Lapsiystävällinen Lappeenranta

Lapsiystävällinen Lappeenranta Lappeenrannan lapsiystävällinen kunta timintamalli 19.1.2016/Eija Tpra (eija.tpra@lappeenranta.fi)

1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö lapsen ikeuksien spimus kunnan strategiassa, hyvinvintihjelmissa ja muissa hjaavissa asiakirjissa? Lapsen ikeuksien spimus n yksi hyvinvintiselntekjen perusasiakirjista Lapsen ikeuksien spimus n sana Maakunnallista lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmaa, jka hjaa palvelujen järjestämistä Varhaiskasvatussuunnitelma, esipetuksen OPS:n perusteet ja peruspetuksen OPS:n perusteet nudattavat Lapsen ikeuksien spimusta humiidaan jatkssakin hyvinvintihjelmissa, ludaan malli, jssa Lapsen ikeuksien spimus tulee näkyväksi eri strategiissa eri timialat ja taht missa suunnitelmissaan ja strategiissaan Arviidaank kunnan päätöksiä ja timintja järjestelmällisesti lapsenikeusnäkökulmasta? Arviinti tteutuu Lasten ja nurten hyvinvintiselntekjen tavitteiden saavuttamisen arviinnin yhteydessä Arviinnin salta n kehitettävää Ludaan malli, jssa ennakkvaikutusten arviintia päätöksenten phjaksi arviidaan myös Lapsen ikeuksien spimuksen näkökannalta Itsearviinti- ja auditintimallin ulttaminen nuriin timinta vakiintunut käytänteeksi läpäisyperiaatteella hyvinvintityöryhmä kknaisuuden salta Itsearviinti- ja auditintimallin salta Lappeenrannan nuristimi Kuuluuk kunta-/kulukhtaisiin petussuunnitelmiin kaikissa ikävaiheissa ihmisikeuskasvatus ja lapsen ikeudet? Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esipetus sekä peruspetus, tisen asteen kulutus Selvitetäänkö lasten ja nurten näkemyksiä ja kkemuksia heidän ikeuksiensa tteutumisesta arjessa? mielipidettä n kysytty eri suunnitelmissa, mutta ei kkemuksiaan erityisesti Lapsen ikeuksien näkökulmasta Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu (5 vutiaille) lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta Kasvatus- ja petustimi /varhaiskasvatus => kysely tteutettu, tulkset kntivaiheessa, kevään 2016 aikana tietja saatavissa

Onk kunta ryhtynyt aktiivisiin timenpiteisiin lapsen ikeuksien spimuksen määräysten ja periaatteiden saattamiseksi laajalti kk väestön tietn? Lapsenikeuskasvatus Minkä ikäiset lapset saavat lapsenikeuskasvatusta (alle kuluikäiset, alakulu, yläkulu, tinen aste) ja missä eri kasvuyhteisöissä? Suunnitelmat vat verkssa saatavissa, uuden suunnitelman valmistuttua laaja tiedtus yleisölle varhaiskasvatuksessa, peruspetuksessa sekä tisella asteelle lapsenikeuskasvatusta läpäisyperiaatteella nuris-, liikunta- ja kulttuuritimentimen sekä klmannen sektrin (esim. seurakuntayhtymä ja järjestöt) lasten ja nurten timintaan sisältyy myös lapsenikeuskasvatusta eri ikäryhmien tasn mukaisesti Tiedtussuunnitelman laadinnan edistäminen Lapsen ikeuksien spimuksesta ja sen tteutumisesta Lappeenrannassa sekä Etelä-Karjalassa 2015 syksyllä tteutettu p:n ja Unicefin kulutus Lapsen ikeuksien spimuksesta hyvinvintiselnten täytäntöönpanryhmät ja kaupungin sekä muiden timijiden tiedttajat 2016 keväällä tehdään tiedtussuunnitelma asiasta (Perhekumppanuusryhmä) Tavitetaank näissä kasvuyhteisöissä kaikki lapset? peruspetus tavittaa lapset ja nuret kattavasti Tiedttaminen aikuisille Tiedtetaank kunnassa selkkielisesti sekä lapsille että aikuisille, miten timia, js lapsen ikeuksia lukataan? Tavittaak tämä tiedtus lapset? 2016 keväällä tehdään tiedtussuunnitelma asiasta (Perhekumppanuusryhmä)

