Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 11 1
Kuva: Rosmariinipaju (Salix rosmariinifolia) Sampo III:n metsässä. Kannen kuva: Heinä- ja suurruohovaltaista rauduskoivikkoa Metsäkukantien pään eteläpuolisen sähkölinjan eteläpuolella pellon reunassa. Valokuvat ovat Heli Jutilan ottamia. Lähdeviite: Jutila Heli 2010: Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 11. 12 s. + 1 liite. ISBN 978-952-9509-91-1 ISSN-L 1798-0704 ISSN 1798-0704 (painettu) ISSN 1798-0712 (verkkojulkaisu) 2
Sisällys Tausta ja menetelmät 4 Kasvillisuuskuviot 4 Metsäkukantien pään lähistön kasvillisuus 4 Peltoalueen ja Sammonsuon valtaojan kasvillisuutta 6 Kausikosteiden lampien tuntuman metsä 6 Kevyenliikenteen väylän ja pellon välinen metsä 8 Kevyenliikenteen väylän pohjoispuolinen metsä 9 Tulosten tarkastelu 11 Uhanalaiset ja muut suojelunarvoiset lajit 11 Uhanalaiset tai suojeltavat luontotyypit 11 Suositukset 11 Kirjallisuus 12 Liite 1. Alueen putkilokasvi-, sammal- ja sienilajeja. 3
Tausta ja menetelmät Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy:n 2005 laatimassa Alajärven itäpuolisten alueiden kasvillisuuskartoituksessa kuvio 10 sijoittuu kokonaisuudessaan ja 11 osin Sampo III:n alueelle. Hirsimäen eteläpuolen metsä kuvataan em. selvityksessä seuraavasti: Alueella on nuorehkoja sekametsiä ja kuusimetsiä, joiden tiheys vaihtelee. Itäosa on koivumetsää ja osin varttunutta kuusimetsää, jotka ovat harvennettuja. Osa alueesta on ehkä entistä peltoa tai laidunta. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Vastaavasti kuvion 11, Hirsimäen Loimalahden välinen alue, osalta todetaan Alueen länsiosassa on nuorta harvennettua koivumetsää. Hirsimäen asuinalueen lähellä on kaivettuja lammikoita. Alueen keskellä on nuoria seka-, lehti- ja havumetsiä ja mäntytaimikoita. Itäosa on varttunutta tuoretta lehtomaista kangasta. Alueen keskellä sijaitsee maankaatopaikka, jossa kasvaa ruderaatti- ja tulokaskasveja. Erityisiä harvinaisuuksia ei kuitenkaan havaittu. Alueen pohjoisosan metsään ja pellolle on rakennettu ja rakenteilla uusia omakotitaloja. Sammonoja on perattu suoraksi, ja sen varrella kasvaa nuorta lehtimetsää. Alueen eteläosa on varttunutta tuoretta lehtomaista kangasta. Kaiken kaikkiaan metsät ovat tehokkaasti hoidettuja ja varttunutta metsää on niukasti. Muu kohde Myllyoja sijaitsee alueen itäreunalla, mutta alueella ei ole muita merkittäviä luontoarvoja. Koska Envibion selvitys on laadittu osayleiskaavatyötä varten, laadittiin Sampo III asemakaavatyön yhteydessä kaupungin omana työnä tarkentava luontoselvitys. Sampo III:n alueen alavuus asettaa haasteita alueen rakentamiseen ja hulevesien hallintaan. Alueen valtaojat ja lammet, vaikka eivät olekaan alun perin luonnontilaisia, ovat tyypillistä ympäristöä, jonka mahdollisuuksia asemakaavan laatimisen yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään. Hulevesikysymyksissä voidaan hyödyntää Hämeenlinnan hulevesistrategiatyön ja Sammonojan kunnostuksen hedelmiä. Ympäristöasiantuntija Heli Jutila tutustui kohteeseen ja laati tämän selvityksen. Kasvillisuuskuviot Metsäkukantien pään lähistön kasvillisuus Metsäkukantien pään bussien kääntöpaikan luona on kuusivaltaista noin 20 m korkuista 40 v metsää, jossa raudus hiessekoitus. Kenttäkerros on lehtomaista kangasta (OMT) valtalajeinaan metsäkastikka (Calamagrostis arundinaceae) ja käenkaali (Oxalis acetosella). Maininnanarvoista