ruotsiin vuonna 2013 vietyjä tavaroita olivat erilaiset kojeet ja mittarit, joita vietiin 61 miljoonan euron edestä eli 12 prosenttia vuotta 2012 enemmän. Tehdasvalmisteisia rakennuksia ja niiden osia vietiin 68 miljoonan euron edestä (-3 %). Vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan yli 89 miljoonaa euroa, eli seitsemän prosenttia vuotta 2012 enemmän. Lisäksi Ruotsiin toimitettiin viime vuonna vajaan 160 miljoonan euron edestä panssariajoneuvoja.

6 5 Kuvio 6. Vienti Ruotsiin tavararyhmittäin v Muut tavarat (+13 %) 20,1 % Elintarvikkeet (+2 %) 3,9 % Kuljetusvälineet (-16 %) 5,1 % Öljytuotteet (+6 %) 27,1 % Sähkökoneet ja laitteet (-14 %) 4,4 % Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit (+4 %) 9,7 % Metallituotteet (-4 %) Värimetallit (-11 %) 3,0 % 3,6 % Rauta ja teräs (+11 %) 8,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+3 %) 10,5 % Paperi ja pahvi (-4 %) 3,8 % Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-8) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 253 3, , Öljytuotteet , ,4-7 5 Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 247 3, , Rauta ja teräs 573 8, , Värimetallit 233 3, , Metallituotteet 192 3, , Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit 629 9, , Sähkökoneet ja laitteet 283 4, ,2-8 78,79 Kuljetusvälineet 334 5, ,3 24 Muut tavarat , ,9 8 Yhteensä , ,0-1

7 6 ÖLJYTUOTTEIDEN TUONTI NOUSI MERKITTÄVÄSTI Malmien tuonti putosi kolmanneksen Energiatuotteiden tuonnin osuus kokonaistuonnista Ruotsista nousi vuonna 2013 lähes neljännekseen, kun se edellisvuonna oli 16 prosenttia. Öljytuotteiden tuonti nousi viime vuonna 127 prosenttia ja oli arvoltaan noin miljardi euroa. Osuus kokonaistuonnista Ruotsista nousi noin 16 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli seitsemän prosenttia. Öljytuotteiden tuontimäärät kasvoivat vuonna 2013 lähes 130 prosenttia, mutta tuontihinta putosi kaksi prosenttia. Sähkövirran tuonti putosi 574 miljoonasta eurosta 522 miljoonaan euroon (-9 %). Sähkön tuonti Ruotsista on vaihdellut vuosittain voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 sähköä tuotiin vain 91 miljoonalla eurolla. Vuoden 2014 tammi-elokuussa sähköä tuotiin 466 miljoonan arvosta, eli 48 % edellisvuotta enemmän. Malmien ja metalliromun tuonnin arvo putosi viime vuonna 314 miljoonaan euroon, mikä oli noin kolmanneksen vuoden 2012 tuontia vähemmän. Vuoden 2013 tuonnista rautamalmirikasteen osuus oli 233 miljoonaa euroa (-33 %) ja sinkkirikasteen osuus 65 miljoonaa euroa (-17 %). Tammi-elokuussa 2014 malmien ja metalliromun vienti kasvoi 21 prosenttia. Metalliteollisuuden tuonnin arvo oli viime vuonna 428 miljoonaa euroa, kasvua 15 prosenttia vuodesta Raudan ja teräksen tuonnin arvo, 340 miljoonaa euroa, nousi lähes kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Värimetallien tuonti sen sijaan putosi 19 prosenttia, 88 miljoonaan euroon. Kuparia tuotiin 45 miljoonan euron (-27 %) ja alumiinia 38 miljoonan euron (-1 %) edestä. Metallista valmistettuja tuotteita tuotiin 183 miljoonan euron edestä, eli 11 prosenttia vuotta 2012 vähemmän. Erityisesti laski metallisten säiliöiden ja astioiden tuonti (-31 %). Vuoden 2014 tammielokuun aikana metallituotteiden tuonti on laskenut edelleen (-22 %) 98 miljoonaan euroon. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnin osuus oli yhdessä vajaa neljännes koko tuonnista Ruotsista viime vuonna. Tuonnin arvo oli noin 1,6 miljardia euroa, eli viisi prosenttia vuoden 2012 tuontia vähemmän. Koneiden ja laitteiden osuus koko tuonnista oli 10 prosenttia. Näiden tavaroiden tuonti oli arvoltaan 640 miljoonaa euroa viime vuonna, laskua kertyi seitsemän prosenttia. Maansiirto- ja kaivuukoneiden (74 milj. euroa) tuonti väheni 23 prosenttia. Ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden ym. lämmönsiirtimien tuonti kasvoi prosentin 117 miljoonaan euroon. Nosto- ja lastauskoneiden (66 milj. euroa) tuonti kasvoi kolme prosenttia, mutta pumppujen tuonti putosi 15 prosenttia 38 miljoonaan euroon. Erilaisten moottoreiden ja generaattoreiden tuonti säilyi edellisvuoden tasolla ja oli arvoltaan 103 miljoonaa euroa. Hanojen ja venttiilien tuonti putosi 38 miljoonaan euroon (-4 %). Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Ruotsista nousi vuonna 2013 viisi prosenttia ja niiden osuus oli lähes kahdeksan prosenttia koko tuonnista. Ryhmän 517 miljoonan euron arvoisesta tuonnista sähkökaapelin osuus oli 82 miljoonaa euroa (-10 %), kotitalouskoneiden osuus 49 miljoonaa euroa (-8 %) ja atk-laitteiden 112 miljoonaa euroa (+30 %). Puhelinlaitteiden tuonti oli 113 miljoonaa euroa, kasvua kertyi viime vuonna lähes kolmannes. Sähkökytkentälaitteiden tuonti kasvoi neljä prosenttia 49 miljoonaan euroon, mutta monitoreiden tuonti putosi 16 prosenttia 37 miljoonaan euroon. Moottoriajoneuvojen tuonti Ruotsista kasvoi viime vuonna 14 prosenttia ja niiden osuus kokonaistuonnista oli vajaat seitsemän prosenttia. Henkilöautojen tuonnin arvo oli viime vuonna 115 miljoonaa euroa, kasvua oli yli viidennes. Myös kuorma-autojen tuonti nousi noin viidenneksen 209 miljoonaan euroon. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien tuonti väheni kahdeksan prosenttia 73 miljoonaan euroon. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti väheni vuonna 2013 prosentin edellisvuodesta 639 miljoonaan euroon. Ryhmän osuus on vajaan kymmeneksen koko tuonnista Ruotsista. Lääkkeiden osuus oli 200 miljoonaa euroa. Lääkkeiden tuonti kasvoi viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muovien tuonnin arvo oli 169 miljoonaa euroa (+5 %) ja väriaineiden 65 miljoonaa euroa (-4 %).

