TIEDOTUSTILAISUUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2017 INFORMATIONSMÖTE UNDERVISNINGSVÄSENDETS PERSONALUTBILDNING ÅR 2017

Samankaltaiset tiedostot
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen teemoja vuonna Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2019

OHJEITA VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMISEEN, KÄYTTÄMISEEN JA SEURAN- TAAN

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus vuonna Tiedotustilaisuus Opetushallitus

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Ajankohtaista. koulutuksesta. varhaiskasvatuksesta ja. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

OPS Minna Lintonen OPS

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Suomalaisen koulun kehittäminen

Ajankohtaista opetushallinnosta

Hyvä hankehallinto Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus Kick-off

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet?

Henkilöstökoulutus 2019 Kick off -tilaisuus. Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Opetushallitus, Hakaniemenranta 6

Opetushallitus avaa täydennyskoulutushaun Kärkihanke 1:n kieltenopetusta koskevan kokeilun toimeenpanon tueksi.

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

OHJEITA VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMISEEN, KÄYTTÄMISEEN JA SEURANTAAN Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2019

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Peruskoulun uudistamisen kärkihanke

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku

Arkistot ja kouluopetus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

Aikuisten perusopetus

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

Ajankohtaisasioita opetus- ja kulttuuriministeriön. hallinnonalalla. Opettajankoulutusfoorumi , Helsinki

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

OHJEITA VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMISEEN, KÄYTTÄMISEEN JA SEURAN- TAAN Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2018

Opetushallituksen kuulumiset

Uudistuva aikuisten perusopetus

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Varhaiskasvatuksen kehittäminen ja tulevaisuuden näkymiä. Elisa Helin ja Pia Kola-Torvinen Opetushallitus

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Uusi peruskoulu -ohjelma vauhtiin! Sanna Vahtivuori-Hänninen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

HAKUTIEDOTE. Opetustoimen henkilöstökoulutus 2018, työelämätaidot HAKUTIEDOTE 1 (6) OPH

KuntaKesu2 Joensuu Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Opettajankoulutus uudistuu - kohti uutta luovaa osaamista

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Valtionavustukset 2015 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämisen tukena Ylijohtaja Petri Pohjonen DI, FT Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009

Oppiminen ja sivistys 100-vuotiaassa Suomessa

Odotuksia ja toiveita

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Uusi peruskoulu -ohjelma. Tavoitteista toimintaan! Sanna Vahtivuori-Hänninen

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (sisältöehdotuksia)

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Transkriptio:

TIEDOTUSTILAISUUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2017 INFORMATIONSMÖTE UNDERVISNINGSVÄSENDETS PERSONALUTBILDNING ÅR 2017 12.30-12.45 Johtajuus oppimisen ja opettajuuden mahdollistajana Opetusneuvos Anneli Rautiainen, Opetushallitus 12.45 13.15 Hyvän hakemuksen laatiminen Erityisasiantuntija Eeva-Kaisa Linna, Opetushallitus 13.15 13.30 Tauko 13.30 14.15 Opettajankoulutusfoorumin keskeiset suositukset Opetusneuvos Armi Mikkola, Opetus- ja kulttuuriministeriö 14.15 15.15 Opetustoimen henkilöstökoulutuksen teemoja 2017 Opetushallituksen opetustoimen henkilöstökoulutuksen koordinaatioryhmä: Opetusneuvos Aija Rinkinen, johtaminen ja kehittäminen Erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen, varhaiskasvatus Opetusneuvos Minna Harmanen, perusopetus ja taiteen perusopetus Opetusneuvos Teijo Koljonen, lukiokoulutus Erityisasiantuntija Eeva-Kaisa Linna, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus sekä vapaa sivistystyö Opetusneuvos Elisa Helin, perusopetus ja varhaiskasvatus 15.15 15.30 Kysymyksiä ja keskustelua

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen informaatiotilaisuus 15.12.2016

Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Pedaloikka, digiloikka,reformi

Toiminnallinen oppiminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, laaja-alainen osaaminen, toimintakulttuurin muutos, osaamisperustaisuus, oppimisen henkilökohtaistaminen, osaamisen näytöt, arviointi

Uusi pedagogiikka muuttaa opetusta ja oppimista Opettaja mahdollistaa oppimista. Opettaja on oppimisen asiantuntija. Oppilaan rooli on aktiivinen. Oppilas rakentaa omaa oppimistaan, asettaa tavoitteita ja arvioi.

Ketä sinä seuraat? Kuka johtaa muutosta?

Miten pääsemme maaliin?

Opetussuunnitelman perusteet ohjaavat

Verkostot ovat kehittymisen tukena Lukiokoulutuksen kehittämisverkosto LUKE Muut verkostot Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto LOISTO Perusopetuksen kehittämisverkosto

Peruskoulun uudistamisen kärkihanke etenee Johtoryhmä nimitetään Opettajankoulutusfoorumi aloittaa Opettajankoulutuksen verkkoaivoriihi Peruskoulu foorumi käynnistyy Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman julkistus PISAjulkistus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk 2016 18.1. Maailman suurin vanhempainilta Hyvät oppimisen ympäristöt -työryhmä käynnistyy Avustukset haettavissa Opetushallituksesta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2017 Kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä Opetushallituksen Kokeilukeskus kk Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanoa Opettajankoulutuksen konferenssi 9.2. Väliarviointi

Muutosagentit: kunnassa, kouluissa ja oppilaitoksissa, valtiolla, opettajankoulutuksessa, henkilöstökoulutuksessa

Hyvin johdettu osaamisen kehittäminen luo vaikuttavuutta. Opetustoimen henkilöstökoulutus on avaintekijä muutoksessa.

Hyvän hakemuksen laatiminen Opetushallitus Eeva-Kaisa Linna

Valtionavustusjärjestelmä uudistettu Valtionavustusprosessi on yksi keskeinen Opetushallituksen kehittämis- ja asiakaspalveluprosessi. Valtionavustushakemuksia tulee vuosittain n. 3 000 kpl, jonka lisäksi erilaisia valtionavustusten saajien seurantaraportteja n. 2 500 kpl. Valtionavustukset käsitellään sähköisesti (haku, arviointi, päätökset, seuranta) Maksatus osittain va-järjestelmän avulla

Haku 2017, teemat ja kohderyhmät johtaminen ja kehittäminen pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen hyvinvointi- ja turvallisuusosaaminen kulttuurinen moninaisuus osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys digitalisaatio sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (huom. ei perusopetukseen) Kohderyhmien valinnassa käytettävä harkintaa

Hakeminen Hakemuksen täyttäminen aloitetaan antamalla yhteyshenkilön sähköpostiosoite Järjestelmä antaa tunnuksen, jolla hakemuslomakkeelle pääsee Kysytään myös hakijayhteisön virallinen sähköpostiosoite sekä allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden nimet ja sähköpostiosoitteet Käsittelyyn lähetystä hakemuksesta lähtee tieto sähköpostilla kaikkiin näihin osoitteisiin, samoin päätös

Hakeminen Laaja hakukelpoisuus (elinkeinonharjoittajat eivät voi hakea) Perustiedot hakijayhteisöstä (maakunta, omistajatyyppi, yritysmuoto) Yhteistyökumppanit (joilla omat osatoteuttamissuunnitelmansa ja talousarvionsa osana hankekokonaisuutta) Hankkeen muut yhteistyökumppanit (osallistuvat omalla kustannuksellaan) Hankkeen suunnitellut alihankkijat (joilta esim. ostetaan koulutuspalveluita)

Hakeminen Olemme kiinnostuneita hakijoiden osaamisesta ja kokemuksesta henkilöstökoulutuksesta koulutustoimialalla. Sanallinen kuvaus Myös suunnitellut kouluttajat kiinnostavat. Henkilöiden nimet ja lyhyet kuvaukset osaamisalueesta ja kokemuksesta

