Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä

Jyväskylän yliopisto Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä 15.10.2012-31.12.2014 Toimintaraportti

Jyväskylän yliopisto Student Life kehittämistyön toimintaraportti 2012-2014 Ohjausryhmä ja sen tehtävät Rehtori Matti Manninen nimesi Student Life ohjausryhmän uudelle kaudelle 2012-2014. Nimittämiskirjeessään ohjausryhmän tehtävät määriteltiin seuraavasti: 1(14) Rehtori on tänään tekemällään päätöksellä asettanut Jyväskylän yliopistoon uuden Student Life ohjausryhmän, jonka tehtävänä on vastata Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä. Ohjausryhmän tavoitteena on vakiinnuttaa Student Life toimintamalli sellaiseksi toimintojen kokonaisuudeksi, johon koko yliopistoyhteisö keskeisine alueellisine sidosryhmineen osallistuu ja joka tukee opiskelijan elämänhallinnan taitoja, integroitumista opintoihin, opiskelukykyä, valmistautumista työelämään sekä kaikin puolin kokonaisvaltaisesti edistää opiskelijan hyvinvointia. Ohjausryhmän tehtävänä on vakiinnuttaa parhaimmat ensimmäisenä kehittämiskautena pilotoidut toimintatavat ja liittää ne osaksi Student Life kokonaisuutta, kehittää tutkimuslähtöisesti uusia Student Life mallin tavoitteita palvelevia toimintatapoja sekä yleensäkin kehittää Student Life toimintamallia kokonaisuutena ja tehdä se näkyväksi niin yliopistoyhteisölle kuin opiskelijoiksi hakeutuville. Uusia toimintatapoja on kehitettävä erityisesti yhdessä Keski-Suomen aluetoimijoiden kanssa pyrkien näin sitouttamaan näitä tahoja kumppaneiksi Student Life toimintaan. Ohjausryhmän kokoonpano oli vararehtori Helena Rasku-Puttonen (puheenjohtaja) strategiajohtaja Kari Pitkänen (varapuheenjohtaja), opintopalvelujohtaja Mari Ikonen (varajäsen opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen), professori ja dekaani Marjatta Lairio (varajäsen projektipäällikkö Leena Penttinen), ylilääkäri Pirjo Paajanen (varajäsen vastaava psykiatri Kaarina Pöllänen), JYY:n hallituksen puheenjohtaja* (JYY:n valitsema varajäsen; koulutuspoliittinen sihteeri Susanna Koistinen) suunnittelijat Hanna Ahola (nyk. Laitinen) ja Tapio Anttonen (sihteeristö) * 2012 Kalle Jokinen, 2013 Mari Kröger, 2014 Jenna Anttonen Lisäksi ryhmään kutsuttiin suunnittelija Ilona Laakkonen, jonka työnä ovat eportfolion ja ohjaussivuston kehittämisprojektit. Ohjausryhmän toiminta oli aktiivista ja vuorovaikutteista, ja se kutsui kokouksiinsa asiantuntijoita eri aihepiireistä. Ohjausryhmä kokoontui kauden aikana 22 kertaa. Kehittämisteemat Toimintakaudella 2012-2014 keskityttiin viiteen kehittämisteemaan, joita olivat: 1. opiskelijahyvinvoinnin parantaminen, 2. osaamisperustaisen opiskelun menetelmien kehittäminen, 3. ohjaustyön käytännöt, 4. opiskelun saavutettavuus ja esteettömyys sekä 5. vaikuttavuus ja yhteistyö lähialueella. Läpileikkaavina toimintaperiaatteina ovat olleet eri toimijoiden kanssa tehtävä tiivis yhteistyö ja kehittämisen tutkimuksellinen ote. Teemoihin liittyvien pilottien pohjalta on luotu ja kehitetty uusia toimintamalleja. Lisäksi on panostettu Student Life viestinnän avulla sisäistä ja ulkoista näkyvyyttä. Oheiseen taulukkoon on koostettu kunkin kehittämisteeman sekä viestintätyön keskeiset tiedot. Lisätietoa - ohjausryhmän verkkosivuilta www.jyu.fi/hallinto/tyoryhmat/studentlife_or/ - Student Life verkkosivuilta www.jyu.fi/studentlife

