Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne

Transkriptio

1 Hämeenlinna Perustietoa Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa asui yhteensä henkilöä asukastiheys on 36,3 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 490 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue: Sampo III Hämeenlinna sijaitsee Etelä Suomen läänissä Kanta Hämeen maakunnassa. Suunnittelualue sijoittuu Hämeenlinnan keskustasta reilu viisi kilometriä lounaaseen. Sampo III on uusi asuinalue, joka liittyy nykyiseen Loimalahden asutukseen ja jatkaa uuttaa Sammon pientaloasutusta. Sammon III alue yhdistää osaltaan Loimalahden ja Hirsimäen asuintoalueita. Alueen rakentaminen täydentää ja eheyttää kaupunkirakennetta. Suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin peltoaluetta. Kaavoitustilanne Alueella on voimassa Kanta Hämeen maakuntakaava. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan, jossa alue on osoitettu maa ja metsätalousalueeksi, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta sekä virkistysalueeksi. Hirsimäen ja Loimalahden väliselle alueella on käynnistymässä Sampo Alajärven oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen. Kaavaluonnoksessa Sampo III suunnittelualue on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja lähivirkistysaluetta. Sampo III alueen asemakaavaluonnos on valmistunut Asemakaavatyön tavoitteena on paikallisten liikenne ja virkistysyhteyksien parantaminen, pientalokysyntään vastaaminen ja alueen maankäytön ohjaus maisema ja kaupunkirakenteen edellyttämällä tavalla.

2 Suunnittelualue Kuva 1. Suunnittelualue. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hirsimäen pientaloalueeseen, etelässä rakenteilla oleviin Sampo I ja II asemakaava alueisiin, idässä Sammon vanhaan kaatopaikkaan ja lännessä metsäalueeseen sekä yksityiseen maanomistukseen. Suunnittelualueelle johtaa Loimalahdentie, jonka varrella on erillinen kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on puistoreitti. (Osallistumis ja arviointisuunnitelma, Sampo IIIalueen asemakaava.) Sampo III alue sijoittuu tilastollisen aluejaon mukaan pääasiassa Hirsimäen tilastoalueelle, jossa asukasmäärä oli vuonna Osa Sampo III alueesta sijoittuu Loimalahden tilastoalueelle, jossa asukkaita oli 970 vuonna Sampo III alueen rakentuminen vaikuttaa kuitenkin eniten Hirsimäen tilastoalueen asukasmäärän kehitykseen. Suunnittelualueen koillispuolelle sijoittuvan Nummi Vuotilan tilastoalueella asui asukasta Hirsimäen asukkaat ovat nuorempia suhteessa Loimalahden ja Nummi Voutilan asukkaisiin. Hirsimäellä asuvien alle 14 vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden väestöosuus on suurempi verrattuna Loimalahden ja Nummi Vuotilan samanikäisten asukkaiden osuuteen. Loimalahdella ja Nummi Voutilassa puolestaan vuotiaiden ja vuotiaiden väestöosuus on suurempi verrattuna Hirsimäkeen. Joukkoliikenteen tarjonta Hämeenlinnan keskusta alueella voi matkustaa Hämeen Linjan ja Vekka Liikenteen linja autoilla. Suunnittelualue on saavutettavissa joukkoliikenteellä tällä hetkellä Loimalahdentietä ja Metsäkukantietä pitkin. Linjan 1 reittiosuus Loimalahti Luolaja Keskussairaala Rautatieasema Hätilä kulkee arkisin noin klo noin 60 minuutin vuorovälillä molempiin suuntiin ja lauantaisin noin klo minuutin vuorovälillä ja sunnuntaisin 60 minuutin vuorovälillä noin klo molempiin suuntiin. Linjan 4 reittiosuus Loimalahti Luolaja Keskussairaala Rautatieasema kulkee arkisin noin klo molempiin suuntiin. Linja 4 kulkee myös reitillä Rautatieasema Moreeni klo. 5.40, 6.55 ja 7.20 ja toisinpäin reitillä klo.