lajistoa ovat myös soreahiirenporras (Athyrium filix-femina), kastesammal (Plagiochilia asplenoides), isotavikki (Pyrola rotundifolia), metsäkorte (Equisetum sylvaticum), ojakellukka (Geum rivale) ja valkovuokko (Anemone nemorosa). Kosteissa kohdissa on korpimaisuutta ja kostean lehdon piirteitä: lajistossa mm. viitakastikka (Calamagrostis canescens), mesiangervo (Filipendula ulmaria), suo-orvokki (Viola palustris), kurjenjalka (Potentilla palustris), korpipaatsama (Rhamnus frangula), karhunputki (Angelica sylvestris) ja koiranvehnä (Elymus caninus). 4
Kuva 1. Metsää Metsäkukantien päässä. 10.9.2009 HJ. Sähkölinjojen alla kasvaa pajuja ja viitakastikka- ja mesiangervovaltaista suurruohostoa. Sienilajistoon kuuluvat mm. punakärpässieni ja mustarousku. Noin 22 metrisessä 45-vuotiaassa raudusvaltaisessa metsässä, jonka kenttäkerros on heinä- ja suurruohovaltainen, kasvaa valtalajina mesiangervoa ja pujoa (Artemisia vulgaris) ja muita maininnan arvoisia lajeja ovat pikkulaukku (Rhinanthus minor), metsätähtimö (Stellaria longifolia), kumina (Carum carvi), harmaaleppä (Alnus incana). Kolme pientä lohkaretta erottuu selvästi. Kenttäkerroksessa on heinäsirkkoja ja pelto-ohdakkeen (Cirsium arvense) varressa äkämä. Kuva 2. Mesiangervovaltaista suurruohostoa sähkölinjan alla. Koivikon takana Sammon pellot. 10.9.2009 HJ. 5
Peltoalueen ja Sammonsuon valtaojan kasvillisuutta Suuri osa Sampo III:n alueesta on pujo nokkos (Urtica dioica) ja juolavehnävaltaista viljelemätöntä peltoa. Valtaojassa kasvaa mm. korpikaisla (Scirpus sylvaticus), luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), rentukka (Caltha palustris), keräpäävihvilä (Juncus conglomeratus), rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis), paimenmatara (Galium album) ja pikkulimaska (Lemna minor). Ojan pientareilla kasvavat kiiltopaju (Salix phylicifolia), raita (S. caprea), haapa (Populus tremula) ja hieskoivu (Betula pubescens). Vedessä havaittiin malluaisia ja vesimittareita. Myös muutama vitalaji (ainakin purovita Potamogeton alpinus)kasvaa ojassa, jonka vesi on varsin kirkasta ja kylmää kertoen ehkä alueella olevista pohjavesipurkaumista. Kuva 3. Vasemmalla korpikaislan peittämää ja oikealla pelto-ohdakkeiden ja pajujen kehystämää valtaojaa. 10.9.2009 HJ. Kausikosteiden lampien tuntuman metsä Eteläisin kausikostea lampi oli kuivillaan. Sitä ympäröivät muutamat kookkaat kuuset. Ympäristö on säästämisen arvoinen, joskin roskia on jonkin verran. Lampareessa kasvavat runsaana luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata), pullosara (Carex rostrata), kurjenjalka ja viitakastikka sekä ojasorsimo (Glyceria fluitans). Metsän puolella viihtyvät harmaaleppä, taikinamarja (Ribes alpinum), mustaherukka (R. nigrum), sudenmarja (Paris quadrifolia), valkovuokko, metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum). Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) - metsäkortevaltaisessa korpikuviossa ovat vallalla kuuset ja hieskoivut. Seitikkejä ja kastesammalta tavataan. 6
