HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 0:044 TAPANINKYLÄ, TAPANINVAINIO Tontit 39067/3 ja 39068/ sekä lähivirkistysalue Asemakaavan muutoksen nro 044 selostus
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 044 PÄIVÄTTY 7.3.0 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) korttelin 39067 tonttia 3 korttelin 39068 tonttia sekä lähivirkistysaluetta Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Hankenumero: 074_0 HEL 0-00389 Vireilletulosta ilmoittaminen: 3.6.00 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 3.3.0 Nähtävilläolo (MRL 65 ): 6.5. 6.6.0 Kaupunkisuunnittelulautakunta: muutettu 3..0 Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Alueen sijainti:
i LIITTEET Osallistumis- ja viointisuunnitelma Seurantalomake Asemakaavan muutos
TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutosehdotuksessa lähivirkistysalueeksi merkitystä alueesta on muodostettu kaksi uutta erillispientalojen korttelialueen (AO) tonttia. Viereisen pientalotontin reunaan on liitetty kapeahko suikale lähivirkistysaluetta. Samalla on nostettu lähistöllä sijaitsevan pientalotontin rakennusoikeutta. Kaikkien pientalotonttien tehokkuusluvuksi tulee e = 0,5. Rakennusoikeuden lisäys on yhteensä 84 k-m. Asemakaavan muutoksessa rajoitetaan asuntojen lukumäärää ja yhteen tasoon rakentamista. Nykyinen kävely-yhteys rantavyöhykkeelle säilyy. Kaavoitustyö on käynnistetty tonttien osalta niiden omistajien aloitteista ja lähivirkistysalueen osalta kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja viointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa. Muutosluonnoksesta on jätetty kolme mielipidettä. LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Asemakaavan muutosta koskee yksi erityistavoite: riittävän meluntorjunnan vmistaminen, kun uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja sijoitetaan melualueille. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön 8..006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta.
Yleiskaava Helsingin yleiskaavassa 00 alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavat Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa: nro 8365 (vahvistettu.3.98) sekä nro 098 (vahvistettu 3..00).
3 Kaavojen mukaan tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin 39067/3 tehokkuusluku on e = 0,0 ja tontin 39068/ e = 0,5. Suurin sallittu kerrosluku molemmilla tonteilla on kaksi. Asemakaavassa sallitun kerrosalan lisäksi saadaan kutakin asuntoa vten rakentaa asuinrakennuksista erillään olevia autokatoksia tai -suojia sekä kylmää vastotilaa yhteensä 30 k-m, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 0 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Korttelien 39067 ja 39068 kulmaukseen jäävä alue on lähivirkistysaluetta. Rakennusjärjestys Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty.9.00. Kiinteistörekisteri Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin.
4 Pohjaktta 3 TAVOITTEET Maanomistus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjaktan, joka on tkistettu 4.6.00. Tontit ovat yksityisomistuksessa, lähivirkistysalueen omistaa kaupunki. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Ympäristöhäiriöt 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Alue sijaitsee Vantaanjoen ja Keravanjoen haautumakohdan tuntumassa. Se on tasaista, mutta vehreää, osin villiintynyttä ja hoitamatonta metsikköä, jonka halki kulkee kävely-yhteys. Tontit ovat pientaloalueella, jossa rakennusten ulkonäkö ja ikä on vaihtelevaa. Molemmilla tonteilla on omakotitalo ja tontilla 39068/ on paljon käyttämätöntä rakennusoikeutta. Katuja reunustavat pensasaidat. Tuusulanväylän, Vanhan Tuusulantien ja Tapaninkyläntien liikenne aiheuttavat melua lähialueelle. Tuusulanväylän vuoden 00 syksyn kivuorokausiliikenne on noin 76 000 ajoneuvoa, Vanhan Tuusulantien 4 000 ajoneuvoa ja Tapaninkyläntien 7 000 ajoneuvoa. Tapaninkyläntielle on rakennettu meluesteitä, jotka vähentävät melun leviämistä kaava-alueelle. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen sekä nykyisen pientaloalueen täydennysrakentaminen 3 4:lla uudella asuinrakennuksella. Asemakaavan muutoksessa lähivirkistysalueeksi merkitystä alueesta on muodostettu kaksi uutta erillispientalojen korttelialueen (AO) tonttia (39067/7 ja 39068/). Nykyisen tontin 39068/ reunaan on liitetty kapeahko suikale lähivirkistysalueesta (487 m ), jolloin siitä muodostuu uusi tontti 39068/. Kaikkien em. tonttien ja tontin 39067/3 tehokkuusluku on 0,5 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.
5 Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600 799 m, saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavan merkitystä kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Asumista palvelevia aputiloja, kuten sauna-, kodinhoito- ja hrastetiloja voidaan rakentaa 0 k-m /asunto sallitun rakennusoikeuden lisäksi. Nämä aputilat saa sijoittaa asuinrakennukseen tai erilliseen talousrakennukseen, ja myös rakennusalan ulkopuolelle. Tontin rakentamisella ei saa heikentää geoteknistä vakautta jokiuoman suuntaan. Tonteille ei saa rakentaa kellia. Tonteilla 39068/ tulee rakentamisen perustua riittäviin geoteknisiin tutkimuksiin ja suunnitelmiin ja tvittaessa poistaa vyörymäriski suunnitellusti rakenteellisin keinoin. Kaikille uusille tonteille on merkitty rakennusalat ja niihin liikennemelulle alttiina olevilla sivuilla rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava 3 dba. Lisäksi tonttien 39067/7 ja 39068/ rakennusaloilla sekä niihin liittyvillä talous- ja autosuojakennusten rakennusaloilla on merkintä, joka edellyttää yhtenäistä rakennusta tai rakennukset on liitettävä toisiinsa vähintään m korkealla melua estävällä aidalla tai talousrakennuksella. Näin torjutaan Tuusulanväylän sekä Vanhan Tuusulantien ja Tapaninkyläntien aiheuttamia meluhaittoja ja muodostetaan melulta suojattu oleskelupiha. Nykyinen kävely-yhteys rantavyöhykkeelle säilyy uusien pientalotonttien väliin jäävän lähivirkistysalueen kautta. Yhdyskuntateknistä huoltoa vten vattu alueen osa on merkitty lähivirkistysalueella olevan muuntamon ympärille. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen tuloksena alueelle syntyy uutta rakennusoikeutta 84 k-m. Nykyinen vehreä pientaloalue täydentyy muutamilla uusilla asuinrakennuksilla. Lähivirkistysalueen pinta-ala vähenee 3 09 m, mutta kaavamuutoksen heikentävän vaikutuksen alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin voi katsoa olevan vähäinen, koska viheryhteys pientaloalueelta rantavyöhykkeelle säilyy.
6 6 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja viointisuunnitelma ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Kaavoitustyö on lähivirkistysalueen osalta käynnistetty kaupungin aloitteesta ja tonttien osalta niiden omistajien hakemuksista. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja viointisuunnitelma (päivätty 3.6.00). Osallisille on vattu tilaisuus lausua mielipiteensä. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 4.6. 3.8.00. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristökeskus huomauttaa, että asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee selvittää ja vioida Tapaninvainiontien meluvaikutukset. Melu on otettu huomioon asemakaavassa rakennusalojen sijoittelulla ja asemakaavamääräyksillä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kolme mielipidettä koskien asemakaavan muutosluonnosta. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat pääosin lähivirkistysalueen muuttamisesta asuinkäyttöön ja liikennemeluun. Mielipiteiden johdosta lähivirkistysalueelle lisättiin asemakaavamerkintä alueen osasta, jossa on oltava puita ja pensaita. Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot sekä nähtävilläolon jälkeen tehty muutos Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 6.5. 6.6.0. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristökeskuksen, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän lausunnot. Ehdotuksesta ei tehty muistutuksia.
7 Kiinteistölautakunta esitti lausunnossa molempien lähivirkistysalueelle sijoitettujen uusien pientalotonttien poistamista ja yleisten töiden lautakunta eteläisemmän tontin poistoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 3..0, että asemakaavan muutosehdotusta tkistetaan lausuntojen johdosta seuraavasti: - asemakaavakttaan on lisätty tonttien geoteknistä vakautta koskeva määräys: Tonteilla 39068/ tulee rakentamisen perustua riittäviin geoteknisiin tutkimuksiin ja suunnitelmiin ja tvittaessa poistaa vyörymäriski suunnitellusti rakenteellisin keinoin. 7 KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 7.3.0. Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti asian pöydälle ja päätti 3.3.0 puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 3..0 muuttaa asemakaavan muutosehdotusta annettujen lausuntojen johdosta. Käsittely Mi Holopaisen palautusehdotus: Esitän, että asemakaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupungin lähivirkistysalue jätetään puistoksi. Kannattajat: Silvia Modig Äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Esitän, että asemakaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupungin lähivirkistysalue jätetään puistoksi. Jaa-äänet: 4: Stefan Johansson, Arja Khuvaa, Lasse Männistö, Elina Palmroth-Leino Ei-äänet: 4: Mi Holopainen, Saija Kalenius, Silvia Modig, Heli Puura Tyhjä-äänet: : Osmo Soininvaa
8 Esittelijän ehdotus voitti puheenjohtajan äänen ratkaistessa äänestyksen. Helsingissä 3..0 Olavi Veltheim
Hankenro 074 Kslk 007-44, 007-567 3.6.00 Oas 939-00/0 () TAPANINVAINION KAHDEN PIENTALOTONTIN JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee lähivirkistysaluetta sekä tontteja 39067/3 ja 39068/ osoitteissa: Ollilantie 0A ja Immolantie 6. Nykytilanne Alue sijaitsee Vantaanjoen ja Keravanjoen haautumakohdan tuntumassa. Tontit ovat pientaloalueella, jossa rakennusten ulkonäkö ja ikä on vaihtelevaa. Mitä alueelle suunnitellaan Lähivirkistysalueeksi merkitystä alueesta on tkoitus muodostaa kaksi uutta erillispientalojen korttelialueen (AO) tonttia. Tontin 39068/ reunaan liitettäneen kapeahko suikale lähivirkistysalueesta. Nykyinen kävely-yhteys rantavyöhykkeelle säilyy. Kaikkien pientalotonttien tehokkuusluvuksi tullee e = 0,5, jolloin asemakaavassa sallitusta kerrosalasta saadaan enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Asuntojen lukumäärää tonteilla rajoitetaan siten, että kutakin tontin täyttä 400 m kohti saa rakentaa yhden asunnon. Mikäli tontin pinta-ala on 600 799 m, saa rakentaa kaksi asuntoa. Aloite Kaavamuutos on tullut vireille tonttien osalta niiden omistajien hakemuksista ja lähivirkistysalueen kaupungin aloitteesta. Maanomistus Tontit ovat yksityisomistuksessa, lähivirkistysalueen omistaa kaupunki. Kaavatilanne Voimassa olevissa asemakaavoissa vuosilta 98 ja 00 tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin 39067/3 tehokkuusluku on e = 0,0 ja tontin 39068/ e = 0,5. Suurin sallittu kerrosluku molemmilla tonteilla on kaksi. Tonttien yhteinen pinta-ala on 95 m ja rakennusoikeus 438 kerrosalaneliömetriä, lähivirkistysalue on pinta-alaltaan vähän yli 3 000 m.
Hankenro 074 Kslk 007-44, 007-567 3.6.00 Oas 939-00/0 () Vaikutusten viointi Kaupunkisuunnitteluvirasto vioi asemakaavan muutoksen yhteydessä suunnitelman vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja virkistysalueyhteyksiin sekä nykyisten asukkaiden olosuhteisiin. Kaavan valmisteluun osallistuminen Osallistumis- ja viointisuunnitelma on lähetetty osallisille. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä 4.6. 3.8.: kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3,. krs aula www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt!"). Kaavan valmistelija on tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Osallistumis- ja viointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteen viimeistään 3.8..00 kirjallisesti osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 00, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi: 30 37378 tai sähköposti: kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syys lokakuussa 00. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään (tvittaessa) viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginvaltuuston käsiteltävänä syksyllä 00. Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Tapaninvainion kaupunginosayhdistys, Tapanilan Kiinteistöyhdistys Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto Kiinteistöviraston tonttiosasto, Ympäristökeskus ja Helsingin Energia Helsingin seudun ympäristöpalvelut/vesi Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemistä voi seurata internetin Suunnitelmat ktalla -palvelusta: www.hel.fi/ksv kohdassa Suunnitelmat ktalla. Suunnittelusta tiedotetaan kirjeillä osallisille (asunto-osakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isännöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä nyt!) Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metrossa sekä viraston Internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv). Kaavaa valmistelee teknikko Nina Nynäs-Lundqvist puhelin 30 3798 sähköposti nina.nynas(a)hel.fi
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 09 Helsinki Täyttämispvm 4.0.0 Kaavan nimi 39.kaupunginosa Tapaninkylä, tontit 39069/3, 39068/ ja lähivirkistysalue Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 03.06.00 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 09044 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,6696 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6696 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omantaiset Ei-omantaiset Lomakennuspaikat [lkm] Omantaiset Ei-omantaiset Aluevaukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,6696 00,0 5 0,9 0,0000 84 A yhteensä 0,5006 74,8 5 0,5 0,309 84 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,690 5, -0,309 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,6696 00,0 5 0,9 0,0000 84 A yhteensä 0,5006 74,8 5 0,5 0,309 84 AO 0,5006 00,0 5 0,5 0,309 84 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,690 5, -0,309 VL 0,690 00,0-0,309 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
0 5:86 044 / 7.3.0 7 0 Tapanilan kyl alue/omr de: 0 3 H7 R3 n:o/n:r 65/08 Ulkoilureitti 0 9 4 0 7 P ktoitus: ktl ggning: 0 0 VL 39P67 VL 3 3dBA t- 3dBA VL tr 39068 0 7 0 7 0 6 0 4 AO e=0.5 t- AO Zmo e=0.5 7 0 36 3 0 39067 sn 4 k 39067 TAPANINKYL 39 50 m ## ## 3dBA Helsingin kaupungin kiinteist viraston kaupunkimittausosasto Helsingfors stads fastighetskontors stadsm tningsavdelning Pohjaktta t ytt asetuksen n:o 84/999 vaatimukset Basktan fyller f reskrifterna i f rordningen n:r 84/999 4.6.00 dipl.ins/dipl.ing. (84/999 S 9) 6/00 9 3 VL 5400 et ak v at 9 Ras 6 7 43 Immolantie Ollilantie 58 54 39068 4 57b 55b 39 84 0b 0a 8 7 e=0.5 :000 4 0 7 6 9 6 4 AO rs 3 e=0.0 7 8 3 ## v 5 9 6 0 4 0b 3 9 tr 4 355 AO ## at e=0.5 8750 6 0 ak e=0.5 v 59b 0a v Ras 5 at at v 3 59a 309 4 7 3 Ras 4 4 3 at e=0.0 5 3 6 9 6 3 5 IMMOLANTIE 8 AO## OLLILANTIE AO## 7 8 5 8 0 7 ak 356 ak 8 4 4 3 7 at tr 37b 6 8 6 e=0.0 5 0 v AO## 3 37a 4 7 at Ras 8 ak 7 35b 35a 3a v 39068 5 57a 4 e=0.5 rs 57c 39K v ak 7 79 6 33 5 3 5b 3 7 77 3 5c 39066 79 OLLASV GEN 3 9 AO 6 9 7 ak 78 4 5 5 tr v 6 300 55a 53 7 6 66 Ras 5a 9 8 at tr 3 7 9 AO## 8 5 80 ak 6 v 3 5 Ras 6 4 IMMUSV GEN 9 77 ## e=0.5 8950 AO## 5500 7 78 e=0.0 3 66 5 3 9 tr 5 at k at 6 4 9 70 70 EV INGEBORGINKUJA INGEBORGSGR NDEN e=0.5 3 3b Ingeborginkuja 5 50c AO ## 64 67 67 5 e=0.5 65 all 7 7 3 0 7 64 at 7 80 7 6
ASEMAKAAVAMERKINN T JA -M R YKSET AO VL X X 39068 ## e=0.5 t- et 3dBA Erillispientalojen korttelialue. L hivirkistysalue. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Risti merkinn n p ll osoittaa merkinn n poistamista. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennusala. Talous- ja autosuojakennuksen rakennusala. Rakennus on rakennettava viimeist n samaan aikaan tontille rakennettavan asuinrakennuksen kanssa. Yhdyskuntateknist huoltoa vten vattu alueen osa. Merkint osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sek ikkunoiden ja muiden rakenteiden nenerist vyyden liikennemelua vastaan on oltava v hint n luvun osoittama m r dba. Merkinn n osoittamalla rakennusalalla tulee olla yhten inen rakennus tai rakennukset on liitett v toisiinsa v hint n m korkealla melua est v ll aidalla tai talousrakennuksella. Asemakaavassa sallitusta kerrosalasta saa enint n 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Asemakaavassa sallitun kerrosalan lis ksi saadaan kutakin asuntoa vten rakentaa asuinrakennuksista erill n olevia autokatoksia tai -suojia sek kylm vastotilaa yhteens 30 k-m, kuitenkin enint n 30 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta sek kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enint n 0 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Tontin pinta-alasta saa k ytt enint n 30 % rakentamiseen kuistit ja autokatokset mukaan luettuna. Rakennuksen v himm iset isyys tontin rajasta on 4 m, ellei rakennusrajoin toisin m r t. Tontin rajan osalla, jossa viereisen tontin leveys on enint n 6 m, rakennuksen v himm iset i- syys tontin rajasta saa kuitenkin olla m. Autosuojan ja talousrakennuksen et isyys tontin rajasta on v hint n m. Naapurin suostumuksella ne saa rakentaa v hint n 0,5 et i- syydelle naapurin rajasta. Asuinrakennuksissa on oltava avor yst t ja hjakatto. Asuinrakennusten enimm iskorkeus on 8 m. Autosuojissa, -katoksissa ja talousrakennuksissa on oltava hja- tai pulpettikatto; enimm iskorkeus on 3 m. Rakennusten tulee kooltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja v rilt n sopeutua ymp rist ns. Rakentamatta j v t tontin osat, joita ei k ytet kulkutein tai pys k imiseen, on istutettava ja hoidettava puuthamaisessa kunnossa. Rakennust it suoritettaessa on pidett v huoli siit, ett puita ja pensaita ei vahingoiteta. Autopaikkojen v himm ism r t: Alueen osa, jossa on oltava korkea pensasaita. Alueen osa, jossa on oltava puita ja pensaita. Tontin rakentamisella ei saa heikent geoteknist vakautta jokiuoman suuntaan. Tonteille ei saa rakentaa kellia. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin t ytt 400 m kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600-799 m, saa rakentaa kaksi asuntoa. Asuntojen lukum r n tontilla ollessa enint n kaksi: ap/00 k-m ja lis ksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilap ist pys k inti vten. Asuntojen lukum r n tontilla ollessa suurempi kuin kaksi: ap/80 k-m, kuitenkin v hint n,5 ap/asunto. T ll asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. Asumista palvelevia aputiloja, kuten sauna-, kodinhoito- ja hrastetiloja voidaan rakentaa 0 k-m/asunto sallitun rakennusoikeuden lis ksi. N m aputilat saa sijoittaa asuinrakenmy s rakennusalan nukseen tai erilliseen talousrakennukseen, ja ulkopuolelle.