Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
Johdanto 1/2 Vesistöjen, erityisesti Itämeren, tilan heikkeneminen ajankohtainen ympäristöongelma Peltoviljelyn typpi- ja fosforikuormitus yksi merkittävimmistä maatalouden aiheuttamista ympäristöhaitoista Suomessa maatalouden pahin vesiensuojeluongelma ravinnepäästöt, torjunta-ainejäämien merkitys vähäisempi kuin EU:ssa keskimäärin Kasvinsuojelulla ja torjunta-aineiden käytöllä kuitenkin monitahoisia kytkentöjä maatalouden ympäristönsuojeluun Tuotantopanosten (lannoitteet, torjunta-aineet) käytön optimointi taloudellisesti ympäristönäkökohdat huomioiden
Johdanto 2/2 Kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit) alentavat satopotentiaalia monin tavoin Ilmaston lämpeneminen ja muutokset viljelytekniikassa voivat lisätä kasvinsuojelun merkitystä Kasvinsuojelun välillisiä vaikutuksia kasvin ravinteiden käyttöön ja ravinnekuormitukseen ei ole juurikaan huomioitu Jos kasvinsuojelusta ei huolehdita, kasvusto heikkenee tai jopa tuhoutuu, jolloin on todennäköistä, että osa ravinteista jää käyttämättä ja riski ravinnekuormitukselle kasvaa
Kasvinsuojelun välillisiä vaikutuksia ravinnekuormitukseen selvitetty MTT:llä v. 2008 alkaneessa KARA-hankkeessa (Kasvinsuojelu vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäjänä) Hanke liittyy MTT:n Vesistöystävällinen maatalous tutkimusohjelmaan
Tavoitteet Mikä on kasvintuhoojien ja kasvinsuojelun potentiaalinen vaikutus satokomponenttien mukana poistuvaan ravinnemäärään ja ravinnetaseisiin? Verkkolaikkutartunnan vaikutus ohran ravinteiden käyttöön -ohra - ohran verkkolaikku - typpi ja fosfori Astiakoe Fungisidi-kenttäkokeiden ravinnelaskelmat
Kasvihuonekoe Astiakoe kasvihuoneessa 2008 2 ohran genotyyppiä, 4 verkkolaikun tasoa Rolfi (altis) Kontrolli Aikainen tartunta Myöhäinen tartunta Aikainen+myöhäinen t Rolfi x CI9819 (kestävä) Kontrolli Aikainen tartunta Myöhäinen tartunta Aikainen+myöhäinen t
Tulokset Verkkolaikun määrä astiakokeessa 60 Verkkolaikkuvioituksen voimakkuus 50 40 30 20 10 0 orasv. oras- ja orasv. verkkolaikku % oras- ja Rolfi Rolfi x CI9819
Tulokset Jyväsato astiakokeessa Jyväsato (g) 30 25 20 15 10 5 0 orasv. oras- ja orasv. sato/purkki g oras- ja Rolfi Rolfi x CI9819
Tulokset Ravinnepitoisuudet Ravinnepitoisuudet jyvissä jyvissä oljessa oljessa maassa N % ka P g/kg N % ka P g/kg P mg/g Rolfi 2.8 5.8 0.9 1.8 52.8 orasv. 2.9 5.8 1.0 2.1 50.7 2.8 5.2 1.1 2.2 56.9 oras- ja 3.1 5.7 1.2 2.4 54.8 Rolfi x CI9819 2.7 5.3 1.0 2.1 53.8 orasv. 2.8 5.7 1.1 2.2 56.6 2.9 5.5 1.0 2.2 54.0 oras- ja 2.7 5.2 1.1 2.3 54.3 Tilastolliset erot lajike * vl- *** * lajike x vl- ** Verkkolaikkuvioituksen voimakkuudella ei vaikutusta jyvien N- ja P-pitoisuuksiin, Oljen N- ja P-pitoisuus kasvoi verkkolaikkuvioituksen voimistuessa Rolfi-lajikkeella
