PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

Transkriptio

1 PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa Sanni Junnila ja Aino-Maija Mustalahti LIFE08 ENV/FIN/ PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.

2 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa, , 1m Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma (NAP), puitedirektiivi SUD 2009 PesticideLife 3 aluetta, 9 maatilaa -viljanviljely -ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen -vähentää riippuvuutta ks-aineiden käytöstä -siirtyminen integroituun kasvinsuojeluun -IPM testaus yhteistyössä viljelijöiden kanssa Toimijat: MTT (92 %), NSL (4 %), Tukes(4 %) Sidosryhmät: KSS, Raisio, Berner

3 PesticideLife Demonstraatiotilat tiedon tuottajina ja jakajina Tiedonvaihto Verkostoituminen Neuvonta Jatkuva oppimisprosessi

4 PESTICIDELIFE-hankkeen tavoitteet IPM-demonstraatiot viljoilla Viestintä, IPM-video ½ tuntia 2013 Asennemuokkaus; tapahtumat: pellonpiennarillat, seminaarit IPM koulutusaineiston tarvekartoitus ja tuottaminen Verkostojen luominen eri sidosryhmien kesken Laajennetut IPM tilatestit palautteineen, vähintään 30 viljelijää Ympäristöriskien ja vaikutusten kartoittaminen > riskiindikaattorin kehittäminen Nordic/Baltic yhteistyö NJF Congress 2011 NJF IPM työryhmä 2012, pj. K. Tiilikkala IPM seminaari Tallinnassa

5 Integroidun torjunnan määritelmä Integroidulla torjunnalla tarkoitetaan kasvinsuojelumenetelmien käyttöä taloudellisesti ja ympäristön kannalta perustellusti siten, että vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä

6 MITÄ ON IPM IPM:n YLEISET PERIAATTEET käyttöön kasvintuotannossa 2014 alkaen: Ennaltaehkäisevät keinot: viljelykierto, siemen, lannoitus Tarpeenmukaisuus: tarkkailu, ennusteet, kynnysarvot, neuvonta Mahd. muut kuin kemialliset menetelmät: biologiset, mekaaniset Kasvinsuojeluaineet: ainevalinta, annos, kasvinsuojeluaineresistenssin estäminen Torjuntatehon seuranta: kirjanpito

7 Demonstraatioviljelijäin valitsemat 10 tärkeintä IPM menetelmää IPM-toimenpiteiden jakauma 3 vuoden ajalta Viljelykierto 2. Torjunta-aineresistenssin välttäminen 3. Maan muokkaus 4. Kasvitautiennusteet

8 TARPEENMUKAINEN TORJUNTA hankkeen viljatiloilla Kasvintuhoojien tarkkailu kirvat, tähkäsääsket: kelta-ansat ja laskenta rikkakasvit ja kasvitaudit: havainnot kolmesti Kynnysarvot ja ennustemallit kirvat, tähkäsääsket, kasvitaudit Käsittelemättömät havaintoruudut muutos Seuranta: teho, sato, sadon laatu, sadon hinnoitteluanalyysi

9 DEMONSTRAATIOT VILJOILLA yhteensä OHRAA KEVÄTVEHNÄÄ KAURAA SYYSVEHNÄÄ RUISTA VILJALOHKOA 77

10 KASVITAUDIT /25 fungisidiruiskutusta / /26 Muutos: jaetusta käsittelystä kertaruiskutukseen ruiskutus lähellä lippulehtivaihetta resistenssinhallinta huomioitu TORJUNTAKYNNYS ylittyi 4/14 vuonna 2010; 12/ >14 lohkolla sadonlis. keskim.18 % KASVITAUTIENNUSTEMALLIA (Envisence-hanke) testattu 27 ohra- tai vehnälohkolla hankkeessa ; tautihavainnot 5-6 x kasvukauden aikana

11 Kasvitautiennustemallin testaaminen ohran verkkolaikku ja vehnän rusko- ja pistelaikku WebWisu-tietokanta Viljelyhistoria + Säädata: Ilmankosteus Sademäärä Lämpötila Varoitus riskistä: Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Muokkaus Itiönmuodostus Tartunta + Lajike Havainnointi pellolla 11

12 RIKKAKASVIT KAIKKI LOHKOT RUISKUTETTU n.15 % lohkoista glyfosaattia ennen kylvöä pelkkää sulfonyyliureaa sulfonyyliurea+ fenoksiherbisidi MCPA käsittelyä, jotka torjuisivat resistentin pihatähtimön Muutos: SU-resistenssin hallinnan huomioiminen Tankkiseokset EPO JOK NSL HERBISIDI + KASVUNSÄÄDE 14/17 4/17 11/17 FUNGISIDI + KASVUNSÄÄDE 9/15 3/10 0/9

13 Rikkakasveja kpl/m2 ennen ruiskutusta yht. 51 lohkolla: < > Rikkakasviteho yht. 51 lohkolla %: <50 % % >80 % Lukumäärä Paino Valmisteen ja käyttömäärän sekä ajankohdan valintaan huomiota!

14 TUHOELÄIMET Kelta-ansaseuranta kaikilla kevätviljalohkoilla, 3-4 kpl Kirvalaskenta Tähkäsääsket 2 x; pensoessa ja korrenkasvun alussa vehnässä 1-2 X; 2-8 pv välein Neljä tarpeetonta insektisidiruiskutusta 2010 (EPO) Yksi ruiskutus 2011 ja kaksi 2012 (NSL) 2011 ohralla satovaikutus +3 % Kahukärpästä ansoissa runsaasti kauralla (NSL ja JOK) Muutos: rutiini tähkäsääskiruiskutuksesta luovuttu

15 SADOT Satotasot 2011 korkeampia kuin 2010, sato kevyttä 2011 Alueitten välillä satoerot pienentyivät vrt Vilja meni yleisesti rehuksi 2011(pieni jyvä) 2011 Vaihtelu 2010 EPO 4840 kg/ha ( ) 5800 NSL 5550 kg/ha ( ) 4370 JOK 5410 kg/ha ( ) 3730 HERBISIDI (+kasvunsääde) lisäsi satoa 35/50 lohkolla 1-34%; keskim.14 % FUNGISIDI (+kasvunsääde) lisäsi satoa 31/34 lohkolla 1-31 %; keskim.16 % Keskimääräinen herbisidin ja fungisidin satovaikutus sama molempina vuosina

16 2012 syksyllä kysely demonstraatioviljelijöille Taloudelliset syyt Kiinnostus (viljelijän arvot) Sadon laadun ja määrän turvaaminen Osaamisen kehittäminen ennakkoon Opittu vähentämään turhia ruiskutuksia Monia IPM menetelmiä jo käytössä Tarvitaan lisää tietoa kasvintuhoojien tunnistamisesta Tarkkailua pidetään haasteellisena Esitysten sisältö ja selkeys IPM ja integroitu kasvinsuojelu ovat tuntemattomia termejä IPM:n hyviä puolia korostettava Aktiivinen pitkäntähtäimen viestintä

17 TULOSSA HANKEVUOSI 2013 yhteistyötä Kasvinsuojeluaineet sopimusviljelijöitten ja ympäristöriskit kanssa viestintää, PELLOLTA PÖYTÄÄN verkostoitumista, IP-portaali raportointia: LCA elinkaarianalyysi 4 teknistä ruokaketjussa raporttia EU:lle CSR tuoteturvallisuusnäkökulma 5 tulosraporttia eri osa-alueilta yhteistyötä pohjoisella viljelyvyöhykkeellä kuluttajaviestintää Tilastoasetus EC 1185/2009, TIKE ks-aineiden käytön pilottiaineisto hankkeen käyttöön (1000 tilaa) Mallinnusta GIS osaamista hyödyntäen demonstraatiotilat>alueet>suomi USEtox, KCLECO, SimaPro jne KIITOS