Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Transkriptio

1 Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui yhteensä henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä sijaitsee kaupungin keskustaajaman itäpuolella. Rantakylä on Joensuun ensimmäinen lähiö. Sen rakentaminen aloitettiin 1970 luvun alussa. Rakentaminen jatkui aina 1990 luvulle saakka. Tässä yhteydessä tarkastelualueeseen liitetään myös Ranta Mutalan sekä Utran alueet, jotka muodostavat joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna yhden kokonaisuuden. Rantakylän alueella on sekä kerros että pientaloja ja asuntojen kokonaismäärä on noin Asunnoista yli 1000 on vuokraasuntoja. Alueen viihtyisyyttä on pyritty parantamaan sekä kerrostalojen kunnostusprojektilla sekä katuinfran kunnostamisella. Rantakylässä asuu noin henkilöä, Mutalassa noin ja Utrassa noin Parhaillaan Rantakylässä urheilukentän alueella meneillään olevan täydennysrakentamisen myötä alueen asukasmäärä lisääntyy muutamalla sadalla henkilöllä. Rantakylä on asukasmäärältään Joensuun suurin kaupunginosa. Rantakylässä on liikekeskuksen lisäksi kirkko, uimahalli sekä useita perusopetuksen kouluja ja lisäksi Joensuun yhteiskoulun lukio.

2 Joukkoliikenteen tarjonta Suunnittelualueella liikennöivät paikallisliikenteen linjat 1, 7, 8 ja 10. Linja 1 liikennöi reitillä Utra keskusta Nepenmäki, linja 7 reitillä Noljakka keskusta Rantakylä, linja 8 reitillä Rantakylä keskusta Hukanhauta ja linja 10 reitillä Keskusta Rantakylä Utra Mutala. Kaikki linjat liikennöivät tunnin vuorovälillä. Linja 10 liikennöi vain ns. ruuhka aikana noin klo7 9 ja klo Paikallisliikennettä alueella täydentää palveluliikenne KyytiPoika. Rantakylä, Mutala ja Utra kuuluvat palveluliikenteen ajoalueeseen 2 yhdessä Raatekankaan, Käpykankaan ja Siihtalan kanssa. Palveluliikenne on alueella kutsuperusteista maanantaista perjantaihin noin klo 7 17 välillä. Matkat tilataan Kyytikeskuksesta edellisenä päivänä tai viimeistään tuntia ennen lähtöä. Kyytiin voi nousta myös pysäkiltä. Kuva 1. Paikallisliikenteen linjojen reitit Rantakylässä, Ranta Mutalassa ja Utrassa. (kuva:

3 Linja 1. Utra Keskusta Nepanmäki Linja 1. Keskusta Utra Linja 7. Rantakylä Keskusta Linja 7. Keskusta Rantakylä ma pe la su ma pe la su ma pe la su ma pe la su Linja 8. Keskusta Rantakylä Linja 8. Keskusta Rantakylä Linja 10. Keskusta Rantakylä Utra Linja 10. Utra Mutala Keskusta ma pe la su ma pe la su ma pe la su ma pe la su Kuva 2. Paikallisliikenteen linjojen 1,7,8 ja 10 aikataulut. Nykytilanteen analyysia Kaikki alueen linjat ajavat Joensuun kauppatorille. Linjat 1, 7 ja 8 toimivat heilurilinjaperiaatteella ja linja 10 toimii rengaslinjana. Linjojen 7 ja 8 aikataulut on porrastettu siten, että Rantakylän alueelle muodostuu 30 minuutin vuoroväli. Edellä mainitut linjat 7 ja 8 ovat heilurilinjoja, mutta toimivat osittain Rantakylän alueen sisällä rengaslinjana. Molemmat linjat (7 ja 8) kiertävät alueen sisäisen lenkin samaan suuntaan. Ongelmaksi muodostuukin tässä tapauksessa Rantakylän alueella rengaslinjan alkupään matkustajien matka ajan pidentyminen keskustan suuntaan mentäessä ja vastaavasti rengaslinjan loppupään matkustajien matka ajan pidentyminen keskustan suunnalta tultaessa. Linjan 1 toimii alueen päälinjana ja tarjoaa alueen asukkaille vaihdottoman yhteyden keskustaan ja Pohjois Karjalan keskussairaalalle. Linja kulkee suunnittelualueella pääosin alueen pääväylänä toimivaa Utrantietä pitkin. Utran alueella linja poikkeaa pääväylältä ja kulkee reittiä Utrantie Koillisväylä Mustosenkatu Utrantie. Linjan 1 alkuosa Utrassa kulkee pientalovaltaisella alueella, jossa maankäyttö on joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna hyvin tehotonta. Ongelma Utran alueen matkustajien kannalta on myös päälinjan tekemät poikkeamiset pääväylältä, jotka pidentävät joidenkin matkustajien matka aikaa.