KEHITTÄMISTEEMA 1. OPISKELIJAHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS HYVIS- TOIMINTAMALLI Hyvinvointiohjaajat, hyvikset jatkokehittämisvaiheessa Luodaan matalan kynnyksen ohjausmalli jokaiselle laitokselle, jossa opiskelijaa tuetaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa ajankohtaisin tiedoin ja varhaisessa vaiheessa. Hyvis -toimintaa pilotoitiin vuosina 2011-2013 viidellä ainelaitoksella Hyvis-toiminta laajennettiin jokaiselle ainelaitokselle syksystä 2013 alkaen Syksystä 2014 alkaen kielikeskuksessa aloitti yksi hyvis Hyviksille on järjestetty oma koulutus psykososiaalisen tuen keinoista ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ohjausverkostoista. Sen lisäksi hyvikset ovat osallistuneet haastavat ohjaustilanteet koulutukseen. Hyvisten työn tueksi on rakennettu: - Koulutus ja siihen liittyvä materiaalipankki Optimassa (toimintamallit, hyvinvointia tukevat tehtävät ja harjoitukset, tiedottamiseen liittyvät materiaalit ym.) - Hyvisten työnohjaus - YTHS:n tarjoama konsultaatio - Laaja-alainen hyvinvoinnin ohjausverkosto, joka koostuu sekä yliopiston ulkopuolisista että sisäisistä toimijoista - Hyvisten vertaistuki - Opiskelijoiden hyvinvoinnista vastaava yhteyshenkilö Vuoden 2014 lopussa yliopistossa toimi 38 hyvistä Hyvis-ohjauksessa käyneiden opiskelijoiden määrä oli 449 (1.9.2013-31.12.2014) Tulevaa vuonna 2015: Hyvis-toiminta kv-opiskelijoille Uusien hyvisten kouluttaminen 2(14) HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä (2 op.) toiminta Tavoitteena tarjota työkaluja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja akateemisiin opiskelutaitoihin. Kurssin sisällöt helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja HYVY001 kurssia pilotoitiin lukuvuonna 2012-2013 viidellä ainelaitoksella Syksystä 2013 alkaen kurssia on tarjottu kaikille aloittaville perustutkinto-opiskelijoille Vuoden 2014 loppuun mennessä kurssi on tullut pakolliseksi kemian, matematiikan ja tilastotieteen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian sekä terveystieteiden laitoksen opiskelijoille Kurssin teemat ovat: - Itsetuntemuksesta hyvinvointia - Tunteiden säätely - Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys - Akateemiset opiskelutaidot - Arki haltuun palanen kerrallaan - Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan - Hyvinvoinnin riskitekijät - Vahvuudet voimavaroiksi Lukuvuonna 2013-2014 HYVY001 kurssin suoritti yhteensä 305 opiskelijaa Lukuvuonna 2014-2015 HYVY001 kurssille on ilmoittautunut 474 opiskelijaa Kurssin opettajina toimivat yliopistomme asiantuntijat (teemat) Tulevaa lv.2015-2016: HYVY001 kurssi muuttuu pakollisiksi opetussuunnitelmien uudistamisen myötä osalla laitoksista

löytämään omat vahvuutensa sekä voimavaransa. HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky verkkokurssi (2 op.) Kehitysvaihe: kehittämisvaiheessa Tavoitteena tarjota työkaluja aikuisopiskelijan opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja akateemisiin opiskelutaitoihin. Kurssin sisällöt helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja löytämään omat vahvuutensa sekä voimavaransa. Lv 2014-2015 Kokkolan Chydenius Instituutissa pilotoitiin HYVY002 verkkokurssi Kurssin teemat ovat: - Minäpystyvyys ja itsetuntemus - Akateemiset opiskelutaidot - Opintojen suunnittelu ja ajankäyttö - Stressi ja palautuminen Lukuvuonna 2014-2015 HYVY002 kurssin pilotin suoritti 16 opiskelijaa Kurssin opettajana toimi Sanna Anttonen (KM, PsM) Tulevaa lv.2015-2016: Jyväskylän yliopiston maisteriohjelmien suoravalituille opiskelijoille tarjotaan HYVY002 verkkokurssia 3(14) Opiskelijan Kompassi jatkokehittämisvaiheessa Kehittää JY:n opiskelijoiden käyttöön hyvinvointia edistävä, kustannustehokas ja matalan kynnyksen verkkointerventio, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijan kompassi ohjelmaa ryhdyttiin kehittämään psykologian laitoksella syksyn 2011 aikana Kokeiluversio valmistui alkuvuodesta 2012 ja sitä testattiin pilottitutkimuksella, johon osallistui 17 opiskelijaa. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 ohjelma tarjottiin opiskelijoille tuetussa muodossa (sisältäen henkilökohtaisen kontaktin (alku- ja lopputapaaminen) ja verkko-ohjelman, jolloin ohjelmaan osallistui 81 opiskelijaa. 32 tukihenkilöä tarjosi henkilökohtaista tukea. Keväällä 2014 Opiskelijan kompassi tarjottiin uudessa muodossa, jolloin tutkimukseen ilmoittautui 24 opiskelijaa. 16 tukihenkilöä tarjosi henkilökohtaista tukea. 4. kokeilu on käynnissä kevään 2015 aikana. Tuettuun interventioon osallistuu 13 opiskelijaa ja 6 tukihenkilöä. Tulevaa vuonna 2015: Tuettu interventio parhaillaan käynnissä Tuettu interventio tarjotaan kahdesti vuodessa, seuraava syksyllä 2015 Ohjelma ryhmämuodossa suomen ja englannin kielellä Ohjelma tarjotaan kv-opiskelijoille englanniksi syksystä 2015 alkaen ohjelmaa täydennetään uusilla osioilla Kompassin kieliversiot: Opiskelijan kompassi on käännetty yhden teeman osalta saksaksi ja siitä alkaa pilotti Erfurtin yliopiston kanssa kevään 2015 aikana Opiskelijan kompassi tullaan tarjoamaan kansainvälisille