Kuva 4. Vasemmalla eteläisin kuivunut lampare ja oikealla luoteinen lampare aivan asutuksen tuntumassa, Metsälammentien ja Sammaleisentien kulmauksessa. 10.9.2009 HJ. Noin 30 m päässä sijaitseva toinen kausikostea lampi oli niin ikään kuivillaan. Pohjalla kasvaa runsaana luhtarölliä (Agrostis canina) ja suo-orvokkia, viitakastikkaa, kurjenjalkaa, rentukkaa, raatetta (Menyanthes trifoliata) sekä luhtalemmikkiä. Kiiltopajuja on rannoilla. Sammaleista mainittakoon sirppisammalet ja palokeuhkosammal (Marcanthia polymorpha). Kulttuurivaikutteisuudesta ja asuntojen läheisyydestä kertoo nokkosen runsaus. Lammen itäkaakkoispuolen lehtometsässä soreahiirenporras on paikoin runsas. Pensaskerros on varsin tiheä koostuen pääosin koivujen taimista. Alueella on myös pienempi karttaan merkitsemätön kuivunut lampare. Maininnan arvoisia ovat myös isotalvikki, tammen taimet (Quercus robur), ahomansikka (Fragaria vesca), leskenlehti (Tussilago farfara), roskariinipaju (Salix rosmariinifolia), käenkukka (Lychnis flos-cuculi) ja purtojuuri (Succisa pratensis). Pellon koillispuoli on varttunut rauduskoivikko, jonka kenttäkerros on mesiangervojen ja muiden suurruohojen vallitsema. Sienistä mainittakoon viinihapero, herkku- ja lehmäntatti. Maahisentieltä lähtevän kevyen liikenteen väylän eteläpuolella, Menninkäisentien pään kohdalla on alueen suurin ja syvin lampi, jossa oli myös käyntihetkellä vettä keskiosan syvimmässä kohdassa. Tämä on eittämättä säästämisen arvoinen kohde. On huomattava, että myös Sampo II alueella on muutamia lampia, jotka säästettiin metsälain mukaisen lehdon ohella. Sammon alueen luonteeseen kuuluvat erilaiset pienvedet. Tämänkin lammen luona oli ikävä kyllä roskaantumista mm. hylättyjä polkupyöriä. Lammen rannoilla kasvaa harmaaleppiä ja pohjoispuolen, ylempänä olevalla kivennäismaalla rykelmä kuusia. Tämän lammen lajistoon kuuluvat mm. rönsyrölli (Agrostis stolonifera), pullosara, ojasorsimo, luhtakastikka, suo-orvokki, pikkuvesitähti (Callitriche palustris), pikkulimaska, ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica), luhtalitukka (Cardamine pratensis), rantaminttu (Mentha arvensis), suo-ohdake (Cirsium palustre), tummarusokki (Bidens tripartita), tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius) ja vesisammalia (Calliergon ja Warnstorfia). 7
Kuva 5. Syvin lampare Menninkäisentien eteläpäässä. 10.9.2009 HJ. Kevyenliikenteen väylän ja pellon välinen metsä Erirakenteisessa kuusivaltaisessa, tuoreessa lehtometsässä kasvaa lammen länsi- ja pohjoispuolella runsaasti tuomea (Prunus padus) ja muita lehtipuita. Paikoin lehtomaiseksi kankaaksi muuttuvassa nuorehkossa kuusimetsässä on runsaasti koivua (hies, raudus) ja aukkopaikkoja, joita luonnehtii heinävaltaisuus kuten metsäkastikka ja nurmirölli (Agrostis capillaris). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali ja metsäimarre. Korpimaisuudesta kertovat korpi-imarre (Thelypteris phegopteris), riidenlieko (Lycopodium annotinum) ja viitaorvokki (Viola ruprechtiana). Lehtomaisuudesta kertovat mm. lehtokorte (Equisetum pratense), metsäkurjenpolvi, soreahiirenporras, syyläjuuri (Scrophularia nodosa) ja vattu (Rubus idaeus), jotka paikoin ovat valtalajina. Sienistä mainittakoon karva- ja kangasrousku. Metsän avoimuus ja osa lajeista tuntuu kertovan jo vuosikymmenien takaisesta laidunkäytöstä esim. kurjenkello (Campanula persicifolia) ja huopaohdake (Cirsium helenioides). Asutuksen ja pellon välinen kapea metsäinen vyöhyke, joka näillä kohdin levenee laajemmaksi, on tärkeä ekologinen käytävä, joka tulee huomioida kaavoituksessa. Metsä muuttuu itään lehtipuuvaltaisemmaksi, ja sieltä löytyy yksittäisiä lehtipuulahopuita kääpineen. Yksittäinen kookas raita on säästämisen arvoinen. 8
Kuva 6. Lahopuu ja raita rikastuttavat Sammonojan lehdon maisemaa. 10.9.2009 HJ. Hakkuuaukolle on jätetty muutama kelo kolopuu. Hakkuun reunalta länsipuolen harvasta ja matalakasvuisemmasta metsästä löytyvät mm. känsätuhkelo, kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), ruusukesammal (Rhodobryum roseum), sinivuokko (Hepatica nobilis), sananjalka (Pteridium aquilinum), kalliokielo (Polygonatum odoratum). Kevyenliikenteen väylän pohjoispuolinen metsä Kaistale tuoretta sinivuokko-käenkaalityypin (HeOT) lehtoa lehtokuusamineen (Lonicera xylosteum), jää suunnitellun tien länsipuolelle. Koillisesta alueelle työntyvä tielinjaus kulkee läpi varttuneen, n. 80-vuotiaan kuusikon, jossa on harvakseltaan muutamia haapoja. Mäen ylityksen kohdalla metsätyyppi on tuoretta kangasta (MT), jossa kasvaa kantarelleja. Kevyen liikenteen väylän tuntumassa tavataan myös tuppisara (Carex vaginata), sormisara (C. digitata), kissankello (Campanula rotundifolia), nuokkuhelmikka (Melica nutans) ja tammen taimia (1,2 m). Linnustosta kirjattiin fasaani (Phasianus colchicus) ja peippo (Fringilla coelebs). Koko alueella tavatuista kasvi- ja sienilajeista on laadittu luettelo, joka on liitteessä 1. 9
10 Kuva 7. Vasemmalla nuorehkoa kuusikkoa, jossa aukkopaikkoja. Oikealla Päivänsäteentien päässä olevan mäen yli kulkevan tielinja sananjalkavaltaista tuoretta kangasta. 10.9.2009 HJ. Sammonsuo Sammonoja Viiala Kuva 7. Sampo III alueen luontokohteita. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/11. Iäkkäimmät metsät lampi lehto tai lehtomainen kangas
Tulosten tarkastelu Uhanalaiset ja muut suojelunarvoiset lajit Alueelta ei tavattu uhanalaisia tai suojelunarvoisia putkilokasvilajeja. Hirsimäessä on tavattu 1990-luvun lopulla hämeenkylmänkukkaa (Pulsatilla patens) noin 500 m päässä suunnittelualueesta, mutta suunnittelualueella ei ole tietoja tästä lajista. Hämeenkylmänkukkaa esiintyy myös Alajärven rannan tuntumassa Sammonmäessä sekä Kolkanmäessä. Sammonojan tuntumassa on aiemmin tehty liito-oravahavaintoja (Pteromys volans), mutta ko. paikka on nyttemmin hakattu. Koska liito-orava kuitenkin esiintyy Sampo II alueella ja Loimalahden tien itäpuolella, tulee kaavassa huomioida liito-oravan kulkureittien säilyminen erityisesti Sammonojan varrella. Uhanalaiset tai suojeltavat luontotyypit Alueelta ei löytynyt uhanalaisia luontotyyppejä. Alueella on lehtoja, joiden suojeluarvo on vähäinen johtuen mm. puuston nuoresta iästä. Lähiluonnon ja metsäisen ekologisena käytävän säästämiseksi tulisi Hirsimäen ja uuden Sampo III asuntoalueen väliin jättää metsää. Suositukset Lähiluonnon ja metsäisen ekologisena käytävän säästämiseksi tulisi Hirsimäen ja uuden Sampo III asuntoalueen väliin jättää riittävän leveä metsäkäytävä. Menninkäisentien pään kohdalla sijaitsevan syvin lampi ympäristöineen tulee säästää ja kehittää siitä virkistyskäytöllinen keidas. Puustossa on näillä kohdin myös järeitä kuusia, jotka kannattaa säästää. Lähiympäristösuunnitelmassa tulee tutkia tämän alueen luonnonhoitoa ja reitistöjen merkitystä virkistyskäytössä. Sammon alueen luonteeseen kuuluvat erilaiset kaupunkipienvedet kuten lammet ja purot. Mielestäni Sammonsuonojaa voidaan siirtää länteen, ja se tulee säilyttää avo-ojana, joka on muotoiltu Sammonojan kaltaisesti käsittämään maisemallisesti kauniita ja virkistyksellisesti houkuttelevia kosteikkoalueita. Kaavamerkintänä voidaan käyttää esim. hule