4 Puolen tunnin vuoroväli ruuhka aikana ja tunnin vuoroväli muina ajankohtina alueen päälinjalla ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Kokonaisuudessaan joukkoliikenteen linjasto alueella on kattava ja kävelymatkat pysäkeille ovat kohtuullisen lyhyet. Joukkoliikenteen infra, kuten esimerkiksi pysäkkikatokset ovat kunnossa alueen pääväylän keskeisimmillä pysäkeillä. Joensuun lähi ja paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2007 noin 1,14 miljoonaa matkaa, joista noin 76 % kaupunkilipulla. Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat matkalippujen hintojen alentamisen seurauksena lähteneet nousuun. Voimakas kausivaihtelu on ominaista Joensuun paikallisliikenteelle. Kesällä matkustajamäärät ovat noin % talvikuukausien vastaavista. Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus seudulla on noin 5 %. Kehittämisajatuksia Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan antaa parhaat edellytykset yhteiskunnan toimintojen sijoittumiselle liikenteen kannalta mahdollisimman suotuisasti. Liikennejärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta koituvien kustannusten ja siitä saatavien hyötyjen välinen suhde voidaan näin saada yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman edulliseksi. Joukkoliikenteen perusratkaisut tehdään yleispiirteisessä suunnittelussa. Toimiakseen taloudellisesti ne tarvitsevat riittävät edellytykset maankäytössä. Yksi keskeisistä keinoista on joukkoliikenteen toimivuuden varmistaminen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Jos joukkoliikenteen kilpailukykyä pyritään parantamaan, se edellyttää voimakkaita toimia maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamisessa. Joukkoliikenteen taloudellinen järjestäminen vaatii yhdyskunnalta riittävää kokoa ja tiiveyttä. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin 2000 asukasta neliökilometrillä. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toteutua. KETJU työryhmä on määritellyt kaupunkiseudun palvelutasotavoitteet syksyllä Rantakylässä Utrantie toimii joukkoliikenteen laatukäytävänä. Palvelutasotavoitteissa Rantakylän laatukäytävä alue on esitetty kilpailutason luokkaan. Kilpailutasossa tavoitteena on tarjota joukkoliikenne todellisena vaihtoehtona henkilöauton käytölle ja siten lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Kilpailutasossa liikennöintiaika arkipäivinä olisi klo 5 23, lauantaina klo 7 23 ja sunnuntaina klo Vuoroväli arkipäivänä olisi minuuttia ruuhka aikana ja 30 minuuttia klo 18 jälkeen, lauantaina 30 minuuttia ja sunnuntaina 30 minuuttia. Kävelymatkat pysäkille olisivat alle 400 metriä mutta pääosalle asukkaista alle 300 metriä. Linjan 1 osalta esitetään kaksi vaihtoehtoista kehittämisratkaisua. Vaihtoehto 1 (kuva 3) olisi, että päätepysäkki siirrettäisiin Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun Utran toimipisteen läheisyyteen ja linja ajaisi arkipäivinä aina samaa reittiä. Nykyisin Utran alueella linjan 1 alkuosan maankäyttö on joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna erittäin tehotonta. Pääreitin poikkeamiset pääväylältä Mustosenkadulle ja Koillisväylän kääntöpaikalle aiheuttavat lisäksi osalle matkustajista matka ajan pidentymistä. Nykyisin noin klo 5 8 ja klo ajettavat ruuhkavuorot voisivat lähteä nykyiseltä