opiskelijoille vuoden 2015 aikana. Englanninkielinen versio on parhaillaan työn alla Hyvikset: Ohjelman kehittäjät ovat kouluttamassa hyviksiä ja opiskelijan kompassin työkalut ovat hyvisten käytössä. Seuraavat koulutukset keväällä 2015. YTHS: Ohjelmaa esitelty YTHS:n työntekijöille vuosien 2013-2014 aikana. Seuraavat esittelyt keväällä 2015. KEHITTÄMISTEEMA 1. OPISKELIJAHYVINVOINNIN PARANTAMINEN: ARVIOINTI JA TUTKIMUS 4(14) HYVIS- TOIMINTAMALLI Hyvinvointiohjaajat, hyvikset Hyvis-toiminnan merkityksen ja saavutettavuuden tutkiminen Hyvinvointiohjaukseen linkitettyä tutkimusta on tehty tähän mennessä hyvisten haastatteluiden, opiskelijapalautteiden ja Hyvisohjauksen raportoinnin avulla. Nämä ovat toimineet Hyvis-toiminnan kehittämisen tukena. Jatkossa tulemme tarkastelemaan Hyvistoiminnan merkitystä ja saavutettavuutta. Tutkimusta tehdään hyvis-toiminnan merkityksestä ja saavutettavuudesta yhdessä Erja Kautto-Knapen kanssa vuonna 2015 Hyvis-ohjaukseen hakeutumisen syyt: 1) Suurin osa hyvis-käynneistä ovat liittyneet opintojen suorittamiseen liittyviin ongelmiin 2) Toiseksi yleisintä ovat olleet mielenterveyteen liittyvät asiat 3) Kolmanneksi yleisintä olivat stressiin ja jaksamiseen liittyvät asiat Opiskelijapalautteet (n=32): - opiskelijoiden tilannetta oli auttanut eniten hyvikseltä saatu keskusteluapu ja toiseksi eniten hyvikseltä saadut käytännön ohjeet ja vinkit erilaisista auttajatahoista. - opiskelijat toivoivat, että hyvis-toiminta pysyisi jatkossakin matalan kynnyksen ohjauspalveluna ja että tiedotus olisi yliopiston sisällä tehokkaampaa Hyvisten haastattelut (n=38): - hyvis-toiminta on tuonut uudenlaista näkökulmaa omaan työnkuvaan ja tarjonnut välineitä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen - hyvis-työn ennakoimattomuus ja joissakin tilanteissa riittämättömyyden tunne ovat hetkellisesti aiheuttaneet osalle kuormitusta - kokonaisuudessaan hyvis-toiminnan tukitoimet on koettu toimivina ja riittävinä

- vertaistuki on koettu erityisen tärkeänä - opiskelijoiden ohjausverkosto on koettu pääosin erittäin toimivana ja hyvikset ovat toiminnan kautta tulleet tietoisemmaksi eri ohjaustahojen ohjausvastuusta - suurin osa on kokenut hyvis-toimintaan varatun ajan (35 h) riittävänä - toimivana ratkaisuna on pidetty sitä, että jokaisella laitoksella on oma hyvis 5(14) HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä (2 op.) HYVY001-kurssista on kerätty tietoa liittyen sen osallistujamääriin, opiskelijoiden mahdollisiin ohjaustarpeisiin ja siihen, kuinka kurssi on tukenut opiskelijoiden opiskelukykyä. HYVY001 kurssipalaute k 2014 (n=177), - Opiskelijapalautteiden ensisijaisena tehtävänä on ollut kehittää kurssin sisältöjä ja käytänteitä - Palautteet lähetetty myös tiedoksi jokaisen ainelaitoksen johdolle HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky verkkokurssi (2 op.) HYVY002 kurssipalaute s 2014 (n=16) - Opiskelijapalautteiden ensisijaisena tehtävänä on ollut kehittää kurssin sisältöjä ja käytänteitä Opiskelijan Kompassi Tarkoituksena on arvioida intervention vaikutuksia, hyödyllisyyttä sekä käytettävyyttä. Erityisesti halutaan selvittää intervention vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä opiskelijoiden kokemiin mielenterveyden ja opintoihin liittyviin ongelmiin. Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 tehtiin vuoden seuranta, jolla haluttiin selvittää Kompassin pitkäaikaisia vaikutuksia. Opiskelijan Kompassin tutkimustyötä on osin rahoitettu Student Life kehittämisrahoituksella ja siinä on tehty useita opinnäytteitä, tieteellisiä julkaisuja ja konferenssiesityksiä. Aineistosta on myös tekeillä väitöskirjatutkimus. Tutkimustyö jatkuu.

