Omakotitalo Vanhanunnantie 226, Kaarina 1/6 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN Kohteen pinta-aloja ei mitattu Kerrosluku: 1 Rakennusvuosi: Käyttötarkoitus: YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA 2000.luvulla Asuinrakennus Tarkastuksen tilaaja: Varsinais-Suomen ulosottovirasto Tarkastuspäivä: 13.1.2017 Tarkastuksen syy: Asuntokaupan kuntotarkastus. Tarkastaja: Rakennusmestari Raimo Avellan, Talokuntotarkastus R. Avellan. Tarkastushetken Pilvinen. Ulkoilman suhteellinen kosteus 75 % RH lämpötilassa -1 C. Sisäilman olosuhteet: suhteellinen kosteus 45 % RH lämpötilassa + 18 C. Käytettävissä olleet Ei käytössä. asiakirjat: Käytettävissä Kosteudentunnistin Trotec 650, sekä Gann Hydromette Compact RH-T olevat välineet: (porareikämittauksiin), Tähystyskamera, Fluke TiR 1 lämpökamera, sekä sukotesteri Rajaukset kohteessa: vikavirtasuojatesterillä. Yläpohjan tuuletustilaan ei ole tehty kulku-siltaa, joka mahdollistaisi yläpohjan tarkastamisen sen koko pituudelta riskittömästi. Vesikatteen ja rakennuksen vierustan havainnot ovat puutteellisia lumipeitteen takia.
Omakotitalo Vanhanunnantie 226, Kaarina 2/6 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Perustamistapa Paalutettu. Perusmuurit Betonirakenteisia Alapohjarakenteet Ontelolaatat, tuuletettu alapohja. Ulkoseinärakenteet Puurankarakenne. Julkisivupinnoite Lautaverhous. Väliseinät Puurankarakenteisia pääosin. Yläpohja Puurakenteinen. Kattomuoto Harjakatto. Vesikate Betonitiilikate, aluskatteena kudosvahvistettu muovi. Lämmitysjärjestelmä Lattiasähkölämmitys, lisäksi varaava takka. Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Kunnallistekniikka Kunnallinen vesi- ja viemäriliittymä. Suoritetut korjaukset Ei ole tehty merkittäviä korjauksia. YHTEENVETO RAKENNUKSESTA, SEKÄ SELVITYS MAHDOLLISISTA RISKIRAKENTEISTA Rakennuksessa ei havaittu merkittäviä kosteusvaurioita tai muita vaurioita, joilla olisi vaikutusta rakennuksen rakenteiden toimivuuteen ja rakennus noudattaa aikakautensa yleistä hyväksyttyä ja vallinnutta rakennustapaa, ainoastaan lähinnä lämmöneristysten paksuusvaatimukset ovat jonkin verran kiristyneet rakennuksen rakentamisajankohdan jälkeen. Rakennuksen yleiskunto on sen iän huomioiden kuitenkin pääosin melko hyvä. Lähivuosina rakennus edellyttää myös iän mukanaan tuomia lähinnä ulkopuolen puuosien huoltomaalaus- ja muitakin ylläpitotarpeita, joihin tulee varautua. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. MERKITTÄVIMMÄT EPÄKOHDAT JA PUUTTEET, SEKÄ HUOLTOTARPEITA Lisäksi kuvateksteissä on mainittu pienempiä vaurioita, puutteita, sekä korjaus- ja huoltotarpeita. Katto- ja pintavesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin, koska nämä vedet helpoimmin voivat lisätä alapohjan kosteusrasitusta, mikäli salaojien toiminta jostain syystä häiriintyy tilapäisesti tai kokonaan. Salaojien toimivuus tulee varmistaa säännöllisin väliajoin avaamalla kaikkien salaojakaivojen kannet ja ainakin puhdistaa niiden sakkatila, myös salaojien huuhteleminen aika ajoin on suositeltavaa Salaojien tarkastuskaivojen kannet olisi suositeltavaa kiinnittää parilla ruostumattomalla-, esimerkiksi kateruuvilla, jolloin estetään mahdollinen ilkivalta, tai lasten lelujen pudottaminen kaivoihin. Alapohjan tuuletustilan tuuletuksen toimivuus suositeltavaa varmistaa, koska alapohjassa ajoittaiseen kondenssiveden muodostumiseen viittaavia jälkiä betonirakenteiden pinnoilla. Vesikatteen kunnon tarkistus ja puhdistus yleisesti ainakin vuosittain, kuten myös rännien puhdistus. Yläpohjassa hiirien torjuntaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti syksyisin. Ilmanvaihtokanavien eristyksen toimivuuden varmistaminen yläpohjassa, teippaus ei ole riittävä, mikäli on pelkästään sillä kiinni (rautalanka eristeen ympäri kierrettynä on varmempi). Wc:ssä istuimen kiinnityksen uusimistarve. Pyykinpesukoneen täyttöletkun liitin on jätetty tulppaamatta, joten pesukoneen hanaa ei saa avata ennen uuden koneen asentamista. Tulovesiputken jäätymismahdollisuus alapohjan tuuletustilassa erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa (esim. kovalla pakkasella, mikäli samaan aikaan pitkään käyttämättä). Ilmanvaihtokanavien nuohous on suositeltava toimenpide vähintään 10 vuoden välein, tällöin järjestelmän ilmamäärät myös aina säädetään.
