Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa

Transkriptio

1 Kerava Kytömaa Perustietoa Keravasta Keravalla asui asukasta Asukastiheys on 1095,6 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 461 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Kytömaa Kytömaa sijaitsee Keravan pohjoisosassa, noin kolme kilometriä Keravan keskustasta Koivulantien pohjoispuolella, pääradan ja moottoritien välissä. Alueella sijaitsee noin 40 pientaloa. Pientalot sijaitsevat pääasiassa noin m 2 tiloilla. Alue on maastoltaan vaihtelevaa metsä ja lehtoaluetta. Kerava on yksi kuudesta KUUMA kunnasta. Muita Keski Uudenmaalle sijoittuvia KUUMA kuntia ovat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. KUUMA kumppanuus on kuuden kunnan, yrityselämän ja oppilaitosten yhteistoimintaa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. Maankäytön yhteistyö on avointa ja aluetta kehitetään kokonaisuutena yli kuntarajojen. Kytömaan kaavoitustilanne Yleiskaavassa Kytömaan alue on varattu pääosin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Lisäksi alueella on työpaikkarakentamisen (TP), lähipalvelujen alue (pl) sekä virkistysalueita (VL). Itäosaan on osoitettu ohjeellinen tielinjaus ja länsiosaan, radan varteen meluntorjuntatarve. Keravan ja Järvenpään kaupunkien ja Tuusulan kunnan tavoitteena on tehdä yhteinen yleiskaava, jossa tutkitaan mm. Kytömaan pohjoisosan liittymistä Tuomalan alueeseen. Kytömaan alueella on kaupunkihallituksen ( ) hyväksymä Kytömaan kaavarunkosuunnitelma. Suunnittelun tavoitteena on asumisen ja palvelujen sijoittaminen alueelle. Alueelle tulee asuntoja asukkaalle, koulu, päiväkoti ja kauppa (1000 kem 2 ). Taaja asutusalueen rakennetta tiivistetään ja rakentamattomalle alueelle sijoitetaan pääasiassa pientaloja.

2 Taaja asutusalueen olemassa olevat rasitetielinjaukset ovat katusuunnitteluun pohjana. Muulle alueella suunnitellaan liikenneverkko ja kunnallistekniikka. Kytömaan asemakaava laaditaan Kytömaan eteläosaan. Kytömaan olemassa oleva omakotitaloalue on mukana Kytömaan asemakaavan (2223E) laadinnassa. Asemakaavasta on tehty kaksi idealuonnosta. Idealuonnosten välinen suurin ero on lähipalvelualueen sijoittuminen alueelle. VE1:ssä lähipalvelujen alue on sijoitettu alueen keskelle kokoojakadun varteen. VE2:ssa lähipalvelualue sijoittuu pääradan, Koivulantien ja Kytömaantien väliin. VE1:ssä Kytömaantie haarautuu asuinalueen pääradan puolelle, kun puolestaan VE2:ssa Kytömaantien linjaus säilyy ennallaan. Yleiskaavassa myös Koivulantien etelä puolelle on varattu alueita asumiselle ja työpaikoille. Pitkällä aikavälillä lähipalvelujen alue palvelee myös näitä alueita sekä pääradan länsipuolelle sijoittuvan Virrenkulman asukkaita. Kuva 1. VE1 idealuonnos. Kuva 2. VE2 idealuonnos. Joukkoliikenteen tarjonta Keravan sisäistä ja Keravan ja pääkaupunkiseudun välistä joukkoliikennettä hoitaa Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä. Kytömaan alueella liikennöin paikallisliikenteen linja 8 reitillä Virrenkulma Keravan asema Kytömaa Kaskela Keravan asema Virrenkulma. Linjan 8 reittiosuus: Asema Kaskela Kytömaa Asema kierretään iltapäivisin toisin päin. Linja 8 liikennöi ma pe klo noin tunnin vuorovälillä. Lauantaisin 8 linja liikennöi tarvittaessa noin tunnin vuorovälillä. Sunnuntaisin linja 8 liikennöi tarvittaessa noin kahden tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin matkustajan on oltava vuoron lähtöaikana taksiasemalla tai auto on tilattava 30 min etukäteen. Seutulinjan 973V reittiosuus Päiväkummusta Peijaisen kautta Keravalla kulkee lauantaisin Alikeravan kautta 973K:n reittiä ja Keravan asemalta Koivulantien kautta Nuorisovankilaan. Linja 973V kulkee viikonloppuisin aamupäivisin tunnin vuorovälillä. Sunnuntaisin linja 973V ei liikennöi.

3 Esimerkiksi aamuisin Kaskelasta Keravan asemalle linja autolla matka kestää noin 20 minuuttia (kuva 5). Joukkoliikenne ei palvele matka ajan suhteen asiakkaita riittävän hyvin. Suurin osa matkoista suuntautuu luonnollisesti keskustaan ja palvelukeskittymiin. Asuinalueita pitäisi saada nopeita, matkaan suuntaan eteneviä, joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan. Kuva 3. Paikallisliikenteen linja nro 8 kulkee hieman vaihtelevin reitein Keravan keskustan, Kytömaan ja Kaskelan välillä. Kuva 4. Päiväkumpu Peijas Kerava linja nro 973. Kuva 5. Aamuisin Kaskelasta Keravan asemalla pääsee Kytömäen kautta.

4 Linja 8. Asema Kaskela Nuor.vank Kytömaa Asema La ja su: Taksiasema Kytömaa Nuor.vank Kaskela Linja 8. Asema Kytömaa Nuor.vank Kaskela Asema Linja 973. Keravan asema Kytömaa (Koivulantie) Vankila Linja 973. Vankila Keravan asema Korso ma pe la su ma pe la su ma pe la su ma pe la su T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T 22 T Kuva 6. Linjan nro 8 ja nro 973 vuorotarjonta ja liikennöintiaika Kytömaan lähistöllä. T = Matkustajan on oltava vuoron lähtöaikana taksiasemalla tai auto on tilattava 30min. etukäteen. Aika= milloin linja on Kytömaalla. Suunnitelmia joukkoliikenteen kehittämiseksi Liikennöintisuunnitelman mukaan (HSL) linjan 973 (Päiväkumpu Peijas Kerava) kesä ja talviliikenteen V vuorot muutetaan K vuoroiksi V reitin vähäisen matkustajamäärien takia. Muutos toteutetaan kesäliikenteen alusta. Poistuva liikenne korvataan linjalla 8T. Seudun joukkoliikennesuunnitelma on laadittu yhteistyössä YTV:n sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa. Suunnitelma sisältää seudun bussi ja junaliikenteen linjasto ja palvelutasosuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueille vuosina Suunnitteilla on muutoksia vuosille 2010, 2011 ja Vuonna 2014 tehtävät linjasto ja palvelutasosuunnitelmat vaikuttavat Kytömaan saavutettavuuteen. Muutokset syksyllä 2014: Keravan sisäisen linjan 8 Virrenkulma Keravan asema Kytömaa Kaskela Keravan asema Virrenkulma reitti selkiytyy. Linja jaetaan kahdeksi eri linjaksi: 8 Keravan asema Kytömaa Vankila Kaskela ja 9 Keravan asema Etelä Kaskela. Linjoja liikennöidään tunnin vuorovälillä. Linjasto ja palvelutasomuutoksilla myös Kytömaan saavutettavuus paranee, jos linjaa 8 liikennöin molempiin suuntiin. Linja 9 myötä Etelä Kaskelan saavutettavuus paranee. Kuva 7. Vuorovälitaulukko vuodelle Lähde: Seudun joukkoliikennesuunnitelma

5 Kuva 8. Keravan linjasto vuonna Lähde: Seudun joukkoliikennesuunnitelma Nykytilanteen analyysi Keravan yhdyskuntarakenne on tiivis ja uudet asuntorakentamisen alueet sijoittuvat nykyisen rakenteen yhteyteen. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2017 (MAL 2017) (2008) mukaan Keravalla on riittävä kaavavaranto kymmenen vuoden asuinrakentamisen tarpeisiin. Kaupungin kaava ja maavaranto vähenee oleellisesti vuoden 2017 jälkeen, koska kaupungin pinta ala on pieni. Keravalla haasteena on kaupunkia halkovien isojen liikenneväylien aiheuttaman melun ja tärinän torjunta. Erityisesti raideliikenteen kannalta edulliset alueet ovat alttiina radan aiheuttamille haitoille. Meluntorjunta on edellytys myös moottoritien itäpuolisten alueiden rakentamiselle. Kuva 9. Pysäkin peittävyys ja nousijamäärä Kytömaan alueella.

