Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Transkriptio

1 Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari LIFE08 ENV/FIN/ PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.

2 Tuhoeläimet viljalla - nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet, IPM Fakta: Viljan tuotanto on tällä hetkellä suhteessa viljan käyttöön merkittävästi epätasapainossa, eivätkä tulevaisuuden viljelynäkymät tuotannon kannattavuuden ja raaka-aineen kysynnän suhteen ole helmikuussa 2010 tarkasteltuna muutaman tulevan satokauden osalta juuri millään tavoin lupaavampia. Väite: Ruokakriisi uhkaa ennemmin tai myöhemmin, jolloin viljelyn onnistumiseen tähtäävien toimien merkitys korostuu huomattavasti tämän hetken tilanteeseen verrattuna.

3 Tuhoeläimet viljalla ja IPM Nykytila Haasteet Uhat Ilmaston lämpeneminen Maan käytön ja teknologian muuttuminen Ennusteet Kynnysarvot Tarkkailumenetelmät Ennaltaehkäisevä kasvinsuojelu Onko IPM-kasvinsuojelua toteuttamalla mahdollista vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä viljalla (ja saada samalla elinkeino viljan viljelyn osalta taloudellisesti kannattavaksi)?

4 Haasteet: Tuhoeläimet viljalla & IPM 1. Tuhoeläinlajit ja hyötyhyönteiset tunnistetaan 2. Kemiallinen torjunta ja muut menetelmät hallitaan & kasvinsuojeluainevalikoima on riittävän laaja 3. Resistenssin eli kestävien tuhoeläinkantojen muodostumisen estetään: Eri tavoin vaikuttavien aineiden käyttö =>Vaikutustapa: (Mode of intake/action) Nykyisillä insektisideillä jako ravinnonottoon, hengitykseen tai kosketusvaikutteisuuteen perustuen on hieman hankala! Uudet insektisidit jaetaan miel. tehoaineen perusteella kemiallisiin ryhmiin:

5 insektisidien jako kemiallisiin ryhmiin: i) Organofosfaatit (klorpyrifossi ja paration) ii) Luonnon ja synteettiset pyretroidit (deltametriini, betacyflutriini, lamdasyhalotriini, taufluvalinaatti) iii) Karbamaatit (metiokarbi, pirimikarbi) iv) Neonikotinoidit (imidaklopridi, tiaklopridi) v) Pymetrosiini vi) Flonikamiidi vii)oxadiatsiini

6 Haasteet: Ilmastonmuutos ja viljojen tuholaiset Lämpimät syksyt ja syysviljojen viljely Kahukärpänen Hesseninsääski Viirukaskas & WDV Kirvat ja BYDV Lämpimän ja kostean syksyn piteneminen Etanat Kevätviljojen fenologiamuutokset Kirpat Kirvat Kahukärpänen Tähkäsääski Viljakukko Ref: Erja Huusela-Veistola 2010.

7 Integroidun torjunnan yleiset periaatteet I Tuhohyönteisten tarkkailu kentällä, varoitus-, ennuste- ja varhaishavaintojärjestelmät, neuvojat

8 Esimerkkejä kirvojen torjuntakynnyksistä viljalla 1/2 Torjuntakynnykset tuomikirvalla ja merkitsevä sadonlisä: Vaihtelevat huomattavasti eri maissa: 20 kirvaa/verso (GS 50 tahkälletulo) Stewart (1980) Quebec => 8-16 kirvaa/verso kirvaa/ohran verso Stern (1967) Kalifornia 7 kirvaa/verso (Metopolophium dirhodum) elokirva George (1974) UK 5-10 kirvaa/verso (GS 31-45) Hallqvist (1991) Ruotsi kirvaa/verso (GS 50) 2-3 kirvaa/verso (GS 31) ja 4-6 kirvaa/verso (GS 51) Folkesson (1999) => nyk. suositus Ruotsissa

9 Esimerkkejä kirvojen torjuntakynnyksistä viljalla 2/2 Ruiskutussuositus, kun 50 % kasveista on kirvojen saastuttamia Smatas et. al. (2008) Liettua [jaksolla >50 % saastunta 9 vuotena 20:stä, kun jaksolla > 50 % saastunta oli 6 vuotena 10:stä ja joista yli 100 % saastunta oli 4 vuotena.] Suomi: Torjuntakynnys saavutetaan, kun kirvoja on joka 5. versossa Viljan versoista kirvat torjutaan viimeistään korrenkasvuvaiheessa ja tähkistä viimeistään kukinnan päätyttyä (Suomi)

10 Integroidun torjunnan yleiset periaatteet II Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 1/6 Viljelykierto => esim. öljykasvien jälkeen suositaan hyödyllisten loispistiäisten selviytymistä tekemällä edellisvuoden rypsilohkolla kevennettyä muokkausta/suorakylvöä (lohkon reunat)

11 Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 2/6 Asianmukaisten viljelytekniikoiden käyttö (esim. kylvöalustan valmistelu, kylvöajankohdat ja tiheydet, kylvö suojaviljaan, säilyttävä maanmuokkaus, harvennus ja suorakylvö <=> kirvat, etanat, hesseninsääski, kahukärpänen

12 Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 3/6 Resistenttien/kestävien lajikkeiden ja standardoitujen /sertifioitujen siementen ja istutusaineiston käyttö tarpeen mukaan => rehevä, terve kasvusto

13 Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 4/6 Tasapainoisten lannoitus-, kalkitus- ja kastelu- tai kuivatusjärjestelmien käyttö => tuhoeläinten torjunnan kannalta tärkeää, jotta saadaan kilpailukykyinen kasvusto, jossa pienet tuholaisvioitukset eivät aiheuta merkittäviä satotappioita

14 Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 5/6 Haitallisten eliöiden leviämisen estäminen hygieniatoimilla Erityisen tärkeä rikkakasvien ja kasvitautien torjunnassa!

15 Integroidun torjunnan yleiset periaatteet: Haitallisten tuholaisten torjunta/hävittäminen 6/6 Merkittävien hyötyeliöiden suojelu ja vahvistaminen Erilaiset viherkaistat, viherkesannot, riistapellot => Leppäpirkot, loispistiäiset, rapsikuoriaispistiäiset ym.