3 tunnin vuorovälillä. Linjan 20 reittiosuus Loimalahti Keskussairaala Rautatieasema Harvoilanmäki kulkee arkisin noin klo molempiin suuntiin. Metsäkukantietä pitkin kulkevat linjat 3, (13) ja 14. Linjan 3 reittiosuus Vuorentaka Hirsimäki Keskussairaala Rautatieasema Hätilä kulkee arkisin klo noin 60 minuutin vuorovälillä, mutta klo minuutin vuorovälillä. Linja 3 kulkee lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo , joiden kaksi viimeistä vuoroa ajetaan vuorona 13. Linjan 14 reittiosuus Hätilä Keskussairaala Hirsimäki Vuorentaka Tiiriö Hätilä kulkee arkisin noin klo minuutin vuorovälillä. Suunnittelualueelta Hämeenlinnan keskustaan joukkoliikennevälineenä kestää minuuttia riippuen linjasta ja reitistä. Suunnittelualue Kuva 2. Hämeenlinnan paikallisliikenteen reitit.

4 Linja 1. Loimalahti Hätilä Linja 1. Hätilä Loimalahti Linja 4. Loimalahti Rautatieasema Linja 4. Rautatieasema Loimalahti ma pe la su ma pe la su mape la su ma pe la su Linja 20. Loimalahti Harvoilanmäki Linja 20. Harvoilanmäki Loimalahti Linja 3. Vuorentaka Hätilä Linja 3. Hätilä Vuorentaka ma pe la su ma pe la su mape la su ma pe la su Linja 14. Vuorentaka Hätilä Linja 14. Hätilä Vuorentaka ma pe la su ma pe la su Kuva 3. Linjojen nro. 1, 4, 20, 3 ja 14 aikataulut. (+) = ajetaan vuorona 13. Linja 14 kulkee koulupäivinä klo ja vuorot. Linja 3 kulkee koulupäivinä klo. 7.25, 8.30 ja 9.30 vuorot. Linja 1 kulkee koulupäivinä klo vuoron.

5 Kehittämisajatuksia Joukkoliikenteen linjasto ja vuorotarjonta Sampo III alueelle on tehty asemakaavaluonnos (kuva 4). Jos asemakaavaluonnos hyväksytään sellaisenaan, alueen joukkoliikennepalvelut tullaan todennäköisesti hoitamaan kahdella erillisellä reitillä kuvan 5 mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että Sampo III alueen itäisimmän osan asukkaille kävelyetäisyys muodostuu kohtuullisen pitkäksi lähimmälle pysäkille. Asian parantamiseksi tuleekin alueelta järjestää suorat kevyen liikenteen yhteydet myös Metsäkukantien pysäkeille (kuva 5). Tavoitteena tulisi olla, että pääreitin (A) joukkoliikenteen tarjonta olisi hyvä eli vuoroväli arkipäivänä olisi noin minuuttia ruuhka aikana (n. klo 6 16), iltaisin ja lauantaisin noin minuuttia ja sunnuntaisin noin 60 minuuttia. Reitillä B joukkoliikenteen tarjonta tullee olemaan heikompi linjaan A nähden. Osa reitillä A ajettavista linjoista tulisi hoitaa jatkossa ilman erillisiä reitiltä poikkeamisia suoraan keskustaan ja rautatieasemalle. Suurin osa matkoista suuntautuu luonnollisesti keskustaan ja palvelukeskittymiin. Sen takia joukkoliikenteen kehittämisen painopiste pitäisi olla keskustaan ja kaupan keskittymiin suuntaavilla nopeilla linjoilla. Esityksenä on, että ainakin yksi Loimalahden suunnan linjoista ajaisi suoraan Loimalahti keskusta Loimalahti välillä ilman erillisiä poikkeamia. Matkan suuntaan etenevä joukkoliikenne pitäisi olla tavoitteena, jotta joukkoliikenteen matka ajasta saadaan kilpailukykyinen jopa henkilöautoon nähden. Nopea yhteys voisi toimia esimerkiksi maanantaista perjantaihin noin klo 7 17, kuten nykyinen linja 4. Nykyisin linja 4 kulkee myös toisella reitillä rautatieasemalta Moreeniin. Moreeniin kulkevan linjan numero tulisi vaihtaa aikataulujen selkeyttämiseksi ja linjojen sekoittamisen välttämiseksi. Myös linjalle B tulisi tavoitella mahdollisimman suoria joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan. Nykyisin linja 3 ajaa reitillä Vuorentaka Hirsimäki keskussairaala rautatieasema Hätilä. Jatkossa Vuorentaka / Hirsimäki alueen liikenne tulisi hoitaa kahdella linjalla, siten että molemmilta alueilta tarjottaisiin suorat yhteydet keskustaan eri linjanumeroilla.