Hakeminen Hanke pähkinänkuoressa Miksi hanke tarvitaan ja miten tarve on kartoitettu Hankkeen yleiset tavoitteet, toteutustapa, tulokset ja tuotokset Hankkeen osapuolet ja työnjako Toteuttamispaikkakunnat, opiskelijoiden rekrytointi, hankeseuranta, tulosten levittäminen TUOTOKSET KIINNOSTAVAT MEITÄ

Koulutusosioiden kuvaaminen

Pitkäkestoisuus Osaamisen kohottaminen yksilön ja työyhteisön näkökulmasta Opintopisteytys, pidemmän aikavälin (esim. 1,5 vuotta) kattavat koulutuskokonaisuudet, joissa osaaminen syvenee. Irralliset, tietoiskutyyppiset koulutuspäivät eivät vastaa tätä tavoitetta. Modulipaletin tuettava pitkäkestoisuutta Moduleiden välillä oltava jotakin, joka sitoo ne toisiinsa (välitehtävät, etäverkostoituminen) Monimuotoinen toteutus, koulutuksen voi viedä myös paikalle

HANKKEEN MENOT Euro Talousarvio Laaditaan Exceltaulukon avulla Henkilöstömenot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Vuokrat 0 Palvelut 0 Matkamenot 0 Muut menot yhteensä 0 Hankkeen kokonaismenot yhteensä 0 Hankkeen tulot Pääkohdat siirretään lomakkeelle Hankkeesta saadut tulot 0 Hankkeen nettomenot yhteensä 0 HANKKEEN RAHOITUS Excel liitetään hakemukseen Opetushallituksesta haettava rahoitus 0 Hakijan oma rahoitus 0 EU-rahoitus 0 Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus 0 Hankkeen rahoitus yhteensä 0

Talousarvio Henkilöstökoulutuksen valtionavustus kattaa avustettavasta koulutushankkeesta aiheutuvat menot. Tarkoitettu koulutuksesta aiheutuviin välittömiin menoihin, joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta. Voidaan kattaa vain hankkeen välittömät menot sekä sellaiset menoerät, joiden osalta voidaan osoittaa välitön aiheuttamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi osuus kouluttajan palkasta, työtilan vuokra hankkeessa käytetyn työajan suhteessa ja koulutuksiin käytettyjen tilojen vuokra koulutusajalta.

Talousarvio Laskennallisia ja prosentuaalisia kustannuseriä, jotka eivät perustu välittömästi hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta, ei hyväksytä valtionavustushankkeen kustannukseksi. Avustusta ei voida myöntää pelkästään yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän omalle henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen.

Talousarvio Matkakustannukset valtion matkustusohjesäännön mukaisesti Ei rahoiteta ohjausryhmien kustannuksia Ei rahoiteta esimerkiksi tutkimustoimintaa, koulutukseen osallistuvien matka-, ruokailu-, sijais- ja majoituskuluja, laitehankintoja, työnohjausta eikä mentorointia.

Talousarvio Hakemuksen (sähköiseksi) liitteeksi yksityiskohtainen erittely talousarviosta Pohja löytyy nettisivuilta ja sähköisestä lomakkeesta

Opetushallitus 15.12.2016

Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusohjelma nykytila ja haasteet visio opettajankoulutukselle tavoitteet tulevaisuuden opettajuudelle kuusi strategista linjausta ja niihin liittyvät toimenpiteet 2. Tuetaan paikallista visiointi- ja kehittämistyötä 3. Käynnistetään ja tuetaan kehittämishankkeita opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen opetuksen järjestäjien, koulujen, johtajien, opettajien ja verkostojen tarpeet huomioon 4. Arvioidaan ohjelman toteutumista

Keskeiset elementit koulutuksen visiotasolla TÄRKEÄÄ TULEVAISUUDEN KOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ 1. Digitaalisuus 2. Opettajien asiantuntemus 3. Oppijalähtöisyys 4. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 5. Tiedon käsittely ja soveltaminen 6. Yhteistyö ja verkostot 7. Osallisuus ja osallistuminen 8. Erilaiset oppimisympäristöt 1. Oppimaan oppimisen taidot 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 3. Tiedon käsittely ja soveltaminen 4. Oppijalähtöisyys 5. Osallisuus ja osallistuminen 6. Työelämäyhteys 7. Erilaiset oppijat 8. Ihmisyys ja yleissivistys 9. Tasa-arvoisuus

