Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen



Samankaltaiset tiedostot
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Hyödyllinen puna-apila

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Sari Kajava, Annu Palmio

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Aperehuruokinnan periaatteet

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kaura lehmien ruokinnassa

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Taloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

LAIDUNTAMISEN HYÖDYT JA HAASTEET LAAJENTAVILLA TILOILLA EEVA KUUSELA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO. (Kuva Mikaela Mughal)

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

MaitoManagement 2020

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Maidontuotannon kannattavuus

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Tankki täyteen kiitos!

Maitotilan resurssitehokkuus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Transkriptio:

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1

LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4. Tasaväkirehuruokinta 5. Väkirehun jako lypsyasemalla hankalaa 6. Sopivia lohkoja ei löydy 7. Laidun on markkinointia SÄILÖREHU 1. Homma hallussa 2. Laskettua? 3. Säilörehun analyysit täytyy olla 4. Ruokintasuunnitelma 5. Väkirehunjako laskennallinen ongelma 6. Rehua voidaan kuljettaa kaukaakin 7. Säilörehu on ruokintaa

Laidunvaihtoehdot Kokoaikalaidun Sopii parsinavetoille Päivälaidun Syyskaudelle Yölaidun Helpotusta helteillä Jaloittelulaidun Zero grazing Lehmät eivät laidunna 2.4.2012 3

Laitumen määrä Säilörehua mitataan Tuorekiloina Kuiva-ainekiloina Megajouleina Silmävaa alla Laitumeen pätevät samat yksiköt Mutta käytännössä laitumen määrän yksikkö on aari 10 x 10 m = 0,0101 ha Koko kesän mitoitus ha/le, lisääntyy laidunkierroksittain Päivittäinen mitoitus a/le, pysyy yy vakiona kesän ajankohdasta huolimatta! Toukokuun suunnittelussa pelataan hehtaareilla, päivämitoissa aareilla 2.4.2012 4

Toimivan kierron periaate Toukokuussa pakko tehdä suunnitelma kesän laidunkierroista Suomessa toimii vain lohko/kaistasyöttö Periaate, että samaa aluetta laidunnetaan vain 2-3 päivää Leader follower vaihtoehto hiehojen kanssa Yksi laidunala syötetään 5 6 kertaa kesässä Ensimmäisellä kierroksella kerätään laidunpankkia Välikierroksilla ylläpidetään pankkia Viimeisellä kierroksella tyhjennetään pankki Alaa saadaan lisää pikalaitumista, säilörehun odelmista kuivaheinän odelmista Laidunalojen säilörehunkorjuu porrastettua 2.4.2012 5

2.4.2012 6

Suosituslaidun Massa 2000 3500 kg ka /ha D-arvo 700 g / kg ka (D680 D720) Laidun on tuoretuote ja jemmaaminen seuraavalle kierrokselle ei onnistu Tasausniitto jo ensimmäisen laidunkierron lopusta alkaen Laatu pidetään yllä käytännössä vain niittämällä Heinäkuun puolivälin jälkeen tasausta ei juuri tarvita, koska kasvusto ei enää korsiinnu ja kasvunopeus on muutenkin matala 2.4.2012 7

Laidunala kesän eri vaiheissa 1 2 3 4 5 Kierron aloitus 27.5.2011 10.6.2011 26.6.2011 15.7.2011 18.8.2011 Ala lehmää kohti a/pv kokoaikalaidun 1 1 12 1,2 12 1,2 12 1,2 päivälaidun 0,5 Käytännössä 0,5 0,6 osa-aikalaitumen 0,6 määrä 0,6 yölaidun 0,5 on 0,5tässä esitettyä 0,6 pienempi, 0,6jos 0,6 Syöttökierroksen kesto, 14 säilörehun 16 määrä 19 sisällä vapaa 34 pv Syöttökierroksen pintaala kokoaikalaitumella, a/lehmä 15 15 23 40 40 pankki raih, pikal sr odelma tyhjäksi syöttö 2.4.2012 8

Osa-aikalaiduntajat aikalaiduntajat suosivat säilörehua Syönti kg ka/pv Osa-aikalaidun Kokoaikalaidun Säilörehu 9,0 - Laidun 2,9 10,6 Väkirehu 7,8 7,8 yhteensä, kg ka 19,6 18,3 Laitumen syönti jäi määrällisesti älli pieneksi, i kun lehmillä vapaa säilörehun saanti puolet vuorokaudesta => Säilörehun määrää tulee rajoittaa, mikäli laidunta halutaan hyödyntää täysimääräisesti 2.4.2012 9

Laidunalan mitoitus Aikaisemmin suositeltu 0,3 aaria/pv/lehmä / päivälaiduntajille ja 0,6 aaria yölaiduntajille, koska yökausi ajallisesti huomattavan pitkä Kesän 2011 kokeen perusteella lehmät käyttivät laidunrehun syöntiin 4 h/puoli vuorokautta vuorokaudenajasta riippumatta => pidempi laidunaika ei lisää osa-aikalaiduntajilla syöntiä ja laidunalan mitoitus voi olla sama yö- ja päivälaiduntajilla Osa-aikaisten laidunalan varaus enintään 0,5 aaria/le/vrk (= 10-15 kg ka), kun laidunta 2000 3000 kg ka/ha Säilörehun määrä 5-7 kg ka/vrk, mikäli puolet karkearehusta halutaan laitumesta. Väkirehun määrä tällöin 9 kg/vrk. 2.4.2012 10

Laidunmäärä ja Karjakompassi Ruokintasuunitelmalle täytyy antaa rankat rajat Väkirehun määrä annettu, keskimäärin vaikka 9 kg /le Säilörehumäärä myös annettu, esim 6 kgka/pv Annetaan ohjelman jakaa rehut tuotosluokkiin, tavoitteena TASAVÄKIREHUPROSENTTI Kone laskee tarvittavan laidunrehun määrän 2.4.2012 11

Laidunalalaskuri.xls Tulkki kilojen ja aarien välillä 2.4.2012 12

Laidunalan päivämitoitus A B C kgka kgka kgka kiinteä Säilörehu 6 5 8 kiinteä Väkirehu 8 9 8 laskettu lid laidunrehu 6 6 4 yht 20 20 20 kgka Tarjottava laskettu laidunta 12 12 8 arvioitu it Lid Laidunmassa 2500 2500 2500 laskettu laidunalaa 0,005 0,005 0,003 ha laskettu laidunalaa 0,48 0,48 0,32 aaria kaksi kertaa tarve 2.4.2012 13

Osa-aikalaidun aikalaidun ja seosrehuruokinta A Tuorekiloa kuviteltu todellinen oikea ka luultu ka kgka 20 % 30 % Vr pros vr pros Säilörehu 6 30 20 57 67 Väkirehu 8 9,2 9,2 laidunrehu 6 yht 20 2.4.2012 14

Laidun vs säilörehu ruokintaopillisesti Varastoinnin aikana nurmi käy läpi melkoisen fermentaatioprosessin ja ulkoisesti ruoho muuttuu radikaalisti Ruokinnansuunnittelun kannalta laidun on kuitenkin vain hyvin sulavaa säilörehua eikä vaadi mitään ihme kohtelua Laitumen erityispiirteet liittyvät lehmien tekemään työhön ruohon haalimiseksi isolta alalta Mitä enemmän lehmä joutuu tekemään ylimääräistä työtä, sitä pienempi on syönti Työmäärää hallitaan laidunmassalla joka tulee olla välillä 2000 3500 kgka /ha. Laitumen MASSAn yksikkö on siis kuiva-ainekilo 2.4.2012 15

40 35 30 25 20 15 10 Yö- ja Päivälaitumen vaikutus maitotuotokseen, vertailu säilörehuruokintaan Sisäryhmä Yölaidunryhmä maitoa, kg/vr 16.5. 23.5. 30.5. 6.6. 13.6. 20.6. 27.6. 4.7. 11.7. 18.7. 25.7. 1.8. 8.8. 15.8. 22.8. 29.8. 40 35 30 25 20 Sisäryhmä Päivälaidunryhmä maitoa, kg/vr 15 10 2.4.2012 16 16.5. 23.5. 30.5. 6.6. 13.6. 20.6. 27.6. 4.7. 11.7. 18.7. 25.7. 1.8. 8.8. 15.8. 22.8. 29.8.

Yölaidun verrattuna kokoaikalaitumeen Kokoaikalaidun ei nostanut tuotosta osa-aikalaitumeen verrattuna Mutta ei vähentänyt tuotosta Jos helle vähentää maitotuotoksia, niin laidunruokinta ei selitä tuotosnotkahdusta Tässä kokeessa laitumen D-arvo poikkeuksellisen matala 2. jaksolla Valkuaisvaste sisäruokintaan verrattuna heikompi Koko aika Osa aika P-arvo Matala RV Kork. RV P-arvo Maito, kg 32,0 32,1 31,8 32,33 006 0,06 Ekm, kg 30,5 31,6 0,2 30,8 31,3 0,02 Rasva, g 36 41 <0,001 39 39 2.4.2012 17

Valkuaisruokinta laitumella Low CP High CP sem P Exp 9, 2004 Milk, kd /d 29,7 29,8 0,59 0,52 ECM, kg /d 28,1 28,4 057 0,57 023 0,23 Urea, mg /dl 29,2 34,1 1,42 <0,001 Exp 10, 2005 Milk, kd /d 28,9 30,1 0,54 <0,01 ECM, kg /d 27,6 28,6 0,44 <0,05 Urea, mg /dl 34,2 38,4 13 1,3 <0,001 0001 Exp 11, 2006 Milk, kd /d 30,2 30,6 0,41 0,14 ECM, kg /d 28,7 28,7 0,58 0,97 Urea, mg /dl 30,7 34,8 0,89 <0,001 2.4.2012 18

Väkirehuruokinta laitumella 35 30 25 EKM M, kg/d 20 15 10 5 Experiments 1-6 Huhtanen 2011 0 0 2 4 6 8 10 12 Concentrate, kg DM/d 2.4.2012 19

Tuotosluokkajako väkirehulle? 40 35 EKM, kg g/d 30 25 High yielding cows Moderate yielding cows 20 Low yielding cows 15 10 0 5 10 Concentrate, kg DM/d 2.4.2012 20

Työmäärä laitumella Lisääntyy karjakoon kasvaessa Voidaan hallita osa-aikalaitumen osuudella Tarkalla mitoituksella myös suuri karja voi laiduntaa, max 1 km navetasta 0,3 aaria / le / vrk, massa 2500 kgka = 7,5 kgka 50 lehmää = 0,3 *50 = 15 aaria 5 ha riittää 33 päiväksi eli kuukausi! Pihatoissa työmenekki lisääntyy karjakoon kasvaessa parsinavetoita vähemmän, kiinniottotyötä ei pihatossa ole http://www.smts.fi/esit06/0301.pdf. Kiristyslanka aidat Painevesi tai kunnollinen juomavaunu 2.4.2012 21

Tekniset kikat Teknologisesti kikat on aika vähissä Väkirehukioski voi olla laitumella, ll haastavaa Itsesiirtyvä aita Automaattisesti aukeava laidunportti, perinteinen paimenkoira Robottilypsyn kulunvalvonta Kunnollinen kiristyslanka-aita peruslohkojen ympäri on perusinvestointi Vesi on edellytys maidontuotannolle 2.4.2012 22

Kiitos 2.4.2012 23