KEHITTÄMISTEEMA 2. OSAAMISPERUSTAISEN OPISKELUN MENETELMIEN KEHITTÄMINEN TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS eportfolio jatkokehittämisvaiheessa Kehittää työväline opiskelun tavoitteiden jäsentämiseen ja siitä kertyvän osaamisen tunnistamiseen. Väline palvelee myös opiskelijan osaamisen esittelyä. Pedagogisten toimintamallien luominen sovelluksen integroimiseksi opetukseen ja ohjaukseen. eportfolio on oppijan ympäristö, joka tarjoaa rakenteen osaamisen kokoamiseen, tarkasteluun, kehittämiseen ja siitä kertomiseen. eportfolion toteutus on teknisesti helppokäyttöinen ja pedagogisesti ajanmukainen ja palaute on ollut myönteistä: ympäristö ei kuormita vaan tukee olemassa olevaa toimintaa sekä synnyttää uutta. Pedagogiikka ja pilotit Pilottilaitosten (kielet, musiikki) kanssa on yhteistyössä luotu kandidaatinportfoliomallit työskentelyn aloittamisesta ja sovelluksen käyttöönotosta prosessinohjaukseen ja arviointiin saakka. Ensimmäiset kandidaatinportfoliot valmistuvat keväällä 2015. Lisäksi lyhyempiä prosesseja on kokeiltu mm. Taikussa, humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoilla ja hum tdk:n yhteisillä kursseilla. Sekä sovelluksen kehittämistyö että pedagoginen kehittäminen on tehty käyttäjälähtöisesti ja tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Teknisen toteutuksen on tehnyt IT-palveluiden Plonetiimi. Materiaalit ja toimintamallit ovat kaikkien nähtävillä eportfolio-blogissa ja niistä jalostetaan helppokäyttöinen ja informatiivinen verkkomateriaali sekä henkilöstön että opiskelijoiden käyttöön. 6(14) Sovelluksen toimivuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden arvioiminen ja kehittäminen käyttäjäpalautteen perusteella. Toiminnan laajentaminen yliopistolla. Henkilöstön tietoisuuden lisääminen ja Sovellus Prototyyppi 2012, tuotantoversio 2013, päivitys 2014. Lisäksi pienempiäkorjauksia ja päivityksiä. Parannuksia mm. käytettävyyteen, käyttäjälähtöisyyteen, ohjauksellisuuteen, (mm. osaamismatriisi), käyttötukeen (ohjeet), sekä kieliversioihin. Exportfunktio, joka mahdollistaa tietojen viennin Mahara-pohjaisiin portfoliojärjestelmiin. Käyttökokemusten karttuessa eportfoliota on täydennetty, toiminnallisuuksia lisätty ja käytettävyyttä parannettu. Toiminnan jalkauttaminen ja uudet toimintamallit Pilottikohteiden lisäksi eportfolio on käytössä mm. musiikin ja kasvatustieteen kv-maisteriohjelmissa (engl. kieliset materiaalit), terveystieteiden asiantuntijuuskursseilla ja kasvatustieteissä. Lisäksi se on esitelty mm. työelämäpalveluiden URA-kursseilla ja humanistisen tiedekunnan yhteisissä opinnoissa. eportfoliota on kokeiltu pienimuotoisesti myös jatko-opintojen ohjauksessa. Henkilöstön tietoisuus ja osaaminen eportfolio on työkaluna yliopistopedagogisissa opinnoissa. Tarkoituksena on sekä tarjota väline henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiseen että lisätä henkilöstön ohjausosaamista. Sovellus on melko yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen. Keväällä 2015 siitä korjataan muutama kehitystyön ohessa syntynyt ohjelmointivirhe, sekä rakennetaan jakamis- ja julkaisemistoiminnosta käyttäjälle yksinkertaisempi. Jatkon kannalta kriittistä on käyttöoikeuksien tarjoaminen alumneille ja esimerkiksi henkilöstölle sidoksissa IDM-kehitykseen. eportfolion käytön laajentamisen mallit yliopistolla ovat seuraavan toimintakauden agendalla. Tärkeä ratkaistava kysymys on käytön turvaaminen opiskelijoille myös valmistumisen jälkeen (ks. yllä). Tähänastinen toimintamalli YPE-opinnoissa ei ole