Opettajien perus-, perehdyttämisja täydennyskoulutuksen kehittäminen Yhtä oikeaa tapaa, miten, missä ja millä tavalla koulutus tulisi järjestää ei ole Keskiöön Pedagogiikka ja opetusjärjestelyt linjassa tavoitellun osaamisen kanssa Selkeä käsitys opettajaksi ja opettajana kehittymisestä Opettajankoulutuksen opintokokonaisuuksien ja harjoittelun kytkeytyminen yhteen Taito toimia opettajana läpi uran. Koulutusta ei voida suunnitella vain tämän hetken haasteista tai uusista opetussuunnitelmista käsin. Perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuus ja koordinointi Opettajankoulutuksen tutkimus Rakenteet, kesto, opetussuunnitelma ja pedagogiikka (miten laajojen ja monimutkaisten tietoaineistojen hallinta kääntyy osaamiseksi luokkahuonevuorovaikutuksessa ja oppimisen ohjaamisessa) Moniarvoisuus ja tasa-arvo koulutuksessa Koulutuksen tehokkuus ja tuloksellisuus, erityisesti USA, UK (Husu & Toom, 2016)

Kv-tutkimuksen esille ottamia näkökulmia (Cochran-Smith & Villagas, 2015) Hyvällä opetuksella/hyvillä opettajilla on yhteys oppilaiden hyvinvointiin, sitoutumiseen, oppimiseen, taloudelliseen kasvuun (e.g., Furlong, Cochran-Smith, & Brennan, 2009; McKinsey & Company, 2007; OECD, 2005; World Bank, 2010) Opetukseen ja oppimiseen, motivoitumiseen ja oppilaiden erilaisuuteen sekä opettajien ammatilliseen kehittymiseen liittyvä tutkimus tulisi ottaa paremmin huomioon, kun opetusta ja oppimisympäristöjä (Cochran-Smith et al., 2015) inkluusiokäytäntöjä ja syrjäytymisen ehkäisyä koulun toimintakulttuuria ja koulun toimintoja, kuten verkottuminen ja johtaminen ja (Paine et al., 2015) opettajankoulutusta kehitetään 36

VISIO Luomme yhdessä parasta osaamista maailmaan

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen teemoja 2017

Johtaminen ja kehittäminen Aija Rinkinen

Johtaminen ja kehittäminen keskeisiä opetustoimen prosesseja kuuluvat kiinteästi yhteen Koulutukset johtamis- ja kehittämisosaamisen varmistamiseksi ja lisäämiseksi voivat kuitenkin painottua joko molempiin tai vain toiseen.

Johtamiskoulutukset vahvistavat opetuksen ja koulutuksen järjestäjien, sivistys- ja toimialajohtajien, koulujen ja oppilaitosten rehtorien sekä varhaiskasvatuksen johtotehtävissä toimivien henkilöiden johtamisosaamista uran eri vaiheissa voivat olla myös johtajuuteen valmentavaa ja yksilöiden lisäksi koulutus voidaan suunnata esimerkiksi erilaisille johtajuus- ja kehittämistiimeille edistävät tietoperusteisuutta paikallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä tukevat paikallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien ja vapaan sivistystyön järjestäjien strategisten suunnitelmien toimeenpanoa

Kehittämisosaaminen tähdätään organisaation ja sen eri osa-alueiden kehittymiseen kehittämistoiminnan tulee olla luonteva osa organisaation toimintakulttuuri kehittäminen on kokonaisuus, joka liittyy kaikkeen toimintaan ja ottaa huomioon sekä valtakunnalliset että paikalliset kehittämistarpeet verkostoissa toimiminen sekä yhteistyö erilaisten kumppaneiden kanssa on osa kehittämistyötä

Koulutuksissa huomioitavaa opetussuunnitelmien sekä tutkinnon ja koulutusten perusteiden toimeenpanossa tarvittava kehittäminen oppimisympäristöjen muutokset digitalisaatio toimintakulttuurin kehittymisen tukeminen turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen koulutussektorilla suunnitteilla olevat muutokset ammatillisen koulutuksen reformi ja sen myötä vahvistuva osaaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys

Esimerkkejä johtamiskoulutusten sisällöistä johtajien ja rehtoreiden tehtäviin valmentava koulutus uusien johtajien ja rehtoreiden koulutus henkilöstöjohtaminen, rekrytointi ja perehdyttäminen sekä induktiovaiheen tuki strateginen johtaminen, rakennemuutokset ja talouden johtaminen muutosjohtajuus, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano kehittämis- ja innovaatiotoiminnan johtaminen osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä tukevan toiminnan johtaminen

Esimerkkejä kehittämisosaamisen teemoista pedagogiikan kehittäminen yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen oppimisympäristöjen kehittäminen kehittämis- ja kokeilukulttuurin edistäminen paikallisen strategian mukainen kehittämistyö erilaisten verkostojen sekä yhteistyökumppanien kanssa toimiminen tutkimus- ja kehittämishankkeiden osaaminen, projektinhallinta tutkimus- ja kehittämistyön ohjausosaaminen (esimerkiksi opinnäytetyöt ammatillisessa koulutuksessa)

Teema: PEDAGOGINEN OSAAMINEN, AINEENHALLINTA JA AMMATILLINEN OSAAMINEN Minna Harmanen, Pia Kola-Torvinen, Teijo Koljonen Opetushallitus

VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS Vahvistaa ja tukea varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoa ja soveltamista paikallisesti Antaa tietoa varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavista normeista sekä niiden merkityksestä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

PEDAGOGINEN OSAAMINEN Oppimisen alueiden ja oppimiskokonaisuuksien rakentuminen; eheyttäminen Leikki kulttuurisena ja pedagogisena työtapana Taito- ja taideaineiden pedagogiikka Monikielisyyden tukeminen varhaislapsuudessa Lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksien ja taitojen edistäminen leikillisin menetelmin

PEDAGOGINEN OSAAMINEN Teknologian hyödyntäminen oppimisympäristöissä ja oppimisessa Monilukutaito varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, mediakasvatustaidot

AMMATILLINEN OSAAMINEN Varhaiskasvatussuunnitelmaosaaminen ml. lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja arviointi Esiopetuksen opetussuunnitelmaosaaminen Varhaiskasvatuksen pedagogiikan tavoitteellinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi Pedagoginen dokumentointi Kielenkehityksen tukeminen sekä kielitietoinen kasvatus ja opetus

AMMATILLINEN OSAAMINEN Pedagoginen asiantuntijuus ja johtajuus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Moniammatillinen tiimityö varhaiskasvatuksessa Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen pedagogisen jatkumon kehittäminen

PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS Pedagogisen osaamisen, aineenhallinnan ja arvioinnin osaamisen lisääminen ja monipuolistaminen Opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönoton ja oppiaineissa tapahtuneiden muutosten tukeminen Laaja-alaisen osaamisen ja sitä tukevan toimintakulttuurin tukeminen Oppiaineiden välinen yhteistyö ja opetuksen eheyttäminen

Aikuisten perusopetus Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen opettajille suunnattu koulutus voi käsitellä esimerkiksi uudistettaviin opetussuunnitelmiin liittyviä aiheita, erityisesti opetuksen alkuvaiheen toteuttamisessa.

