Etnografia käytäntölähtöisen tutkimuksen metodina 28.11.2007 Merja Helle, tutkimuspäällikkö IADE Mediakonseptilaboratorio
Use-inspired basic research Improved understanding Improved technology Pure basic research Use-inspired basic research Purely applied research and development Existing understanding Existing technology
Eksoottiset alkuasukkaat tuolla jossain
Etnografia Antropologinen kenttätyö: Etnografia on prosessi, jonka aikana tallennetaan ja tulkitaan toisten ihmisten elämäntapaa. Etnografia on tutkimusprosessi, joka perustuu pääasiassa kenttätyölle. Se käyttää monenlaisia tutkimusmenetelmiä, pääasiassa laadullisia Keskeistä on osallistua tutkittavien elämään pitkähkön ajan kuluessa Lopputuloksena on etnografia, joka perustuu pääasiassa kenttätyössä kerättyyn aineistoon ja sisältää siksi paljon kuvailevaa materiaalia Vaihtoehtoisia määritelmiä paljon
Kauas juna vie tai laiva Kenttätyö tarkoitti aiemmin matkustamista pois kotipiiristä, usein vieraisiin maanosiin. Siellä etnografi osallistui tutkittavan yhteisän elämään mahdollisimman paljon sen oikeana jäsenenä -jopa useita vuosia. Tätä kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi Perinteisessä etnografiassa kuvataan ihmisten elämän ja yhteisön rakentumisen joka päiväisiä tapahtumia, tapoja, sääntöjä, työvälineitä, uskontoa, rituaaleja jne.
Varokaa etnografi tulossa
Etnografin viaton, kaikkitietävä silmä Osallistuva havainnointi perustui ajatukseen tutkijan kaikkitietävästä katseesta, joka pystyy näkemään/nostamaan merkityksia muiden ihmisten arjessa ja jopa yleistämään niistä. Etnografia on näin intuitiivista ja epäteoreettista, yksilön persoonasta riippuvaa oivaltamista Tätä näkemystä on paljon kritisoitu uudemmassa etnografiassa Informantit johtivat harhaan, oma kultuuuri värjää tutkijan epäteoreettiset tulkinnat
Siirtomaavallan työkalu
Tutkimusintressi Taustateoria Tutkimuskysymykset Havaintoyksikkö Analyysiyksikkö Tulokset Johtopäätökset Suhde käytäntöön Suhde teoriaan Mitä etsii - sitä löytää
Mitä on käytäntö? ja sen tutkimus? 1. yksilölliset teot, tapahtumat, seuraukset/ ulkopuolisen havainnoimana 2. laajemmat sosiaaliset ja materiaaliset yhteydet/ulkopuolelta havainnoituna 3. yksilöiden tavoitteet, merkitykset ja arvot/ subjektiivinen arviointi 4. kieli, diskurssi ja traditiot yksilöiden tulkintana 5. käytännön historiallisuus, materiaalisuus ja muutos 6. dialoginen arviointi
Leena Eräsaari: Kohtaamisia byrokraattisilla näyttämöillä
Foucault ja valta sellivankila ja valvonta
Nöyryytysmyssy
Keskeisiä kysymyksiä? Mitä on toiminta? Miten sitä tutkitaan? Miten sitä kehitetään? Mitä on kehitys kenen näkökulmasta? Ketkä osallistuvat kehittämiseen Mitä on tutkimus? Miten sitä tehdään? Ketkä sitä tekevät?
Uusia ajatuksia etnografiasta Dialogi tutkijan ja tutkittavien sekä heidän kokemustensa välillä nousseet pinnalle. Tulkinta tapahtumista tuotetaan yhdessä. Suhde kirjoitetaan auki Refleksiivinen etnografia, sensitiivinen etnografia, autoetnografia etc Uusia raportoinnin tapoja: romaani, runot, näytelmät, omaelämänkerrat jne Havainto metodina muuttunut havainnoinnin muodostumiseksi yhteistyön kontekstiksi, jossa ovat osallisina niin tutkijat kuin tutkittavat. Vieraista kulttuurista oman yhteiskunnan työn ja arjen kuvaamiseen
Tutkimuksen kohde konstruoidaan Tutkimuksen kenttä ei odota tutkijan saapumista valmiina ja täydellisenä Se konstruoidaan erilaisilla valinnoilla, joita täytyy tehdä jatkuvasti uudelleen ja uudelleen tutkimustyön edetessä. Missä aiot istua, ketä/mitä aiot seurata, kenen ääntä aiot kuunnelle? Mitä suljet pois? Sotkuinen, emotionaalinen, rasittava, mutta kuitenkin palkitseva kokemus Henkilökohtainen ja ammatillinen minä sulautuvat kentällä
Etnografian vaiheet Teoria ja tutkimuskysymykset Kohteeseen perehtyminen etukäteen Kentälle pääsy avauskertomus Kenttätyö -havainnointi ja haastattelut, muu materiaali -kenttämuistiinpanot -piirrokset -valokuvat -ääni- ja videonauhoitukset Kentältä irrottautuminen Aineiston analyysi Reflektointi Tulosten kirjoittaminen Julkaiseminen Tieteellinen ja käytäntö keskustelu
Visuaalinen etnografia
Koordinoinnin keskus Varjostamassa henkilöä
Monia tapoja kerätä aineistoa Hengailu Sukeltaminen toimintaan Vierailut Puhelinkontaktit ja-haastattelut Sähköpostit Kohteiden hajatuminen ajallisesti ja paikallisesti Miten tutkivaa mobiileja ihmisiä, globaaleja organisaatioita, hajautuneita verkostoja Tutkimuskysymykset ja tilanteet määrittelevät käytettävät metodit
Etnografi on aina osallinen Etnografi on aina osallinen toiminnassa. Ei ole puhdasta havainnointia Kenttä konstruoidaan samoin tulokset Tärkeää suunnitella jo etukäteen miten osallistuu sosiaaliseen toimintaan kentällä Oman toiminnan reflektointi tärkeää Päivittäiset kenttämuistiinpanot keskeinen väline
Mitä on kulttuuri? Paikkaan sidottu Yhtenäinen Selkeä kollektiivi Uusintaa kulttuuria Rakenteet ja vakiintuneisuus Historiallisesti muuttuva Materiaalisesti välittynyt Pirstoutunut Kollektivisuus episodimaista Ristiriidat ja häiriöt Muutos ja sen mahdollisuus
Miten/Mihin etnografiaa käytetään? Yksinkertainen kuvaus todellisuudesta (naivi peili-etnografia) Ennen määrällistä, oikeaa analyysiä Muun aineiston varmistamiseen, triangulaatio Tutkitaan monimutkaisia ja moniäänisiä (työ)prosesseja Marginaalisia tai rajakohteita Jäljitetään vaiennettuja ääniä tai kokemuksia Tutkitaan toimintajärjestelmien leikkauskohtia
Missä on havainnoinnin kenttä? Suora havainnointi paljastaa todellisuuden Odottaa vain löytämistä Yksi havainnoinnin kohde Rajallinen ja paikallinen kenttä Kentälle päästään dialogisessa ja interaktiivisessa suhteessa Rakennetaan yhdessä Moninainen, avoin rajat ylittävä/ globaali/virtuaali tila
Mitä on kenttätyö? Helppoa ja mekaanista Kuka tahansa osaa havainnoida Tuottaa peilin todellisuudesta Emotionaaliset, persoonalliset kokemukset häivytetään tai niitä ei tunnisteta Työlästä. luovaa työtä Ammatillisesti vaativaa Kompetenssi hankittava Vaatii henkilökohtaista motiivia Tunteet tuottavat myös tietoa kaikilla ei ole pääsyä kaikille kentille
