Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?"

Satu Hänninen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1

2 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen: Alle: Hyvä: Yli: 99 Vieroitettuja syntyneistä, % Alle: Yli: 98 Vasikkakuolleisuus, % Yli: Alle: 2 Poikimakauden pituus, pv Keskipoikimakerta Hiehojen keskipoikimaikä, kk Sonnivasikoiden kasvu, g/pv Lehmävasikoiden kasvu, g/pv Poikimaväli, vrk Vieroituspaino / emon paino Yli: Alle: 60 Alle: Yli: 7 Yli: Alle: 25 Alle: 1100/1200 Alle: 1000/ / / Yli: 1400/1500 Yli: 1200/1300 Yli: Alle: 365 Alle: 35 % % Yli: 50 % 2

3 Kasvut ja geenit Päiväkasvut lyhyellä tähtäimellä tärkein tekijä emotilan tuloksen kannalta ( olettaen, että emot poikivat ja vasikat pysyvät hengissä ) Kasvuilla ratkaistaan hyvin pitkälti vuoden tulos annetuista lähtökohdista, eli kotiutetaan rahat Mitä enemmän vasikat saavat energiaa, sitä paremmin pärjää! parempi kasvu, parempi rehuhyötysuhde, parempi tili. Tässä eniten parannettavaa ja myös mahdollisuuksia pikavoittoihin. Pitkällä tähtäimellä eläinaineksen kehittäminen on merkittävin tuloksen tekijä eläinpuolella Edellyttää, että vasikoiden kasvupotentiaalia ei hukata energiavajaukseen. 3

4 Pihvivasikoiden kasvuominaisuudet jäävät emotiloilla hyödyntämättä Pihvisonnivasikoiden keskimääräinen päiväkasvu vuonna 2015 oli 1213g/d. Parhaat tilat pääsevät yli 1700 g keskipäiväkasvuun pihvisonnivasikoilla. Käytännössä lähes jokainen tila voisi päästä yli 1500 g keskipäiväkasvuun, mikäli vasikoiden energiansaantiin kiinnitettäisiin huomiota. Tämän pitää olla sekä emojen, että vasikoiden ruokinnan perusta. Useissa vasikkakasvattamoissa maitorotuiset ja risteytysvasikat kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin pihvivasikat emotiloilla. Miksi näin? 4

5 Pihvisonnivasikoiden kasvuja

6 Vasikkakasvattamon vasikoiden kasvuja VK-Sonnivasikat Maitorotu Viim. 12 kk Risteytys Viim. 12 kk Kpl Paino, kg Ikä, pv Kasvatusaika, pv Kasvu syntymästä, g/pv Kasvu tilalla g/pv

7 Miten saada vasikat kasvamaan? Huolehditaan vasikoille riittävästi oikeanlaista ravintoa. Eli: Imetysaikana emoille tarjolle koko ajan hyvää, sulavaa karkearehua (laidun/säilörehu), jotta maidontuotanto pysyy tasaisena ja riittävänä. Vasikoille väkirehua vapaasti (vilja, kotiseos tai teollinen) syntymästä lähtien, että vasikat oppivat syömään väkirehua ja osaavat hakea sitä, kun nälkä iskee. Väkirehuun käytetty tulee tuplana takaisin. 7

8 Laidun - emotilan halvin vai kallein rehu? Tutkimuksissa laitumelta saadaan hyödynnettyä yli 7500 kgka/hehtaari, tällöin tukematon tuotantokustannus on noin 0,13-0,15 /kgka Käytännössä emotiloilla laitumilta saadaan keskimäärin vain n kgka/ha tavanomaisessa tuotannossa ja alle 3000 kgka/ha luomussa Laitumen tukematon tuotantokustannus yo. satotasoilla on n. 0,30-0,35 kgka Samoilla tiloilla säilörehusato on usein yli 7000 kgka/ha ja tukematon tuotantokustannus n. 0,14-0,20 /kgka Esim.: tilan säilörehun satotaso on 7000 kgka/ha Jos laitumelta saadaan yli 6000 kgka/ha, laidun on tilan halvin rehu Jos laitumen satotaso on alle 5000 kgka/ha, laidun on tilan kallein rehu Mistä laitumien keskimäärin surkea satotaso johtuu? 8

9 Syyt laitumen alhaiseen satoon 1. Ylilaidunnus (selittänee n. 80% heikosta sadosta) Ylilaidunnus johtaa yhteyttävän lehtialan pienenemiseen, josta seuraa onneton jälkikasvu Laidunlohkoa pitäisi vaihtaa, kun sängen pituus on n. 8 cm ja hylkylaikkuja 15-20% alasta Syksylläkään laitumia ei saa syöttää liian lyhyeen sänkeen Jos hylkylaikkuja ei jäänyt, ylilaidunsit! 2. Puhdistusniittoja ei tehdä Hylkylaikkujen osuus lisääntyy jokaisella laidunkierrolla Hylkylaikuissa kukkineen heinän kasvu (ja jälkikasvu) hiipuu - Tehtävä vähintään yksi puhdistusniitto kesässä, mieluummin useampia 3. Alilaidunnus (ts. liian suuret laidunlohkot tai liian hidas laidunkierto) Eläimet polkevat kasvuston, hukka lisääntyy, ravitsemuksellinen arvo heikkenee, heinät kukkivat ja menettävät jälkikasvukykyään 4. Muita syitä mm. liian pitkä uudistusväli, apiloiden heikko tallauksenkesto,

10 Kuva: LUKE/ P. Virkajärvi Ylilaidunnuksen uhri Mansikki (nimi muutettu) tilittää: Kesäkuussa nurmea oli ihan kivasti, ja sitten se vaan väheni ja väheni. Yritäppä siinä kasvattaa topakka vasikka. Päätin sitten lypsää lihoistani. Jospa talvella pidot paranisivat

11 Laitumen satotaso ja rehuomavaraisuus Esimerkki: lähtötilanteessa tilalla 80 ha peltoa ja 100 emoa vasikoineen. Säilörehun satotaso 7000 kgka/ha ja laitumen 3500 kgka/ha. Laidunalaa tarvitaan 50 ha, joten säilörehualaa jää 30 ha Tila saa rehut omilta pelloilta vain 80 emolle Tila joutuu ostamaan säilörehua kgka = n. 340 paalia (150cm) x a 30 = Tila panostaa laidunosaamiseen ja nostaa laitumen satotason 6000 kgka/ha tasolle Laidunalan tarve pienenee 30 hehtaariin, säilörehulle jää 50 ha ja ylimääräistä säilörehua jää n kgka, eli tila voi halutessaan lisätä 7 emoa. Jos laitumen satotasoa on jostakin syytä mahdotonta nostaa, kannattaa laidunalaa pienentää, ottaa laitumelta hyvinvointi- ja imagohyöty ja hoitaa emojen ravitsemus pääosin säilörehun kautta 11

12 Tuotannon kate onnistumisen eri tasoilla 12

13 Jos kaikki menis niinku strömssöössä tai sitten niin kuin yleensä Tilalla peltoa 80 ha, 100 emoa, vasikat välitykseen Sonnivasikoiden kasvu 1500 g/d vs 1213 g/d Lehmävasikoiden kasvu 1350 g/d vs 1073 g/d Vieroituspainot sonnivasikoilla 321 kg vs 268 kg Vieroituspainot lehmävasikoilla 290 kg vs 240 kg Laitumen satotaso 6000 kgka vs 3500kgka Säilörehun satotaso molemmissa 7000 kgka 13

14 niin tältä ne urot näyttäisivät Lähtötiedot Strömsö Normi Pääasiallinen emorotu ab, hf ab, hf Pääasiallinen isärotu ch, si ch, si Tukialue C1 C1 Emolehmiä 100kpl 100kpl Emojen elopaino keskim 700kg 700kg Poikimaprosentti 98% 98% Vasikoiden kuolleisuus 2% 2% Vasikkasaanto vuodessa 96kpl 96kpl Sonnivasikoita 48kpl 48kpl Lehmävasikoita 33kpl 33kpl Vieroitusikä 6kk 6kk Sonnivasikoiden kasvu 1500g 1213g Lehmävasikoiden kasvu 1350g 1073g Sonnivas. vieroituspaino 321kg 268kg Lehmävas. vieroituspaino 290kg 240kg Tuotot Strömsö Normi Sonnivasikat Lehmävasikat Teuraslehmät Eläintuet Tuotot yhteensä Muuttuvat kustannukset Rehut Muut muku (kuivikkeet yms.) Eläin- ja liikepääoman korko 3,5% Muuttuvat kustannukset yht Kate 1, / karja / v Työkustannus Työmenekki vuodessa 2 084h 2 084h Työkustannus vuodessa Kate 2, / karja / v Kiinteät kustannukset Poisto Korko Kunnossapito Kiinteät kustannukset yhteensä Nettovoitto / -tappio, / karja / v

15 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta