PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

Transkriptio

1 PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Sanni Junnila MTT/kasvintuotannon tutkimus Aloitusseminaari PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. 1

2 , 4-vuotinen projekti 1,024 m, EU:n LIFE+ osuus 50% Toimijat MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, koordinoija Suomen Ympäristökeskus SYKE Nylands Svenska Lantbrukssälsskap NSL Sidosryhmät: Berner OY, Raisio Oyj, Kasvinsuojeluseura ry Projektipäällikkö: Senior Supervisor: SYKE: NSL: Sanni Junnila Kari Tiilikkala Sari Autio Patrik Erlund Demonstraatiotiloja kolmella alueella: Lounais-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa Viljanviljely: esimerkkikasvinsuojeluaineina Glyfosaatti (herbisidi), Proline (fungisidi), Fastac,Kestac (insektisidi) 2

3 EU:n ympäristö ja torjunta-ainepolitiikka Puitedirekt.torjunta-aineiden kestävästä käytöstä NAP National Action Plan Implementointi IPM periaatteet Koulutus, tiedotus IPM informaatio Roolit ja resurssit Life+ PesticideLife testipenkki 3X3 tilaa > 3 ainetta P Tuotokset: U 1 Web sivut U 2 Politiikka katsaus T 3 Vesiriskiraportit A 4 Tilademot R 5 IPM raportit H 6 Tarkkailu ja kynnys A 7 Resist. strategia L 8 Aineet ja LCA polit I 9 Alue ekotoks F 10 IPM materiaali E 11 Nordic-Baltic synteesi 12 Tilavisiitit? 13 Kuvamateriaali 14 Seminaarit x 3 15 Riski-indikaattorit Vähäinen kasvinsuojeluaineiden ympäristö- ja terveysriski 3

4 IPM määritelmä (FAO) Integroitu torjunta tarkoittaa kaikkien mahdollisten ja sopivien torjuntamenetelmien harkitsemista ja yhdistelyä toistensa kanssa pyrittäessä ehkäisemään kasvintuhoojien lisääntymistä. Integroidussa torjunnassa torjunta-aineiden ja muiden kasvinsuojelukeinojen käyttö pidetään tasolla, joka on taloudellisesti perusteltu ja joka minimoi ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit. IPM-periaatteet (puitedirektiivi): Ennaltaehkäisevät keinot: viljelykierto, siemen, lannoitus Tarpeenmukaisuus: tarkkailu, ennusteet, kynnysarvot, neuvonta Mahd. muut kuin kemialliset menetelmät Kasvinsuojeluaineet: ainevalinta, annos, resistenssin estäminen Torjuntatehon seuranta 4

5 Tavoitteet Tukea NAP (National Action Plan) ohjeiston laatimista ja sen jatkuvaa päivittämistä kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien ympäristöriskien minimoimiseksi siirryttäessä IPM-menetelmien käyttöön. > oppiminen, vuorovaikutus koko ks-sektorilla Tiedonsiirto: valtakunnallisesti merkittävän päätöksenteon ja koulutuksen tueksi Integrointi: uusin tieto ja käytäntö IPM-ohjeiksi Verifiointi: Hankkeen kolmella demonstraatioalueella > yhdistää ympäristön kestävyys ja viljelyn taloudellinen kestävyys Riski-indikaattorien kehittäminen arvioimaan NAP:n toteutumista Kasvinviljely jatkuu kannattavana ja täyttää EU:n ympäristöpolitiikan vaatimukset Tulosten jakaminen Pohjoismaiden kesken (Nordic-Baltic, NJF) jo olemassa olevien yhteistyökanavien kautta 5

6 Odotettavissa olevat tulokset 1) Yhteistyöverkosto kotimaan kasvinsuojelualalla laaja ja toimiva 2) Kehitetään kasvintuhoojien esiintymisen havaintojärjestelmiä, tuntemusta ja torjuntakynnyksiä 3) Demonstraatiotiloilla testataan ja esitellään niiden käyttöä ja soveltuvuutta viljoille kasvinsuojeluohjelmien avulla 4) Eri IPM-menetelmien hyödyt ja haitat sekä niiden riippuvuus ilmaston, maan käytön ja teknologian muutoksista >> suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäristöriskeihin 5) Strategia torjunta-aineresistenssin hallitsemiseksi viljoilla 6) Tuotetaan materiaalia ja välineitä pohjoisissa oloissa viljeltävien viljojen IPM-ohjeiksi ja aihetta koskevaa koulutusta varten 7) Kasvinsuojeluun liittyvän riskinarvioinnin indikaattorien kehittäminen 6

7 Vaikuttavuus 1) Kasvinsuojeluaineiden käytön kasvu pysähtyy huolimatta torjuntatarpeen lisääntymisestä ilmaston lämmetessä 2) Vesistöihin huuhtoutuneiden kasvinsuojeluaineiden määrät ja yleisyys sekä ravinteiden määrät eivät kasva huuhtoutumisriskien kasvaessa talvisateisuuden lisääntyessä 3) EU:n torjunta-ainepolitiikka jalkautetaan EU:n edellyttämällä tavalla 4) NAP ja myöhemmin tarkentuvat kasvikohtaiset IPM -ohjeet mahdollistavat taloudellisesti kannattavan viljelyn jatkumisen Suomessa 5) Kuluttajilla on mahdollisuus saada kotimaisista raaka-aineista valmistettuja laatutuotteita ja tietoa kasvinsuojelun ympäristövaikutuksista 6) Elintarviketalouden sosiaalinen vastuu tuotantoketjussa huomioitu: kasvinsuojelun vaikutus elintarvikkeiden tuotantoketjussa (LCA) 7