LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI , Muistiinpanot

Transkriptio

1 LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI , Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen

2 Lahden kaupunginteatterissa järjestettiin YLÖS-hankkeen pilottiprojektin avoin ja maksuton yleisötyöseminaari, jossa tuotiin esille erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä yleisötyöstä ja yhteisöteatterista osana ammattiteatterien toimintaa. Ensimmäiseksi YLÖS Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen -hankkeen projektipäällikkö Niina Torkko kertoi, mitä yleisötyö on. Yleisötyön kimmokkeena on kysymys siitä, mitä ammattiteatteri voi tarjota yleisölle esitysten lisäksi. Keskeistä on raja-aitojen kaataminen esiintyjien ja yleisön väliltä. Yleisötyössä käytetään usein soveltavan teatterin menetelmiä. Kolmessa ammattiteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Rauman Kaupunginteatterissa ja Lahden kaupunginteatterissa, toteutetut YLÖS-hankkeen pilottiprojektit ovat mahdollistaneet soveltavan teatterin keinojen testaamisen osana laitosteattereiden toimintaa. Teatterit ovat saaneet mahdollisuuden tarkastella omaa työtään uudesta näkökulmasta ja avata oviaan uudenlaiselle toiminnalle erilaisten yleisöjen parissa. Projekteissa on lähestytty katsojia soveltavan teatterin menetelmin ja pyritty tuomaan myös ensikertalaisia teattereihin. Pilottiprojektin myötä Tampereen Työväen Teatteri on muun muassa aloittanut kummiyritystoiminnan Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön Tredea Oy:n kanssa. Kummiyrityksen kanssa työskentelyssä on keskitytty työhyvinvoinnin kehittämiseen teatterilähtöisin menetelmin. Rauman Kaupunginteatterin pilottiprojektin työpajatoiminnan tarkoituksena oli tukea nuorten hyvinvointia ja toimia ennaltaehkäisevänä toimintamallina nuorison kanssa tekemisissä oleville aikuisille. 1

3 Lahden kaupunginteatterin pilottiprojektissa keskityttiin yhteisöteatterin tekemiseen Liipolan lähiössä ja Hartolan kunnassa. Lisäksi jatkettiin kummikoulutoimintaa Luhtikylän alakoulun kanssa, jonka 5 6-luokkalaiset tutustuivat muun muassa teatteri-ilmaisuharjoitteisiin ja teatterin tekemiseen. Pilottiprojektin tavoitteena oli laajentaa Lahden kaupunginteatterin toimintaa teatterirakennuksen ja Lahden kaupungin rajojen ulkopuolelle yhteisöteatterin keinoin. Pilottiprojektin aikana soveltavan teatterin työtapoja ja mahdollisuuksia tehtiin tutuiksi myös Lahden kaupunginteatterin henkilökunnalle, jotta soveltava teatteri yleisötyön yhtenä muotona voisi tulevaisuudessa olla osa teatterin toimintaa. Tämän jälkeen Lahden kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Teemu Päivinen puhui otsikolla Toiveikas tulevaisuuskatsaus - Yhteisöteatterin ammattilaiset osana ammattiteatterien vakiotarjontaa. Päivisen vision mukaan teatterit tarjoaisivat tulevaisuudessa yhteisöteatterin ammattilaisia toimimaan vuorovaikutuksessa teatteria ympäröivien yhteisöjen kanssa. Ihmisiä aktivoitaisiin ottamaan osaa omiin ja yhteisiin asioihin muutenkin kuin äänestämällä, taiteellisen ohjelmiston sisältö laajenisi teatteriyleisön arkeen ja teatteritiloja uudistettaisiin yhteisöllisempään käyttöön. Päivinen mainitsi esimerkkinä vuorovaikutuksesta teatteria ympäröivien yhteisöjen kanssa yhteisöteatterin tapojen käyttämisen työkaluina oman asuinalueen arjen tutkimiseen järjestettiin Liipolan alueella kirjamarssi. Karnevaalihenkiseen kirjamarssikulkueeseen osallistui Lahden kaupunginteatterin näyttelijöitä, jotka lukivat kerrostalo- ja lähiöasumiseen liittyviä kaunokirjallisia tekstejä. Kulkueen tarkoituksena oli tuoda esiin kerrostalo- ja lähiöasumisen rikkautta ja tukea lakkauttamisuhan alla olevaa Liipolan lähikirjastoa. Ihmisten aktivoiminen ottamaan osaa omiin ja yhteiskunnallisiin asioihin tapahtuisi yhteiskunnallisten keskustelujen kautta, joissa eri näkemykset pääsisivät kuuluviin. Taiteellisen ohjelman sisällön laajentamisella teatteriyleisön arkeen Päivinen tarkoittaa esityksen sisällön 2