Omakotitalo Vanhanunnantie 226, Kaarina 3/6 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MAHDOLLINEN MIKROBIVAURIO Asbestia on käytetty Suomessa rakentamisessa ja korjauksissa 1910-90. Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa ei enää ole saanut käyttää asbestia. Asbestikartoituksen tekeminen on yleisesti kiinteistönomistajan vastuulla, mutta rakennuksessa ei havaittu materiaaleja, joissa voisi olla vielä käytetty asbestia (esimerkiksi jo kertaalleen käytettyjä rakennustarvikkeita). Liian korkean kosteuspitoisuuden seurauksena rakenteissa voi tapahtua mikrobiologisia tai kemiallisia vaurioita. Mikrobiologisia vaurioita ovat mm. homesienien, bakteerien tai lahottajasienien kasvaminen rakenteisiin. Kemiallisia vaurioita ovat materiaalien kemiallinen muuttuminen, kuten raudoitteiden ruostuminen ja mattoliimojen ja tasoitteiden kemiallinen hajoaminen. Jos rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta kuin sieltä pääsee pois, kohoaa rakenteen kosteuspitoisuus. Jos kohonnut kosteuspitoisuus vaikuttaa riittävän pitkän ajan riittävän korkeassa lämpötilassa, rakenne vaurioituu. Kosteusvaurio ilmenee tavallisesti materiaalimuutoksina, kohonneina kosteusarvoina, hajuhaittana ja /tai mikrobikasvustona. Havaitut kosteusvauriot tai esim. näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet tulee aina tarkemmin selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten ongelmien estämiseksi. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin ja vikoihin, sekä mahdollisiin niistä aiheutuviin riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa, tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida täysin arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta, tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Raportti ei ole työselitys, eikä se vastaa täysin asuntokauppaa varten tehtyä suoritusohjetta aivan pikkutarkasti vaan tarkastuksen havainnot on käsitelty suppeammin. Asuntokaupan osapuolten on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. PALOVAROITTIMET Palovaroittimia tulisi olla ainakin yksi jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohti kattoon asennettuna keskeisellä paikalla, suosituksena lisäksi yksi jokaisessa makuuhuoneessa. Lisäksi olisi suositeltavaa asentaa hiilimonoksidivaroitin asuntoihin joissa on tulisija. Varoittimien toiminta tulee testata kerran kuukaudessa.
Omakotitalo Vanhanunnantie 226, Kaarina 4/6 OHJEELLISET KUNNOSSAPITOJAKSOT JA ARVIOITU TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Arvioitu käyttöikä tarkoittaa aikajaksoa, jonka aikana laite tai rakennusosa toimii kestävyyden, taloudellisuuden ja ajanmukaisuuden suhteen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kun rakennusosa tai laite ei enää toimi tavoitteiden mukaisesti, on sen tekninen käyttöikä kulunut umpeen ja laitteen tai rakennusosan tai niissä käytetyn materiaalin korvaamiseen toisella tai korjaamiseen osittain uusimalla, kunnostamalla, täydentämällä tai pintakäsittelemällä, tulee varautua. Tarkastusväli kertoo, kuinka usein laitteen tai rakennusosan toimivuus tai kunto on suositeltavaa tarkastaa, jotta kohde pysyy kunnossa seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Tarkastusvälejä määriteltäessä on tarvittaessa huomioitu tarkastuksille tarkoituksenmukaiset ajankohdat, kuten kevät ja syksy. Kunnossapitojakso tarkoittaa sitä aikajaksoa, jonka kuluttua tietty kunnossapitotoimenpide tulee uusia. Kunnossapitojakson pituus voi samalla laitteella tai rakennusosalla olla erimittainen eri kohteessa, mm. sään tai ilmansuunnan aiheuttamista erilaisista rasitusolosuhteista johtuen. Nimike Tekninen Tarkastusväli/v Kunnossapitojakso / v käyttöikä/v