JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

2 YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA Tarkastelussa on luotu kriteerit Jyväskylän kaavoitettavien alueiden arvottamiselle/priorisoinnille joukkoliikenteen näkökulmasta. Kriteereinä on käytetty a) kaavoitettavan alueen etäisyyttä keskustasta sekä b) kaavoitettavan alueen etäisyyttä joukkoliikenteen linjastosta. Yhtenä mahdollisena kriteerinä tutkittiin asukastiheyttä. Koska arviot tulevien asuinalueiden asukasmääristä ovat kuitenkin hyvin epävarmoja, jätettiin ko. kriteeri tarkastelun ulkopuolelle. Koska joukkoliikenteen palvelutaso on tyypillisesti parempi tiivisti asutuilla alueilla, tulee asukastiheys huomioitua kuitenkin välillisesti joukkoliikenteen palvelutasokriteerin kautta. Alueiden linnuntie-etäisyydelle ja joukkoliikennelinjaston palvelutasolle on muodostettu molemmille kolme kriteeriä (A-C ja a-c). Näiden perusteella on edelleen muodostettu 5 luokkaa. I- luokka kuvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiltä parasta ja V-luokka heikointa aluetta. Kuva 1. Kaavoitettavien alueiden arvottaminen joukkoliikenteen näkökulmasta Etäisyyskriteerit (A-C) määriteltiin joukkoliikenteen näkökulmasta. Ensimmäinen etäisyysalue (A = alle 7,5 km) kuvaa aluetta, jolla tehdään eniten joukkoliikennematkoja (5 7,5 km etäisyydellä keskustasta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 12 %, Jyväskylän liikennetutkimus 2009). Toiseen etäisyysvyöhykkeeseen kuuluvat alle 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat alueet ja kolman-

3 YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 3 teen kilometrin etäisyydellä sijaitsevat alueet. Etäisyyden kasvaessa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus laskee muun muassa matka-ajan pidentymisestä ja palvelutason heikentymisestä johtuen. Joukkoliikenteen linjaston palvelutasokriteereinä on käytetty Liikenneviraston ohjeistuksen (15/2011) mukaisia palvelutasoluokkia. Palvelutasoluokista tarkasteluun on valittu kolme palvelutasoltaan parasta luokkaa: a) kilpailutaso b) houkutteleva tasoja c) keskitaso. Taulukko 1. Tarkastelussa käytetyt kriteerit ETÄISYYSKRITEERIT + PALVELTASOKRITEERIT LUOKAT 1 5 A = alle 7,5 km B = 7 10 km C = km a = kilpailutaso b = houkutteleva taso c = keskitaso 1 A + a 2 A + b tai B + a 4 C + b/c 5 C 3 B + b

4 YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 4 Taulukko 2. Kaavoitettavien alueiden arvottaminen joukkoliikenteen näkökulmasta luokat, kriteerit ja vaikutukset joukkoliikenteeseen ja liikkumiseen I (A + a) II (A + b) tai (B + a) III (B + b) IV (C+b/c) V ( C ) Kriteereiden toteutuminen linnuntieetäisyys joukkoliikenteen linjasto < 7,5 km Alue sijoittuu kilpailutasoisen joukkoliikenteen alueelle < 7,5 km Alue sijoittuu houkuttelevan tason joukkoliikennealueelle 7,5 10 km Alue sijoittuu kilpailutasoisen joukkoliikenteen alueelle* 7,5 10 km Alue sijoittuu houkuttelevan tason joukkoliikennealueelle km Alueella toteutuu houkuttelevan tai keskitason joukkoliikenne-yhteydet km Alue sijoittuu etäälle keskitasoisesta joukkoliikenteestä Vaikutukset joukkoliikenteeseen ja liikkumiseen Alueella on hyvät mahdollisuudet kilpailutasoisen joukkoliikenteen järjestämiseen. Alueen kaavoittamisella tuetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kasvattamalla väestöpohjaa nykyisten joukkoliikenne-reittien varrella. Joukkoliikenteen tiheä vuoroväli ja henkilöautoliikenteelle kilpailukykyinen matka-aika tekevät joukkoliikenteestä houkuttelevan vaihtoehdon henkilöautolle. Liikkumistarpeet on mahdollista tyydyttää ilman omaa autoa, eikä ajankäyttöä tarvitse sovittaa päiväsaikaan joukkoliikenteen aikatauluihin. Alueella on hyvät mahdollisuudet palvelutasoltaan houkuttelevan joukkoliikenteen järjestämiseen. Alueen kaavoittaminen tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kasvattamalla väestöpohjaa nykyisten joukkoliikennereittien varrella. Julkinen liikenne tarjoaa hyvän vaihtoehdon oman auton käytölle, etenkin työ- ja opiskelumatkoilla sekä keskustaan suuntautuvilla asiointimatkoilla. Joukkoliikenteen käyttäminen voi edellyttää ajankäytön sovittamista joukkoliikenteen aikataulujen mukaiseksi, mutta hyvästä palvelutasosta johtuen kahden auton tarve on kotitalouksissa vähäinen. Hyvät mahdollisuudet houkuttelevan tason joukkoliikenneyhteyksien järjestämiseen. Tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Etäisyyksien kasvaessa joukkoliikenteen matka-aika ei ole enää kilpailukykyinen henkilöautoliikenteelle. Joukkoliikenteen palvelutaso riittää useimmilla yhteysväleillä kuitenkin sujuvan työssä käynnin, opiskelun ja asioinnin hoitamiseen. Julkisen liikenteen käyttö on mahdollista, mutta liikkuminen perustuu pääosin omaan autoon. Joukkoliikenteen matka-aika ei ole kilpailukykyinen henkilöautoliikenteen kanssa ja joukkoliikenteen houkuttelevuus heikkenee etäisyyden kasvaessa. Ei edellytyksiä joukkoliikenteen hyvän palvelutason järjestämiseen. Liikkuminen perustuu omaan autoon. Joukkoliikenteen heikosta palvelutasosta johtuen kotitalouksien tarve kahteen autoon kasvaa.

5 YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 5 2. KAAVALUONNOKSEN ANALYSOINTI Seuraavassa on tutkittu kuinka edellä tarkastellut etäisyys- ja palvelutasokriteerit suhtautuvat Jyväskylän kaupungin laatimaan ruutupohjaiseen kaavaluonnokseen. Kuva 2. Jyväskylän kaavaluonnoksen ruutuaineiston mukainen maankäyttö Noin 62 % kuvassa esitetyistä maankäyttöruuduista sijoittuu alle 7,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. 7,5 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuu 13 % ja kilometrin etäisyydelle 25 % kaikista ruuduista. Valtaosa kaupan ja keskusta-alueiden ruuduista sekä joukkoliikennetaajamaruuduista sijoittuu alle 7,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta (kuva 2). Sen sijaan taajama-alue-, reservitaajamaalue- sekä työpaikka-alueruudut sijoittuvat tasaisemmin eri etäisyysvyöhykkeille.

6 YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työpaikka-alueet 56% 21% 23% Kaupan alue 97% 3% Joukkoliikennetaajama 94% 3% 2% Keskusta-alue ja aluekeskukset 86% 0% 14% Taajama 58% 12% 31% Reservitaajama 41% 31% 28% alle 7,5 km 7,5-10 km km Kuva 3. Kaavaluonnoksen mukaisten maankäyttöruutujen sijoittuminen eri etäisyysvyöhykkeille. 1.1 Etäisyys alle 7,5 km + kilpailutaso/houkutteleva taso/keskitaso Alle 7,5 kilometrin etäisyydellä kilpailutasoisen joukkoliikenteen alueelle ( 1) sijoittuu 69 % kaikista keskusta-alueruuduista, 52 % kaupan alueruuduista ja 55 % joukkoliikennetaajamaruuduista. Taajamaruuduista kilpailutasoiselle alueelle sijoittuu 22 %. Työpaikka-alueruuduista kilpailutasoisen joukkoliikenteen alueella sijaitsee vain 4 %. Reservitaajama-alueruutuja kilpailutasoisella joukkoliikennealueella ei sijaitse lainkaan. Alle 7,5 km etäisyydellä houkuttelevan palvelutason alueelle sijoittuu 26 % kaupan alueruuduista ja 21 % joukkoliikennetaajamaruuduista. Taajama-alueruuduista ko. alueella sijaitsee 15 %. Keskusta-alueruuduista alueelle sijoittuu 7 % ja työpaikka-alueruuduista 4 %. Keskitasoisen joukkoliikenteen palvelualueelle sijoittuu, alle 7,5 etäisyydellä keskustasta, noin 15 % työpaikka-alueista. Kaupan ja joukkoliikennetaajaman ruuduista alueelle sijoittuu noin 4 %, keskusta-alueruuduista 2 % ja taajamaruuduista 2 %. Alle 7,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta olevat reservitaajama-alueruudut sijoittuvat tarkasteltujen joukkoliikenteen palvelutasoalueiden ulkopuolelle. 1.2 Etäisyys 7,5 10 km + kilpailutaso/ houkutteleva taso/keskitaso 7,5 10 kilometrin etäisyydellä keskustasta kilpailutason joukkoliikennealuetta on vähän. Tälle alueelle sijoittuu 2 % taajama-alueruuduista. Houkuttelevalle palvelutasoalueelle sijoittuu ko. etäisyysvyöhykkeellä 3 % taajama-alueruuduista, 1 % kaupan alueruuduista, joukkoliikennetaajamaruuduista sekä työpaikka-alueruuduista. Keskitason joukkoliikennealueelle sijoittuu 7,5 10 kilometrin etäisyydellä 8 % työpaikka-alueruuduista, 3 % taajama-alueruuduista ja 1 % kaupan alueruuduista. Reservitaajama-alueruuduista alueelle sijoittuu 2 %. 1.3 Etäisyys km + kilpailutaso/ houkutteleva taso/ keskitaso Yli kymmenen kilometrin etäisyydellä kilpailutasoisen joukkoliikenteen piiriin kuuluu alueita Muuramesta ja Tikkakoskelta. Tällä etäisyysvyöhykkeellä kilpailutasoisen joukkoliikenteen piiriin kuuluu 4 % työpaikka-alueruuduista, 3 % taajama-alueruuduista, 2 % keskusta-alueruuduista sekä 1 % joukkoliikennetaajamaruuduista.

7 Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 7 Houkuttelevan palvelutason alueelle sijoittuu km säteellä 4 % taajama-alueruuduista ja 2 % joukkoliikennetaajamaruuduista. Keskitason joukkoliikennealueelle sijoittuu 10 % keskustaalueruuduista (Korpilahti) sekä 9 % taajamaruuduista. Reservitaajamaruuduista alueelle sijoittuu 4 % ja työpaikka-alueruuduista 3 %. 70% 60% 50% 40% 30% Keskusta-alue ja aluekeskukset Kaupan alue Joukkoliikennetaajama Taajama Työpaikka-alueet Reservitaajama 20% 10% 0% Alle 7,5 km 7,5-10 km km Kuva 4. Kaavaluonnoksen mukaisten maankäyttöruutujen sijoittuminen suhteessa etäisyys- ja palvelutasokriteereihin. 1.4 Yhteenveto Tarkastelujen perusteella yleiskaavan mukainen maankäyttö tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja joukkoliikenteen kulkumuotojakauman kasvua. Kaiken kaikkiaan 91 % keskustaalueruuduista ja 86 % kaupan alueruuduista sekä 84 % joukkoliikennetaajamaruuduista sijoittuu vähintään keskitasoisen joukkoliikenteen alueelle. Kilpailutasoisellekin joukkoliikennealueelle sijoittuu kaikista ko. alueruuduista selvästi yli puolet keskusta-alue ja aluekeskusruuduista jopa yli 70 %. (Kauramäen ja Valkeamäen alueita ei vielä huomioitu kilpailutasoisena joukkoliikennealueena kasvattaa ko. % -osuutta). Taajama-alueruuduista vähintään keskitasoiselle joukkoliikennealueelle sijoittuu 64 % ja työpaikka-ruuduista noin 40 %. Reservitaajama-alueruudut jäävät lähes kokonaan joukkoliikenteen kannalta suotuisien maankäyttöalueiden ulkopuolelle. Vain 6 % reservitaajama-alueista sijoittuu vähintään keskitasoisen joukkoliikenteen alueelle.

8