MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
Ravinnetaseet Ympäristötukea lannoituksen ja sadon ravinnemäärien laskentaan ja seurantaan Laskentaperiaate Ravinnetase on laskentamenetelmä, jonka avulla seurataan maatalouden ravinnevirtoja. Ravinnetaseita on useita erilaisia, esim. peltotase, porttitase, karjantase ja lantatase. Kun lasketaan pellolle lisättyjen ja pellolta poistettujen ravinnemäärien erotus eli peltotase, saadaan selville, miten hyvin lannoitteiden ravinteet on saatu hyödynnettyä. Jos pellolle lisätään enemmän ravinteita kuin sadon mukana poistetaan, ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa ja viljelyn taloudellinen kannattavuus heikkenee. Ravinnetaseet vaihtelevat eri vuosina mm. viljelykasvin, lannoitustason, satotason ja sääolojen vaikutuksesta. Siksi taseita kannattaa seurata useiden vuosien ajan. Lannoituksen voimistaminen suurentaa ravinnetaseita. Satotason nousu puolestaan lisää sadon mukana pellolta poistettavia ravinnemääriä ja parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Hyvä sato saadaan varmimmin, sääoloista riippumatta, hyväkuntoisilta peltolohkoilta. Lannoitustaso on aina syytä tarkentaa peltolohkon kasvukuntoa vastaavaksi. Kun lannoitus ja sato ovat tasapainossa keskenään, ravinteiden ylijäämä on vähäistä. RAVINTEIDEN LISÄYS RAVINTEIDEN POISTO = RAVINNETASE Peltotaseen laskeminen Ravinnetaseiden laskenta on maatalouden ympäristötuen yksi lisätoimenpide tukikaudella 2007-2013. Ympäristötuen sitoumusehtojen mukaan viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase joka vuosi. Taselaskelmat tehdään typestä ja fosforista. Lisäksi maatilalle on laadittava ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma. Muita ravinnetaseita kuin peltotase ei tässä lisätoimenpiteessä lasketa. Peltotaseen laskennassa selvitetään peltolohkolle väkilannoitteiden, karjanlannan sekä muiden lannoitevalmisteiden mukana lisätyt ja lohkolta sadon mukana poistetut ravinnemäärät. Peltolohkolle lisätyt typpi- ja fosforimäärät lasketaan lannoitteiden määrän ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Sadon sisältämät typpi- ja fosforimäärät lasketaan sadon määrän ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Kun lannoitteiden sisältämistä ravinnemääristä vähennetään sadon ravinnemäärät, saadaan tulokseksi lohkokohtaiset typpi- ja fosforitaseet. Lannoitteiden sisältämät typpi- ja fosforimäärät kirjataan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Karjanlannalle voidaan käyttää joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen mukaisia ravinnepitoisuuksia. Laskennassa on kuitenkin käytettävä samoja arvoja kuin peltokasvien lannoitus -perustoimenpiteessä. Muille lannoitteille käytetään tuoteselosteiden mukaisia ravinnepitoisuuksia. Ympäristötuen sitoumusehtojen luvussa 11.3 ovat lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot sekä peltokasvien lannoitusta ja karjanlannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käyttöä koskevat ehdot. Siinä kerrotaan muun muassa siitä, miten eri lannoitteiden ravinteet otetaan huomioon. Myös sadon määrä eli peltolohkon satotaso kirjataan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Ympäristötuen sitoumusehtojen luvuissa 11.1 ja 11.3 kerrotaan lohkokohtaisia muistiinpanoja ja satotason määrittelyä koskevista ehdoista. Ravinnetaseen laskennassa otetaan huomioon vain peltolohkolta pois korjattu sato. Jos sato jää korjaamatta esimerkiksi satovahingon vuoksi, ravinnetaseet lasketaan tavalliseen tapaan sadon määrän ollessa 0 kg/ha. Jos esimerkiksi viljan oljet tai sokerijuurikkaan naatit kerätään pois pellolta, niiden sisältämät ravinteet otetaan huomioon ravinnetaseen laskennassa. Mikäli oljet tai naatit jäävät pellolle, niiden ravinnemääriä ei oteta huomioon. Sadon ravinnepitoisuuksina käytetään joko taulukkoarvoja tai satoanalyysin mukaisia arvoja. Liitteessä 1 ovat taulukkoarvot peltokasvien keskimääräisistä kuiva-aine-, valkuais-, typpi- ja fosforipitoisuuksista. Ravinnetaseen laskennassa ja sadon ravinnepitoisuuksien määrittämisessä näitä taulukkoarvoja voi aina käyttää. Jos ravinnetaselaskennassa käytetään satoanalyysin typpiarvoja, käytetään kuitenkin myös satoanalyysin fosforiarvoja ja päinvastoin, mikäli molemmat löytyvät satoanalyysistä. Sato- 2
analyysin mukaisten arvojen käyttäminen on suositeltavaa silloin, kun ne ovat saatavilla. Jos lohkolla viljellään sellaista peltokasvia, jonka ravinnepitoisuuksia ei ole liitteessä 1 eikä kasvista ole teetetty satoanalyysiä, ravinnetaseita ei tämän viljelykasvin osalta tarvitse laskea. Jos peltolohkolla viljellään seoskasvustoa, sadon ravinnemäärät lasketaan kasvuston eri kasveille erikseen kylvömäärien suhteen perusteella. Jos taas peruslohkon eri kasvulohkoilla viljellään eri kasveja (esimerkiksi kauraa ja rypsiä), lannoituksen ja sadon ravinnemäärät lasketaan ensin jokaiselle kasvulohkolle erikseen. Eri kasvulohkojen ravinnemäärät lasketaan lopuksi yhteen, jolloin saadaan selville koko peruslohkoa koskevat ravinnemäärät. Ravinnetaseet lasketaan peltoviljelykasveille, mutta ei puutarhakasveille eikä siemenmausteille. Kesannoille ja satoa tuottamattomille pelloille taseita ei tarvitse laskea. Jos koko peruslohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltoviljelykasveja, ravinnetaseita ei tarvitse laskea. Jos peruslohkon yhdellä tai useammalla kasvulohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltokasveja ja kasvulohkojen sijoittelu peruslohkolla pysyy samana koko sitoumuskauden ajan, ravinnetaseet lasketaan sille osalle peruslohkoa, jolla viljellään satoa tuottavia peltokasveja. Jos peruslohkon yhdellä tai useammalla kasvulohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltokasveja ja kasvulohkojen sijoittelu peruslohkolla muuttuu vuodesta toiseen tai ainakin kerran sitoumuskauden aikana, ravinnetaseita ei tarvitse laskea tälle peruslohkolle eikä millekään sen kasvulohkolle. Tietyt viljelykasvit eivät tuota satoa kylvövuotenaan. Ravinnetaseita ei näiden kasvien aloille tarvitse laskea kylvövuodelle. Ensimmäiselle satovuodelle ravinnetaseet lasketaan normaaliin tapaan. Laidunlohkojen ravinnetaseen laskennassa sadon määrää arvioidaan sen perusteella, miten paljon eläinten oletetaan syöneen. Laiduneläinten laitumille jättämää lantamäärä ei laskennassa tarvitse ottaa huomioon. Muulla tavoin laitumille levitettyjen lannoitteiden ja poiskorjatun sadon osalta lasketaan ravinnetaseet normaaliin tapaan. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma tehdään toisen ja neljännen sitoumusvuoden jälkeen vertaamalla ravinnetaseiden ja lannoituksen suhdetta kahden vuoden ajalta peruslohkokohtaisesti. Toisen sitoumusvuoden jälkeen tarkastellaan ensimmäisen ja toisen vuoden ravinnetaseita. Neljännen sitoumusvuoden jälkeen tarkastellaan kolmannen ja neljännen vuoden ravinnetaseita. RAVINNETASE = SUHDELUKU (%) LANNOITUS Jos typpitaseen ja typpilannoituksen suhde on kasvanut kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon typpilannoitusta 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhde on kasvanut vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon fosforilannoitusta 2 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos typpitaseen ja typpilannoituksen suhde on kasvanut kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana vähintään 40 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon typpilannoitusta 20 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos taas fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhde on kasvanut vähintään 40 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon fosforilannoitusta 4 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Vastaava arvio tehdään neljännen sitoumusvuoden jälkeen vertaamalla kolmannen ja neljännen vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa. Tarvittavat typpi- ja fosforilannoituksen vähennykset toteutetaan viidentenä sitoumusvuonna. Mikäli lannoitusta on kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna vähennettävä, tarvittavat typpi- ja fosforilannoituksen vähennykset tehdään tilalla noudatettavista lannoitusehdoista (peltokasvien lannoitus -perustoimenpide tai vähennetty lannoitus -lisätoimenpide). Ensimmäisenä, toisena ja neljäntenä sitoumusvuonna peruslohkoa voidaan lannoittaa ilman ravinnetaselaskennasta johtuvia vähennyksiä. 3
Ympäristötuen sitoumusehtojen luvussa 11.3 mainittua karjanlantapoikkeusta voidaan käyttää peltolohkojen lannoituksessa. Mikäli lannoitusta on ravinnetaselaskelman perusteella vähennettävä kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna, vähentäminen tehdään karjanlantapoikkeuksen mukaisesta suurimmasta sallitusta lannoitusmäärästä. Jos lohkolla toteutettava fosforintasaus on kesken kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna, fosforilannoitusta ei tarvitse vähentää ravinnetaselaskennan perusteella (Fosforintasaus on kesken kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna myös silloin kun fosforintasaus on aloitettu kyseisenä vuonna). Ravinnetaseet on kuitenkin laskettava joka vuosi. Jos lohkolle ei ole tarvinnut laskea ravinnetasetta ensimmäisenä tai toisena vuotena, lohkolle ei tarvitse tehdä ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmaa kolmantena vuotena. Jos lohkolle ei ole tarvinnut laskea ravinnetasetta kolmantena tai neljäntenä vuotena, lohkolle ei tarvitse tehdä ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmaa viidentenä vuotena. Mikäli ravinnetase on alijäämäinen (negatiivinen) toisena tai neljäntenä sitoumusvuonna, lannoitusta ei tarvitse seuraavana vuonna vähentää. Jos ravinnetase on alijäämäinen ensimmäisenä tai kolmantena sitoumusvuonna, alijäämä kompensoi seuraavan vuoden ylijäämää. Jos lohkon ravinnetase on ensimmäisenä sitoumusvuonna esimerkiksi 10 kg/ha alijäämäinen (-10 kg/ha) ja toisena sitoumusvuonna 30 kg/ha ylijäämäinen, ensimmäisen vuoden alijäämä kompensoi toisen vuoden ylijäämän tasolle 20 kg/ha. Aikataulut ja muistiinpanot Peltotaseet on laadittava kultakin kasvukaudelta kunkin sitoumusvuoden loppuun mennessä (viimeistään 30.4.). Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma on tehtävä toisen ja neljännen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Peltotaseen osalta on löydyttävä jokaiselta vuodelta peruslohkokohtaisesti ainakin seuraavat tiedot: - typpitase (kg/ha) - fosforitase (kg/ha) Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelman on sisällettävä peruslohkokohtaisesti ainakin seuraavat tiedot: -typpitaseen ja typpilannoituksen suhdeluku (%) -fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhdeluku (%) -suhdelukujen muutos ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (%) -suhdelukujen muutos kolmannen ja neljännen sitoumusvuoden välillä (%) -suhdelukujen muutosten vaikutukset lannoitusmääriin kolmantena ja viidentenä sitoumusvuonna. Em. tiedot voivat olla osa lohkokirjanpitoa. 4