6 Asemakaavaluonnos Kuvat 4 ja 5. Sampo III alueen asemakaavaluonnos (yllä) ja kuva (alla) joukkoliikenteen järjestämisestä alueella maankäytön toteutuessa asemakaavaluonnoksen mukaisesti. Palvelutaso Joukkoliikennelaki määrittelee, että toimivaltaisten lupaviranomaisten on määriteltävä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä ja myös vastata palvelutason toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista niiltä osin, kun sitä ei voida kattaa lipputuloilla. Hämeenlinnan kaupungin joukkoliikenteelle osoittaman määrärahan suuruudesta tuleville vuosille ei ole tietoa. Uhkana on, että suunnittelualueen joukkoliikenteen palvelutasoa ei voida pitää nykyisellä tasolla, jos liikenteen hankkimisen kustannukset nousevat oleellisesti nykyisestä. Tämä johtaa väistämättä siihen, että joko reittien vuorovälitarjontaa karsitaan tai reittien lukumäärää vähennetään, jolloin osa uudesta asutuksesta on vaarassa jäädä suhteellisen kauas joukkoliikennepalveluista ja/tai huonolle tarjonnalle. Harva vuoroväli ja pitkät

7 kävelymatkat eivät houkuttele kaupunkialueella joukkoliikennematkustajia. Hämeenlinnan osalla näiden tekijöiden merkitys korostuu ainakin keskeisillä alueilla, koska etäisyydet itse kohteisiin kuten keskustaan ovat suhteellisen lyhyet. Useissa tutkimuksissa on todettu, että vuorovälien tihentäminen lisää joukkoliikenteen käyttöä. Nykyisten linjojen (1,3,4 ja 20) reittien poikkeamisen tarve keskussairaalalle tulisi tarkastella palvelutason määrittelyn yhteydessä erikseen. Palvelutason määrittelyssä tulisi tarkastella keskussairaalayhteyksiä myös laajemmin Hämeenlinnan kaupungin alueella eli miltä alueilta suorat yhteydet keskussairaalaan ovat tarpeellisia. Maankäyttö antaa parhaimmillaan erittäin hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen kehittämiselle. Toimiva ja matkustajia palveleva joukkoliikenne vaatii kuitenkin myös hyvää linjasto ja aikataulusuunnittelua. Palvelutason määrittelyn ja linjasto suunnittelun lähtökohdaksi on hyvä selvittää olemassa olevia tilastoaineistoja (YKR, matkustajatiedot jne.) hyödyntäen muun muassa matkojen suuntautumista. Tietokannoista saadaan muutakin, kun tietoa nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyritään kehittämään joukkoliikenteen tarjontaa yhä uusille käyttäjille. Tietoja kannattaa tarkentaa tarpeen mukaan tutkimuksilla. Tie ja katuverkko Sampo III asemakaavaluonnoksessa on esitetty useita katuvarauksia suunnittelualueen länsipuolelle (Hämeen Härkätien suuntaan, Sammonlahden rantaan, aukko jopa kolmannelle yhteydelle Sammonojan vartta) alueen laajenemisen varalle. Joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna olisi tärkeää, että mahdollinen laajeneminen tehtäisiin selkeästi yhden kokoojakadun varaan, jolloin kaikki mahdollinen alueen