kouluttaminen käyttämään eportfoliota ohjauksen työvälineenä. eportfolio-seminaareja on järjestetty yhteistyössä ITpalveluiden kanssa keväällä 2014 ja 2015. Lisäksi eportfoliota on esitelty seminaareissa ja tapahtumissa yliopistossa ja sen ulkopuolella sekä HOPS-ohjaajien koulutuksessa. eportfoliota on esitelty Student Life laitoskierroksilla ja muissa laitostapaamisissa. täysin onnistunut, mutta eeducation -hanke (YPEe) 2015 antaa mahdollisuuden uudistaa rakenteita ja juurruttaa eportfolio paremmin osaksi toimintaa. Henkilöstön kouluttamiseen liittyvät toimintatavat ja mallit ovat fokuksessa tulevina vuosina. eportfoliosta viestitään jatkossa aktiivisesti myös verkossa. 7(14) Osaamista Opintojen Ohessa ja Skills Alongside Studies ohjelmat 2012-2013 2013-2014 Kehitysvaihe: uudistusvaiheessa Tavoitteena on kehittää ja pilotoida opiskelijan osaamistietoisuutta ja työllistyvyyttä parantava malli, joka a) mahdollistaa opiskelijan opintojen ulkopuolella hankkiman osaamisen systemaattisen kehittämisen ja haltuunoton b) tunnustaa opiskelijan hankkiman osaamisen ja antaa siitä todistuksen. Suunniteltiin toimintamalli yhteistyössä Yliopistosta työelämään (ESR) hankkeen kanssa. Rakennettiin yhteistyöverkko alueen vapaaehtoistyötä tukeviin tahoihin, erityisesti järjestökenttään, sekä kaupungin yksiköihin. Pilotoitiin vuoden kestävä ohjelma sekä suomalaisille (OOO) että kvmaisteriohjelmien opiskelijoille (SAS) 2012-2013. Pilottiohjelman suoritti loppuun neljä kotimaista ja kolme ulkomaista opiskelijaa. Seuraavat OOO/SAS-ohjelmat toteutettiin lukuvuonna 2013-2014 tällöin yhteistyössä yliopiston työelämäpalveluiden kanssa. Sen suoritti 10 opiskelijaa (5+5). Mallia jatkokehitetään saatujen kokemusten pohjalta. Yhtenä vaihtoehtona on myös kehittää extracurriculum malleja yhteistyössä eri yksiköiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjelmat toteutettiin vapaaehtoisina suorituksina ilman opintopisteitä. Opiskelijat saivat suoritetusta ohjelmasta erillisen Aino Award tunnustuksen. KEHITTÄMISTEEMA 2. ARVIOINTI JA TUTKIMUS eportfolio Osaamista Opintojen Ohessa ja Skills Alongside Studies eportfolion vaikutusten tutkiminen. Selvittää opiskelijoiden kokemat hyödyt ja oppiminen, saada Kehittämistyötä on tehty design-perustaisen tutkimuksen (designbased research, DBR) periaatteella. Aineistoa on käytetty sovelluksen kehittämiseen ja toimintamallien arvioimiseen. Ensimmäiset monivuotiset kandi- ja maisteri eportfoliopilotit tulevat päätökseen keväällä 2015. Toteutettiin kolmiosainen haastattelututkimus ensimmäiseen OOOohjelmaan osallistuneille (ohjelman aikana, ohjelman lopussa, sekä vuosi ohjelman jälkeen). Tutkijana KT Anne Virtanen, Tutkimusta eportfolion vaikutuksista tehdään yhdessä Leena Penttisen kanssa 2015. Saadun palautteen ja tutkimusten mukaan opiskelijat kokevat ohjelman suorituksen ja vertaistuen erittäin hyödylliseksi, motivaatiota lisääväksi ja tärkeitä

-ohjelmat palautetta ohjelman toimivuudesta sekä kehittämisideoita ohjelman kehittämiseen. Kasvatustieteen laitos. Tuloksista julkaistiin artikkeli (Penttinen, Virtanen, Ahola & Anttonen, 2014). Toteutettiin nettipohjainen kyselytutkimus ensimmäisen SAS-ohjelman suorittaneille kv-opiskelijoille sekä toiseen SAS-ohjelmaan osallistuneille kv-opiskelijoille. Tutkijana Phd Leasa Weimer, Koulutuksen tutkimuslaitos. työelämäverkostoja tuottavaksi. Opiskelijat, erityisesti kv-opiskelijat, kokivat, että ohjelma antaa heille erinomaisen keinon osallistua ja luoda työelämäpohjaisia kontakteja lähiympäristöön. Osa opiskelijoista hankki myös määräaikaisen työpaikan vapaaehtoistyöjaksonsa ansiosta. Mallia on kuitenkin syytä keventää ja monipuolistaa siten, että se on toteutettavissa suuremmille opiskelijaryhmille ja/tai itsenäisesti toteutettavana. Malli voidaan yhdistää osaksi pääaineopintoja, jolloin yhdistyvät tekemällä oppiminen yliopiston ulkopuolella ja työelämätaitojen kehittäminen. 8(14)

