MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 29.2.2016. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 23.12.2015-22.1.2016 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee taajaman pohjoisosassa. Alue rajoittuu Sepänmäen teollisuusalueeseen ja Palostenmäen asuntoalueeseen 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Sepänmäki-Palostenmäki asemakaavan muutos. Kaavan tarkoitus Kunnalta ovat teollisuustontit loppumassa. Yleiskaavan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.21 Kaavan rakenne... 3 2.22 Teollisuusalue... 3 2.23 Asuinpientalojen alue... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.11 Alueen yleiskuvaus... 4 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi... 5 3.13 Rakennettu ympäristö... 5 3.131 Väestö, työpaikat, palvelut, rakennuskanta... 5 3.132 Muinaisjäännökset... 6 3.133 Tekninen huolto... 6 3.135 Ympäristön häiriötekijät... 6 1
3.14 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.21 Maakuntakaava... 6 3.22 Yleiskaava... 7 3.23 Asemakaava... 7 3.24 Rakennusjärjestys... 8 3.25 Pohjakartta... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.31 Osalliset... 8 4.32 Vireilletulo... 9 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 9 4.41 Yleiskaavan osoittamat tavoitteet... 9 4.42 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet... 9 4.5 Tutkitut vaihtoehdot... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan mitoitus... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.31 Korttelialueet... 11 5.311 Asuinpientalojen alue... 11 5.312 Teollisuusalue... 11 5.32 Liikennealueet... 12 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 5.41 Suhde maakuntakaavaan... 12 5.42 Suhde yleiskaavaan... 12 5.43 Liikenteelliset vaikutukset... 12 5.44 Palvelujen saatavuus... 12 5.45 Sosiaaliset vaikutukset... 12 5.46 Taloudelliset vaikutukset... 12 5.47 Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 6.1 Havainnekuva... 13 6.2 Toteuttamisen aikataulu... 13 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on käynnistetty kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus päätti 22.6.2015 asemakaavan vireille tulosta. Kunnanhallitus päätti 7.12.2015 jatkosuunnittelun pohjaksi valittavasta vaihtoehdosta. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti 23.12.2015-22.1.2016 välisen ajan. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti. 2.2 Asemakaava 2.21 Kaavan rakenne Sepänmäen teollisuusaluetta laajennetaan Ylöstalontietä jatkamalla. Ylöstalontie on päättyvä tie, jonka päässä on tilava kääntöpaikkavaraus raskaan liikenteen mitoituksella. Kaava mahdollistaa tie jatkamisen yleiskaavan tarkoittamalla tavalla. Palostenmäen asuntoaluetta laajennetaan vähäisessä määrin. Liikenne alueelle johdetaan Juolukkapolun kautta. Teollisuusalueen ja asuntoalueen välille jää n. 50 m leveä viheralue (VL), joka toimii teollisuuden ja asutuksen välisenä suoja-alueena sekä osana taajaman viheralueverkkoa. 2.22 Teollisuusalue Ylöstalontien pohjoispuolinen alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Alue laajentaa olemassa olevaa korttelia. Alueen pinta-ala on 2,33 ha ja siihen on osoitettu kolme ohjeellista rakennuspaikkaa. Niiden keskikoko on 7976 m 2. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi myös ohjeellisesta rakennuspaikkajaosta poikkeavalla tavalla, sillä korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Ylöstalontien eteläpuolinen alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Alueen pinta-ala on 1,67 ha ja siihen on osoitettu neljä ohjeellista rakennuspaikkaa. Niiden keskikoko on 4164 m 2. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi myös ohjeellisesta rakennuspaikkajaosta poikkeavalla tavalla, sillä korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. 2.23 Asuinpientalojen alue Palostenmäen pientaloasutukseen tukeutuen on osoitettu laajennusalue (AO). Alueelle on osoitettu 6 erillispientalon rakennuspaikkaa (AO). Keskimääräinen rakennuspaikan koko on 1714 m 2. Rakennusoikeus on 20 % tontin pinta-alasta (e=0,20), mikä merkitsee keskimäärin 343 kerrosalaneliömetrin rakennusoikeutta. 3
Korttelissa 65 kerrosluku on yksi tai alarinteen puolelta kaksitasoratkaisun salliva ½ k I. Korttelissa 99 kaava sallii joko yksi- tai kaksitasoratkaisun (Iu3/4). Kortteliin 65 on osoitettu olemassa olevaa asutusta vastaan suoja-alueeksi puustoisena säilytettävä tai kehitettävä alueen osa. Liikenne alueelle ohjataan rakennettavan pistotien (Juolukkakuja) välityksellä. Asukkaita alueelle sijoittuu noin 20. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asuntoalue Kunnalla on omistuksessaan runsaasti asemakaavan piirissä olevia pientalojen rakennuspaikkoja peltoalueilla (Narikko ja Kirkkojärvenranta), mutta metsäisiä rakennuspaikkoja on vain noin10. Nämä sijaitsevat käsillä olevan kaava-alueen vieressä Palostenmäen alueella. Käsillä oleva kaava tyydyttää väljien metsäisten rakennuspaikkojen kysyntää. Aikaisemman kysynnän perusteella voi olettaa, että käsillä olevan kaavan rakennuspaikkojen toteutus on ajankohtaista noin 5-10 vuoden kuluttua. Teollisuusalue Aiemman kysynnän perusteella voi päätellä, että alue vastaa noin 10-15 vuoden rakennuspakkojen kysyntää. Alue on maisemassa piilossa, minkä seurauksen se soveltuu myös sellaiseen yritystoimintaan, joka ei sovellu asutuksen yhteyteen tai maisemakuvan kannalta herkille alueille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue liittyy teollisuusalueen ja pientaloalueeseen. Peruskartta hahmottaa rakennettua ympäristöä. 4
Metsäluonto edustaa kuivahkoja kankaita ja kalliometsiä. Ilmakuva: Lentokuva Vallas 2013. 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Alueen sijaintia suurmaisemassa havainnollistaa kohdan 3.11 peruskartta. Suurmaisemassa alue jää piiloon metsän sisälle. Kaavahanketta varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, joka on kaavan oheismateriaalina (Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy/Mikko Siitonen, 2015). Luontoselvityksen yhteenvedossa alueesta todetaan mm. seuraavaa: Metsäluonto edustaa lähinnä kuivahkoja kankaita ja kalliometsiä. Karunpuoleista tuoretta kangasta esiintyy suopainanteiden laskunoron ympäristössä. Valtapuuston muodostaa alueen eteläosassa hyvin tiheä ja osin riukuuntunut varttunut mäntytaimikko. Alueen pohjoisosa on mänty- ja koivuvaltaista nuorta taimikkoa, sekapuuna kuusta ja haapaa. Kalliometsälaikuissa kasvaa jonkin verran vanhempaakin puustoa. Alueelta ei löydetty luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälaissa kuvattuja merkittäviä elinympäristöjä. Kasvistossa ei havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia eikä silmällä pidettäviä lajeja. Muutakaan huomionarvoista lajistoa ei alueella tavattu. Selvitysalueella ei ole mainittavaa merkitystä osana suurmaisemaa. Luontoarvojen (lajisto ja elinympäristöt) kannalta alue on vähämerkityksinen. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö, työpaikat, palvelut, rakennuskanta Alue on rakentamaton, mutta se liittyy teollisuusalueeseen ja pientaloalueeseen. Koulu ja taajaman kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä. 5
3.132 Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx 3.133 Tekninen huolto Alueen vieressä Ylöstalontiellä ja Juolukkapolulla on vedenjakelu- ja viemäriverkko. 3.135 Ympäristön häiriötekijät Olemassa ole teollisuusalue aiheuttaa teollisuuslueelle tyypillistä paikallista melua ja raskasta liikennettä, mutta sillä ei ole merkitystä suunniteltavan asumisen kannlta. Asuntoalueiden ja teollisuusalueen liikenne on erotettu toisistaan. Teollisuusalueelle johtaa suora tieyhteys Orimattilantieltä siten, että liikenne ei häiritse asutusta. 3.14 Maanomistus Alue on kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (ruskea alue). 6
3.22 Yleiskaava Myrskylän kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) alue on osoitettu teollisuusalueeksi (T), pientaloalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V). 3.23 Asemakaava Asemakaava on laadittu vv. 1979 ja 1980. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 7
3.24 Rakennusjärjestys Myrskylän kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan 19.1.2011. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 1975 ja hyväksytty 15.12.1976. Kaavamuutosalueen osalta pohjakartta on ajan tasalla. Tuore ilmakuva havainnollistaa ympäristön rakentamistilannetta. C: Maanmittauslaitos 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnalta ovat teollisuustontit loppumassa. Yleiskaavan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. KH päätti kaavan vireille tulosta 22.6.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset 8
Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Kunnanhallitus päätti 22.6.2015 käynnistää alueen asemakaavatyön ja kuuluttaa asemakaavan vireille tulosta. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti 23.12.2015-22.1.2016. Lausunnot pyydetään vasta kaavaehdotuksesta. Luonnoksesta jätettiin yksi mielipide, jossa on 12 allekirjoittajaa. Mielipiteessä vastustettiin korttelin 65 kolmea rakennuspaikkaa ja vaadittiin niiden osoittamista virkistysalueeksi. Kaavan laatija on tehnyt luonnoksen kannanottoja koskevan 22.2.2016 päivätyn yhteenvedon ja vastineen. Kunnanhallitus päätti 29.2.2016, että kaavoitusta jatketaan luonnoksena nähtävänä olleen vaihtoehdon pohjalta. Luonnosvaiheen palautteen perusteella kaavaan lisättiin olemassa olevaa asutusta vastaan suoja-alueeksi seuraava merkintä: puustoisena säilytettävä tai kehitettävä alueen osa. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Yleiskaavan osoittamat tavoitteet Alue suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti teollisuutta ja yritystoimintaa varten. Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.22. 4.42 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. 9
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. 4.5 Tutkitut vaihtoehdot Kaavoituksen alkuvaiheessa tutkittiin jatkosuunnittelun pohjakasi kolme vaihtoehtoista ratkaisua (VE1, VE2, VE3). Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan asuntoalueen osalta. Nähtävänä ollut kaavaluonnos on laadittu vaihtoehdon VE1 pohjalta. Vaihtoehto VE1 Alueelle on osoitettu 6 rakennuspaikkaa, joiden keskikoko on 1714 m 2. Liikenne alueelle ohjataan rakennettavan pistotien (pituus 85 m) välityksellä. Katuliittymän paikka Juolukkatiehen jyrkähkössä rinteessä ei ole optimaalinen etenkään talvella. Kaavataloudellisesti edullinen, sillä pistotien molemmin puolin on rakennuspaikat. Edellyttää 85 m pitkän kadun ja vesihuoltolinjan rakentamista. Vaihtoehto VE2 Alueelle on osoitettu 6 rakennuspaikkaa, joiden keskikoko on 1654 m 2. Liikenne alueelle ohjataan rakennettavan pistotien (pituus 115 m) välityksellä. Katuliittymän paikka Juolukkatiehen on hyvä ja parempi kuin vaihtoehdossa VE1. Kaavataloudellisesti ei niin edullinen, kuin VE1, sillä katu ja vesihuoltolinja on pidempi. Ratkaisun seurauksena eteläpuolisen rakennuspaikkarivistön molemmin puolin on katu. Edellyttää 115 m pitkän kadun ja vesihuoltolinjan rakentamista. Vaihtoehto VE3 Alueelle on osoitettu 3 rakennuspaikkaa, joiden keskikoko on 2178 m 2. Ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan katuun ja vesihuoltolinjaan. Ei edellytä uusia kunnallistekniikan investointeja. Rakennuskelpoista maata jää hyödyntämättä, mutta virkistysalue on vastaavasti laajempi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 10
5.1 Kaavan mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 ha. Rak. paikkoja ha Rak. oikeus k-m 2 TT 3 2,3 9332 TY 4 1,7 6662 AO 6 1,0 2057 VL 1,3 Kadut 0,5 AO-alueiden laskennallinen asukasmäärä on 21 asukasta. TT- ja TY-alueiden arvioitu yhteenlaskett työpaikkamäärä 50 työpaikkaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja eikä kulttuuriarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet 5.311 Asuinpientalojen alue Palostenmäen pientaloasutukseen tukeutuen on osoitettu laajennusalue (AO). Alueelle on osoitettu 6 erillispientalon rakennuspaikkaa (AO). Keskimääräinen rakennuspaikan koko on 1714 m 2. Rakennusoikeus on 20 % tontin pinta-alasta (e=0,20), mikä merkitsee keskimäärin 343 kerrosalaneliömetrin rakennusoikeutta. Korttelissa 65 kerrosluku on yksi tai alarinteen puolelta kaksitasoratkaisun salliva ½ k I. Korttelissa 99 kaava sallii joko yksi- tai kaksitasoratkaisun (Iu3/4). Kortteliin 65 on osoitettu olemassa olevaa asutusta vastaan suoja-alueeksi puustoisena säilytettävä tai kehitettävä alueen osa. Liikenne alueelle ohjataan rakennettavan pistotien (Juolukkakuja) välityksellä. Asukkaita alueelle sijoittuu noin 20. 5.312 Teollisuusalue Ylöstalontien pohjoispuolinen alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Alue laajentaa olemassa olevaa korttelia. Alueen pinta-ala on 2,33 ha ja siihen on osoitettu kolme ohjeellista rakennuspaikkaa. Niiden keskikoko on 7976 m 2. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi myös ohjeellisesta rakennuspaikkajaosta poikkeavalla tavalla, sillä korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Ylöstalontien eteläpuolinen alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Korttelialueelle ei saa sijoittaa 11
laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Alueen pinta-ala on 1,67 ha ja siihen on osoitettu neljä ohjeellista rakennuspaikkaa. Niiden keskikoko on 4164 m 2. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi myös ohjeellisesta rakennuspaikkajaosta poikkeavalla tavalla, sillä korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. 5.32 Liikennealueet Sepänmäen teollisuusaluetta laajennetaan Ylöstalontietä jatkamalla. Ylöstalontie on päättyvä tie, jonka päässä on tilava kääntöpaikkavaraus raskaan liikenteen mitoituksella. Kaava mahdollistaa tie jatkamisen yleiskaavan tarkoittamalla tavalla. Liikenne asuntoalueelle johdetaan Juolukkapolun kautta. Kaavan toteuttaminen edellyttää uuden kadun rakentamista (Juolukkakuja). 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa (kohta 3.21) alue on taajamatoimintojen aluetta. Kaava on sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa. 5.42 Suhde yleiskaavaan Myrskylän kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) alue on osoitettu teollisuusalueeksi (T), pientaloalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V). Asemakaavaratkaisu toteuttaa yleiskaavan tarkoituksen. 5.43 Liikenteelliset vaikutukset Liikenne teollisuusalueelle johdetaan Orimattilantieltä Ylöstalontien kautta siten ettei se kulje asuntoalueiden kautta. Kaava mahdollistaa tieyhteyden jatkamisen yleiskaavan tarkoittamalla tavalla. Teollisuusalueelle on turvallinen kevyen liikenteen yhteys asuntoalueiden kautta. Liikenne asuntoalueelle johdetaan Mestarintieltä asuntoalueiden kautta reittiä Pussilantie- Juolukkapolku. Pussilantie alkupää on kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta ongelmallisen kapea ja siitä puuttuu kevyen liikenteen väylä. Uudet rakennuspaikat lisäävät Pussilantien liikennemäärää, mutta muutos on kokonaisuuden kannalta vähäinen. 5.44 Palvelujen saatavuus Koulu ja taajaman kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä. 5.45 Sosiaaliset vaikutukset Luonnosvaiheen kuuleminen osoittaa, että joukko Palostenmäen asukkaista vastustaa korttelin 65 kolmea AO-rakennuspaikkaa. 5.46 Taloudelliset vaikutukset Alue liittyy edullisesti olemassa olevaan tieverkkoon. 12
Alueen vieressä on vedenjakelu- ja viemäriverkko, johon asunto- ja teollisuusalueet voidaan edullisesti liittää. 5.47 Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan Alueeseen ei liity erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Maisemassa alue jää piiloon metsä sisälle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnekuva Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1. 6.2 Toteuttamisen aikataulu Asuntoalue Kunnalla on omistuksessaan runsaasti asemakaavan piirissä olevia pientalojen rakennuspaikkoja peltoalueilla (Narikko ja Kirkkojärvenranta), mutta metsäisiä rakennuspaikkoja on vain noin10. Nämä sijaitsevat käsillä olevan kaava-alueen vieressä Palostenmäen alueella. Käsillä oleva kaava tyydyttää väljien metsäisten rakennuspaikkojen kysyntää. Aikaisemman kysynnän perusteella voi olettaa, että käsillä olevan kaavan rakennuspaikkojen toteutus on ajankohtaista noin 5-10 vuoden kuluttua. Teollisuusalue Aiemman kysynnän perusteella voi päätellä, että alue vastaa noin 10-15 vuoden rakennuspakkojen kysyntää. Alue on maisemassa piilossa, minkä seurauksen se soveltuu myös sellaiseen yritystoimintaan, joka ei sovellu asutuksen yhteyteen tai maisemakuvan kannalta herkille alueille. Alue toteutunee lähivuosina. Helsinki 29.2.2016 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva 2. Seurantalomake Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy/Mikko Siitonen, 2015 13
Liite 2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 504 Myrskylä Täyttämispvm 17.04.2016 Kaavan nimi Sepänmäki-Palostenmäki Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,8573 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,8573 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6,8573 100,0 18053 0,26 0,0000 18053 A yhteensä 1,0289 15,0 2058 0,20 1,0289 2058 T yhteensä 3,9989 58,3 15995 0,40 3,9989 15995 V yhteensä 1,2963 18,9 1,2963 L yhteensä 0,5332 7,8 0,5332 M yhteensä -6,8573 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6,8573 100,0 18053 0,26 0,0000 18053 A yhteensä 1,0289 15,0 2058 0,20 1,0289 2058 AO 1,0289 100,0 2058 0,20 1,0289 2058 T yhteensä 3,9989 58,3 15995 0,40 3,9989 15995 TT 2,3333 58,3 9333 0,40 2,3333 9333 TY 1,6656 41,7 6662 0,40 1,6656 6662 V yhteensä 1,2963 18,9 1,2963 VL 1,2963 100,0 1,2963 L yhteensä 0,5332 7,8 0,5332 Kadut 0,5332 100,0 0,5332 M yhteensä -6,8573 M -6,8573