Tiilikate 50 5 7 20 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Hormit, tulisijat, savupiiput 50-100 5-10 5-10 (Nuohous kerran vuodessa) Ikkunat (puuikkunat) 50 1 3 3-10 (Lähinnä huoltomaalaus) Puu-ulko-ovet 40 5 5-15 (Lähinnä huoltomaalaus) Lattiakaivot 50 3 15-50 Lämminvesivaraajat 15-25 5 20 25 (Uusimistarve) Pesutilat; sauna, ph ja kph 5-20 1 3-10 (Mm. silikonisaumojen uusiminen) Pintalaatat, vesieristys 20-40 5 20-30 Puujulkisivut, ulkopuuosat 50 3 5-10 (Huoltomaalaustarve n. 5-10 vuoden välein) Rapatut ulkoseinät (perustus) 30-50 5 15-20 Räystäskourut 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Syöksytorvet 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Sähköjärjestelmä 50 10 30 (Suositeltava koko järjestelmän tarkastustarve) Vesijohdot, kupari 30 10 10-30 Vesijohdot, muovi 50 10 40-50 Viemärikaivot 40 3 10 Viemäriputket, muovi 50 10 25-50 Maanpinnat tulisi pitää rakennuksesta poispäin viettävinä siten, että sade- ja pintavedet valuvat pois rakennuksen vierustoilta. Suositeltava kaltevuus on 1: 20 noin 3 metrin matkalla rakennuksesta poispäin. Rakennuksen vierustat tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää kosteusrasitusta perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan. Salaojien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin tarkastuskaivoista ja mm. huuhtelun avulla. Puuosat tulee huoltomaalata tarpeen mukaan säännöllisesti, yleensä n. 5-10 vuoden välein. Ilmanvaihtojärjestelmä - Ilmanvaihtokanavien ja poistokojeiden tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina. Ilmanvaihtohormit suositellaan nuohottaviksi 10 vuoden välein. Iv-kojeen suodattimet tulee puhdistaa ja/tai uusia säännöllisesti, yleensä ainakin puolivuosittain. Raportin lopussa 12 värikuvaa kohteesta kuvateksteineen TALOKUNTOTARKASTUS R. AVELLAN Liedossa 17.1.2017 Raimo Avellan, Rakennusmestari, Asuntokaupan Kuntotarkastaja Puh.0500 940984, Mulloskuja 2, 21420 LIETO
Omakotitalo Vanhanunnantie 226, Kaarina 5/6 Kuva 1 Kattovesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin ja pitää rännikaivot puhtaina roskista Kuva 2 Tontin kulmassa sijaitseva kaivo on syytä lukita lasten ja mahdollisen ilkivallan takia Kuva 3 Salaojat on tehty kaivoista tarkasteltuna, mutta salaojien toiminta tulee tarkastaa säännöllisesti mm. huuhtelun avulla Kuva 4 Alapohjarakenne on näkyviltä osin kunnossa, mutta tuuletustila tulee pitää puhtaana erityisesti maatuvasta tavarasta Kuva 5 Rakennuksen julkisivut ja ikkunat ovat melko hyvässä kunnossa pääosin, mutta mm. puuosien huoltomaalauksesta tulee huolehtia säännöllisesti Kuva 6 Yläpohjarakenteet ovat näkyviltä osin kunnossa, mutta kulkusilta olisi suositeltavaa tehdä yläpohjaan, sekä huolehtia hiirien torjunnasta erityisesti syksyisin
Omakotitalo Vanhanunnantie 226, Kaarina 6/6 Kuva 7 Vesikate tulee tarkastaa ja puhdistaa ainakin vuosittain (mielellään keväisin ja syksyisin), kuten rännitkin, sekä uusia mahdollisesti rikkoutuneet tiilet Kuva 8 Katon lipan kulmissa tiilen pitävyyteen tulee kiinnittää huomiota, ettei vesi valu otsalautaan, tarvittaessa veden ohjausta ränniin tulee parantaa näissä kohdissa Kuva 9 Pesutiloissa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä merkittäviä vaurioita, mutta suihkutanko tulee kiinnittää paremmin Kuva 10 Viemäriputken kaulus vaikuttaa siltä, kuin jokin olisi jyrsinyt sitä Kuva 11 Asuintiloissa ei havaittu merkittäviä rakennetai kosteusvaurioita, eikä myöskään normaalista poikkeavaa asumisen aiheuttamaa kulumista, olohuoneen seinän turhat sähkörasian reiät tulee tukkia tapetoinnin yhteydessä Kuva 12 Keittiön viemärin liitokset tulee varmistaa ennen laajempaa käyttöä, koska putki vaikuttaa löysältä