KEHITTÄMISTEEMA 3. OHJAUSTYÖN KÄYTÄNNÖT TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS HOPS-ohjauskoulutus Tavoitteena on tukea yksittäisen ohjaajan ohjausosaamista. Koulutus järjestettiin lv 2013-2014 aikana. Hops-ohjauskoulutus koostui viidestä tapaamisesta Koulutukseen osallistui 16 henkilökunnan jäsentä Kouluttajana toimi Leena Penttinen - hops-ohjaajan tehtäväkenttä ja yhteistyöverkostot - ohjauskeskustelu hops-ohjauksen Tulevaa: jatkokehittämisvaiheessa työmenetelmänä Koulutusta tullaan tarjoamaan jatkossa - ryhmäohjaus ja vertaistuen hyödyntäminen hopsohjauksessa henkilökunnalle vuosittain - työelämänäkymiä opintojen suunnitteluun - ajankohtaista hops-ohjauksessa URAY001 VetoVoimaa vertaistukea ja - ohjausta (2 op.) Kehitysvaihe: kehittämisvaiheessa Ohjauksen kokonaissuunnitelma Kehitysvaihe: työstettävänä, tulossa kommentointivaiheeseen Opiskelun Taitokartta jatkokehittämisvaiheessa Koulutuksessa jäsennetään hopsohjaajan työkenttää ja tehtäviä. Koulutus antaa valmiuksia henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen käymiseen sekä ryhmäohjaukseen hops-ohjauksen työvälineenä. Lisäksi perehdytään hopsohjauksen sisältöihin opintojen ja urasuunnittelun näkökulmasta. Tämän pohjalta tutustutaan Jyväskylän yliopiston omaan eportfolioon hopsohjauksen työvälineenä. Lisätä ymmärrystä ja tietämystä vertaistuesta ja -ryhmistä opintopoluilla, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjauksen työmenetelmistä ja -välineistä. Tavoitteena on, että yliopisto ottaa käyttöön ohjauksen kokonaisvaltaisen ohjausmallin. Yliopisto ottaa vastuuta tekemällä tietoiseksi ohjauksen eri toimijoiden ohjausvastuun ja työnjaon. Näin pystytään vähentämään työn päällekkäisyyttä ja selkeyttämään samalla ohjauksen asiantuntijuuden rajoja. Ohjauksen liittyviä palvelumuotoja monipuolistetaan, ohjauksen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä parannetaan ja hyviä käytäntöjä levitetään. Tavoitteena kehittää ohjauksellinen työkalu, jossa opiskelija saa opintojensa alkuvaiheessa tietoa omista vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppijana. Erityisesti lukijana ja kirjoittajana. Koulutusta pilotoitiin tutor-opiskelijoilla kevään 2014-syksyn 2014 välisenä aikana. Ohjauksen kokonaissuunnitelman laadintaa varten on perustettu työryhmä. Opiskelun taitokartta kaikkien opiskelijoiden käytettävissä syksystä 2013 alkaen Taitokartan sisällöllisestä kehittämisestä ovat vastanneet Irma Kakkuri (erityispedagogiikan asiantuntija), Merja Almonkari (puheviestinnän asiantuntija, esiintymisjännitys) ja Marjaana Häkkinen (kirjoitusviestintä). Opiskelija saa itsearvioinnin jälkeen tietoa omista Koulutuksen suoritti 14 opiskelijatutoria Kouluttajina toimivat Leena Penttinen, Merja Almonkari ja Hanna Laitinen Valmisteltu ohjauksen kokonaissuunnitelma viimeistellään syksyn 2015 aikana. Taitokartan itsearviointiin on vastannut 617 opiskelijaa. Vuonna 2015 Opiskelun taitokartan käytettävyyttä pyritään edistämään yhdessä ITpalveluiden kanssa. 9(14)

vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppijana, lukijana ja kirjoittajana. Vastausten perusteella opiskelija saa myös vinkkejä lukemisen sujuvoittamiseksi, kirjoittamistaitojen kehittämiseksi ja esiintymisjännityksen purkamiseksi. KEHITTÄMISTEEMA 3. ARVIOINTI JA TUTKIMUS HOPS-ohjauskoulutus URAY001 VetoVoimaa vertaistukea ja - ohjausta (2 op.) Ohjauksen kokonaissuunnitel-ma Opiskelun Taitokartta Kokemusten ja palautteiden kautta koulutuksen sisältöjä kehitettiin ja osaamistavoitteet määriteltiin. Kokemusten ja palautteiden kautta kurssin sisältöjä kehitettiin ja osaamistavoitteet määriteltiin. Ei arviointia/arvioidaan tarvittaessa myöhemmin. Tällä hetkellä aineistoa ei ole vielä käytetty tutkimukselliseen tarkoitukseen, mutta sen avulla on kehitetty opetusta (esiintymisvarmuuden-kurssi). 10(14) Alue, jolla opiskelun taitokarttaa olisi tarkoitus jatkokehittää, on motivaation kartoittaminen ja opiskelijan toimintatavat vaativissa, stressaavissa, tai epäonnistumisen tilanteissa. Samalla kehitetään opiskelijan saamaa palautejärjestelmää. Tämän aikataulutus sijoittuu vuodelle 2015.

KEHITTÄMISTEEMA 4.OPISKELUN SAAVUTETTAVUUS JA ESTEETTÖMYYS TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Verkkotentti Kehitysvaihe: käyttöönotto- ja testausvaiheessa Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa jatkokehittämisvaiheessa Luoda tekniikaltaan ja pedagogiikaltaan uudenlainen tenttimuoto, joka mahdollistaa tentin suorituksen verkon avulla paikasta riippumatta. Tavoitteena on lisätä opintojen joustavuutta ja saavutettavuutta. Tenttikysymykset ovat soveltavia ja opiskelijalla on kaikki aineisto käytettävissään. Tenttiaika on rajattu, joten opiskelijalla tulee olla kurssin tieto omaksuttuna hyvin jo ennen tenttiä. Vastaukset palautetaan plagioinnintarkistuksen kautta. Vahvistaa ja tukea esteettömyysteeman huomioimista yliopistolla ja huomioida teemaa yliopiston Student Life kehitystyössä. Verkkotentin suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä IT-palveluiden (verkkotekniikka) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen (tenttipedagogiikka ja ohjeistus) kanssa. Tekniikan suunnittelussa tarkasteltiin eri toteutusvaihtotehtoja autentikoinnin ja tietosuojan osalta. Tekniikkaa on testattu esteettömyyden osalta (näkörajoitteiset opiskelijat). Osallistuttu esteettömyystyön suunnitteluun Esteetön yliopisto suunnitteluryhmässä. Hankittu yliopiston kirjaston työpisteisiin suurennusohjelma ja puheohjelma näkövammaisille opiskelijoille. Osallistuttu yksilölliset opintojärjestelyt - toimenpidemallin kehittämiseen erityispedagogiikan ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa. Verkkotenttivalmius avattiin yliopiston Koppaan elokuussa 2014 ja verkkotentin Koppa on testikäytössä. Verkkotentin tekninen viimeistely ja testaus on viivästynyt, mutta se tullaan tekemään ensi tilassa. Seuraavana vaiheena on opetushenkilöstön valmennus ja käyttöönoton valmistelu, jolle on asetettu tavoitteeksi syyslukukauden 2015 alku. Käytön yhteydessä on tavoitteena toteuttaa käyttäjäpalautearviointia (opiskelijat, opettajat) sekä teknisen toteutuksen että pedagogiikan osalta. Työ jatkuu tiiviissä yhteistyössä. 11(14) Navi nettipohjainen yliopiston tilojen Helpottaa erityisesti uusia opiskelijoita ja vierailijoita löytämään yliopiston opetus- Yhteinen yliopisto hanke valmisteltiin yhteistyössä Strategisen kehittämisen, Kielikeskuksen ja ylioppilaskunnan kanssa syksyllä 2014opiskelun saavutettavuutta ja esteettömyyttä kehittävä kehittämishanke Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) organisoimassa valtakunnallisessa Tulevaisuuden yliopisto -kokonaisuudessa (tulevaisuudenyliopisto.fi). Se koostuu viidestä osateemasta: A. Fyysisten ympäristöjen esteettömyys B. Opinnot ja osallistuminen yhteisöön C. Rohkaiseva opiskelu- ja ohjausilmapiiri D. Opiskelun ja ohjauksen saavutettavuus E. Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen Sovelluksen testiversio toteutettu IT-palveluiden toimesta ja tilapalveluiden tuella. Hankkeen toteutussuunnittelu aloitettiin vuoden 2015 alussa. Hankkeen toteutussuunnitelma on vuosille 2015-2017. Hanke on laaja ja sen toteutus edellyttää monialaista yhteistyötä yliopiston sisällä. Työ nivoutuu vahvasti rehtorin kesäkuussa 2014 tekemään Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa päätökseen. Testikäyttöversio on käytettävissä osoitteessa http://navi.jyu.fi/.

karttaopastus mobiililaitteille testaus- ja käyttöönottovaiheessa ym. tiloja eri kampuksilla. Luoda tätä varten nettipohjainen mobiilisovellus, jonka avulla henkilö löytää etsimänsä tilan sijainnin ja saa reittiohjeistuksen sinne sen hetkisestä sijaintipaikastaan. KEHITTÄMISTEEMA 4. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Verkkotentti Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa Navi nettipohjainen yliopiston tilojen karttaopastus mobiililaitteille Tavoitteena on tutkia verkkotenttitekniikan käytettävyyttä sekä arvioida sen käyttökelpoisuutta eri tyyppisissä tenteissä. Omat ja muualla saadut kokemukset verkkotentin käytöstä (esim. HY ja JY avoin yliopisto) ovat lupaavia. Tavoitteena on aktivoida ja tukea yliopiston asiantuntijoita osallistumaan tutkimuspanoksillaan osaksi oppimisympäristöjen ja menetelmien esteettömyyskehitystä. Toteutusta ja käyttöönottoa hidastivat työruuhka, tietoturvatekijät (eräät riskialttiit varastotilat) ja Korpin kartta-aineistojen vanhenneet tiedot. Viimeistely ja laaja käyttöönotto toteutetaan yhteisyössä ITpalveluissa. 12(14)

KEHITTÄMISTEEMA 5.VAIKUTTAVUUS JA YHTEISTYÖ LÄHIALUEELLA TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Yhteistyöverkostot ja hankekehitys Kehitysvaihe: pysyvä jatkokehittämisvaihe essa Rakentaa yhteistyöverkostoa alueelle, jonka avulla lisätään opiskelijoiden työelämäverkottumista, osallisuutta ja sitoutumista lähialueelle opintojen aikana. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoyhteisöön ja alueelle sekä parantaa heidän työllistyvyyttään. KEHITTÄMISTEEMA 5. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Yhteistyöverkostot ja hankekehitys Osallistuttu Kansalaistoiminnankeskus ja oppilaitosyhteistyö työryhmään, jonka kautta käynnistetty ja toteutettu ESRhankehakemus yhteistyössä alueen korkeakouluyhteistyönä (JY, HUMAK, JAMK). GeroCenter -yhteistyö: Osaamista Opintojen Ohessa rinnakkaisopintosuunnitelmaan liittyen kehitetty yhteistyömallia GeroCenter-säätiön kanssa, jonka avulla yhdistetään opiskelijatoiminta vanhustyöhön. Oltu mukana GeroCenterin tekemää hankerahoitushakemusta Raha-automaattiyhdistykselle. KYTKE (Korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa); ESRhakemus on rahoittajan käsiteltävänä (jätetty 16.2.2015). Hankkeen tavoitteena on luoda alueellinen yhteistyömalli, joka kytkee yhteen korkea-asteen koulutuksen, opiskelijat ja alueen kolmannen sektorin toimijat. Mallia testataan kolmen pilotin avulla. Mukana ovat myös järjestötoimijat (Keski- Suomen Yhteisöjen tuki ry. ja Jyväskylän kaupungin kaupunkikehitys. GeroCenter-yhteistyö jatkuu uuden kehittämishankkeen suunnittelulla. Haettavaan KYTKE-hankkeeseen on suunniteltu tutkimusosio, jonka toteuttaa yhteistuntatieteen ja filosofian laitos. 13(14) Uudessa GeroCenterin kanssa haettava hanke sisältää erillisen arviointiosuuden. STUDENT LIFE VIESTINTÄ TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Toimintamallin jäsentyminen ja olemuksen kiteytyminen osin kehittämisvaihees-sa Toimintakauden aikana on pyritty jäsentämään Student Life kokonaisuutta, kiteyttämään sen identiteettiä ja toimintamalleja. Student Life valittiin yliopiston vapaaehtoiseksi laatuauditointikohteeksi. Itsearviointi keväällä 2014 auttoi kiteyttämään toimintaperiaatteita ja jäsentämään kokonaisuutta, mikä antaa hyvää pohjaa myös viestinnälle. On tärkeää, että Student Life ymmärretään JY:n tavaksi toimia, eikä hankkeeksi tai projektiksi. Toisaalta Student LIfen osana tehdään kehittämistyötä, jonka näkyvyys on sekin tärkeää. Tunnettuus yliopistolla, osallistaminen ja Toimintakauden alussa Student Life oli toimintamallina nuori ja sen tunnettuus varsin heikkoa. Tavoitteena on ollut sisäisen tunnettuuden lisääminen sekä Tärkein Student Life viestinnän kanava on kontekstuaalinen ja verkostomainen toiminta. Järjestettiin opiskelukykyteemaan keskittynyt Tenho- Jatkossa haetaan uusia tapoja osallistaa opiskelijoita, lisätä tunnettuutta ja saada opiskelijoilta syötteitä kehittämisen pohjaksi. Kevään 2015 Mylläys-seminaarin lisäksi tutkitaan mahdollisuutta käyttää Ideaikkuna-työkalua opiskelijalähtöisen

vuorovaikutteisuus jatkokehittämisvaihe essa henkilöstön että opiskelijoiden parissa. seminaari. 2013/2014 taitteessa SL-tiimi kiersi kaikki ainelaitokset ja syksyllä 2014 tapasimme ainejärjestöjen edustajia. JYYn kanssa tapaamme säännöllisesti ja olemme olleet mukana järjestämässä seminaareja ja tapahtumia. palvelumuotoilun apuna. Yammer-viestintäympäristön käyttöönotto keväällä 2015 saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia vuorovaikutteisuuteen. Perustettu avoimet Student Life ja eportfolio ryhmät. Hyvistoiminta ja eportfolio ovat tärkeitä viestinnän ja näkyvyyden kanavia. Näkyvyys verkossa jatkokehittämisvaiheessa Student Lifen verkkonäkyvyyden kehittäminen koettiin tärkeäksi. Keväällä 2013 toteutettiin Student Life verkkosivusto, joka toimii sekä opiskelijalähtöisenä, ohjausta ja tukea laajasti kokoavana, teemoitettuna tietopakettina, että Student Life toiminnan ja kehittämishankkeiden esittelyn paikkana. Student Life logo on näkyvissä kaikilla yliopiston pääsivuilla ja se on linkki Student Life sivustolle. Vuorovaikutteisen ja osallistavan verkkoviestinnän mahdollisuuksia tarkastellaan myös jatkossa. 14(14) Student Life toimintaa on tehty näkyväksi verkossa mm. osallistumalla sosiaalisen median intressiyhteisöjen keskusteluihin Facebookissa, jakamalla materiaalia mm. Slidesharessa ja Twitterissä, sekä eportfolio-blogin kautta. Muuta Toimintaa on tehty näkyväksi yliopiston ulkopuolella erilaisissa seminaareissa, konferensseissa ja tapahtumissa. Lisäksi on julkaistu artikkeli Opiskelijatutkimuksen vuosikirjassa. Raportti päättyy tähän.