Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Transkriptio

1 Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

2 Luonnonlaitumet <> viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä riittää ummessa oleville lehmille, hiehoille ja lihakarjalle mutta ei lypsykarjalle Arvioitu rehuntuottokyky viljellyllä laitumella ja luonnonlaitumilla (Korpila 1997, Ekstam et Forshed 1996 Sonnisen et al mukaan). Viljeltylaidun 3300 Metsälaidun 330 Kuiva niitty 660 Hakamaa Niitty Rantalaidun Saatavilla olevan rehun määrä (kg ka/ha)

3 Metsälaitumet <> viljellyt peltolaitumet - D-arvo laitumilla (sulavan orgaanisen aineksen osuus kuivaaineesta eli se mikä imeytyy) vaihtelee nurmen iän mukana viljellyt laitumet: 68-74%; metsälaitumet: keskimäärin 58% - Raakavalkuaispitoisuus viljellyt laitumet 180 g/kg kuiva-ainetta; metsälaitumet:109 g/kg kuiva-ainetta (alitti 100 g/kg ka 2-3 viikon ajan) - metsälaitumilla enemmän kalsiumia, natriumia, rautaa, sinkkiä, ja mangaania - metsälaitumilla vähemmän fosforia, kaliumia, seleeniä

4 Luonnonlaitumet <> viljellyt peltolaitumet - luonnonlaitumien rehulla on positiivisia vaikutuksia maidon ja lihan ravintosisältöön, terveysvaikutuksiin ja makuun - runsas liikkuminen vaihtelevissa olosuhteissa parantaa nautojen jalkaterveyttä - luonnonlaitumilta saatavat yrttikasvit monipuolistavat eläinten ruokavaliota - kasvien lääkinnällisistä ominaisuuksista nautojen terveyteen, tuotokseen ja maidon koostumukseen on saatu positiivisia tuloksia ulkomaisissa tutkimuksissa

5 Luonnonlaitumet <> viljellyt peltolaitumet - karja luonnonlaitumille ja pellot rehuntuotantoon vähintään alkukesän ajaksi -> talvirehut säästyvät - erityisympäristötuet ja arvokkaiden perinnebiotooppien ei-tuotannolliset investointituet korvaavat aitauskuluja ym. kustannuksia - hyöty etenkin laajojen alueiden hoidossa

6 Tukea metsälaitumille erityistuesta - metsälaitumen määritelmä, kun on kyse perinnebiotooppi-erityistuesta: Metsälaitumella on eri-ikäisiä lehti- ja havupuulajeja sekä laho- ja kolopuita. Lisäksi jokin seuraavista edellytyksistä: Metsälaitumella on valoisia aukkokohtia ja niittyaukkoja. Metsälaitumella on ruohoja ja heiniä enemmän kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Laidunnuksen loppumisesta on kulunut enintään 20 vuotta.

7 Metsälaitumille erityisympäristötukea - tukea enintään 450 euroa / hehtaari /vuosi - 5 vuoden sopimukset alkaen tuki perustuu hoitotoimenpiteisiin - yleensä maksimituki uusilla ja pienillä kohteilla - suurien ja rantaan rajoittuvien kohteiden tuki voi jäädä pienemmäksi; esim. 300 /ha/vuosi - tukea pienentää mm. rehunarvo laajoilla avoimilla rantaniityillä ja aidan pituus (lyhyempi rannoilla)

8 Luonnonsuojelualueille tai muille arvokkaille alueille ei-tuotannollista investointitukea - perustamiseen, kuten alkuraivaukseen ja aitaan - tuen määrät enintään (perustuu kuitteihin) enint. 3 ha: 1179 /ha 3-10 ha: 910 /ha yli 10 ha: 750 /ha - arvokkaat perinnebiotoopit, kuten perinnemaisemainventoinnin kohteet, Natura-alueet, Metso-ohjelman alueet, jotka ovat olleet aiemmin laidunnettuna

9 Mistä löytyy laitumia vuokralle? Luonnonsuojelualueita, Metso-ohjelma: ELY-keskus, Sirkka Hakalisto Metsähallitus - järvenlasku-alueet, järvien rantaniityt: osakaskunnat

10 Metsälaitumien laidunnustavat - kiertolaidunnus eli laidun syötetään 2-4 kertaa laidunkauden aikana (toimii mm. pienillä metsälaitumilla tai suurella karjalla), karja siirretään välillä muualle tai iso yhtenäinen laidun jaetaan osiin väliaidoilla alkukesän ajaksi, loppukesällä osat yhdistetään samaan laitumeen - jatkuva laidunnus eli karja on samalla laitumella 2-4 kuukautta (esim. hiehot metsälaitumella) - yhdessä peltolaitumen kanssa (ei erityistukea)

11 Laidunpaine 2/V Oikea laidunpaine, kun kasvuston korkeus - tuore niitty: 8-10 cm - metsälaidun 8-14 cm - hylkylaikkuja noin 25 % alasta - korkeintaan paikallista eroosiota (maan kulumista) Alkukesällä laidun useampaan laidunlohkoon kevyellä sähköaidalla. Loppukesällä laidunalat voi yhdistää.

12 Lisäruokinta perinnebiotoopilla Laidunnuspaine tulee sovittaa niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto tulee järjestää niin, että laitumen ollessa loppuun syöty siirretään eläimet toiselle laitumelle.

13 Lisäruokinta perinnebiotoopilla 2/V Ei lisäruokintaa -> kuormitusta ja eroosiota Ei yhteislaidunta peltojen kanssa -> rehu pellosta, ulosteet luonnonlaitumelle Keväällä syntyneet emokarjan vasikat siirretään loppukesällä emojen kanssa pelloille paremmin rehun piiriin.

14 Sitten vain laiduntamaan! Visioita naudanlihantuotantoon -koulutus viikolla 15