NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "NAUDAN KASVUN SÄÄTELY"

Niina Penttilä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä

2 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys

3 Naudan kasvu fysiologisesti Naudan kasvu muistuttaa loivan S-muotoista kasvukäyrää (sigmoidinen). Vasikan kasvu kiihtyy vasikan saavuttaessa puberteetti-iän ja hidastuu saavutettaessa sukukypsyyden Syntymähetkellä vasikan ruhosta on lihasta n. 2/3 ja 1/3 luuta, rasvaa ei ole juuri lainkaan Aluksi lihasten kasvu hyvin nopeaa. Nopeimmin kasvavat takaraajojen, selkärangan ympärillä olevat lihakset sekä vatsaontelon seinämien ympärillä olevat lihakset. Toisessa vaiheessa niskan ja rintakehän lihakset kasvavat nopeimmin > loppukasvatuskaudella arvoosien kasvu suhteellisen hidasta. Lihaksiston maksimilisäkasvu ikävälillä pv Naudan saavutettua sukukypsyyden lihaksia nopeammin kasvaa rasvakudoksen määrä

2/3 ja 1/3 luuta, rasvaa ei ole juuri lainkaan Aluksi lihasten kasvu hyvin nopeaa.

4 Naudan kasvu fysiologisesti Naudalla ruskeaa ja valkoista rasvaa. Vasikan rasva lähes kokonaan ruskeaa, aikuisen naudan valkoista. Rasva toimii energiavarastona, lämmönsäätelyssä ja elinten suojapuskurina Rasvakudosta muodostuu ensin sisäelinten ympärille, seuraavaksi lihasten väliin, sitten nahan alle ja viimeiseksi lihasten sisälle (marmoroituminen) Rasvakudosten ja rasvan kasvu saavuttaa maksiminsa n. 550 pv iässä Naudan pintarasvan kasvaessa yleensä myös marmoroituminen lisääntyy Marmoroitumiseen vaikuttaa mm. rotu

seuraavaksi lihasten väliin, sitten nahan alle ja viimeiseksi lihasten sisälle (marmoroituminen) Rasvakudosten ja rasvan kasvu

5 Naudan sigmoidinen kasvukäyrä

6 Naudan lihas-, rasva- ja luukudoksen suhteellinen kasvu

7 Perimä, sukupuoli ja rotu Perimä asettaa rajat eläimen potentiaaliselle kasvukyvylle Sonnien lisäkasvukyky % suurempi kuin hiehojen tai härkien Rotukohtaiset erot kasvukyvyssä ja rehuhyötysuhteessa vrt. maitorodut liharodut Liharoduilla n % parempi rehunkäyttökyky kuin maitoroduilla, ero tulee pääasiassa ylläpitoenergian puolelta. Kasvuun kaikki rodut tarvitsevat suunnilleen saman verran energiaa Liharotujen välillä eroa karkearehujen hyväksikäytössä Heteroosi

8 Karsinaolosuhteet Ryhmäkoon ja erityisesti eläintiheyden kasvu vaikuttaa negatiivisesti kasvuun Lämmin-/kylmäkasvattamojen erot kasvuissa tulevat todennäköisesti eläintiheydestä Lämpötila vaikuttaa ylläpitoenergian tarpeeseen Tärkeää, että ryhmän eläimet ovat mahdollisimman samankokoisia Erillisruokinnalla olevat mahtuvat yhtä aikaa syömään Vältetään isojen eläinten ryhmien sekoittamista Riittävä veden tuotto kupeista tai nipoista, riittävästi vesipisteitä ja sijaitsevat väljissä paikoissa

eläimet ovat mahdollisimman samankokoisia Erillisruokinnalla olevat mahtuvat yhtä aikaa syömään Vältetään isojen eläinten

9 Valo, melu ja terveys Valoisan ajan pidentyminen voi lisätä rehun syöntiä ja näin välillisesti kasvua Kokeissa hiehoilla talvella valoisan ajan pidentäminen 16 tuntiin alle 12 tunnista paransi päiväkasvua % ja vähensi myös ruhojen rasvoittumista Naudalla on tarkka kuulo Eläintiloissa jatkuva melu ei saisi ylittää 65 db (normaali keskustelu äänen taso) Melu ja pelko saattavat vaikuttaa kasvuun negatiivisesti Sairaudet luonnollisesti hidastavat kasvua sekä heikentämällä syöntiä että aiheuttamalla pysyviä muutoksia esim. ruuansulatuskanavassa

Eläintiloissa jatkuva melu ei saisi ylittää 65 db (normaali keskustelu äänen taso) Melu ja pelko saattavat vaikuttaa kasvuun negatiivisesti

10 Ruokinta ja rehustus Nauta käyttää syödystä rehusta % ylläpitoon ja % tuotantoon Sonneilla parempi rehuhyötysuhde kuin hiehoilla Karkearehujen sulavuudella suuri vaikutus naudan kasvuun Pötsin normaalin toiminnan varmistamiseksi karkearehua oltava vähintään 20 % syödystä kuiva-aineesta Käytännössä % väkirehua maksimina Aperuokinnalla voidaan käyttää hieman korkeampia väkirehumääriä kuin erillisruokinnalla

normaalin toiminnan varmistamiseksi karkearehua oltava vähintään 20 % syödystä kuiva-aineesta Käytännössä 60

11 Ruokinnan jaksotus ja kompensatorinen kasvu Ruokinnan jaksotuksella saatu kokeissa ristiriitaisia tuloksia vaikutuksessa kasvuun, lihakkuuteen ja rasvoittumiseen Kompensatorinen kasvu - jos naudan kasvu suhteellisen hidasta kasvatuskauden alussa, mutta myöhemmässä vaiheessa ravinnon saanti lisääntyy > usein kompesatorista kasvua eli rajoitetusti rehua saaneet eläimet kasvavat nopeammin kuin alkuvaiheessa runsaasti rehua saaneet eläimet > rehun muuntosuhde parempi Kompensatorisen kasvun jakso lyhyt (vain muutamia viikkoja)

vaiheessa ravinnon saanti lisääntyy > usein kompesatorista kasvua eli rajoitetusti rehua saaneet eläimet kasvavat nopeammin kuin

12 Naudan rasvoittuminen Teuraspainon kasvu lisää ruhojen rasvaisuutta ja vähentää lihan ja luuston osuutta Rasvan kertyminen ruhoon lisääntyy päiväkasvun nopeutuessa ja energian saannin lisääntyessä Nopeasti kasvaneet eläimet saattavat olla rasvaisempia kuin hitaasti kasvaneet Hiehot rasvoittuvat nopeammin kuin sonnit Suuret rodut kuten ch, si ja li rasvoittuvat hitaammin kuin pienet rodut Ruokinnan energiapitoisuuden pienentäminen yleensä vähentää ruhojen rasvoittumista, mutta pidentää kasvatusaikaa ja heikentää lihakkuusluokkaa Liikunta vähentää ruhojen rasvoittumista

rasvoittuvat nopeammin kuin sonnit Suuret rodut kuten ch, si ja li rasvoittuvat hitaammin kuin pienet rodut Ruokinnan energiapitoisuuden

13 Valkuaislisä Nuoret naudat (alle 6 kk) hyötyvät valkuaislisästä, koska niiden pötsimikrobien valkuaissynteesi ei riitä kattamaan niiden valkuaisen tarvetta Tutkimusten mukaan yli 6 kk sonnit eivät tarvitse valkuaislisää, mikäli karkearehuna on hyvälaatuinen säilörehu - D-arvo rv % - säilönnällinen laatu hyvä

Tutkimusten mukaan yli 6 kk sonnit eivät tarvitse valkuaislisää, mikäli karkearehuna

14 Valkuaislisä Valkuaislisää voidaan tarvita, mikäli - D-arvo alle 65 - rv alle 13 % - mikäli karkearehuna heinää tai kokoviljasäilörehua - jos väkirehun osuus rehuannoksessa on pieni (alle %) - suurilla liharoduilla (ch, si, li, bl) Lihahiehojen ruokinta muutoin samoilla periaatteilla kuin sonnien, mutta väkirehutasojen kanssa oltava varovaisempi, jottei eläimet rasvoittuisi

25-30 %) - suurilla liharoduilla (ch, si, li, bl) Lihahiehojen ruokinta muutoin samoilla

15 Naudan ruokinnan nyrkkisääntöjä Suunnittele ruokinta - rehuanalyysit suurimmista rehueristä Erillisruokinnassa säilörehu vapaasti, väkirehu ruokintasuunnitelman mukaan Muista kivennäiset (ns. kasvukivennäiset) Tarkkaile eläimiä ja hyödynnä kasvuraportit, korjaa tarvittaessa ruokintaa Sonnien rehustuksen energia-arvo n. 12 MJ/kg ka, oiv 95 g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus % Hiehojen rehustuksen energia-arvo n. 11 MJ/kg ka, oiv 95 g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus %

kasvukivennäiset) Tarkkaile eläimiä ja hyödynnä kasvuraportit, korjaa tarvittaessa ruokintaa Sonnien rehustuksen

16 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?