4 mahdollista laajentamista sinne, missä on ongelmia. Teatteritilan uudistaminen yhteisölliseen käyttöön sisältää ajatuksen yhteisestä tekemisestä samassa tilassa ja samaan aikaan harrastajille, vapaille ryhmille ja soveltaville ryhmille. Pyrkimyksenä on rikkoa ajatus, että teatteri on vain heille tai niille, ja vakiinnuttaa ajatus, että teatteri on meille kaikille. Tämän jälkeen teatteripedagogi Ursula Hallas kertoi helsinkiläisen Teatteri Venuksen MOOOT-kaupunkitaidehankkeesta. MOOOT tulee sanoista Mullakin On Oikeus Olla Täällä. MOOOT on poikkitaiteellinen hanke, joka on suunnattu kaikille, joita kiinnostaa havainnoida ja kokea yhteistä kaupunkitilaa taiteen keinoin. Hanke osallistaa ihmisiä tutkimaan yhdessä kaupunkiympäristön ja ihmisen suhdetta. MOOOT luo toimintamallia uudenlaiselle terveyttä ja hyvinvointia edistävälle teatterin yleisötyölle. Hankkeen ensimmäinen kaupunkitaidetyöpaja toteutettiin huhtikuussa Toiminnan taustalla vaikuttaa käsitys taiteen ja itseilmaisun merkityksestä itsetuntemusta lisäävänä ja voimaannuttavana toimintana, joka edistää hyvinvointia ja erityisesti mielenterveyttä. Taidelähtöisten työtapojen kautta osallistujat saavat kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Hankkeen taustalla on myös havainto julkisen tilan näyttäytymisestä välillä ulkopuolisuuden ja jopa turvattomuuden tunteita herättävänä paikkana. Toiminnan tavoite on haastaa ihmisiä yhdessä etsimään uusia tapoja käsitellä, havainnoida ja kokea yhteistä tilaa. Kaupunkitaide mahdollistaa yhteiskunnallisten ilmiöiden pohdiskelun kaupunkitilassa tapahtuvien tekojen kautta, ruohonjuuritasolla. Työpajoissa pohditaan muun muassa sitä, millä edellytyksillä kaupunkitila voisi olla läpikulkutilan ja markkinapaikan sijasta kaikkien yhteinen olohuone. Toinen keskeinen teema on erilaisuuden kohtaaminen ja tätä kautta suvaitsevaisuus niin 3

5 heterogeenisten osallistujaryhmien sisällä kuin ryhmien suhteessa kaupunkitilassa kohtaamiinsa ihmisiin ja ilmiöihin. Parhaimmillaan julkisessa tilassa tapahtuva taiteellinen toiminta avaa mahdollisuuksia nähdä ihmisen luoma todellisuus toisin, ja samalla käsitys yksilön vaikutusmahdollisuuksista suhteessa omaan ympäristöönsä vahvistuu. MOOOT-hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin vain työpajojen osallistujiin. Taiteellinen toiminta viedään sinne, missä sitä ei yleensä tavata ihmisten keskelle kaupunkitilaan. Parhaimmillaan syntyy uudenlaisia kohtaamisia ja elämyksiä, jotka saavat kaupunkilaiset katsomaan ympäristöään uusin silmin ja tuottavat yhteisöllisiä kokemuksia siitä, miten jokaisen on mahdollista vaikuttaa yhteisen fyysisen ja sosiaalisen tilan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lahden kaupunginteatterin johtaja Maarit Pyökärin aiheena oli Monenlaisia kohtaamisia. Pyökärin mukaan teatteritaiteen tehtävä on peilata ja heijastaa ympäröivää todellisuutta. Pyökäri näkee ympäristön kohtaamisen edellyttävän todellista vuorovaikutusta, todellista kiinnostusta ja todellista toisen ihmisen kohtaamista. Pyökäri mieltää teatterin voimavaraksi, jonka keinoja voidaan käyttää muun muassa opetuksessa, terapiassa ja työyhteisöissä. Lahden kaupunginteatterin näyttelijöiltä saatu palaute pilottiprojektiin osallistumisesta oli positiivista: Projektiin osallistumista pidettiin hienona kokemuksena, joka tarjosi mahdollisuuden tutustua sellaisiin ihmisiin ja paikkoihin, joihin ei muuten olisi koskaan tutustunut. Näyttelijät pitivät teatterin ulkopuolelle ulottuvaa toimintaa hyvänä asiana, joka olisi tarpeen useamminkin. Toisaalta he olivat kokeneet, ettei teatterin ulkopuolelle siirtyminen ollut aivan yksinkertaista, vaan se pelotti ja vaati uskallusta. Seminaarin lopuksi Jyväskylän kaupunginteatterin teatterikuraattori-tiedottaja Antti Niskanen Jyväskylän kaupunginteatterista esitteli esimerkein yleisötyötä Jyväskylässä. 4