8 7 Metsäteollisuuden tuotteita tuotiin vuonna 2013 yli 319 miljoonan euron edestä, mikä oli noin kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Sektorin osuus koko tuonnista Ruotsista oli vajaa viisi prosenttia. Paperia ja pahvia tuotiin 233 miljoonan euron edestä, eli neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Elintarviketuonnin arvo nousi vuonna 2013 viisi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi ja kohosi 477 miljoonaan euroon. Viljatuotteita tuotiin 66 miljoonan euron arvosta (-4 %), maitotaloustuotteita 63 miljoonan euron arvosta (+9 %) ja kalatuotteita 62 miljoonan euron arvosta (+17 %). Suklaan tuonti oli arvoltaan 40 milj. euroa ja kasvoi seitsemän prosenttia. Muita huomattavia tuontitavararyhmiä vuonna 2013 olivat huonekalut (103 MEUR), joiden tuonti laski kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna, sekä erilaiset kojeet ja mittarit, joita tuotiin 76 miljoonan euron edestä (-7 %). Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tuonti kasvoi neljä prosenttia 177 miljoonaan euroon. Kuvio 7. Tuonti Ruotsista tavararyhmittäin v Sähkökoneet ja - laitteet (+5 %) 7,7 % Muut tavarat (-13 %) 16,1 % Moottoriajoneuvot (+14 %) 6,6 % Elintarvikkeet (+5 %) 7,1 % Malmit ja metalliromu (-30 %) 4,7 % Öljytuotteet (+127 %) 15,5 % Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit (-7 %) 9,6 % Metallituotteet (-11 %) 2,7 % Metallit (+15 %) 6,4 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (+4 %) 2,6 % Sähkövirta (-9 %) 7,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-1 %) Paperi ja pahvi (-4 %) 9,5 % 3,5 % Taulukko 3. Tuonti Ruotsista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2013 Milj. e Osuus % Muutos % 2014 (1-8) Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 477 7, , Malmit ja metalliromu 314 4, , Öljytuotteet , , Sähkövirta 522 7, , Kemialliset aineet ja tuotteet 639 9, , Paperi ja pahvi 233 3, ,4-6 65,84-85, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 177 2, , Metallit 428 6, , Metallituotteet 183 2, , Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit 640 9, , Sähkökoneet ja -laitteet 517 7, , Moottoriajoneuvot 444 6, ,8-3 Muut tavarat , ,3 9 Yhteensä , ,0 2

9 VIENTI RUOTSIIN V (1-8) (1-8) 2014(1-8) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 417 0,0 0, ,0-01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,4 1 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 65 0,0 94 0, , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 5 0,0 > , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 3 0, ,1 > ,2 11 0, sähkövirta , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 280 0, , ,0 88 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 7 0,0 5 0, ,0 2 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,2 5 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,3-9 YHTEENSÄ , , , ,0-1

10 TUONTI RUOTSISTA V (1-8) (1-8) 2014(1-8) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 416 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,8 4 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 11 0,0 11 0, ,0 58 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 63 0, , ,0 60 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,1-9 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 22 0,0 29 0, , ,0 > sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 105 0,0 80 0, ,0 12 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , ,0 6 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,1-4 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,4-1 9 muut tavarat , , , ,9 28 YHTEENSÄ , , , ,0 2

11 Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 2014:M15, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi