Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012"

Heidi Koskinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala p Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua. Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet Huomiota vaativa aika! Umpikausi, poikiminen ja 8 vk poikimisesta Utarekudoksen uudistuminen vie aikaa 5-6 viikkoa -> utareterveys Umpikausi ( utareet kuin rukkaset ) vähintään 4 viikkoa, mieluummin 6-8 viikkoa Ensikoille pidempi aika 4 vkoa Loppulypsykausi Umpeenmeno 2-3 vkoa Ummessaolo 3-6 vkoa Siirtymäkausi -3 vkoa ennen poikimista -Poikiminen -3 vkoa poikimisen jälkeen 6 vkoa Umpeutettavat Ummessaolevat Poikimista Vastapoikineet lähestyvät Lypsävät Virpi Kurkela, ProAgria Oulu 1

Umpikausi, poikiminen ja 8 vk poikimisesta Utarekudoksen uudistuminen vie aikaa 5-6 viikkoa -> utareterveys Umpikausi ( utareet kuin rukkaset ) vähintään 4 viikkoa, mieluummin 6-8

2 Tavoitteet ummessaolokauden ruokinnalle Maksimoida kuiva-aineen syönti poikimisen jälkeen (ruokinta ja olosuhteet = syönnin rajoitteet) Poikimisen aikaan ja sen jälkeen terve sekä tuottava lehmä Hyväkuntoinen vasikka Näitä ennaltaehkäistään Lihavan lehmän syöntikyky poikimisen jälkeen on heikompi -> riskit kasvaa: Polttaa enemmän kudosvarastoja Poikimahalvaus Vaikeat poikimiset, vasikoiden elinvoimaisuus Ketoosi, syöntihäiriöt Utaretulehdukset Sorkkakuume Rasvamaksa, voimakkaasti laihtuneet eläimet Hedelmällisyysongelmat Lehmät ovat energiavajeessa poikimisen jälkeen Kg/pv Rehun syönti Maitotuotos MJ/pv Energiatase Kokkonen ym Maataloustieteiden laitos /Tuomo Kokkonen 8 ProAgria Maitovalmennus 2

elinvoimaisuus Ketoosi, syöntihäiriöt Utaretulehdukset Sorkkakuume Rasvamaksa, voimakkaasti laihtuneet eläimet Hedelmällisyysongelmat Lehmät ovat energiavajeessa poikimisen jälkeen Kg/pv 45 40 35 30

3 Kg ka/pv Syönnin kehitys poikimisen jälkeen Ka-syönti Sr-syönti Vr-syönti Energian saanti on tärkein maitotuotokseen vaikuttava tekijä Ohitusvalkuaisen saannin lisääntyminen lisää myös maitotuotosta Maataloustieteiden laitos /Tuomo Kokkonen ProAgria Maitovalmennus Kokkonen ym Energian saanti myös valkuaistuotoksen takana Poikimisen jälkeisen väkirehun nostonopeuden vaikutus maitotuotokseen 50 EKM, kg/pv Hitaampi Nopeampi Ohitusvalkuaisen saannin lisääntyminen lisää myös valkuaistuotosta Nopeammalla väkirehumäärän lisäyksellä noin 3 kg/pv enemmän maitoa ensimmäisen 5 vk aikana Maataloustieteiden laitos /Tuomo Kokkonen ProAgria Maitovalmennus Kokkonen ym

2012 9 Energian saanti myös valkuaistuotoksen takana Poikimisen jälkeisen väkirehun nostonopeuden vaikutus maitotuotokseen 50 EKM, kg/pv 40 30 Hitaampi Nopeampi 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9

4 Väkirehun syönti, kg ka/pv Väkirehun syönti Väkirehun nostonopeus (laskettu kaaviosta) Poikimisen jälkeisen väkirehun nostonopeuden vaikutus syöntiin Maataloustieteiden laitos /Tuomo Kokkonen ProAgria Maitovalmennus Hitaampi Nopeampi Kuiva-aineen syönti, kg/pv Nopeammalla väkirehumäärän lisäyksellä kokonaiskuiva-ainesyönti nousi nopeammin Kuiva-aineen syönti Kokkonen ym Hitaampi Nopeampi Kausiraportti kertoo mm. ruokinnan onnistumisen tuloksia -> Umpikauden ruokinta? Syönnissä ongelmia? -> umpi-, herutuskauden ruokinta? -> lypsykauden ruokinnan tarkistus Missä haasteita Loppulypsykauden ruokinnan tasapaino Kuntoluokitukset säännöllisesti -> tarvittavat muutokset sen perusteella Siirtymäkauden ruokinta; umpeenpano, tunnutus ja herutus -> syönnin maksimointi Välttää umpikaudella kuntoluokan muutoksia (lihominen/laihtuminen) Kudosvarastojen käyttö energian lähteenä Turvata tasapainoinen kivennäisten saanti Stressitön ympäristö Vanha parsinavetta Umpilehmän osastointi Uusi pihattonavetta 4

syönti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kokkonen ym. 2004 Hitaampi Nopeampi Kausiraportti kertoo mm. ruokinnan onnistumisen tuloksia -> Umpikauden ruokinta? Syönnissä ongelmia? -> umpi-, herutuskauden ruokinta?

5 Eri eläinryhmien ruokintasuositukset, MTT Energiaa ME MJ/kg ka Rv g/kg ka Lypsävät lehmät Umpilehmät 9-9, Tunnutus, Ensikoilla Tiineet hiehot (min 9)9,5-125 (140) D arvo Ummessaolokauden karkearehuja Mj Rv NDF Ca F Mg Myöh. SR 600 9, ,8 2,2 1,5 Kokovilja SR,ohra * 640 9, ,0 2,5 1,3 Heinä 630 9, ,0 3,6 1,2 Olki 430 6, ,8 1,0 1,0 Hiehot, ikä 8-15 kk (min 9) -,5 130 (140) Hiehot, ikä 6-8 kk (min 9), (145) Vasikat, ikä 4-6 kk 11, Lypsävien SR , ,8 3,2 1,7 *) huom. korjuuaste, jyvien osuus Umpeuttaminen Merkittävä tapahtuma terveyden kannalta Ruokinnan muutos ennen umpeutusta n. 1-2 viikkoa ennen umpeutusta väkirehut pois Säilörehu rajoitetuksi ja lisätään olkea/heinää (vettä EI koskaan saa rajoittaa) Ei pelkälle oljelle -> käyttää rasvavarastoja ja aiheuttaa turhaa stressiä -> sairaudet Harvennettu lypsy kun ruokinta alkaa vaikuttaa Lyhyt jakso Terve utare -> umpeen kun maitoa -15 kg/pv Paikan vaihdos parsinavetassa päätyyn, pihatossa eri osastoon (stressi vähentää maitoa) Siirtymäkauden ruokinnan perusteita Kuntoutus tai laihdutus ennen umpikautta Kuntoutus enemmän energiaa, vähemmän valkuaista Laihdutus enemmän valkuaista, vähemmän energiaa (ohjataan energia maidontuotantoon) Sopiva kuntoluokka n. 3,5 Lähempänä kolmea kuin neljää Jos enemmän, karkearehuksi huonommin sulavampaa rehua Jos vähemmän, lehmää voidaan hieman kuntouttaa väkirehulla (umpikaudella) Pötsitäyteisyys, luokka 4-5 5

SR 600 9,6 120 660 3,8 2,2 1,5 Kokovilja SR,ohra * 640 9,9 0 500 2,0 2,5 1,3 Heinä 630 9,9 140 630 3,0 3,6 1,2 Olki 430 6,0 40 830 2,8 1,0 1,0 Hiehot, ikä 8-15 kk (min 9) -,5 130 (140) Hiehot, ikä

6 MAITOTUOTOS KG Kuntoluokka umpeenmennessä vaikuttaa tuotokseen! LYPSYKAUDEN VAIHE, KK POIKIMISESTA Lähde: Machao ym. Journal of Dairy Science 20 KUNTOLUOKKA < 3 = 3 > 3 Kuntoluokka Umpikaudella ei kuntoluokan muutosta Ei enempää kuin 0,5 kuntoluokkaa Lopputuotantokauden vaikutus ruokintaan Kuntoluokka tavoitteen mukainen; ruokinta suunnitelman mukaisesti Kuntoluokka yli 3 -> anna 0,5-1,0 kg vähemmän väkirehua (enemmän valkuaista suht energiaan) Kuntoluokka alle 3 > anna 0,5 1,0 kg enemmän väkirehua (vähemmän valk suht energiaan, huom. lehmän maitoisuus) Seosruokinnassa kl yli 3 ja tuotos alle tavoitteen > siirrä laihemmalle appeelle Kuntoluokka Kuntoluokka Loppulypsykaudella Kuntoluokka 2 -> umpeen aikaisemmin Huomioi alkulypsykauden kuntoluokka Kuntoluokka 2,5-3,5 -> normaali Kuntoluokka 3,5- yli 4 -> ruokinnan tarkistus lopputuotantokaudella (energia-valkuaissuhde) Ei umpeen liian aikaisin Ummessa olokautena Ihanne 3,5 Poikinut lehmä 3,5 Umpeen menossa 3 6

mukainen; ruokinta suunnitelman mukaisesti Kuntoluokka yli 3 -> anna 0,5-1,0 kg vähemmän väkirehua (enemmän valkuaista suht energiaan) Kuntoluokka alle 3 > anna 0,5 1,0 kg enemmän väkirehua (vähemmän

7 Tasainen kuntoluokka Ryhmä Eläimiä, kpl Kuntoluokka, keskim. 1: - - päivää poikimisesta 2 3,4 3: päivää poikimisesta 2 3,0 4: päivää poikimisesta 11 2,8 5: päivää poikimisesta 6 3,2 6: Ummessa olevat 2 3,6 7: Hiehot 6 3,3 Nimi Ryhmä Luokituspäivä Kuntoluokka 1 ½ 2 ½ 3 ½ 4 ½ 5 X Serena ½ Tuuli X Tuuri X Ulpukka ½ X Venla ½ X Wiikus X Viivi X Ämmä X Ystävä X Alli ½ X Amanda X Aprilia X Lähde: piirrokset Nauta- ja sikatilan terveydenhuolto 2003, kuvat: Craig Johnson Assi X Aada ½ X Seosruokinnassa Umpikauden seoksessa myöhään korjattua heinää tai olkea Olki silputtava lyhyeksi, max 4-5 cm Valkuaistäydennys (seoksen rv 120 g/kg ka) ja mahdollisesti väkirehutäydennys Tunnutuskaudella esim. 1/3 lypsävien seosta ja 2/3 umpparien seosta riippuen koostumuksesta (mm. kivennäiset ja umpparien seoksen väkirehun määrä) Lypsävien appeelle vasta poikimisen jälkeen Kivennäisruokinta Kalsium Umpikaudella g/pv, parathormoni säätelee kalsiumaineenvaihduntaa Yli g/pv -> poikimahalvausriski Fosfori Ylimäärä häiritsee kalsiumin ja magnesiumin hyväksikäyttöä Yli 80 g/pv tunnutuskaudella -> halvausriski Magnesium Kalsiumin, fosforin ja rikin ylimäärä -> Mg hyväksikäyttö heikompaa Parathormonin toimintaan tarvitaan Mg, ja D-vitamiinin aktiivisen muodon syntymiseen tarvitaan Mg:a Suositus 2,5 mg/kg ka, ulkomailla 3-4 mg/kg ka Kalium Alle 20 g/kg ka, koska kalium alkaloittaa kudosnesteitä ja ylimäärä heikentää mm. magnesiumin hyväksikäyttöä 7

Luokituspäivä Kuntoluokka 1 ½ 2 ½ 3 ½ 4 ½ 5 X Serena 5 16.4.2012 3½ Tuuli 5 16.4.2012 3+ X Tuuri 4 16.4.2012 3 X Ulpukka 4 16.4.2012 2½ X Venla 4 16.4.2012 2½ X Wiikus 3 16.4.2012 3 X Viivi 4 16.4.2012 3 X Ämmä 6 16.

8 Parathormoni Plasman kalsiumpitoisuutta säätelevät parathormoni, kalsitoniini ja D-vitamiini. Kalsiumaineenvaihdunta on hormonaalisesti säädeltyä. Siihen vaikuttavat kaksi eri hormonia; parathormoni ja kalsitoniini- hormoni. Parathormonia erittyy kilpirauhasesta ja sen tehtävänä on lisätä kalsiumin irrotusta luustosta Liian vähäinen Mg:n saanti vaikeuttaa parathormonin toimintaa => poikimahalvaus vaara Suomalaisissa kokeissa Mg-lisästä oli hyötyä Susanna Tauriainen KmVet 2/2004 Kivennäisen valinta Tunnutuskivennäistä voi syöttää koko ummessaolokauden ajan Tunnutuskivennäisen matala kalsiumfosforisuhde tehostaa kalsiumin imeytymistä (luuston kalsiumvarat) Valitaan karkearehun mukaan kivennäisen Ca ja Mg pitoisuus Erityishuomio Mg pitoisuuteen Liika Na ei ole hyväksi, mutta ei myöskään sen vähyys Ca P Mg Na Se E-vit. Koodi Nimi g/kg ka g/kg ka g/kg ka g/kg ka mg/kg ka mg/kg ka Nauta Esimerkkejä umpikauden kivennäisistä A-Rehu Kalkitonkivennäinen Mix tunnutuskivennäinen 23,7 31,6 5,2 73,7 16, Magnesium-Tähti 96,8,8 64,5 64,5 7,6 440, Tunnu-Tähti 28 32, ,5 11, Tarmo tunnutuskivennäinen 6, Tunnu Melica L-Magnesium-Ässä 55,1 60,2 114,29 2,04 51, Nuolu-Melli Umpi Pihatto-Melli Plus 206,7 4,4 66,7 116,7 18, Lypsykauden kiv Tunnu-Melli 20 28,89 113,33 77,78 24, Tunnutus Hertta Tunnutus-Namino Tunnutus-Namino Anion

Parathormonia erittyy kilpirauhasesta ja sen tehtävänä on lisätä kalsiumin irrotusta luustosta Liian vähäinen Mg:n saanti vaikeuttaa parathormonin toimintaa => poikimahalvaus vaara Suomalaisissa

9 Karjan terveystiedot ruokinnan suunnittelussa Ruokintasuunnitelma kun käytössä sama säilörehu kaikille eläimille. Apilasr Rasva/valkuaissuhde alle 1,1 = väkirehuvaltainen ruokinta Rasva/valkuaissuhde yli 1,4 = ruokinnassa energiavaje Umpikauden ruokinnan onnistuminen. Vilja Täydennysrehu Rypsi Kivennäinen Toteutuneen ruokinnan tuloksia Kivennäisten saanti Ca 32 g/pv (47) F 29 g/pv (43) Mg 26 g/pv (39) E-vit 320 mg (470) 9

Apilasr Rasva/valkuaissuhde alle 1,1 = väkirehuvaltainen ruokinta Rasva/valkuaissuhde yli 1,4 =

10 Hengitystiheys Navettailman laatu Lämpötila Karvan kiilto, laatu Lannan koostumus Makaavien määrä Veden virtaus Märehtiminen Vesipisteiden määrä Märepalan pureskelu Miksi seisoo parressa Makuuasento, kiiltääkö putket Eläinten käyttäytyminen Kuivikkeiden määrä Tunnutuskausi JOS Umpikaudella vapaa lypsävien säilörehu -> lyhyt tunnutusruokinta, väkirehua 1-2 kg/pv Ei suositeltavaa KUN tunnutuksessa umpilehmien karkearehua + rajoitetusti säilörehua 2-3 vk tunnutusruokinta Väkirehua hiehoille 2-3 kg/pv, lehmille 3 4 kg/pv (kotoisilla rehuilla suurempi annos kuin täysrehulla) Raakavalkuaisen taso g/kg ka, hiehoille voi olla -20 g/kg ka korkeampi kasvun vuoksi

tunnutusruokinta, väkirehua 1-2 kg/pv Ei suositeltavaa KUN tunnutuksessa umpilehmien karkearehua + rajoitetusti säilörehua 2-3 vk tunnutusruokinta Väkirehua hiehoille

Samankaltaiset tiedostot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei