SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen, osaketuottokertomen ja perustekoron laskentaan 30.9.206 alkaen ts. ensmmäsen kerran eläkelatosten per 30.9.206 antamen tetojen pohjalta tapahtuvassa laskennassa. Selvtystlassa olevat eläkelatokset evät ole mukana laskennassa. Rahastosrtovelvote RSV määrtellään seuraavast RSV = b 6 + 0 +λ j, mssä b 6 on kohdassa 2 määrtelty täydennyskerron, 0 on TyEL:n 79 :n 4 momentssa tarkotettujen perusteden mukanen rahastokorko, λ on TyEL:n 68 :n mukanen osaketuottosdonnasuuden aste ja j on kohdassa 3 määrtelty osaketuottokerron. Täydennyskertomen vertaluarvo lasketaan neljännesvuosttan. Vertaluarvo lasketaan neljän desmaaln tarkkuudella ja julkstetaan prosenttlukuna kahden desmaaln tarkkuudella. Jos täydennyskertomen arvo muuttuu, haetaan STM:ltä vahvstus uudelle arvolle. Täydennyskerron b 6 määrtellään seuraavast: b 6 = max [0; ( λ) α p 0 ], mssä p on kohdassa 2. määrtelty eläkelatosten keskmääränen täydennysperuste ja parametren λ sekä α arvot ovat seuraavan taulukon mukasa. Tetojen laskentahetk λ α per 30.9.206 0,5 0,2 per 3.2.206 0,5 0,2 per 3.3.207 0,5 0,8 per 30.6.207 0,5 0,8 per 30.9.207 ta myöhemp 0,20 0,8
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 2 (6) 2. Keskmääränen täydennysperuste p Täydennyskertomen laskennassa käytettävä keskmääränen täydennysperuste p on eläkelatoskohtaslla panokertomlla kerrottujen eläkelatoskohtasten täydennysperusteden p summa: p mssä w p w, w on määrtelty tarkemmn kohdassa 2.3 ja p kohdassa 2.2. 2.2 Eläkelatoskohtanen täydennysperuste p Eläkelatoskohtanen täydennysperuste määrtellään per 3.3.207 lähten seuraavast: A P p max ; 0,0, mssä V A on yhtölle* TVYL 6 :n, säätölle ESL 48 a :n, kassolle VKL 83 b :n ja MEK:lle MEL 208 :n mukanen vakavarasuuspääoma P on säätölle ESL 48 a :n ja kassolle VKL 83 b :n mukanen vakavarasuuslaskennassa käytettävä työnantajan lsämaksuvelvollsuuteen perustuva erä, joka yhtöllä ja MEK:llä = 0 V on yhtölle* TVYL 4 :n, säätölle TyEL 68 :n, kassolle sltä osn kun kyse on laksäätesen eläkevakuutuksen harjottamsesta VKL 79 :n ja MEK:lle MEL 202 :n mukanen osttamattomalla lsävakuutusvastuulla vähennetty vastuuvelka. Vuonna 206 täydennysperuste p A T P max ; 0, 0, mssä V T A on eläkelatoksen vakavarasuuspääoma kuten edellä 206 vomassa olevan lansäädännön mukaan** T on yhtölle** TVYL 4 :n ja kassolle VKL 79 :n mukanen eläkelatoksen vakavarasuuspääomassa huomotava tasotusmäärä, joka säätölle ja MEK:lle = 0
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 3 (6) P on eläkelatoksen vakavarasuuslaskennassa käytettävä työnantajan lsämaksuvelvollsuuteen perustuva erä kuten edellä V on eläkelatoksen vakavarasuusrajan laskemsesta ja vastuuvelan kattamsesta annetun lan 0 :n mukanen vakavarasuuslaskennassa käytettävä vastuuvelka ** * Lan (96/206) vomaantulosäännöksen 3-9 momentssa säädetään Kesknänen Eläkevakuutusyhtö Eteraa koskevat pokkeussäännökset. ** Lan (442/202) vomaantulosäännöksen 4-6 momentssa säädetään Kesknänen Eläkevakuutusyhtö Eteraa koskevat pokkeussäännökset. Vakavarasuuspääomasta srtyy hetkellä 3.2.206 vastuuvelkaan laskuperusteden mukanen kuolevuustäydennystä koskeva erä T V V VA 205 V205. Srto otetaan ennakovast huomoon vuoden 206 kolmannen kvartaaln osalta, kun eläkelatokset lmottavat täydennyskertomen eläkelatoskohtasa suureta. Kuolevuusperustetäydennystä koskeva erä on vähennetty vakavarasuuspääomasta A ja lsätty vastuuvelkaan V. Lsäks eläkeyhtöt ja -kassat ovat vähentäneet kuolevuusperustetäydennystä koskevan erän tasotusmäärästä T sllä rajotuksella, että tasotusmäärä e saa mennä negatvseks. Täydennysperuste rajotetaan mnmssään 0,0:een (0 prosenttn), jotte yksttänen eläkelatos pokkeavan penellä täydennysperusteella vakuta täydennyskertomen arvoon. 