JYVÄSKYLÄN YLEISKAAVOITUS JA JOUKKOLIIKENNE OSA I: Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta... 3 2. Joukkoliikenteen palvelutaso- ja palvelutasotavoitteiden toteutuminen... 3 3. Nykyinen joukkoliikenne Kauramäen ja Eteläportin alueen läheisyydessä... 4 4. Kauramäen ja Eteläportin joukkoliikenteen järjestäminen... 6 4.1 Joukkoliikennereitin suunnitteluperiaatteet... 6 4.2 Joukkoliikennereitti ja asukkaiden tavoitettavuus 2030... 6 4.3 Vaiheistaminen vuoteen 2030... 7 4.4 Joukkoliikennematkojen määrä 2030... 7 2
1. Tausta Jyväskylän kaupungilla on menossa yleiskaavan laatiminen. Työ pohjautuu Jyväskylän seudun rakennemallityöhön, joka on juuri valmistunut. Kauramäki Eteläportti alueelle on tarkoituksena rakentaa joukkoliikennepohjainen asuinalue ja seudullisesti tärkeä eteläinen asiointikeskus, jonne on tarkoitus sijoittaa kauppaa ja pienteollisuutta (Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelma 2011 2013). Kaavassa tavoitellaan joukkoliikenteen käytön lisäämistä ja henkilöautoriippuvuuden vähentämistä. Tämä on synnyttänyt tarpeen tutkia kaavoitusratkaisuja joukkoliikenteen näkökulmasta. Kauramäen-Eteläportin alue sijaitsee Jyväskylän kaupungin eteläosassa valtatie 9 (Jyväskylä- Tampere) länsipuolella. Alue rajoittuu pohjoisessa Ylämyllyjärven kaupunginosaan ja etelässä Muuramen kunnan rajaan. Kaavaluonnoksen mukaan alueelle suunnitellaan rakennettavaksi 116 kerrostaloa, 148 rivitaloa, 77 tiimataloa ja 591 omakotitaloa. Alueen yhteenlaskettu kerrosala on noin 510 000 kerrosneliömetriä. Suunnitelmien mukaan alueelle sijoittuisi noin 9900 asukasta. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus 2. Joukkoliikenteen palvelutaso ja palvelutasotavoitteiden toteutuminen Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty KETJU-työssä. Kuusi eriasteista joukkoliikenteen palvelutasoa muodostettiin nykyisen tarjonnan pohjalta ja palvelutasotavoitteet sidottiin asuinalueisiin. Määritetyt liikennetarjontaa koskevat tavoitteet on esitetty taulukossa 1 Taulukko 1. KETJU-työssä joukkoliikenteen palvelutason liikennetarjontaa koskeville tekijöille määritetyt tavoitteet PALVELU- ALUEET I KILPAILUTASO kaupunkiliikenteessä II TAVOITETASO kaupunkiliikenteessä III TAVOITETASO runkoliikenteessä IV PERUSTASO kaupunkiliikenteessä V MINIMITASO kaupunkiliikenteessä VI MINIMITASO maaseutuliikenteessä Liikennöintiaika arkisin 5-23 6-23 6-20 7-17 7-17 2 krt/viikko lauantaisin 8-23 8-23 8-18 10-16 sunnuntaisin 10-23 10-23 10-20 Vuoroväli arkisin 30 min 20 min klo 6-18 60 min 30 min klo 6-18 lauantaisin 30 min 60 min 120 min 60 min 60 min 60 min 2-6 vuoroa/vrk 2 vuoroa/viikko sunnuntaisin 30-60 min 60 min 120 min Kävelyetäisyys 400 m 500 m 600 m 600 m 700 m 600 m 3
Jyväskylän joukkoliikenteen palvelutasoalueet I-III on esitetty kuvassa 2. Eteläportin-Kauramäen alue sijoittuu II tavoitetasolle kaupunkiliikenteessä. Alueen palvelutasotavoitteiden mukaan liikennöintiajan tulisi olla arkisin kello 6 23, lauantaisin kello 8 23 ja sunnuntaisin kello 10 23. Vuorovälitavoite on arkisin kello 6 18 välillä 30 minuuttia ja muulloin 60 minuuttia. Kävelyetäisyyden tulisi olla lähimmälle pysäkille alle 500 metriä. Kauramäen-Eteläportin alueesta on tarkoitus rakentaa joukkoliikennepohjainen asuinalue ja seudullisesti tärkeä eteläinen asiointikeskus. Tämän vuoksi voisi olla perusteltua nostaa alue korkeimpaan joukkoliikenteen palvelutasoluokkaan (I Kilpailutaso kaupunkiliikenteessä), jolla pyritään hieman II tavoitetasoa kattavampaan liikennöintiaikaan sekä tiheämpään vuoroväliin (ark. 30 min). Joukkoliikenteen kilpailutasolla kävelyetäisyyden tulisi olla lähimmälle