Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Transkriptio

1 Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö

2 Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin periaate Vyöhykemallin ominaisuudet Juuri valmistuvien tutkimusten tulosten esittely Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot Urban Zone

3 Vyöhykemallin lähtökohdat Eheyttämistarve Noidankehä: Yhdyskuntarakenteen hajautuminen - henkilöautoon perustuvan liikenteen voimakas lisääntyminen Yhdyskuntarakenne ja sen toiminta on yhä riippuvaisempi henkilöauton käytöstä Vyöhykemallin lähtökohtana on tukea yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamista ja siten vähentää henkilöautoriippuvuutta Paikallisuus Jokainen paikka on ainutlaatuinen ja yhdyskuntarakenne on sidoksissa paikallisiin ominaispiirteisiin SYKE:n kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen vertailut ja seurannat perustuvat samantyyppisten alueiden tunnistamiseen eri kaupunkiseuduilta Tulokset antavat keskenään vertailukelpoista tietoa Suomen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehityssuunnista ja eroavaisuuksista Ohjausjärjestelmät Lähtökohtana on tunnistaa liikennekäyttäytymiseltään ja -tarjonnaltaan erilaisia yhdyskuntarakenteen alueita ja rakenteita sekä näihin perustuvaa suunnittelupolitiikkaa Miten asioihin voi vaikuttaa: maankäytön suunnittelujärjestelmillä muilla ohjauskeinoilla (mm. verotus)

4 Vyöhykemallin toteutus Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne voidaan jakaa neljään liikkumisvyöhykkeeseen: Jalankulkuvyöhykkeeseen Jalankulun reunavyöhykkeeseen Joukkoliikennevyöhykkeeseen sekä Autovyöhykkeeseen Em. vyöhykkeet voidaan luokitella osavyöhykkeisiin liikennejärjestelmien, kaupunkiseudun koon ja paikallisten tekijöiden perusteella Perusteina ovat yhdyskuntarakenteen rakenteellisten ja toiminnallisten vyöhykkeiden sekä keskusten ja alakeskusten tunnistaminen Eri liikkumisvyöhykkeet rajataan niiden tarjonnan näkökulmasta, kyse on eri liikkumisvaihtoehtojen mahdollisuuksista Liikkumisvyöhykkeiden kysyntää analysoidaan YKR-tietojen ja henkilöliikennetutkimusten avulla Vyöhykkeiden rajat eivät ole ehdottomia, vaan ne osoittavat suunnilleen alueen luonteen Vyöhykkeet tehdään 250 x 250 metrin ruutuihin perustuen ja ne ovat yhteensopivia YKR-aineistojen kanssa

5 Esimerkki yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelusta, Lahti 1990 ja 2005

6 Esimerkki: Kohdealueiden sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille

7 Liikkumisvyöhykkeet ja niiden ominaisuudet Jalankulkuvyöhyke Monipuoliset palvelut ovat niin lähellä toisiaan, että ne ovat luontevasti saavutettavissa ilman mitään kulkuvälinettä Pitkänomaisessa keskustassa kävelyetäisyys venyy. Liikkumisen esteet (esim. moottoritie, rautatie, vesistö jne.) taas lyhentävät etäisyyttä Monipuoliset alemman tason palvelukeskukset Jalankulun reunavyöhyke N. 1-2,5 km etäisyydellä toiminnallisesta keskipisteestä Palvelut ovat liian kaukana laajamittaisen kävelyn näkökulmasta Liikkumiskäyttäytyminen ja liikkuminen keskustaan on mahdollista kävellen, polkupyörällä, autolla tai joukkoliikenteen avulla Alueet, jotka sijoittuvat jalankulkuvyöhykkeen ulkopuolelle, mutta eivät kuulu joukkoliikennekaupunkiin, rajataan yleensä kuuluvaksi jalankulun reunavyöhykkeeseen Joukkoliikennevyöhyke Toimivat joukkoliikenneyhteydet asuinalueen ja keskustan välillä Tiheästi liikennöidyt joukkoliikennekäytävät kaupunkialueella Autovyöhyke Ei toimivaa joukkoliikennejärjestelmää Ei erityisen hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä Edellyttää omaa autoa Alueelta voi olla täydentävää joukkoliikennetarjontaa, mutta sen palvelutaso jää selvästi joukkoliikennevyöhykkeen alle. Voidaan vielä tarkemmin rajata yhden auton tai moniautoisen käytön vyöhykkeiksi.

8 Asukastiheyden suhde autonomistukseen Yhdyskuntarakenteen ja autonomistuksen välisen riippuvuus Vyöhykemalli kuvaa kohtuullisen hyvin yhdyskuntarakenteen ja autonomistuksen välistä riippuvuutta

9 Autonomistus ja moniautoisuus eri yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä

10 Työssäkäynti liikkumisvyöhykkeiden välillä Jos työllinen asuu tai hänen työpaikkansa sijaitsee autokaupungissa, on todennäköistä että hän tekee työmatkansa autolla Autoriippuvuuden kannalta juuri työmatkat ja niiden toistuvuus vaikuttavat merkittävästi muuhunkin matkakäyttäytymiseen Potentiaali Heinola Hämeenlinna Jyväskylä Kokkola Kuopio v v Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Autokaupunkivyöhykkeillä asuvien tai niillä työssäkäyvien työllisten osuus kaikista liikkumisvyöhykkeellä asuvista työllisistä Ka. työmatkan pituus Suomessa (yhteen suuntaan), km

11 Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus on hyvä elinympäristön laadun indikaattori Enimmällään reilun ½ km kilometrin etäisyyttä voi pitää sopivana kävelyetäisyytenä Suuri osa sijoittuu jalankulkuvyöhykkeelle tai joukkoliikennevyöhykkeelle Joukkoliikennevyöhykkeellä päivittäistavarakaupat ovat joko lähialueella tai joukkoliikenneyhteyden päässä Jalankulun reunavyöhykkeellä ja autovyöhykkeellä joudutaan kauempana sijaitsevaan kulkemaan autolla.

12 Saavutettavuus päivittäistavarakaupan kokorakenteen mukaan Joukkoliikennepalvelut mahdollistavat autottoman asioinnin suuremmissa, laajemman valikoiman kaupoissa Enintään 1 km etäisyydellä kaupasta asuvien osuus kaikista asukkaista jaoteltuna suurimman saavutettavan kaupan kokoluokan mukaan Yli m2 kauppa m2 kauppa Alle m2 kauppa VYÖHYKKEET YHTEENSÄ Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

13 Yhdyskuntarakenteen vaikutus CO 2 -päästöihin Uudenmaan liiton rakennemallityössä on arvioitu vuoden 2035 yhdyskuntarakenteen eri rakennemallivaihtoehtojen henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjä vyöhykemallilla Pohjana vyöhykemallin ja paikallisen henkilöliikennetutkimuksen tietojen yhdistäminen -> tieto liikkumiskäyttäytymisestä eri vyöhykkeillä alueen eri osissa Eri rakennevaihtoehtojen aiheuttamat erot henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjen osalta ovat suurimmillaan noin 15 % suhteutettuna alueen koko väestöön ja noin 30 % oletetun väestölisäyksen osalta Rakennemallien noin uuden asukkaan sijoittuminen eri vaihtoehdoissa osoittaa, että yhdyskuntarakenteella on erittäin suuri merkitys henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöihin. Merkitys on luonnollisesti suurin kasvuseuduilla, jossa uutta yhdyskuntarakennetta luodaan

14 Uudenmaan liikkumisvyöhykkeet

15 Liikkumistavat eri liikkumisvyöhykkeillä

16 Uudellamaalla eri vyöhykkeillä asuvien henk.liikenteen Co 2 -päästöt (g/vrk)

17 Johtopäätöksiä tutkimuksista Autoriippuvuus kasvaa, mutta vaihtelu eri kaupunkiseutujen välillä ja kaupunkiseudun sisällä on suurta Lähiöiden väestömäärä on laskenut ja autoistuminen voimistuu. Muutoksen seurauksena joukkoliikenteen käyttäjämäärät laskevat ja vuorotarjonta heikkenee Eheyttävällä täydennysrakentamisella voidaan joukkoliikenteen edellytyksiä parantaa joukkoliikennevyöhykkeen alueella Autoriippuvuuden kannalta avainkysymys on eteneekö jalankulku- ja sen reunavyöhykkeen eheytyminen joukkoliikennevyöhykkeelle Erityisesti lapsiperheille olisi pystyttävä tarjoamaan vaihtoehtoja sijoittua joukkoliikennevyöhykkeelle. Tämä tarkoittaa riittävän suuria asuntoja ja laadukasta elinympäristöä Vyöhykemalli soveltuu erityisesti strategiseen suunnitteluvaiheeseen ja rakennemallityöskentelyyn Soveltuu myös konkreettiseksi suunnitteluvälineeksi yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Yhdyskuntarakenne todellakin vaikuttaa Liikkumistarpeeseen Hiilidioksidipäästöihin Liikkumiskustannuksiin Ajankäyttöön Lisätietoja:

18 Keskeisin asia: Yhdyskuntarakenteellinen sijainti määrittelee liikkumistarpeesi miten liikut ja kuinka paljon