joukkoliikennepalvelu voitaisiin keskittää sille ja näin saataisiin palvelutaso maksimoitua. Sampo III alueelta on esitetty katuyhteys Hirsimäenkadulle. Katuyhteydellä ei ole merkitystä joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Tästä syystä se nähdään henkilöautoliikenteen väylänä ja siten henkilöautoliikenteen kilpailukykyä parantavana ratkaisuna suhteessa joukkoliikenteeseen. Idealuonnos Idealuonnoksessa (kuva 6) suunnittelualuetta on tarkasteltu joukkoliikenteen näkökulmasta. Sampo III:n itäinen osa on esitetty jätettäväksi pois ja maankäyttö on esitetty keskitettäväksi voimakkaan kokoojaväylän varteen maksimissa 250 m:n etäisyydelle väylästä (vastaa noin 400 metrin kävelyetäisyyttä lähimmälle pysäkille), jolle joukkoliikennetarjonta keskitetään. Ratkaisu tuo joukkoliikennepalvelut kaikille alueen asukkaille hyvin lähelle ja lisännee joukkoliikenteen käyttöä. Esitys on tehty vaihtoehdoksi asemakaavaluonnokselle, jossa Sampo III:n itäisten alueiden joukkoliikennepalvelujen saaminen hyvälle kävelyetäisyydelle edellyttää hyvien kevyen liikenteen yhteyksien toteuttamista Metsäkukantien pysäkeille ja mielellään myös Loimalahdentien suuntaan. Joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna kaavoituksen tavoitteena olisikin hyvä olla asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittaminen joukkoliikennelinjastoon nähden siten, että kävelyetäisyys pysäkille ei muodostu liian pitkäksi.

8 Kuva 6. Idealuonnos Sampo III alueesta. Maankäytön suunnittelun ja joukkoliikenteen mahdollisuuksien vuorovaikutuksesta Alueita suunniteltaessa on pyrittävä laatimaan alueen rakenne sellaiseksi, että katuverkko luonnostaan antaa mahdollisuuden joukkoliikenteen sujuvaan hoitamiseen ja alueellisesti kattavaan palveluun. Joukkoliikennepalvelujen toteuttaminen on hyvä tehdä alkuvaiheessa niin, että asukkaat voivat valita kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut jo alueelle muuttaessaan. Jo yleiskaavavaiheessa ratkaistaan käytännössä joukkoliikenteen rooli/mahdollisuudet alueilla (mm. millainen linjastoratkaisu mahdollinen, kävelyetäisyydet pysäkeille). Asemakaavavaiheessa vaikuttamismahdollisuudet ovat jo vähäisemmät. Alueiden katuverkon (väh. kokoojaluokkaiset kadut) rakenne joko antaa mahdollisuuden vahvalle joukkoliikenteelle tai sulkee mahdollisuuden pois. Yksittäinen asuntoalue vaatii yleensä noin 4000 asukasta, jotta alueelle voidaan tarjota arkisin minuutin vuorotarjonta ja viikonloppuisin tunnin vuorotarjonta. Tämä edellyttää lisäksi, että asutus on keskittynyt joukkoliikennereitin läheisyyteen ja katuverkko mahdollistaa sujuvan joukkoliikenteen järjestämisen. Jos alueelle tavoitellaan henkilöautoliikenteen kanssa kilpailevaa joukkoliikenteen vuorotarjontaa, tulisi asukasmäärän olla noin 2000 asukasta neliökilometrillä.