pysäkille alle Kuva 2. Jyväskylän joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet I-III 400 m. 3. Nykyinen joukkoliikenne Kauramäen ja Eteläportin läheisyydessä Nykyisin joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä Kauramäen-Eteläportin alueen itäpuolella. Joukkoliikenteen tavoitetaso toteutuu Keljonkankaantien varressa, jossa liikennöintiaika on arkisin kello 5.17 23.22 ja viikonloppuisin kello 6.22 23.22. Myös vuoroväli täyttää sille asetetut tavoitteet (Keljonkangas 1). Keljonkankaantien länsipuolella joukkoliikenteen palvelutaso ei täytä vielä sille asetettuja palvelutasotavoitteita. Moottoritien joukkoliikennetarjonta on palvelutasotavoitteisiin nähden vähäistä (10 vuoroa/arkivuorokausi (Säynätsalo th 1) ja Keljonkankaalta Eteläväylän kautta alueelle kulkevat yhteydet rajoittuvat muutamiin kouluvuoroihin. Alueen pohjoispuolisella Ylämyllyjärven alueella palvelutasotavoitteet toteutuvat ainoastaan Keltinmäentien varressa. 4
Kuva 3. Kauramäen joukkoliikennelinjaus sekä nykyiset joukkoliikennelinjat 5
4 Kauramäen ja Eteläportin alueen joukkoliikenteen järjestäminen 4.1 Joukkoliikennereitin suunnitteluperiaatteet Alueen kaavoitus ja joukkoliikennelinjaus suunniteltu siten, että joukkoliikenteenreitin varrelle saadaan mahdollisimman suuri asukaspohja. Joukkoliikenteen matka-ajan minimoimiseksi joukkoliikennelinjaus on kuitenkin pyritty pitämään mahdollisimman suorana ja lyhyenä. Kolmantena keskeisenä lähtökohtana ovat olleet nykyiset joukkoliikenneyhteydet sekä kaavoitettavan alueen joukkoliikenteen kytkeytyminen osaksi laajempaa joukkoliikennelinjastoa. Pysäkkien paikat on suunniteltu siten että pysäkkiverkko takaa mahdollisimman lyhyet kävelyetäisyydet asuinalueilta pysäkeille. 4.2 Joukkoliikennereitti ja asukkaiden tavoitettavuus 2030 Kaavoitettavalle alueelle ennustetusta 9900 asukkaasta noin 92 % sijoittuu 400 metrin etäisyydelle suunnitellusta joukkoliikennereitistä. Joukkoliikenteen kävelyetäisyyden (400m) ulko-puolelle sijoittuu noin 770 alueen asukasta. Kaikki alueen kerrostalot sijoittuvat alustavan joukkoliikennelinjauksen varrelle. Rivitaloistakin yli 90 % sijaitsee 400 metrin etäisyydellä reitistä. 400 metrin etäisyysvyöhykkeen ulkopuolelle sijoittuu lähinnä omakotitaloja (n. 120 kpl) ja tiimataloja (n. 20 kpl). Tiheällä kevyenliikenteen verkolla ja onnistuneella bussipysäkkien sijainnin suunnittelulla voidaan taata alle 400 metrin kävelymatkat pysäkeille. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaa erityisesti yleiskaavaluonnoksen mukainen kerros- ja rivitaloasuntojen sijoittaminen joukkoliikennelinjauksen ympärille. Kuva 4. Kauramäen joukkoliikenteen saavutettavuus 6
4.3 Vaiheistaminen vuoteen 2030 Alue tullaan toteuttamaan useassa vaiheessa, jonka vuoksi yleiskaavan keskeisiä vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen on tarkasteltu vuoden 2030 tilanteessa. Joukkoliikenne keskitetään alueen pääkadulle, jonka varrella maankäyttö on tiivistä. Tämän ansiosta kävelymatkat pääväylälle ovat mahdollisimman lyhyet. Kerrostalo- ja keskustatoimintojen alueilta syntyy yleensä eniten joukkoliikennematkoja, minkä takia ne sijoitetaan mahdollisimman lähelle pääkatuja. Pientalot voivat olla pääväylästä vähän kauempana. Suunnittelussa tulee huomioida myös joukkoliikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Pysäkeille järjestetään mahdollisimman lyhyet, turvalliset ja viihtyisät kevyen liikenteen yhteydet. Kevyenliikenteen reitistön on tuettava pysäkkisijoittelua. Edellä kuvattuja asioita tarkennetaan asemakaavavaiheessa. Joukkoliikennepohjaisen asuinalueen rakentumisen kannalta olisi tärkeää kasvattaa joukkoliikenteen palvelutasoa proaktiivisesti, sillä alueelle muotoutuvaa liikkumisprofiilia/kulkutapajakaumaa on vaikea muuttaa jälkikäteen. Kun liikkumista varten on hankittu auto, ei siitä helposti luovuta ja vaihdeta joukkoliikenteen käyttäjäksi. Sen sijaan joukkoliikenteen käyttäjän kynnys auton hankintaan kasvaa jos joukkoliikenteen palvelutaso riittää tyydyttämään liikkumistarpeet. Joukkoliikenteen matka-aika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä, jotta se tarjoaisi vaihtoehdon henkilöautolle. 1.vaihe, v. 2015 - Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen esitetään vaiheistettavaksi alueen rakentumisen mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa (alueen rakentamisen käynnistyminen kaava-alueen etelälaidalta) joukkoliikenneyhteydet esitetään hoidettavaksi itäpuolen joukkoliikenneyhteyksiä jatkamalla (Keljonkankaantie/Muuramentie, Eteläväylä). Nykyisten joukkoliikennereittien jatkaminen alueelle kasvattaa reittien väestöpohjaa selkeästi enemmän kuin linjakilometrejä, ja näin ollen muutos edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Eteläportin alueen kytkeminen itäpuolen liikenteeseen voi kasvavan käyttäjäpotentiaalin myötä mahdollistaa palvelutason parantamisen Keljonkankaantien varrella. Alueelta Eteläväylän kautta Keljonkankaalle suuntautuvat yhteydet palvelevat myös koulumatkoja Keljonkankaan koululle. Valtatie 9:n itäpuolella kulkevien joukkoliikennereittien lisäksi alueelta esitetään järjestettäväksi muutamia työmatkaliikennettä palvelevia nopeita moottoritievuoroja Jyväskylän keskustaan (aamun ja iltapäivän ruuhka-ajat). 2. vaihe,v -2030 Kun kaava-alueen rakentaminen alkaa olla lähellä kaavassa osoitettua laajuuttaan, yhdistyy alueen joukkoliikenne luontevasti Ylämyllyjärven läpi kulkevaan joukkoliikennelinjastoon. Alueen rakentuessa joukkoliikenteen painopiste siirtyy Ylämyllyjärven kautta kulkevalle linjastolle ja nopeisiin moottoritieyhteyksiin. Osa alueelta keskustaan suuntautuvista joukkoliikenteen vuoroista ajetaan jatkossakin moottoritien itäpuolen kautta. Itäpuolelle suuntautuvien yhteyksien merkitys riippuu muun muassa kouluverkon tilasta (mm. Keljonkankaan koulu). 4.4 Joukkoliikennematkojen määrä tavoitetilanteessa 2030 Seudun asukkaat tekevät keskimäärin noin 5 prosenttia matkoistaan linja autolla. Jyväskylän kaupungin sisällä joukkoliikenteen kulkutapaosuus oli vuonna 1989 aikuisten tekemillä matkoilla 6 prosenttia ja osuus on vuoteen 2009 siirryttäessä pienentynyt noin 4 prosenttiin. Joukkoliikenteen kannalta kehityssuunta on 7
ollut epäedullinen, vaikka seudun kasvu on toisaalta tuonut enemmän asukkaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. (Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009) Joukkoliikenteen merkitys on suurin koulu ja opiskelumatkoilla, joista noin neljännes tehdään linja autolla. Joukkoliikenteen merkitys on suuri myös Jyväskylän keskustaan tehtävillä matkoilla, joilla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on yli kaksinkertainen seudun keskiarvoon verrattuna. (Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009) Kauramäen Eteläportin alue sijaitsee noin 5-7,5 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Alue on kytkettävissä hyvin nykyiseen joukkoliikennelinjastoon. Matkatuotoslukujen (perustuvat Jyväskylän seudun liikennetutkimukseen 2009) perusteella voidaan todeta, että joukkoliikennevyöhykkeeseen perustuvalla mitoituksella (3,3 matkaa/asukas, arkivrk ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus 12 % 5-7,5 km mittaisilla matkoilla) joukkoliikennematkoja syntyisi 0,396 joukkoliikennematkaa asukasta kohti. Kuva 5. Kulkutapakohtainen matkaluku (Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009) 8
Kuva 6. Kulkutapajakauma eri matkan pituusryhmissä (Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009) Asukkaiden tuottamat joukkoliikennematkat Jos kaava-alueelle sijoitetaan noin 9000-10000 uutta asukasta on joukkoliikennematkojen määrä vuorokaudessa arviolta noin 3500 4000 kappaletta. Vuoden 2002 Jyväskylän paikallisliikennesuunnitelman matkamatriisin perusteella jyväskyläläinen tekee keskimäärin 0,28 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Tällä arvolla laskettuna joukkoliikennematkojen määrä kaavaalueella olisi arviolta 2500 2800 tavoitetilanteessa 2030. Molemmat arvioidut matkustajamäärät riittävät kokonaan uuden ja kilpailutasoisen joukkoliikennelinjan perustamiseen, joka kulkee nykyisin olemassa olevien alueiden läpi. Suunnitellun joukkoliikennelinjan vaikutuspiirissä noin 400 metrin etäisyydellä reitistä asuisi keskimäärin 2200 asukasta linjakilometriä kohti. Tämä on huomattavasti nykyistä palvelutasoluokan 1 keskiarvoa suurempi, joka on 1482 asukasta linjakilometriä kohti (Kuva 7). Mikäli alueen asukasmäärä jäisi alle tavoitellun, ja se olisi esimerkiksi noin 7000 asukasta, joista suurin osa sijoittuisi joukkoliikennereitin vaikutuspiiriin 400 metrin etäisyydelle, olisi keskimääräinen asukastiheys noin 1600 asukasta linjakilometriä kohti. Myös tällä mitoituksella kilpailukykyisen joukkoliikenteen järjestäminen alueelle olisi hyvin todennäköistä. Kuva 7. Palvelutasoluokkaan 1-3 kuuluvien alueiden keskimääräiset asukasmäärät ja asukastiheydet joukkoliikenteen reitin läheisyydessä 9
Kaupallisten palvelujen tuottamat joukkoliikennematkat Kauramäki- Eteläportin alueelle on tarkoitus kaavoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Hypermarkettien tai muiden pienempien päivittäistavarakaupan myymälöiden matkatuotosluvut kuvataan usein kokonaismyyntipinta-alaa kohden. Eteläportin osayleiskaavan liikenneselvityksessä on arvioitu Eteläportin osayleiskaavan liikenteellisiä vaikutuksia. Alueelle sijoittuu vajaan 50 000 k-m2 kokoinen kauppakeskuksen ja hypermarketin alue. Hypermarketin liikennetuotokseksi on selvityksessä arvioitu arkisin keskimäärin 5000 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa suuntaansa. Tällöin koko matkatuotos on arkisin keskimäärin 11 000 käyntiä vuorokaudessa suuntaansa (ajoneuvon keskikuormitus 1,54, henkilöautoliikenteen kulkutapaosuus 70 %). Hypermarket sijoittuu alakeskukseen, jonne on mahdollista järjestää hyvät joukkoliikenneyhteydet ja sen läheisyydessä on paljon tiivistä asustusta. joukkoliikenteen matkatuotoksia voidaan arvioida Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen (2009) ja valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT 2004-2005) tuloksien perusteella. Edellä mainittujen tutkimusten perusteella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on hypermarkettiin suuntautuvilla matkoilla Jyväskylän seudulla noin 4 %. Tällöin kaupan läheisyydessä olevaa bussipysäkkiä käyttäisi arkisin arviolta noin 400-500 asiakasta. Myyntipinta-ala uudessa osayleiskaavaluonnoksessa on aikaisempaa pienempi. Jos oletetaan, että myyntipinta-ala olisi esimerkiksi puolet pienempi, kuin aikaisemmassa vaiheessa on arvioitu, vähentäisi se joukkoliikennematkoja samassa suhteessa eli arkisin pysäkkiä käyttäisi arviolta 200-250 asiakasta. Asutuksen tuoma joukkoliikennematkojen määrä arvioitiin olevan yli 2500 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (vaihteluväli 2500-4000). Päivittäistavarakaupan tuomat matkat 200-250 matkaa vuorokaudessa lisäävät joukkoliikenteen kannattavuutta. 10