Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Transkriptio

1 Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka

2 Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti Laitumella voidaan täyttää noin 35% vuosittaisesta rehuntarpeesta Laitumen merkitys on suuri erityisesti imettäville tammoille ja varsoille Kyselyssä 81% talleista ilmoitti, että ainakin osa hevosista pääsee laitumelle (EquineLife) Laidunalat vaihtelivat 0,17-2,75 ha/hevonen, ka 0,75 ha Uudistamisväli keskimäärin 3,7 vuotta Laitumia tehokkaasti hyödyntämällä pystytään ruokkimaan suuri määrä hevosia pienellä työllä ja edullisesti

3 Laiduntamisen edut Mikään säilömällä tuotettu rehu (kuiva heinä, säilörehu) ei vastaa ravintoarvoltaan hyvää laidunta Laitumelta hevonen varastoi vitamiineja Laiduntaminen on lähinnä hevosen luonnollista käyttäytymistä ja ravinnonhankintatapaa hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus Laiduntaminen säästää resursseja sisäruokintaan verrattuna Laitumilla on arvoa maaseudun elävöittäjänä Laidunpalvelujen tuottaminen tarjoaa lisäelinkeinon maataloudelle Laiduntaminen säästää ympäristöä

4 ongelmat ja haitat Kuva: Tuija Rauman Laidunruokinta ei sovi kaikille hevosille esim. luonne, kesäihottuma, oriit Laidunruokinnan kytkennät aineenvaihduntasairauksiin: liikalihavuus, kaviokuume, lihasongelmat = metabolinen oireyhtymä? Käyttöhevoset usein vaikea sovittaa laidunruokintaan; järjestelykysymys? Ns. kaupunkitalleilla laidunmaiden riittämättömyys Omistajien pelko hevosten loukkaantumisesta Laidunpalvelujen tarjonta vähäistä? Kokemattomuus, neuvonnan ja ohjeistuksen puute

5 Muuta huomioitavaa Kuva: Tuija Rauman Laitumellakin eläintä on hoidettava ja tarkkailtava; EI pelkkä säilytyspaikka Eläinsuojeluasetus: Pitopaikka ja siihen liittyvät sellaiset laitteet, joista eläinten terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Jos hoidossa oleva eläin on ihmisen välittömässä valvonnassa tai tavoitettavissa, on eläimen kunto ja terveydentila sekä hyvinvointi tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. Varautuminen mahdollisesti tuleviin määräyksiin hevosten tarhaamisesta ja laiduntamisesta Jo olemassaolevat: Norja: tarhaus Tanska: tarhaus Nautakarja: laidunnus

6 Hyvän laitumen tunnusmerkkejä Puhdas kasvusto ei rikkoja Tasainen kasvusto ei aukkopaikkoja Ruoho on lehtevää cm Nurmen ikä sopiva (<5 vuotta) Siemenseos valittu olosuhteisiin sopivaksi Laidunta hoidetaan: lannoitus, kasvinsuojelu, puhdistusniitot Kasvusto tuottaa sopivasti satoa Vesihuolto on varmistettu, aidat turvalliset, vaaranpaikat vältetty Kivennäistä ja suolaa tarjolla Laitumella olisi hyvä olla säänsuojaa esim. metsikköä Laidunkierto tai -strategia

7 Syönnin merkitys ja määrittäminen Laitumella rehun saanti on ns. vapaata syöntimääriä rajoittavat tarjolla olevan rehun määrä ja hevosen syöntikyky Kun tunnetaan hevosen syömä rehun määrä voidaan tehdä päätelmiä rehun riittävyydestä ja sopivuudesta ko. hevosen tarpeisiin Syönnin perusteella voidaan tehdä päätelmiä myös maittavuudesta Syöntimäärät ovat tärkeässä osassa, kun arvioidaan esim. sokereiden riskisaantia Laitumella syöntimääriä voidaan arvioida niittämällä kasvustoa ennen ja jälkeen laidunnuksen Menetelmä sisältää paljon virhelähteitä Tehokkaampia menetelmiä tarvitaan

8 Laitumen syönti Ypäjällä 2008 Kesällä 2008 mitattiin Ypäjällä suomenhevostammojen syöntikykyä Hevoset laidunsivat tiettyä aluetta vuorokauden ajan Syöntikyky oli keskimäärin 4% elopainosta Tammat söivät 80 kiloa tuoretta ruohoa vuorokauden aikana! Kuiva-aineeksi muutettuna tämä vastaa noin 24 kg ka Yleisesti hevosen syöntikyvyn arvioidaan olevan 2-3 % elopainosta Ulkomaisissa tutkimuksissa on raportoitu vielä tätäkin suurempia syöntimääriä =>Syöntiä tarve rajoittaa joillakin hevosilla

9 Sokerien päiväsaanti, kg Syönti Syönti Vesiliukoiset hiilihydraatit 385 g/kgka 100 g/kgka Fruktaani Yksinkertaiset sokerit %EP KA Korkea Matala Korkea Matala Korkea Matala 1,5 7,5 2,9 0,75 2,1 0,56 0,8 0, ,9 1 2,8 0,75 1,1 0,25 2,5 12,5 4,8 1,25 3,5 0,94 1,3 0,31 5, ,6 7,3 1,95 2,7 0,65 YPÄJÄ 2008: 4,0 24 9,2 2,4 6,7 1,8 2,5 0,6 Longland & Byrd, 2006

10 Sokeripitoisuus laidunruohossa syksyllä 2007 g/kgdm Sugars T MF TF T+MF T+TF TF+KBG date

11 Syöntimäärien hallinta Jos hyvälaatuista rehua on runsaasti tarjolla hevoset syövät helposti liikaa Riippuu hevosryhmästä ja tyypistä; saattaa olla ongelma joutilailla ja poneilla, muttei niinkään varsoilla ja imettävillä tammoilla Tumma-Taru Keinoja hallita syöntimääriä: Lisätään laidunpainetta lisäämällä hevosmäärää tai pienentämällä laidunalaa Syötetään laidun kaistoina siirrettävän aidan avulla Rajoitetaan laidunnusaikaa Laidunnetaan vasta toisen hevosryhmän tai eläinlajin jälkeen Luonnon- tai metsälaitumet Syöntiä rajoittava kuonokoppa

12 Eri kasvilajien ominaisuudet laitumissa Timotei on alkukesän satoisa kasvi, mutta sillä on huono jälkikasvukyky. Vaatimaton, talvenkestävä. Ruokonadalla on hyvä sadontuottokyky. Jälkikasvu ja poudankestävyys ovat myös hyviä. Perustuu hitaasti. Nurminata on satoisa, lehtevä ja tiheäkasvuinen. Sillä on hyvä talven- ja kuivuudenkestävyys. Niittynurmikalla on hyvä jälkikasvukyky. Se sietää tallausta ja korkeaa laidun-painetta. Peittää hyvin aukkopaikat mutta perustuu hitaasti. Kulutuksenkestäviä ovat myös punanata ja valkoapila Raiheiniä voidaan käyttää lisäämään satoa

13 Entä sitten maittavuus? Hevosten syöntikäyttäytymisen seuranta. Kuva kahden viikon syöttöjakson päättyessä timotei- (1) ja ruokonatakaistalta (3).

14 Eri kasvilajien maittavuus Arlan varsa Ruokonata/niittynurmikka seos maittoi hevosille parhaimmin, hevoset käyttivät noin 30% laidunnusajastaan tällä kaistalla syöden Myös timotei on hyvin maittavaa ja hevoset syövät sen tarkkaan ja tasaisesti Puhdas ruokonatakasvusto oli tasaveroinen timotein kanssa, jää korkeammaksi tupasmaisen kasvutapansa vuoksi Nurminata yllättävän huonosti maittavaa, alalehdet pilaantuvat helposti Uudella laitumella, jossa on vain vähän rikkoja, ei hylkylaikkuja muodostunut juuri lainkaan Laitumen tasaiseen käyttöön vaikuttaa myös portin, säänsuojan ja vesipisteen sijoittelu

15 hav Syömiskäyttäytymishavainnot koejäsenittäin Timotei Nurminata Ruokonata Ttimotei/nurmin Timotei/ruokon Ruokonata/niittyn Suojakaista

16 Yhteenveto Hevoslaitumien hyötykäyttöä tulisi tehostaa Laitumella voidaan täyttää 35% rehuntarpeesta Hevosten syöntikyky laitumilla on suuri, jopa 4% elopainosta Joillakin hevosilla laitumen syöntiä tulee rajoittaa Maittavimmat kasvit nurmissa olivat ruokonata/niittynurmikka seos, timotei ja ruokonata Varila

17 Kiitos kuuntelijoille! Jena & varsa