Ravinnetaseen laskennassa tarvittavat tiedot Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta. Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista. Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin tuloksia. Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa. Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla 1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso. 2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria. Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset -julkaisusta vuodelta 2006. Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus. Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta = 1 % /kg kuiva-ainetta. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto. tase lannoitus 4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä. Laskuesimerkit Seuraaville sivuille on koottu ravinnetaseen laskuesimerkkejä erilaisille peltolohkoille. Esimerkki 1: Typpitase peruslohkolla, jolla on yksi kasvulohko. Esimerkki 2: Typpitase peruslohkolla, jolla on useampi kuin yksi kasvulohko. Esimerkki 3: Typpitase peruslohkolla, kun ensimmäisen vuoden tase on alijäämäinen. Esimerkki 4: Typpitase peruslohkolla, jolla viljellään seoskasvustoa ja toisen vuoden ravinnetase on alijäämäinen. Esimerkki 5: Fosforitase peruslohkolla, jolla käytetään karjanlantapoikkeusta. Esimerkki 6: Fosforitase peruslohkolla, jolta ei korjata satoa kylvövuoden aikana. 5
ESIMERKKI 1: Typpitase peruslohkolla, jolla on yksi kasvulohko Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Typpilannoitus kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kevätvehnä Ohra Satotaso 4 500 kg/ha 3 000 kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kevätvehnän satotaso on 4 500 kg/ha. Toisena vuonna ohran satotaso on 3 000 kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Sekä vehnän että ohran kuiva-ainepitoisuus on 86 %. 86-1. vuosi: kevätvehnän kuiva-ainesato = 4 500 kg/ha = 3 870 kg/ha. 86-2. vuosi: ohran kuiva-ainesato = 3 000 kg/ha = 2 580 kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kevätvehnän typpipitoisuus on 2,14 % ja ohran typpipitoisuus 2,02 % /kg kuiva-ainetta. 2,14-1. vuosi: kevätvehnäsadon typpimäärä = 3 870 kg/ha = 82,8 kg/ha. 2,02-2. vuosi: ohrasadon typpimäärä = 2 580 kg/ha = 52,1 kg/ha. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan 82,8 kg/ha typpeä. Toisena vuonna pellolta poistetaan 52,1 kg/ha typpeä. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = kg/ha 82,8 kg/ha = 17,2 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 52,1 kg/ha = 37,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 17,2 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 17,2 %. lannoitus tase 37,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 42,1 % lannoitus 90 6
5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 24,9 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (42,1 % 17,2 % = 24,9 %). Tämän seurauksena lohkon typpilannoitusta on vähennettävä 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Typpilannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista typpilannoitusmääristä. ESIMERKKI 2: Typpitase peruslohkolla, jolla on useampi kuin yksi kasvulohko Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohko 1 Kasvulohko 2 Kasvulohko 1 Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 1,00 ha 3,00 ha Typpilannoitus kg/ha 90 kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kevätvehnä Rypsi Ohra Satotaso 4 500 kg/ha 1 900 kg/ha 3 000 kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kasvulohkon 1 (2,00 ha) typpilannoitustaso on kg/ha eli 200 kg koko kasvulohkoa kohti. Kasvulohkolle 2 (1,00 ha) lisätään typpeä 90 kg/ha eli 90 kg/kasvulohko. Yhteensä peruslohkolle lisätään 290 kg typpeä eli 96,7 kg/ha ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Toisena vuonna typpilannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kevätvehnän satotaso on 4 500 kg/ha eli 9 000 kg koko kasvulohkoa kohti. Rypsin satotaso on 1 900 kg hehtaaria ja lohkoa kohti. Toisena sitoumusvuonna ohran satotaso on 3 000 kg/ha eli 9 000 kg/lohko. Lasketaan kuiva-ainesato satotasojen ja sadon kuiva-ainepitoisuuksien perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Vehnän ja ohran kuiva-ainepitoisuus on 86 % ja rypsin kuivaainepitoisuus 92 %. 86-1. vuosi: kevätvehnän kuiva-ainesato = 4 500 kg/ha = 3 870 kg/ha = 7 740 kg/lohko. 92-1. vuosi: rypsin kuiva-ainesato = 1 900 kg/ha = 1 748 kg/ha = 1 748 kg/lohko. 86-2. vuosi: ohran kuiva-ainesato = 3 000 kg/ha = 2 580 kg/ha = 7 740 kg/lohko. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kevätvehnän typpipitoisuus on 2,14 %, rypsin typpipitoisuus 3,76 % ja ohran typpipitoisuus 2,02 % /kg kuiva-ainetta. 2,14-1. vuosi: kevätvehnäsadon typpimäärä = 3 870 kg/ha = 82,8 kg/ha = 165,6 kg/lohko. 3,76-1. vuosi: rypsisadon typpimäärä = 1 748 kg/ha = 65,7 kg/ha = 65,7 kg/lohko. 7
2,02-2. vuosi: ohrasadon typpimäärä = 2 580 kg/ha = 52,1 kg/ha = 156,3 kg/lohko. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 231,3 kg typpeä (keskimäärin 77,1 kg/ha). Toisena vuonna pellolta poistetaan yhteensä 156,3 kg typpeä (52,1 kg/ha). 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden keskimääräinen ravinnetase = 96,7 kg/ha 77,1 kg/ha = 19,6 kg/ha. Toisen vuoden keskimääräinen ravinnetase = 90 kg/ha 52,1 kg = 37,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 19,6 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 20,3 %. lannoitus 96,7 tase 37,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 42,1 % lannoitus 90 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 21,8 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (42,1 % 20,3 % = 21,8 %). Tämän seurauksena lohkon typpilannoitusta on vähennettävä 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Typpilannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista typpilannoitusmääristä. ESIMERKKI 3: Typpitase peruslohkolla, kun ensimmäisen vuoden tase on alijäämäinen Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Typpilannoitus 80 kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kaura Rypsi Satotaso 4 000 kg/ha 1 800 kg/ha Olkisato 4 000 kg/ha 0 kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on 80 kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna peltolohkolta saadaan kaurasatoa 4 000 kg/ha ja olkisatoa 4 000 kg/ha. Toisena vuonna rypsin satotaso on 1 800 kg/ha. 8
Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kauran kuiva-ainepitoisuus on 86 %, kauran olkien kuiva-ainepitoisuus 85 % ja rypsin kuiva-ainepitoisuus 92 %. 86-1. vuosi: kauran kuiva-ainesato = 4 000 kg/ha = 3 440 kg/ha. 85-1. vuosi: kauran olkien kuiva-ainesato = 4 000 kg/ha = 3 400 kg/ha. 92-2. vuosi: rypsin kuiva-ainesato = 1 800 kg/ha = 1 656 kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kauran typpipitoisuus on 2,08 %, kauran olkien typpipitoisuus 0,64 % ja rypsin typpipitoisuus 3,76 % /kg kuiva-ainetta. 2,08-1. vuosi: kaurasadon typpimäärä = 3 440 kg/ha = 71,6 kg/ha. 0,64-1. vuosi: olkisadon typpimäärä = 3 400 kg/ha = 21,8 kg/ha. 3,76-2. vuosi: rypsisadon typpimäärä = 1 656 kg/ha = 62,3 kg/ha. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 93,4 kg/ha typpeä. Toisena vuonna poistetaan 62,3 kg/ha typpeä. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 80 kg/ha 93,4 kg/ha = -13,4 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 62,3 kg/ha = 27,7 kg/ha. Jos lohkokohtainen ravinnetase on alijäämäinen ensimmäisenä tai kolmantena sitoumusvuonna, alijäämä kompensoi seuraavan vuoden ylijäämää. Ensimmäisen sitoumusvuoden alijäämäinen typpitase voidaan siis siirtää toiselle sitoumusvuodelle. Toisen sitoumusvuoden typpitase on siten 27,7 kg/ha 13,4 kg/ha = 14,3 kg/ha, ja ensimmäisen vuoden typpitaseeksi tulee 0 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku Ravinnetaseen suhdeluvuissa otetaan huomioon edellä mainitut muuttuneet ravinnetaseet. tase 0 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 0 %. lannoitus 80 tase 14,3 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 15,9 % lannoitus 90 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 15,9 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (15,9 % 0 % = 15,9 %). Typpilannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna, koska suhdeluku on kasvanut vähemmän kuin 20 prosenttiyksikköä. 9
ESIMERKKI 4: Typpitase peruslohkolla, jolla viljellään seoskasvustoa ja toisen vuoden ravinnetase on alijäämäinen Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 3,00 ha 3,00 ha Typpilannoitus 90 kg/ha 45 kg/ha Viljelykasvi Ruis Kaura ja herne, 2:1 Satotaso 3 000 kg/ha 3 000 kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on 90 kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 45 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna rukiin satotaso on 3 000 kg/ha. Toisena vuonna satoa saadaan 3 000 kg/ha. Kasvustosta 2/3 on kauraa ja 1/3 hernettä. Kaurasatoa saadaan siis 2 000 kg/ha ja hernesatoa 1 000 kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Rukiin, kauran ja herneen kuiva-ainepitoisuus on 86 %. 86-1. vuosi: rukiin kuiva-ainesato = 3 000 kg/ha = 2 580 kg/ha = 7 740 kg/lohko. 86-2. vuosi: kauran kuiva-ainesato = 2 000 kg/ha = 1 720 kg/ha = 5 160 kg/lohko. 86-2. vuosi: herneen kuiva-ainesato = 1 000 kg/ha = 860 kg/ha = 2 580 kg/lohko. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Rukiin typpipitoisuus on 1,76 %, kauran typpipitoisuus 2,08 % ja herneen typpipitoisuus 3,68 % /kg kuiva-ainetta. 1,76-1. vuosi: ruissadon typpimäärä = 2 580 kg/ha = 45,4 kg/ha = 136,2 kg/lohko. 2,08-2. vuosi: kaurasadon typpimäärä = 1 720 kg/ha = 35,8 kg/ha = 107,3 kg/lohko. 3,68-2. vuosi: hernesadon typpimäärä = 860 kg/ha = 31,6 kg/ha = 94,9 kg/lohko. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan sadon mukana 136,2 kg typpeä (45,4 kg/ha). Toisena vuonna pellolta poistetaan yhteensä 202,2 kg typpeä (keskimäärin 67,4 kg/ha). 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 45,4 kg/ha = 44,6 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 45 kg/ha 67,4 kg/ha = -22,4 kg/ha. Mikäli ravinnetase on alijäämäinen (negatiivinen) toisena tai neljäntenä sitoumusvuonna, lannoitusta ei tarvitse seuraavana vuonna vähentää. 10
4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 44,6 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 49,6 %. lannoitus 90 tase - 22,4 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = -49,8 % lannoitus 45 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on pienentynyt ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä. Koska toisen sitoumusvuoden ravinnetase on alijäämäinen ja koska ravinnetaseen suhdeluku on pienentynyt, lannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna. ESIMERKKI 5: Fosforitase peruslohkolla, jolla käytetään karjanlantapoikkeusta Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Fosforilannoitus 15 kg/ha 30 kg/ha Viljelykasvi Heinä + säilörehu Säilörehu Satotaso 3 000 + 8 000 kg/ha 25 000 kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolle levitetään 15 kg/ha fosforia. Toisena vuonna käytetään karjanlantapoikkeusta, ja lohkolle levitetään 30 kg/ha fosforia karjanlannassa (lanta ainoa lannoite ja lohkon viljavuusluokka on tyydyttävä). Karjanlantapoikkeusta on tarkoitus käyttää myös kolmantena sitoumusvuonna. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolta saadaan heinäsatoa 3 000 kg/ha ja säilörehua 8 000 kg/ha. Toisena vuonna säilörehun satotaso on yhteensä 25 000 kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Heinän kuiva-ainepitoisuus on 83 % ja säilörehun kuiva-ainepitoisuus 25 %. 83-1. vuosi: heinän kuiva-ainesato = 3 000 kg/ha = 2 490 kg/ha. 25-1. vuosi: säilörehun kuiva-ainesato = 8 000 kg/ha = 2 000 kg/ha. 25-2. vuosi: säilörehun kuiva-ainesato = 25 000 kg/ha = 6 250 kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä fosforimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja fosforipitoisuuden perusteella. Sadon fosforipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Heinän fosforipitoisuus on 0,30 % ja säilörehun fosforipitoisuus 0,29 % /kg kuiva-ainetta. 11
0,30-1. vuosi: heinäsadon fosforimäärä = 2 490 kg/ha = 7,5 kg/ha. 0,29-1. vuosi: säilörehusadon fosforimäärä = 2 000 kg/ha = 5,8 kg/ha. 0,29-2. vuosi: säilörehusadon fosforimäärä = 6 250 kg/ha = 18,1 kg/ha. Pellolta poistettava fosforimäärä = sadon sisältämä fosforimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 13,3 kg/ha fosforia. Toisena vuonna poistetaan 18,1 kg/ha fosforia. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 15,0 kg/ha 13,3 kg/ha = 1,7 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 30,0 kg/ha 18,1 kg/ha = 11,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 1,7 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 11,3 %. lannoitus 15 tase 11,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 39,7 % lannoitus 30 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 28,4 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (39,7 % - 11,3 % = 28,4 %). Tämän seurauksena lohkon fosforilannoitusta on vähennettävä 2 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Lannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista fosforilannoitusmääristä. Lannoituksen vähennys on otettava huomioon myös karjanlantapoikkeusta käytettäessä. Tässä tapauksessa kolmantena sitoumusvuotena on mahdollista käyttää 28 kg fosforia vastaava määrä kotieläinten tuottamaa lantaa hehtaarille, koska lohkolla viljellään monivuotisia nurmikasveja ja fosforilannoitteena käytetään ainoastaan lantaa (lohkon viljavuusluokka on tyydyttävä). 12
ESIMERKKI 6: Fosforitase peruslohkolla, jolta ei korjata satoa kylvövuoden aikana Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 4,50 ha 4,50 ha Fosforilannoitus 20 kg/ha 10 kg/ha Viljelykasvi Ruokohelpi Ruokohelpi Satotaso Kylvövuosi (ei satoa) 6 000 kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolle levitetään 20 kg/ha fosforia. Toisena vuonna fosforin lannoitustaso on 10 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolta ei korjata satoa. Toisena vuonna satoa saadaan 6 000 kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Ruokohelven kuiva-ainepitoisuus on 85 %. -1. vuosi: Ei satoa. 85-2. vuosi: ruokohelven kuiva-ainesato = 6 000 kg/ha = 5 kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä fosforimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja fosforipitoisuuden perusteella. Sadon fosforipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Ruokohelven fosforipitoisuus on 0,19 % /kg kuiva-ainetta. -1. vuosi: Ei satoa. 0,19-2. vuosi: ruokohelpisadon fosforimäärä = 5 kg/ha = 9,7 kg/ha. Pellolta poistettava fosforimäärä = sadon sisältämä fosforimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta ei poisteta fosforia. Toisena vuonna fosforia poistetaan 9,7 kg/ha. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ravinnetaseita ei tarvitse laskea kylvövuodelle, mikäli viljelykasvi ei tuota satoa kylvövuotenaan. Ensimmäisenä satovuonna ravinnetaseet lasketaan normaaliin tapaan. Ensimmäinen vuosi: ei ravinnetasetta. Toisen vuoden fosforitase = 10 kg/ha 9,7 kg/ha = 0,3 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku Ensimmäinen vuosi: ei ravinnetaseen suhdelukua. tase 0,3 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 3,0 % lannoitus 10 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna tulisi verrata toisiinsa. Koska ruokohelven kylvövuodelle ei tarvitse laskea ravinnetasetta eikä ravinnetaseen suhdelukua, eri vuosia ei voi verrata keskenään. Lohkon lannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna. 13
Liite 1. Viljelykasvien kuiva-ainepitoisuuksia (%) sekä valkuais-, typpi- ja fosforipitoisuuksia (% /kg kuiva-ainetta). Viljelykasvi Kuiva-ainepitoisuus (%) (= - kosteus %) Valkuaispitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Typpipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Fosforipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo Siemenet Kevätvehnä ja speltti 86 13,4 2,14 0,45 Syysvehnä ja speltti 86 12,5 2,00 0,45 Ohra 86 12,6 2,02 0,41 Kaura 86 13,0 2,08 0,40 Seosvilja (ohra ja kaura 1:1) 86 13,0 2,08 0,41 Ruis 86 11,0 1,76 0,39 Ruisvehnä 86 10,6 1,70 0,37 Maissi 86 10,0 1,60 0,31 Herne 86 23,0 3,68 0,52 Härkäpapu 86 30,0 4,80 0,65 Soijapapu 90 40,0 6,40 0,62 Virna 86 30,0 4,80 0,52 Lupiini 86 34,0 5,44 0,65 Rypsi 92 23,5 3,76 0,94 Rapsi 92 24,0 3,84 0,94 Ruistankio 92 23,5 3,76 0,94 Pellava 92 25,0 4,00 0,61 Auringonkukka 94 18,5 2,96 0,60 Tattari 86 13,0 2,08 0,47 Puna-apila 86 37,0 5,92 0,31 Timotei 86 21,5 3,44 0,31 Muu nurmisiemen 86 21,5 3,44 0,31 Perunat ja juurekset Varhaisperuna 14 9,5 1,52 0,23 Muu peruna 22 9,5 1,52 0,23 Sokerijuurikas 23 5,5 0,88 0,18 Rehujuurikas 13 9,0 1,44 0,16 Oljet, naatit ja rehukaali Vehnän ja rukiin olki 85 3,0 0,48 0,10 Kauran ja ohran olki 85 4,0 0,64 0,10 Sokerijuurikkaan naatit 13 19,5 3,12 0,24 Rehukaali 16 11,0 1,76 0,37
Viljelykasvi Kuiva-ainepitoisuus (%) (= - kosteus %) Valkuaispitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Typpipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Fosforipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo Heinä ja säilörehut Heinä 83 13,0 2,08 0,30 Säilörehu 25 16,0 2,56 0,29 Puna-apilasäilörehu 25 20,5 3,28 0,23 Puna-apilapit. (25 %) säilörehu 25 15,0 2,40 0,25 Puna-apilapit. (50 %) säilörehu 25 17,0 2,72 0,24 Puna-apilapit. (75 %) säilörehu 25 19,0 3,04 0,23 Sinimailassäilörehu 23 21,0 3,36 0,30 Herne- ja virnasäilörehu 20 20,0 3,20 0,38 Härkäpapusäilörehu 20 19,0 3,04 0,29 Vuohenhernesäilörehu 20 20,0 3,20 0,30 Kokoviljasäilörehu 35 10,0 1,60 0,25 Vihantaviljasäilörehu 23 10,0 1,60 0,32 Sokerijuurikkaan naattisäilörehu 18 19,0 3,04 0,21 Tuoreet nurmi- ja vihantarehut Nurmi 20 16,5 2,64 0,30 Puna-apila 18 21,0 3,36 0,23 Sinimailanen 21 21,0 3,36 0,28 Herne- ja virnakasvusto 17 21,0 3,36 0,35 Härkäpapukasvusto 13 19,0 3,04 0,33 Vihantavilja 20 10,0 1,60 0,26 Muut kasvit Hamppu (kuitu) 86 3,5 0,56 0,20 Pellava (kuitu) 86 6,2 0,99 0,20 Ruokohelpi 85 6,3 1,00 0,19 Lähteet: Taulukon lähteenä on pääosin käytetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset -julkaisua vuodelta 2006. Viljakasvien valkuaispitoisuuden osalta on hyödynnetty myös Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tilastoja vuosilta 1995-2007. Hampun ja pellavan (kuitu) typpipitoisuudet perustuvat Katri Saijonkari-Pahkalan väitöskirjaan "Non-wood plants as raw material for pulp and paper" vuodelta 2001. Mahdollisten uusien tutkimustulosten perusteella Maaseutuvirasto (Mavi) voi tarkentaa ravinnepitoisuustaulukossa esitettyjä arvoja. Vuonna 2007 ympäristötukeen sitoutuneilla viljelijöillä on jatkossakin oikeus käyttää tämän taulukon mukaisia arvoja.
LISÄTIETOJA: KUNNAN MAASEUTUELINKEINOVIRANOMAISET TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSET www.te-keskus.fi MAASEUTUVIRASTO www.mavi.fi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ www.mmm.fi Julkaisija: Maaseutuvirasto Kuvat: Jaana Marttila Painopaikka: Edita Prima Oy