5 päätepysäkiltä ja ajaa reittiä Utrantie Mustosenkatu Koillisväylä Utrantie. Viikonloppuisin linja voisi kulkea myös samalla reitillä, koska oletettavasti tällöin linjalla on mahdollisuus ajaa pidempi reitti. Perusreitti Ruuhka ja viikonloppuvuorot Kävelyetäisyys joukkoliikennereitille max.250m Kuva 3. Paikallisliikenteen perusreitti Rantakylän alueella ve 1. Vaihtoehto 2 (kuva 4) on, että linjan ajaisi Rantakylässä aina reittiä Utrantie Mustosenkatu Koillisväylä Utrantie. Koillisväylän alkuosan maankäyttö on huomattavasti tehokkaampaa kuin nykyisen päätepysäkin läheisyydessä. Nykyisen päätepysäkin alueen tehoton maankäyttö ei täytä henkilöautoliikenteen kanssa kilpailevan paikallisliikenteen vaatimuksia. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin 2000 asukasta neliökilometrillä. Tämä onnistuu vain nykyisen päätepysäkin alueella vain täydennysrakentamisen avulla. Perusreitti Ajosuunta Kävelyetäisyys joukkoliikennereitille max.250m Kuva 4. Paikallisliikenteen perusreitti Rantakylän alueella ve 2.

6 Päätepysäkin siirtäminen Utrassa mahdollistasi linjan 1 toisen päätepysäkin jatkamisen esimerkiksi Kotilahden sairaalalle (kuva 5). Perusreitti Ruuhka ja viikonloppuvuorot Ajosuunta Kävelyetäisyys joukkoliikennereitille max.250m Kuva 5. Paikallisliikenteen perusreitti jatkettuna Kotilahden sairaalalle. Rantakylän alueella liikennöivien linjojen 7 ja 8 reitit ajetaan alueen sisällä rengaslinjana. Rengaslinjat ovat matkustajan kannalta usein varsin hankalia toteuttaa niin, että ne kohtelisivat matkustajia tasapuolisesti. Samaan suuntaan ajettavat rengaslinjat ovat matkustajan kannalta sekä positiivinen että negatiivinen asia. Matka ajan pidentyminen ja linjan kulkeminen väärään suuntaan aiheuttaa matkustajissa negatiivista tuntemuksia ja mutta toisaalta linjojen ajaminen aina samaan suuntaan selkeyttää matkustajan kannalta linjastorakennetta. Linjastosuunnittelun yhtenä periaatteena on, että matka etenee aina kohteen suuntaan. Tällöin matka ajat lyhenevät. Ympyrän muotoisia tai muutoin kierteleviä linjauksia ei suosita päälinjoilla. Tässä suunnitelmassa esitetäänkin pohdittavaksi, voisiko Rantakylän alueella rengaslinjojen kulkusuunnat kääntää niin, että ne kulkisivat vastakkaisiin suuntiin. Tämä parantaisi alueen joukkoliikenteen palvelutasoa siinä mielessä, että matkustaja voisi kulkea halutessaan aina kohteen suuntaan ja matka ajat lyhenisivät. Halutessaan matkustajalla on edelleen käytössä myös toinen vaihtoehto. Toisen linjan kääntäminen vastakkaiseen suuntaan vaatisi kaupungilta pysäkki infran rakentamista.