Tulokset Sadon mukana poistuneet ravinteet jyvien typpisato Jyvien kokonais-n (mg) 700 600 500 400 300 200 100 0 orasv. oras- ja orasv. oras- ja kokonais-n (mg) Rolfi Rolfi x CI9819 Jyvien mukana poistuva typpimäärä väheni verkkolaikkuvioituksen voimistuessa
Tulokset Sadon mukana poistuneet ravinteet jyvien fosforisato 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Jyvien kokonais-p (mg) orasv. oras- ja orasv. oras- ja kokonais-p (mg) Rolfi Rolfi x CI9819 Jyvien mukana poistuva fosforimäärä väheni verkkolaikkuvioituksen voimistuessa
Kenttäkokeet Fungisidikäsittelyn vaikutus verkkolaikun runsauteen ja ohran ravinteiden käyttöön MTT kasvinsuojelun torjunta-ainetarkastuksen kenttäkokeet Jokioisilla - kasvitautivioitukset ja sato - ravinne-analyysit (typpi ja fosfori) 2007 2008 1) Protiokonatsoli (Proline) 1) Protiokonatsoli (Proline) 2) 2) Bifaxen +Protiokonatsoli 3) 4 toistoa, lohkoittain satunnaistettu koeasetelma
Tulokset Kenttäkoe 2007 fungisidi1 Tilastolliset erot verkkolaikku-% 26.3 13.1 <0.001 *** sato (kg/ha) 6299 6899 0.035 * N (% kuiva-aineesta) 1.86 1.90 0.475 P (mg/kg) 4.11 4.15 0.376 kokonais-n (kg/ha) 117.0 134.0 0.071 kokonais-p (kg/ha) 25.9 29.3 0.007 ** kg/ha 150 100 50 0 N-sato fungisidi kg/ha 35 30 25 20 15 10 5 0 P-sato fungisidi
Tulokset Kenttäkoe 2008 fungisidi1 fungisidi2 Tilastolliset erot verkkolaikku-% 75.0 20.0 5.5 <0.001 *** sato (kg/ha) 5769 6948 7972 0.002 ** N (% kuiva-aineesta) 1.64 1.56 1.55 0.258 P (mg/kg) 3.66 3.66 3.67 0.666 kokonais-n (kg/ha) 94.2 109.0 124.3 0.023 * kokonais-p (kg/ha) 21.1 24.9 29.3 0.007 ** kg/ha 160 140 N-sato kg/h 35 30 P-sato 120 25 100 20 80 60 40 20 15 10 5 0 0 fungisidi 1 fungisidi 2 fungisidi 1 fungisidi 2
Päätulokset Ohrasadon mukana poistuvat N- ja P- määrät pienenivät, kun ohranverkkolaikkutartunta voimistui >> vioittuneessa kasvustossa osa ravinteista jää käyttämättä ja kuormitusriski kasvaa Jyvien N- ja P-pitoisuuksissa ei eroa >> ravinnetaselaskelmat satomääriin perustuen Kasvitautien torjunnalla voi tehostaa ravinteiden käyttöä >> hallittu torjunta-aineiden käyttö ei lähtökohtaisesti ristiriidassa ympäristösuojelun tavoitteiden kanssa Lajikkeiden välillä eroa >> lajikevalinnalla voi vaikuttaa ravinteiden hyötysuhteeseen >> taudinkestävällä lajikkeella kem. torjunnalla ei lisähyötyä
Johtopäätökset Ravinteiden ja lannoitteiden tehokas hyväksikäyttö on tärkeää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta Jotta annetut ravinteet tulisivat mahdollisimman hyvin viljelykasvin käyttöön on kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet, rikkakasvit) pidettävä kurissa sopivin keinoin (viljelykierto, resistentit lajikkeet, viljelytekniikka, biologinen, mekaaninen ja kemiallinen torjunta) Kasvinsuojelun merkitystä maatalouden ympäristönsuojelussa tarkasteltava kokonaisvaltaisesti * EU:n pestisidistrategian täytäntöönpano * Kansalliset IPM-ohjeistukset (2014-)
Kiitos!