Esimerkkejä koulutusteemoista 1 monilukutaito, kielitietoisuus ja kielikasvatus sekä tiedonalojen kielen opettaminen arviointiosaaminen toisen kotimaisen kielen, kotitalouden ja yhteiskuntaopin opetus alaluokilla kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttaminen koulussa ja oppilaitoksissa sekä niihin liittyvät pedagogiset taidot (Agenda2030 koulun arjessa) draama- ja sanataidemenetelmät kielenoppiminen vuosiluokilla 1 2 kielten taitotasot ja Kielisalkun käyttö yhteistyö eri oppiaineiden ja suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän välillä suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi

Esimerkkejä koulutusteemoista 2 ohjelmointi talous-, työelämä- ja yrittäjyysosaaminen arviointi liikunnassa taiteidenvälisyys teemakurssit, taiteiden väliset kurssit ja lukiodiplomit lukiossa digitaaliset sekä tutkimukselliseen opiskeluun perustuvat opiskelumenetelmät lukiossa sähköiset kokeet lukiossa luku- ja kirjoitustaidon opetus oppivelvollisuusiän ylittäneiden opetuksessa yhteiskuntatietous ja kulttuurin tuntemus oppivelvollisuusiän ylittäneiden opetuksessa

Taiteen perusopetus pedagoginen osaaminen ja opetussuunnitelmaosaaminen arviointiin ja palautteen antamiseen liittyvä osaaminen monipuoliset opetusmenetelmät oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen ja oppivan yhteisön rakentaminen esim. opetusteknologian hyödyntäminen opetuskäytössä

Digitalisaatio ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen uudet oppimisympäristöt pedagoginen osaaminen tvt:ssa yhteyksiä muihin teemoihin ei voi hakea tutoropettajatoimintaan tai -koulutukseen

Esimerkkejä teemoista: tvt:n hyödyntäminen oppimista tukevassa arvioinnissa opetuksen eriyttämisessä tiimiopettamisessa sähköiset oppimisympäristöt verkkopedagogiikka ja tietoverkoissa työskentely tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely medialukutaito sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa vastuullinen ja turvallinen toiminta

Pari huomiota ammatilliseen koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön Opetustoimen henkilöstökoulutuksen tiedotustilaisuus 15.12.2016 Eeva-Kaisa Linna

Reformi viitoittaa ammatillisen koulutuksen kehittämistä Ammatillisen koulutuksen reformin myötä henkilöstön pedagogisen ja ammatillisen osaamisen kehittämisen merkitys vahvistuu. Opetus- ja ohjaushenkilöstön tehtäväkuva on murroksessa ja painottuu entistä enemmän ohjaukseen ja työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Reformi viitoittaa ammatillisen koulutuksen kehittämistä Henkilöstön osaamisen kehittämisen osalta esiin nostetaan erityisesti seuraavia osa-alueita: osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä edistävä pedagoginen osaaminen ohjauksen toteuttaminen henkilökohtaistamisprosessissa, eri kohderyhmät huomioiden opettajien työelämäosaaminen ja työelämäyhteydet työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus oman ammatillisen osaamisen kehittyminen

Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista sekä vastaa muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin (elinikäinen oppiminen ja yhteiskunnan eheys, tasaarvo ja aktiivinen kansalaisuus).

Vapaa sivistystyö, erityisen merkittäviä asioita vapaan sivistystyön koulutuksen pedagogiikka aikuispedagogiikka, aikuinen oppijana, aliedustetut ryhmät opiskelijoina (maahanmuuttajat, työttömät, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat, oppimisvaikeuksia kokevat, koulutustakuun asiakkaat, senioriväestö ja eläkkeellä olevat) sekä erityispedagoginen osaaminen

Vapaa sivistystyö, erityisen merkittäviä asioita aikuisen oppijan yksilöllisen oppimisprosessin tukeminen, koulutuksessa aliedustettuna olevien ryhmien hakevan ja tukevan toiminnan palvelut sekä ohjaus yhteisöpedagogiikka sekä opetusvälineenä että erilaisten yhteisöjen (mm. työyhteisöjen ja järjestöjen) toiminnan edistämisen yhteydessä oppilaita ja opiskelijoita osallistava ja aktivoiva toimintakulttuuri, opiskelijoiden aktivointi ja kansalaiskasvatus sekä aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ja näihin liittyvä pedagoginen osaaminen.