2. Kaikki ikeudet tteutuvat jkaisen lapsen khdalla Onk kunnan strategiissa, hyvinvintihjelmassa ja muissa hjaavissa asiakirjissa humiitu lasten mninaisuus? Onk tunnistettu syrjinnän vaarassa levat lapset tai lapsiryhmät? Seurataank asiakirjissa asetettujen tavitteiden tteutumista erityisesti haavittuvassa asemassa tai syrjinnän vaarassa levien lasten näkökulmasta? Onk kunnassa tehty yhdenvertaisuussuunnitelma? Onk suunnitelmassa humiitu lapset ja nuret sekä lasten ja nurten mninaisuus? Takaavatk strategiat, suunnitelmat, timintatavat ja käytäntö sen, ettei syrjintää esiinny näistä lapseen, hänen vanhempiinsa tai laillisiin hultajiinsa liittyvistä syistä: ikä alkuperä kansalaisuus kieli ihnväri sukupuli seksuaalinen suuntautuminen usknt vakaumus pliittinen ja muu mielipide varallisuus terveydentila vammaisuus asuinpaikka muu syy kyllä, mnikulttuurisuus sekä erilaiset lapset ja nuret n humiitu strategiissa, hyvinvintihjelmissa sekä muissa hjaavissa asiakirjissa kyllä kyllä Varhaiskasvatussuunnitelma, esipetussuunnitelma sekä peruspetussuunnitelma sisältävät yhdenvertaisuussuunnitelm an, jissa humiidaan lasten ja nurten mninaisuus kyllä Lapsen ikeudet humiidaan jatkssakin strategian tarkistuksissa tätä pyritään parantamaan Ekstessa Eksten yhdenvertaisuussuunnitelm a n tulssa kaikki timijat lain edellyttämällä tavalla jkainen timiala saltaan edistää tätä myös jatkssa jkainen timiala saltaan edistää tätä myös jatkssa jkainen timiala saltaan edistää tätä myös jatkssa kuluterveyskyselyt sekä kulujen hyvinvintiprfiilit Ekste

Tekeekö kunta syrjinnänvastaista työtä yhdessä kansalaisyhteiskunnan timijiden kanssa? Onk kunnan eri timijilla ja rganisaatin eri sissa työskentelevillä ihmisillä riittävä saaminen syrjintää kskevissa asiissa? syrjinnän kielt syrjinnän tunnistaminen syrjinnän vaarassa levat ryhmät kaupungin palveluksessa n lasten ja nurten hyvinvintityön krdinaattri, jiden tehtäväkknaisuuksiin myös tämä kuuluu samin kaupungin eri hallintkuntien työntekijät tekevät kansalaisyhteiskunnan timijiden kanssa syrjinnän vastaista työtä Ekstessa n järjestökrdinaattri, jnka tehtäviin tämä kuuluu Mnitimijaisen yhteistyön syrjinnänvastainenmalli tteutuu myös Lasten ja nurten hyvinvintityöryhmän työssä henkilöstöä kulutetaan jatkuvasti tällä saralla ja pääsin saaminen n hyvällä taslla erillistä, uutta timintamallia ei le tarkituksenmukaista luda, n j lemassa levaa käytäntöä jatkuvana kehittämistimena henkilöstön kulutuksen kautta kaikki timijat kaikki timijat man henkilöstönsä salta

Onk kunnassa yhteisesti svittuja timintatapja syrjintään puuttumiseen? Ovatk kaikki lasten ja nurten parissa työskentelevät näistä tietisia? Humiidaank lasten ihmisikeuskasvatuksessa syrjinnän kielt? Kerätäänkö lapsilta ja nurilta systemaattisesti tieta syrjinnän mudista ja kkemuksista? -Ekstessa samat timintatavat, jilla puututaan epäammatilliseen käytökseen, Varhaisen puuttumisen malli, - kasvatus- ja petustimessa sekä kulutuskuntayhtymässä n yhteisesti svitut timintatavat syrjintään puuttumiseen kasvatus- ja petustimessa kyllä, samin Eksten lastensujelulaitksissa ja kulutuskuntayhtymän timinnissa ei, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tieta syrjinnän mudista ja kkemuksista vidaan kta tässä vaiheessa malliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen kaikki timijat kaikki timijat Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi,

Saak syrjintää kkenut lapsi tukea? Onk syrjinnän kkemuksista puhumiselle tilaa? Onk syrjintää kkeneille lapsille tarjlla tukea mien ikeuksiensa pulustamiseksi? Käytetäänkö syrjinnänvastaisten timenpiteiden phjana lasten ja nurten kkemustieta ja näkemyksiä syrjinnän mudista ja sen yleisyydestä? Arviidaank syrjinnänvastaisia timenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta? Ovatk lapset ja nuret arviineet timenpiteitä? lapsi saa tukea ja syrjinnän kkemuksista puhumiselle n tilaa ei, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tieta syrjinnän mudista ja kkemuksista vidaan kta ei, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta tässä vaiheessa malliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen tässä vaiheessa malliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi

3. Lapsilla n mahdllisuus sallistua heille tarkitettujen palveluiden suunnitteluun, arviintiin ja kehittämiseen Js kunnassa n edustuksellinen kuulemisjärjestelmä, nk sillä aidsti mahdllisuus vaikuttaa asiihin? Miten tuetaan niiden lasten ja nurten sallistumista, jtka eivät ryhmään mahdu? Onk myös ei-edustuksellisilla ryhmillä mahdllisuus tulla kuulluksi? Kuullaank erilaisia lasten ja nurten ryhmiä heitä kskevissa asiissa (esimerkiksi skeittaavia nuria skeittipuistn suunnittelussa)? Lasten parlamentti ja Nurisvaltuust, kulujen ppilaskunnat sekä piskelijakunnat tulevat kuulluiksi, Vaikuttamispäivät käytössä, samin nuristiljen sallisuustiminta Ei-edustuksellisiin ryhmiin kuuluvien lasten ja nuren sallisuutta edistetään lapsiystävällinen kuntamallissa nuristimi kehittää mallin kulujen ppilaskuntien kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi ja yhteisten timintamenetelmien kehittämiseksi kaikkien nurten sallisuuden varmistamiseksi hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät ja nuristimi, kasvatus- ja petustimi 4: Lapset vivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen Kuullaank lapsia riittävän aikaisessa vaiheessa, jtta heidän näkemyksensä vidaan aidsti ttaa humin? Humiidaank asukkaiden kuulemisessa myös lasten ja nurten tarpeet? Tiedtetaank asiista lapsille ja nurille ymmärrettävällä tavalla? Ovatk käytetyt sallistumisen tavat lasten ja nurten tarpeisiin spivia Nurisvaltuustlta pyydetään lausuntja kattavasti, kehitetään mallia, että lausuntjen käsittelemiseen lisi riittävästi aikaa Ludaan malli, jlla vahvistetaan nurten tdellista vaikuttamismahdllisuutta lausuntjen avulla sekä varmistetaan nurten kuulemiseen nurille tutunmaisten menetelmien käyttööntt esim. Lprn seurakuntayhtymä kuullut lapsia leirikeskusten pihaalueiden kehittämisessä, seurakunnan lastenparlamentti kuluterveyskyselyt ja kulujen hyvinvintiprfiilit kehittämisen välineinä Kehitetään nurille tiedttamista niin, että asiat, esim. kaavalunnkset, tulevat nurille ymmärrettäviksi varmistetaan lapsille ja nurille tutunmaisten menetelmien käyttööntt hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät ja nuristimi hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät ja nuristimi

5 Lapsilla n mahdllisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asiihin Onk kunnassa ajattelu- tai timintatapja, jtka haittaavat lasten ja nurten näkemysten esiin tumista tai lasten ja nurten maehtista timintaa? Rhkaistaank lapsia eri kasvuyhteisöissä tietisesti ilmaisemaan näkemyksensä heitä ympäröivästä maailmasta ja heille tärkeistä asiista? Lapsia ja nuria rhkaistaan eri kasvuyhteisöissä ilmaisemaan näkemyksiään; aikuinen lapsen sallisuuden mahdllistajana varhaiskasvatuksessa, humiidaan petussuunnitelmissa Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät 6. Lapset vivat sallistua kansalaistimintaan Humiidaank lasten kansalaistiminnan tukemisessa ikeudenmukaisesti lasten timinta suhteessa aikuisten timintaan? sekä järjestäytynyt että järjestäytymätön kansalaistiminta? eri-ikäisille lapsille tarkitettu timinta? eritasisille harrastajille tarkitettu timinta (esim. kilpaurheilu- höntsäliikunta )? myös vähävaraiset lapset ja nuret? Onk lasten ja nurten mahdllista lla ja timia julkisessa tilassa aikuisten kanssa tasaverisesti? n sa vakiintunutta mnitimijaista yhteistyön mallia, humi khdennetaan eritasisille harrastajille suunnattuun timintaan nuret kauppakeskuksissa kulun kerhtiminnan kehittäminen sana justavan kulupäivän rakennemallia, klmannen sektrin timijiden kanssa uusien yhteistyömallien kehittäminen, kulutiljen mnipulinen hyödyntäminen Nurten lhune Is- Kristiinaan tteutettu kehitetään mnitimijaiseksi tilaksi hyvinvintityöryhmä, kasvatus- ja petustimi, nuris- ja liikunta- sekä kulttuuritimi ja klmannen sektrin timijat hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanryhmät, nuristimi ja klmannen sektrin timija

7. Lapsilla n ystäviä ja turvallisia aikuisia Onk yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä lasten ja nurten ssiaalisten suhteiden kehittäminen sisällytetty kunta- ja/tai kulukhtaisiin petussuunnitelmiin? varhaiskasvatussuunnitelmiin? nuristyön tavitteisiin? Onk käytössä erilaisia tapja kerätä tieta lasten ja nurten näkemyksistä kskien heidän vertais- ja aikuissuhteitaan? Käytetäänkö tätä tieta lasten ja nurten hyvinvinnin edistämiseen ja palvelujen kehittämiseen? Onk käytössä tapja kerätä tieta myös syrjinnän vaarassa leviin ryhmiin kuuluvilta lapsilta? Kkevatk lapset, että heillä n arjessaan turvallisia aikuisia, jille he vivat kerta ilistaan ja suruistaan? Kkevatk lapset, että aikuiset eri kasvuyhteisöissä ja palveluissa vat helpsti lähestyttäviä ja lutettavia? Kkevatk lapset, että heillä n ystäviä, jiden kanssa viettää vapaa-aikaa ja jiden kanssa jakaa ilt ja surut? kyllä käytetään mnipulisia tiednkeruumenetelmiä (kulujen hyvinvintiprfiilit, jssa mm. kulujen ihmissuhteet, kuluterveyskyselyt, sähköinen hyvinvintikertmus) tulksia käytetään mnpulisesti timinnan ja käytänteiden kehittämiseen

Onk lasten ja nurten parissa työskentelevillä riittävä ymmärrys ja menetelmäsaaminen kskien lasten ja nurten vertaissuhteita ja erilaisia ryhmäilmiöitä? Onk lasten ja nurten parissa työskentelevillä mahdllisuus teemaa kskevaan täydennyskulutukseen? Osallistuvatk lapset ja nuret kasvuyhteisöjen timintakulttuurin lumiseen, esimerkiksi: mukaan ttavaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta edistävien timintatapjen kehittämiseen? järjestyssääntöjen laatimiseen? knfliktien ratkaisemiseen? Tteutuuk tämä kaikissa päiväkdeissa, kuluissa, ppilaitksissa sekä hjatuissa vapaa-ajan timinnissa? Edistetäänkö eri kasvuyhteisöissä ryhmähengen mudstumista ja lasten ssiaalisten taitjen kehittymistä mnipulisin menetelmin? henkilöstö n hyvin kulutettua ymmärryksen sekä menetelmäsaamisen alueella (ratkaisukeskeinen timintatapa käytössä) lapset ja nuret sallistuvat kasvuyhteisöjen timintakulttuurin lumiseen ja se tteutuu päiväkdeissa, kuluissa, ppilaitksissa sekä hjatuissa vapaaajantiminnissa edistetään erilaisin ryhmäytymismentelmin ratkaisukeskeisen timintatavan kulutus laajennetaan Ohjaamhankkeessa timiville työntekijöille malleja kehitetään edelleen hyvinvinselntek V:n täytäntöönpanssa kaikki timijat saltaan hyvinvintityöryhmä kaikki timijat saltaan

Tunnistaak ja humiik eri kasvuyhteisöissä käytettävä työte myös erilaiset negatiiviset ryhmäilmiöt kuten syrjinnän ja kiusaamisen? yksinäisyyden? Humiidaank lasten ja nurten ssiaalisten suhteiden vahvistamisessa myös verkkympäristöt? Tuetaank eri kasvuyhteisöissä lapsen myönteistä suhdetta vanhempiinsa ja muihin lapselle tärkeisiin aikuisiin? Humiidaank vertais- ja aikuissuhteiden merkitys lapselle myös esimerkiksi lapsen llessa sijitettuna kdin ulkpulelle? turvapaikanhakijalasten arjessa? vammaisten lasten arjessa? seksuaali- ja sukupulivähemmistöihin kuuluvien lasten arjessa? ratkaisukeskeinen työte, jka n laajasti käytössä, tunnistaa mediakasvatus ja medianlukutait kuuluvat päiväktien ja kulujen sekä ppilaitsten, kuin myös kulun kerhtiminnan sisältöihin tuetaan, mm. päivähidssa lasten ja vanhempien vurvaikutuksen edistäminen keskeisessä sassa humiidaan, asiasta ei le tutkittua tieta, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta OPS 2016 tässä vaiheessa malliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen 8. Lapsia ja lapsuutta arvstetaan Tuetaank lasten ihmisikeuksien tteutumista tietisesti? Tunnustetaank ja tunnistetaank ne tilanteet, jissa lapsen ikeuksien tteutuminen vaatii aikuisten erityistä tukea?

8. Lapsia ja lapsuutta arvstetaan Onk lapsen ikeuksien spimuksen viesti lapsen ja lapsuuden itseisarvsta kunnan timintaa ja budjetintia hjaava julkilausuttu periaate? Pidetäänkö lasten ikeuksia, tarpeita, leikkiä, timintaa ja näkemyksiä yhtä tärkeinä kuin aikuisten vastaavia? Näkyykö tämä timintjen sekä palveluiden suunnittelussa ja budjetinnissa? Näkyykö tämä kunnan tiedtuksessa ja mediassa? Tuetaank lasten ihmisikeuksien tteutumista tietisesti? Tunnustetaank ja tunnistetaank ne tilanteet, jissa lapsen ikeuksien tteutuminen vaatii aikuisten erityistä tukea? sittain tteutuu ja n vakiintuneena käytänteenä, lapsen ikeudet hjaavat kehittämissuunnitelmia ja timintaa hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpanssa eri työryhmät laativat humiivat asian suunnitelmien knkretisinnin yhteydessä hyvinvintityöryhmä ja selntek V:n täytäntöönpanryhmät

Js timintaa tai palveluita khdennetaan ikäperustaisesti, perustuuk se lapsen edun harkintaan? Khdistetaank lapsiin ja nuriin ryhmänä rajituksia, jtka eivät perustu lakiin ja lapsen edun harkintaan? Onk lapsilla ja nurilla yhtäläinen ikeus käyttää julkista tilaa kuin aikuisilla? Rajitetaank tarpeettmasti sellaista timintaa, harrastamista tai julkisen tilan käyttöä, jnka erityisesti lapset ja nuret kkevat mielekkääksi? Kkevatk lapset ja nuret levansa erilaisiin julkisiin tilihin yhtä tervetulleita kuin aikuiset? Onk käytössä erilaisia tapja kerätä tieta lasten ja nurten näkemyksistä kskien heidän kkemuksiaan kaupunkitilasta ja siitä, minne he kkevat tai eivät ke levansa tervetulleita? Hyödynnetäänkö tätä tieta timinnan kehittämisessä? Millaisina lapset ja nuret ryhmänä näyttäytyvät julkisessa keskustelussa? Saavatk lapset ja nuret sekä heidän tärkeiksi kkemansa asiat tilaa julkisessa keskustelussa? Krstuvatk psitiiviset vai negatiiviset asiat? Humiidaank lasten ja nurten mninaisuus? Miten lapset ja nuret kkevat itseään kskevan keskustelun? Onk lapsilla ja nurilla mahdllisuuksia sallistua ja vaikuttaa tähän keskusteluun? Haastetaank kunnan timinnassa ja tiedtuksessa lapsia ja nuria kskevia yleistyksiä? Mahdllistetaank tässä lasten ma timinta ja itsemäärittely? Haastetaank mediassa lapsia ja nuria kskevia yleistyksiä? kaikessa lasten ja nurten ikäryhmään khdistuvassa timinnassa lapsen etu n harkinnan keskeinen peruste ei khdisteta asiasta ei le tutkittua tieta, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta tiedttamisessa krstetaan psitiivisia asiita ja teemasta n käyty keskustelua myös median kanssa lasten ja nurten mista kkemuksista ei le tutkittua tieta, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta hyvinvintiselntek V:n timeenpanssa edistetään malleja, jilla varmistetaan lasten ja nurten ikeutta julkisten tiljen käyttöön, täytäntöönpann tulsten arviinnissa saatavia tulksia hyödynnetään timinnan kehittämisessä tiedttamisessa panstetaan jatkssakin psitiivisuuteen tässä vaiheessa malliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen phdittavaksi laajemmassa tutkimuskknaisuudessa kuluterveyskyselyt ja kulujen hyvinvintiprfiilit hyvinvintityöryhmä ja selnten täytäntöönpanryhmät kaikki timijat saltaan Perhekumppanuusryhmä valmistelee 2016 tiedtussuunnitelmaa

9. Lapsia kskevia asiita tarkastellaan krdinidusti kknaisuutena niin, että lapsia kskevassa päätöksentessa ja timinnissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu Onk lapsen ikeuksien spimus kunnan lapsi- ja nuristyötä sekä -plitiikkaa hjaava väline hallintsäännössä, kuntastrategiassa, yhdenvertaisuussuunnitelmassa, lasten ja nurten hyvinvintihjelmassa? Näkyvätkö erityisesti spimuksen yleisperiaatteet (syrjimättömyys; lapsen edun ensisijainen harkinta; ikeus täyteen kehittymiseen; lapsen näkemyksen kunniittaminen)? Humiidaank lapsen ikeuksien spimuksen velvitteet myös kaikessa sellaisessa päätöksentessa, jka ei kske yksinmaan lapsia, mutta myös heitä? Onk kunnassa timija/tah, jka seuraa ja arvii lapsen ikeuksien tteutumista kknaisuutena? Onk tällä timijalla asiantuntemus edistää lapsen ikeuksien tteutumista sekä myös tunnistaa mahdlliset ikeuksien lukkaukset? Onk tällä timijalla työlleen riittävä mandaatti? Harkitaank kaikessa lapsia kskevassa päätöksentessa ensisijaisesti lapsen etu? Tehdäänkö päätöksenten lapsivaikutusten arviintia? Missä asiissa lapsivaikutusten arviinteja tehdään? Missä asiissa lapsivaikutusten arviintia ei tehdä? Tehdäänkö sekä vaikutusten ennakkarviintia että tteutuneiden vaikutusten arviintia? Humiidaank vaikutusten arviinnissa erilaiset lasten ja nurten ryhmät? Humiidaank lasten näkemykset lapsivaikutusten arviinnissa? Tehdäänkö budjetin salta lapsivaikutusten arviinti? jllei lapsivaikutusten arviintia tehdä, miten päätöksentessa varmistetaan lapsen edun ensisijainen harkinta? Lapsen ikeuksien spimus n kunnan lapsi- ja nuristyön sekä plitiikan perusasiakirja ja hjaava väline asiasta ei le kattavaa selitystä tehtynä hyvinvintityöryhmä, jka n mudstettu kaupunginhallituksen päättämän timintasäännön mukaisesti, ryhmällä n kaikkien siinä mukana levien tahjen päätöksentekijöiden myöntämä mandaatti sekä ylimpien päättäjien ja viranhaltijiden tuki Ennakkvaikutusten arviinti, jka sisältää myös lapsivaikutusten arviinnin, tehdään kaupunginjhtajan 29.5.2012 päätöksen mukaisesti, päätöksessä määritellään myös, millin ennakkarviinti tulee tehdä hyvinvintiselntek V:n täytäntöönpan kaupunginjhtajan päätöksen mukaisen arviintikäytänteen tteuttaminen jaksssakin MLL - huhtikuussa 2016 kulutus Lapsivaikutusten arviinnista päivällä ammattilaisille ja illalla avin yleisötilaisuus hyvinvintityöryhmä ja selnten täytäntöönpanryhmät

Onk kunnassa timintatapja, jtka mahdllistavat sen, että lapset itse arviivat mien ikeuksiensa tteutumista? Kenelle lapset ja nuret vivat kerta ja mistä saada tukea, js heidän ikeuksiaan lukataan? Tietävätkö lapset ja nuret keneltä, mistä ja miten tätä tukea saa? Ovatk kunnan lapsi- ja nurisplitiikan tulkset sitä, mitä n taviteltu? Arviidaank lapsi- ja nurisplitiikan nnistumista lapsen ikeuksien näkökulmasta? Osallistuvatk lapset ja nuret sekä heidän vanhempansa tähän arviintiin? Osallistuvatk lapset ja nuret timenpideehdtusten tekemiseen ja niistä päättämiseen? tällä hetkellä ei le timintatapja, jtka mahdllistavat lasten itsensä tekemän arviinnin mien ikeuksiensa tteutumisesta lapsilla ja nurilla n mahdllisuus kerta asiasta kaikille heidän kanssaan timiville aikuisille ja lapset ja nuret tietävät, kuinka tukea n saatavissa käytössä n menetelmiä, jilla arviidaan lapsi- ja nurisplitiikan nnistumista ja siihen haetaan myös uusia välineitä Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi nurten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee ja jka tuttaa tieta myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi, myös sähköinen hyvinvintikertmus varhaiskasvatus ja nuristimi => myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti muut timijat nuristimi => myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti muut timijat

10. Lapsia ja nuria kskevaa tieta hyödynnetään mnipulisesti päätöksentessa Humiidaank ja hyödynnetäänkö lapsia ja nuria kskevassa suunnittelussa ja päätöksentessa lapsen ikeuksien kmitean Sumea kskevat humautukset ja susitukset? tutkimustiet? viranmaistiet, sisältäen lasten ja nurten parissa työskentelevien tiedn? lasten, nurten ja perheiden kkemustiet? kansalaisjärjestöjen asiantuntemus? Onk käytössä erilaisia tapja kerätä tieta lasten ja nurten näkemyksistä ja kkemuksista kskien heidän arkeaan ja hyvinvintiaan kk lapsen ikeuksien spimuksen käsittävänä kknaisuutena? Miten tätä tieta hyödynnetään? Kerätäänkö tieta systemaattisesti ja jatkuvasti kaikilta lapsiryhmiltä? Kerätäänkö tieta erityisesti sellaisista asiista, jissa lapsen subjektiivisen kkemuksen tulee lla erityisen keskeinen sa arviintia (sallistumisikeuksien tteutuminen, syrjinnän kkemukset, turvallisuuden tunne)? Osallistuvatk lapset ja nuret itse tiedn keräämiseen? Ovatk lapset mukana arviimassa ja tulkitsemassa heiltä kerättyä tieta? Tarkastellaank lapsia ja nuria kskevaa tieta krdinidusti kknaisuutena? Onk kuntarganisaatin eri tasilla tai sissa timivilla käytössään muilla tasilla tai sissa työskentelevien asiantuntemus ja heidän keräämänsä tiet? Mahdllistaak tarkastelutapa myös tiedn aukkjen havaitsemisen? Kerätäänkö tarvittaessa (esimerkiksi laadullista tai kkemuksellista) lisätieta, jtta päästään tilastjen ja keskiarvjen taakse? erilaista tutkimustieta hyödynnetään laajasti, samin viranmaistieta, edistetään malleja, jilla vidaan nykyistä laajemmin hyödyntää kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta sekä lasten, nurten ja perheiden kkustieta kuluterveyskysely ja kulujen hyvinvintiprfiilit tteutetaan säännöllisesti ja niistä saadaan tieta myös lasten ja nurten kkemuksista kskien heidän arkeaan ja hyvinvintiaan, samin ssiaalisen nuristyön tietja kerätään systemaattisesti ja tulksia käytetään kehittämisen välineinä, myös sähköinen hyvinvintikertmus kerättävä tiet n kaikkien kehittämiseen sallistuvien tahjen käytettävissä ja tiedt vat väline tarkasteltaessa mahdllisia aukkja Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2015 lasten haastattelu lasten mista kkemuksista Lapsen ikeuksien tteutumisesta, samin itsearviinti- ja auditintimalli, jta nuristimi valmistelee, vivat tuttaa tieta myöhemmässä vaiheessa mahdllisesti tehtävän arviintimenetelmän phjaksi uutena kknaisuutena tiednkeruuseen tulee Ohjaam-mallin tuttaman tiedn kkaminen ja sen käyttäminen kehittämisen välineenä uutena kknaisuutena tiednkeruuseen tulee Ohjaam-mallin tuttaman tiedn kkaminen ja sen käyttäminen kehittämisen välineenä hyvinvintityöryhmä ja selnten täytäntöönpanryhmät kaikki timijat, uutena Ohjaamn tuttama tieta kaikki timijat, uutena Ohjaamn tuttama tieta

Alitteita Unicefille Seurataank tai mitataank lapsen ikeuksien tunnettuutta ALOITE UNICEFILLE lasten salta? ei seurata aikuisten salta? ei seurata Tässä vaiheessa seurannan ja mittaamisen salta ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen Visik Sumen Unicef luda yhtenäisen seurannan ja mittaamisen välineen, jka lisi ainakin Lapsiystävällinen kuntamallin mukaisesti timivien kuntien käytössä (tai kaikkien)? Näin saataisiin myös kuntien välistä vertailukelpista tieta asiasta Onk tapja kerätä tieta syrjinnän vaarassa levien lapsiryhmien ikeuksien tteutumisesta? ALOITE UNICEFILLE systemaattisia tapja kerätä tieta syrjinnän vaarassa levien lapsiryhmien ikeuksien tteutumisesta ei le käytössä Tässä vaiheessa tiednkeruun kehittämismalliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen Visik Sumen Unicef luda yhtenäisen seurannan ja mittaamisen välineen, jka lisi ainakin Lapsiystävällinen kuntamallin mukaisesti timivien kuntien käytössä (tai kaikkien)? Näin saataisiin myös kuntien välistä vertailukelpista tieta asiasta Tteutuuk yhdenvertaisuus arjen vurvaikutuksessa (puheet, tet, sanat, eleet) aikuisten välillä? aikuisten ja lasten välillä? lasten välillä? ALOITE UNICEFILLE tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla arjen vurvaikutuksen yhdenvertaisuuden tteutuminen vitaisiin mitata tässä vaiheessa malliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen Visik Sumen Unicef luda yhtenäisen seurannan ja mittaamisen välineen, jka lisi ainakin Lapsiystävällinen kuntamallin mukaisesti timivien kuntien käytössä (tai kaikkien)? Näin saataisiin myös kuntien välistä vertailukelpista tieta asiasta Kkevatk lapset ja nuret levansa kunnan yhdenvertaisia ja arvstettuja asukkaita? ALOITE UNICEFILLE asiasta ei le tutkittua tieta, tulisi kehittää arviintimenetelmä, jlla tietja vidaan kta tässä vaiheessa malliin ei esitetä timia, jätetään myöhempään vaiheeseen Visik Sumen Unicef luda yhtenäisen seurannan ja mittaamisen välineen, jka lisi ainakin Lapsiystävällinen kuntamallin mukaisesti timivien kuntien käytössä (tai kaikkien)? Näin saataisiin myös kuntien välistä vertailukelpista tieta asiasta

Antisaa matkaa lapsen ikeuksien edistämisessä Kuva Ideri Tmi /Heli Pukki Kiits mielenkiinnstanne