2.3 Eläkelatoskohtanen panokerron w Eläkelatoksen pano w määräytyy eläkelatoksen täydennysperusteen laskennassa käytettävän nmttäjän N suhteena kakken eläkelatosten täydennysperusteen laskennassa käytettävään nmttäjään. Nmttäjässä oleva vastuuvelka keskellä vuotta lasketaan nterpolomalla ennustettu loppuvuoden vastuuvelka keskelle vuotta ja lsäämällä tähän osaketuottosdonnasen lsävakuutusvastuun osuus keskellä vuotta.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 4 (6) Yksttäsen eläkelatoksen pano rajataan 20 prosenttn, jotte suurlla eläkelatokslla ole lan merkttävä vakutus täydennyskertomen arvoon. Eläkelatosten pano-osuudet saadaan etsmällä sellanen kertomen k arvo ( k ), jolla 3. Osaketuottokerron j N w mn 0, 20;k N ja w. Osaketuottokerron j on vuodesta 207 lähten lan eläkelatoksen vakavarasuusrajan laskemsesta ja sjotusten hajauttamsesta :n mukaslle kehttynessä valtossa säännellyllä markknalla kaupankäynnn kohtena olevlle osakesjotukslle vuonna 206 lan eläkelatoksen vakavarasuusrajan laskemseks ja vastuuvelan kattamseks 6 :n momentn mukasen sjotusryhmän IV alaryhmän mukaslle sjotukslle laskettu eläkelatosten keskmääränen vuostuotto prosenttena vähennettynä yhdellä prosenttyksköllä. Osaketuottokerron lasketaan desmaallukuna kaavalla j = (+ Q ) 0,25 (+ Q2 ) 0,25 (+ Q3 ) 0,25 (+ Q4 ) 0,25 -, mssä on kvartaaln mukanen vuostasonen eläkelatosten keskmääränen osaketuottokerron. lasketaan nden eläkelatosten tedosta, jotka ovat olleet tomnnassa koko ko. kvartaaln ajan, kaavalla 4 0, 0 2 w, mssä on kohdassa 3.. määrtelty eläkelatoskohtanen kvartaaln Q n on kohdassa 3.2. määrtelty eläkelatoskohtanen pano- osaketuotto ja kerron. 2 w Vuoden v osaketuottokerron j vahvstetaan vuoden v+ alkupuolella, kun kakken kvartaalen tedot on saatavlla. Kerron lasketaan neljän desmaaln
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 5 (6) tarkkuudella ja julkstetaan prosenttlukuna kahden desmaaln tarkkuudella. Kunkn kvartaaln osaketuotto tedotetaan kvartaaln jälkeen. 3. Eläkelatoskohtanen osaketuotto Eläkelatoksen kvartaaln alku- ja loppupävän välnen osaketuotto on ja se lasketaan kaavalla mssä on eläkelatoksen keskmääränen osaketuotto vuoden alusta kvartaaln Q n loppuun (year to date). Osaketuotto lasketaan Fnanssvalvonnan ohjestamalla mukautetulla Detz-kaavalla. Latokset lmottavat Eläketurvakeskukselle suureen arvon neljän desmaaln tarkkuudella. Esmerkk Q 0.0200 el 2.00 % 0.0200 0.0200 2.00 % Q 0,0500 Q2 0.0500 el 5.00 % Q2 0.0294 2.94 % 0,0200 0,0400 Q3 0.0400 el 4.00 % Q3 0.0095 0.95 % 0,0500 0,0800 Q4 0.0800 el 8.00 % Q4 0.0385 3.85 % 0,0400 Eläketurvakeskuksen Webropol-lomakkeelle el luvut 2, 2.94, -0.95 ja 3.85. syötetään prosenttena 3.2 Eläkelatoskohtanen panokerron 2 w Eläkelatoksen pano 2 w kullekn kvartaallle Q n määräytyy eläkelatoksen keskmääräsen sjotetun osakemäärän (stoutunut pääoma) OA suhteena kakken eläkelatosten keskmääräseen sjotettuun osakemäärään. Eläkelatokset lmottavat Eläketurvakeskukseen keskmääräsen sjotetun osakemäärän OA kvartaaln Q n alku- ja loppupävän välsenä akana. Yksttäsen elä-
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 6 (6) kelatoksen pano rajataan 20 prosenttn, jotte suurlla eläkelatokslla ole lan merkttävä vakutus arvoon. Eläkelatosten pano-osuudet saadaan etsmällä sellanen kertomen k 2 arvo ( k 2 ), jolla OA 2 mn 0, 20;k ja w OA 2 w 2 3.3 Väärn lmotettujen osaketuottojen korjaamnen Jos eläkelatos on lmottanut osaketuotot väärn osaketuottokertomen laskentaan, kysesen kvartaaln osaketuottokerronta e enää julkstamsen jälkeen lasketa uudelleen korjatulla tedolla. Korjaus tehdään seuraavan kvartaaln tedossa sten, että väärn tuottonsa lmottanut eläkelatos lmottaa kvartaaln osaketuoton laskettuna sten, että osaketuoton jakajassa on edellsellä kvartaallla väärn laskettu vuoden alun ja kvartaaln lopun välnen osaketuotto. 4. Perustekorko b Perustekorko b lasketaan puolvuosttan neljännesprosenttykskön tarkkuudella. Jos perustekoron arvo muuttuu, haetaan STM:ltä vahvstus uudelle arvolle. Perustekorko b määrtellään seuraavast b = max [ α p; 0 ], mssä α ja p ovat kohdan 2 mukasa.