Hyvinvointi ja turvallisuus Kulttuurinen moninaisuus Elisa Helin

Hyvinvointi- ja turvallisuusosaaminen Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota opettajille ja muulle henkilöstölle enemmän tietoa, menetelmiä ja valmiuksia toteuttaa yhteistyötä hyvinvoinnin kysymyksissä jaetun asiantuntijuuden, osallistavan toimijuuden ja monialaisuuden periaatteiden mukaisesti.

Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus 1/2 koulurauhan edistäminen ryhmänhallintataidot, ryhmädynamiikka ja työrauhan vahvistaminen kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, ml. sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen, kiusaamisen vastaiset toimintamallit vihapuheen tunnistaminen ja sen käsittelemiseen liittyvät taidot, ekstremismi opettajien valmiudet keskustella kiistanalaisista ja vaikeista aiheista rakentavasti, demokratian pelisäännöillä ja ihmisoikeuksia kunnioittaen

Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus 2/2 sosiaalisen median ja internetin turvallinen käyttö mediakasvatuksessa varhaiskasvatuksen turvallisuus, turvallisuussuunnitelmat kriisivalmius ja kriisitilanteessa toimiminen kestävä kehitys, erityisesti yhteiskunnan sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto Yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto toimintatapojen kehittäminen

Ohjaus hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistamassa ohjauksen järjestäminen ohjauksen toimintatapojen kehittäminen ohjausosaamisen lisääminen

Mikä mättää peruskoulussa? #omalinja Oppimistulokset heikkenevät ympäri Suomea. Suomalainen koulu ei enää ole oppilaille tasa-arvoinen. Toiset nuoret putoavat, toiset karkaavat edellä. Noin 10 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta! Kelkasta pudonnut nuori ei saa muita enää kiinni.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen Tasa-arvosuunnitelmien toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Lapsen ja nuoren kasvun ja oppimisen tuki kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa; lapsen kehitys ja oppiminen sekä niihin liittyvien prosessien ja riskien tunnistaminen ja varhainen tukeminen oppimisen ja koulunkäynnin tuki, oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen oppimisen ja koulunkäynnin tuen lakisääteiset asiakirjat vaativaa erityistä tukea tarvitsevien kasvatuksen ja opetuksen opetusjärjestelyt ja tuki

Oppilaita osallistava ja aktivoiva toimintakulttuuri lapsen ja nuoren kohtaaminen, tunne- ja vuorovaikutustaidot verkostoyhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta; aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun sekä koulun kerhotoiminnan kehittäminen lapsen ja nuoren osallisuuden ja voimavarojen vahvistaminen lasten ja nuoren tunne- ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen lastenoikeuksien toteutumisen ja vaikuttamisen lisääminen

Kulttuurinen moninaisuus Taitoa toimia joustavasti kulttuurien välisissä vuorovaikutustilanteissa sekä eri kulttuurien, uskontojen, katsomusten ja kansainvälisen tilanteen ymmärtämistä.

Interkulttuurinen osaaminen kulttuurinen lukutaito yhteiskunnallinen tietämys, erityisesti ajankohtaisen poliittisen tilanteen ymmärtäminen kulttuuriseen moninaisuuteen kasvamista tukevat pedagogiset taidot lainsäädännön tuntemus kotikansainvälisyys, globaalikasvatus, kansainvälisyysosaaminen

Kielitietoinen toimintakulttuuri ja opetus kieli- ja kulttuuritietoisuus ja kielitietoisen pedagogiikan tuntemus kyky opettaa ja ohjata toiselta kielialueelta ja toisesta kulttuurista tulevia monilukutaito ja mediakasvatus kielitaito (suomi / ruotsi toisena kielenä), vieraskielisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, oppimisen tuki ja integrointi oman äidinkielen tukeminen monikielisyys opetuksen resurssina

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen maahanmuuttajien ohjauksen ja tuen kehittäminen vuorovaikutustaidot ja erityisesti taidot kohdata ja tehdä yhteistyötä katsomuksiltaan tai kulttuuritaustoiltaan erilaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kanssa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajaryhmien huomioiminen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa sekä ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa valmistavat ja valmentavat koulutukset

Kiitos! Kysymyksiä ja keskustelua