Relevanssi? Validiteetti perustuu tiukasti määriteltyyn tutkimukseen Suhteeessa käytäntöön Paikallinen relevanssi Relevanssin määrittelee tutkija yksinäänisesti Validiteetti perustuu relevanssiin Relevanssi myös suhteessa teoriaan ja metodologiaan Relevanssi rakennetaan yhdessä, on moniäänistä Julkinen ja historiallinen relevanssi Se neuvotellaan tutkimusprosessin aikana
Menneisyys vai tulevaisuus? Ajaton, epähistoriallinen kuvaus menneisyydestä Laajenee myös tulevaisuuteen Analyyttinen vaihtelu menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä
Vaikeuksia Työlästä, vie aikaa ja voimavaroja Materiaalin suuri määrä ja rikkaus Aineiston soveltuvuus analyyttiseen tutkimukseen Vie paljon aikaa tulokset laahaavat jäljessä Tutkijan näkemys ja vaikutus tutkimukseen Tietojen tulkinta ja yleistettävyys Kertomuksen uskottavuus miten kuvataan ja kirjoitetaan Törmää luonnontieteelliseen tiedekäsitykseen
Yhdessä ja erikseen perheenjäsenten kotona olemisen ja tekemisen dynamiikka Pirjo Korvela Helsingin yliopisto Kasvatustieteellinen tdk Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Kotitalousopettajankoulutus
Videokamerat Perheessä I
Loput esimerkit luennolla, kuvat vievät liian paljon tilaa
aika videonauhalta isä puhuu Teemulle Puheen ja tekemisen taulukkomuotoinen transkripti 1/3 Aika Keskustelu Mitä tehdään? Äiti Isä Jouko (6½) Teemu (2v) 7.26.07 I>T: Annetaaks me Joukon On WC:ssä Seisoo olohuoneen Istuu pöydän Istuu olo-huoneen kattoo aamupiirrettyjä? lattialla Teemun paita ääressä, syö muroja lattialla, katsoo kädessä videoa T: Ei. J: Mun vuoro. T>I: Isi, mä en halua Kumartuu Teemun piirrettyjä, mä haluan puoleen 7.26.22 Fröbeliä. Pukee paitaa Teemulle Isä pukee Teemua vaakasuorilla 7.26.30 J>I: Laita isi. viivoilla liitetään puhuminen ja tekeminen ajallisesti toisiinsa jokaisen perheenjäsenen tekeminen on omassa sarakkeessaan
Arvot ja työn tutkimuksen lajeja Toteava tutkimus kuvaa asioiden tilaa ja etsii erillisten asioiden välisiä syy-seuraussuhteita Optimoiva, rationalisoiva tutkimus Etsii parasta vaihtoehtoa annetuissa (vanhan toimintamallin puitteissa) Kehittävä tutkimus Etsii realistisia mahdollisuuksia puitteiden luovaan ylittämiseen, uusiin toimintamuotoihin (Alternative ethnography, intervention etnografia)
Vanha lineaarinen malli lineaarinen malli perustutkimus soveltava tutkimus kehitystyö tuotanto
Mode 1 tiedon tuottamisen paradigma tieteenalojen hierarkia itsenäiset tutkijat riippumattomuus ulkopuolisista objektiivisuus tieteen säännöt julkaisemisen traditiot suojautuminen yritysmaailmalta tai yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta pyrkimys yksimielisyyteen pyrkimys teorian muodostamiseen pitkä prosessi
Mode 2 tiedon tuottamisen uusi paradigma tietoa tuotetaan soveltamisen kontekstissa tieteiden rajojen ylittäminen paikkojen moninaisuus refleksiivisyys ja dialogisuus tutkimuksen/kehittämisen laadun varmistaminen
Kääntämisen kenttä ja jatkuvien viittauksien kehä (Latour) Karsiminen ja tiivistäminen (reduction) Vastaavuus Standardisointi Teksti Laskentamallit Levittäminen Suhteellinen yleisyys Paikallisuus Erityisyys Materiaalisuus Jatkuvuus Moninaisuus Laajemman merkityksen antaminen (amplification)
Esimerkkejä omasta tutkimuksestani Toimituksellisen työn tutkimuksesta