6 Kytömaan alueen rakentamisella tiivistetään olemassa olevaa rakennetta, muun muassa lohkomalle olemassa olevia tontteja. Samalla Kytömaan aluetta laajennetaan pohjoiseen kohti kuntarajaa. Kytömaan alueelle on arvioitu sijoittuvan 690 asuntoa. Kytömaantien varteen voidaan sijoittaa arviolta 240 asuntoa ja vankilan alueella noin 1000 asuntoa. Pitkällä aikavälillä kaupunkirakenne voi levittäytyä Tuusulan kuntarajan yli kohti Järvenpään keskustaa. Tämä tulee huomioida maankäytönsuunnittelussa ja linjastosuunnittelussa. Keravan sisäisten bussilinjojen käyttö on lisääntynyt vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Keravalaisille myytyjen matkakorttien määrä on kasvanut tasaisesti vuosina Keravan asukastiheys on suuri, mikä on eduksi joukkoliikenteen käytölle ja sen kehittämiselle. Joukkoliikenteen tarjonta ja matkustajamäärät ovat Kytömaan alueella kuitenkin vähäisiä. Tunnin vuoroväli paikallisliikenteessä ei ole riittävällä tasolla, jotta se olisi kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Kaupunkialueella tavoiteltava vuorovälitiheys on vähintään kolme vuoroa tunnissa. Keravan asemalta Kytömaalle matka kestää minimissään noin 7 minuuttia bussilla. Kuva 10. Kevyen liikenteen väylät Kytömaalla ja lähialueilla. Kerava on pinta alaltaan Suomen seitsemäksi pienin kaupunki. Toimintojen väliset etäisyydet ovat kohtuullisen lyhyitä, mikä tukee kevyen liikenteen käyttöä ja vähentää puolestaan joukkoliikenteen käyttöä. Kytömaalta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet muun muassa keskustaan. Kytömaalta Keravan keskustan asemalle on matkaa noin 3,5 kilometriä kevyen liikenteen väyliä pitkin. Matka aika on käytännössä sama kun bussilla kulkiessa Kytömaalta keskustaan. Kehittämisajatuksia Kytömaan asemakaavan idealuonnoksissa (VE1 ja VE2) uusi asuinrakentaminen on sijoitettu uuden kokoojatien varteen ja täydennysrakentaminen Kytömaantien varteen. Joukkoliikenteen näkökulmasta uudisrakentamisen alueet kokoojatien varrella ovat heikosti saavutettavissa. Kävelyetäisyys lähimmälle pysäkille on pitkä (kuva 11). Kytömaantien varteen sijoittuva asutus on puolestaan alle 250 m etäisyydellä

7 eli kävelyetäisyydellä bussilinjasta. Uusien tie tai katuverkko ratkaisujen avulla voidaan asuinalueen joukkoliikennettä ja reittejä kehittää nykyistä paremmiksi ja alueen asukkaita palveleviksi. Palvelujen läheisyys, toimivuus ja saavutettavuus lisäävät asumisen laatua alueilla. Kytömaan asemakaavan idealuonnoksissa on esitetty kaksi vaihtoehtoa lähipalvelualueen sijoittumiselle Kytömaan alueella. Kouvulantien, Kytömaantien ja pääradan välissä palvelut on saavutettavissa eri liikennemuodoilla. Samalla koulu, päiväkoti ja kauppa palvelevat Kytömaan lisäksi myös lähialueiden asukkaita. Lähipalvelujen sijoittumista Kouvulantien varteen tukee myös Koivulantien eteläpuolen alueiden rakentamista. Kuva 11. Uudisrakentamisalueiden ja täydennysrakentamisalueiden sijoittuminen joukkoliikenteen näkökulmasta Kytömaalla. Kytömaan uudisrakentamisalueiden saavutettavuutta on mahdollista parantaa joukkoliikenteen näkökulmasta suunnittelemalla tielinjauksia uudelleen ja sijoittamalla maankäyttöä 250 metrin etäisyydelle tieverkosta. Seuraavassa kuvassa on esitetty suunniteltu tieyhteys ja joukkoliikenne reitti Koivulantieltä Kytömaantielle. Uuden tieyhteyden avulla asumisen alueet sijoittuvat kävelyetäisyydelle joukkoliikennereitistä (kuva 12). Jos Keravan, Tuusulan ja Järvenpään yhteistyö lisääntyy pitkällä aikavälillä, liikenneverkkoa ja joukkoliikenneyhteyksiä on hyvä kehittää tämän idean myötä myös kohti kuntarajoja.

8 Kuva 12. Maankäytön ja liikenneverkon kehittämisidea Kytömaan alueelle. Jos Keravan, Tuusulan ja Järvenpään kuntien yhteistyö lisääntyy, todennäköisesti myös kuntien välinen liikenne kasvaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty liikenneverkon ja maankäytön kehittämisidea, kun joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen kuntien välillä on tarpeen. Samalla voidaan parantaa myös Kytömaan alueen saavutettavuutta joukkoliikenteen näkökulmasta. Uusi, vuoroväliltään tiheämpi, joukkoliikenteen linja kulkisi Kytömaan asuinalueiden läpi Tuusulan kautta Järvenpäähän. Paikallisliikenteen linja kiertäisi alueen Kytömaantietä ja uutta tieyhteyttä pitkin (kuva 13). Tällä ratkaisulla voitaisiin luopua nykyisestä Kytömaantien pistolinjasta.

9 Kuva 13. Maankäytön ja liikenneverkon kehittämisidea Kytömaan alueelle, jos kuntien välinen yhteistyö lisääntyy. Maankäyttö antaa parhaimmillaan erittäin hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen kehittämiselle. Toimiva ja matkustajia palveleva joukkoliikenne vaatii kuitenkin myös hyvää linjasto ja aikataulusuunnittelua. Suunnittelun lähtökohdaksi on hyvä selvittää olemassa olevia tilastoaineistoja (YKR, matkustajatiedot jne.) hyödyntäen muun muassa matkojen suuntautumista. Tietokannoista saadaan muutakin kun tietoa nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyritään kehittämään joukkoliikenteen tarjontaa yhä uusille käyttäjille. Tietoja kannattaa tarkentaa tarpeen mukaan tutkimuksilla. Joukkoliikenteen linjaston kehittämiseksi, uutta maankäyttöä paremmin palvelevaksi ja myös palvelutason parantamiseksi, voi olla tarpeen täydentää olemassa olevaa katuverkkoa. Uusia alueita suunniteltaessa on pyrittävä laatimaan alueen rakenne sellaiseksi, että katuverkko luonnostaan antaa mahdollisuuden joukkoliikenteen sujuvaan hoitamiseen ja alueellisesti kattavaan palveluun. Kaavoituksella, jopa jo yleiskaavavaiheessa, ratkaistaan joukkoliikenteen käytettävyys (mm. kävelyetäisyys pysäkeille). Edellä mainitut asiat ovat aina valintakysymyksiä. Ratkaisuja tehtäessä tulee miettiä: onko joukkoliikenteen asema tarpeeksi vahva ja halutaanko joukkoliikenteen asemaa vahvistaa siinä määrien, että ollaan valmiita myös katuverkon kehittämiseen ja suunnittelemaan uudet asuntoalueet joukkoliikenteen ehdoilla. Pelkästään

10 joukkoliikennettä palvelevia väyliä ei alueille kannata toteuttaa, mutta on mahdollista tehdä katuverkko ja yksittäisetkin kadut joukkoliikennettä suosiviksi.