tai ew-merkintää. Sen sekä Sammonojan alueesta muodostuu paitsi virkistysympäristö myös luonnon monimuotoisuutta säilyttävää lähiluontoa kaupunkipuroineen. Ideana voisi olla, että tutkittaisiin mahdollisuutta perustaa esim. perhospuisto Sammon- ja sen sivuojan varrelle. Lähiympäristösuunnitelmassa ja alueen hoidossa tulee huomioida avoimuus tai puoliavoimuus ja vesiaiheen näkyminen. Hulevedet tulee myös huomioida aluetta suunniteltaessa jättäen teiden niiden varsille imeytymispainanteita ja avo-ojia, joita myöten vedet edelleen johtaa Sammon ojaan tai siihen luoteesta tulevaan haaraan. Sampo III:n hyvin alavalla alueella syntyy haasteita alueen rakenteiden kuivatukselle ja hulevesien turvalliselle johtamiselle. Tämän vuoksi alueelta tulisi laatia hulevesien hallintasuunnitelma, jossa myös hulevesien määriä ja mahdollisia riskitilanteita pyrittäisiin arvioimaan. 11
Kirjallisuus Jutila Heli 2009: Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategia. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 1. 45 s. + 9 liitettä. Jutila Heli 2005: Hämeenlinnan luonto-opas. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän julkaisuja 36. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. 73 s. Metsänen Timo 2005: Hämeenlinnan kaupungin liito-oravaselvitys vuonna 2005. Moniste. Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2005: Alajärven itäpuolisten alueiden kasvillisuuskartoitus. 41 s. 12
Liite 1. Alueen putkilokasvi-, sammal- ja sienilajeja. Lajit 10.9.2009 Agrostis capillaris 1 Agrostis canina 1 Agrostis stolonifera 1 Alisma plantago-aquatica 1 Alnus incana 1 Anemone nemorosa 1 Angelica sylvestris 1 Athyrium filix-femina 1 Betula pendula 1 Betula pubescens 1 Bidens tripartita 1 Calamagrostis arundinacea 1 Calamagrostis canescens 1 Callitriche palustris 1 Caltha palustris 1 Campanula persicifolia 1 Campanula rotundifolia 1 Cardamine pratensis 1 Carex digitata 1 Carex rostrata 1 Carex vaginata 1 Carum carvi 1 Cirsium arvense 1 Cirsium helenioides 1 Cirsium palustre 1 Dryopteris filix-mas 1 Elymus caninus 1 Equisetum pratense 1 Equisetum sylvaticum 1 Filipendula ulmaria 1 Fragaria vesca 1 Galium album 1 Geranium sylvaticum 1 Geum rivale 1 Glyceria fluitans 1 Gymnocarpium dryopteris 1 Hepatica nobilis 1 Juncus conglomeratus 1 Lemna minor 1 Lonicera xylosteum 1 Lychnis flos-cuculi 1 Lycopodium annotinum 1 Melica nutans 1 Mentha arvensis 1 Menyanthes trifoliata 1 Myosotis scorpioides 1 Oxalis acetosella 1 Paris quadrifolia 1 Picea abies 1 Polygonatum odoratum 1 Populus tremula 1 Potamogeton alpinus 1 Potamogeton obtusifolius 1 Potentilla palustris 1 Prunus padus 1 Pteridium aquilinum 1 Pyrola rotundifolia 1 Quercus robur 1 Rhamnus frangula 1 Rhinanthus minor 1 Ribes alpinum 1 Ribes nigrum 1 Rubus idaeus 1 Salix caprea 1 Salix phylicifolia 1 Salix rosmariinifolia 1 Scirpus sylvaticus 1 Scrophularia nodosa 1 Scutellaria galericulata 1 Stellaria longifolia 1 Succisa pratensis 1 Thelypteris phegopteris 1 Tussilago farfara 1 Valeriana officinalis 1 Viola palustris 1 Viola x ruprechtiana 1 Yhteensä lajimäärä 76 Sammallajeja Calliergon ssp. 1 Marcanthia polymorpha 1 Plagiochilia asplenioides 1 Rhodobryum roseum 1 Warnstorfia ssp. 1 Hylocomium splendens 1 Pleurozium schreberi 1 Sienilajeja herkkutatti 1 kangasrousku 1 karvarousku 1 känsätuhkelo 1 lehmäntatti 1 mustarousku 1 punakärpässieni 1 seitikki 1 viinihapero 1 13