Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Transkriptio

1 Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti Hanna Kalenoja 1 Johdanto Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot Osa-aluejako Maankäyttövaihtoehdot Muu tie- ja katuverkko ja joukkoliikennetarjonta Lahdesjärvi-Lakalaivan alueelle suuntautuvien matkojen määrä Vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen

2 1 Johdanto ässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Lahdesjärven ja Lakalaivan alueiden osayleiskaavatyöhön. Liikenne-ennusteet on laadittu ampereen seudun liikennemallilla (ALLI 2005). Liikennemallin soveltamista ja kehittämistä hallinnoivat Pirkanmaan liitto, ampereen kaupunki, Hämeen tiepiiri ja ampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Liikennemalli kuvaa yli 14-vuotiaan väestön matkustuskäyttäytymistä keskimääräisenä talviarkivuorokautena. Malli sisältää seudun sisäisen liikenteen neliporrasmallin, henkilöautoliikenteen ulkoisen liikenteen mallin sekä kuorma- ja pakettiautoliikenteen sisäiset ja ulkoiset matkat. Mallin ennustevuosi on Sisäisen liikenteen neliporrasmalli koostuu matkatuotosmallista, portaittaisesta kulkutavan ja määränpään valinnan mallista ja sijoittelusta liikenneverkolle. Kulkutavan valinnan ja suuntautumisen kannalta tärkeimpiä muuttujia ovat henkilö- ja joukkoliikenteen matka-ajat ja kevyen liikenteen etäisyystiedot. Malli sisältää seudun sisäiset joukkoliikennematkat, mutta ei seudun rajojen ulkopuolelta tulevien joukkoliikennematkojen määrää. Lahdesjärven ja Lakalaivan alueen maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot on laadittu vuoden 2030 ns. perusennusteeseen pohjalle, jossa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän todennäköinen kehittyminen vuosina Perusennusteessa seudun väestön määrän on arvioitu kasvavan nykyisestä noin asukkaasta noin asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän perusennuste on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan liiton, ampereen kaupungin ja iehallinnon kanssa vuonna ämän selvityksen liikennemallitarkastelut on tehty Y:n liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella, jossa niistä on vastannut erikoistutkija Hanna Kalenoja. 2

3 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot 2.1 Osa-aluejako Liikenne-ennusteiden tarkasteluvuotena on vuosi Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava-alueella on vertailtavana kolme erilaista maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehtoa. Alueen osa-aluejako liikennemallissa on esitetty kuvassa 2.1. Alue jakaantuu mallissa seuraaviin osa-alueisiin: 245 Lakalaiva 249 Kurssikeskus 251 aatala 252 Koivistonkylän Euromarket 255 Lahdespohja 256 Itäinen Lahdesjärvi 267 Herrainsuo 278 Läntinen Lahdesjärvi 343 Leppästensuo 345 Särkijärvi Koivistonkylän Euromarket 252 aatala Lakalaiva 267 Herrainsuo 278 Läntinen Lahdesjärvi Leppästensuo Kurssikeskus Itäinen Lahdesjärvi Lahdespohja 345 Särkijärvi Kuva 2.1 Lahdesjärvi-Lakalaivan alueen osa-aluejako. 2.2 Maankäyttövaihtoehdot Vaihtoehto A Leppästensuon alueelle (alue 343) sijoittuu paljon tilaa vievän kaupan suuryksikkö sekä muita kaupan toimintoja (kuva 2.2). Lahdesjärven ja Lahdespohjan alueilla on myös teollisuustoimintoja sekä työpaikkavaltaisia toimintoja. Lakalaivan ja Herrainsuon alueella on työpaikkavaltaisia alueita. Päivittäistavarakaupan suuryksikkö on nykyisellä paikallaan Koivistonkylässä alueella

4 EV KM EV VLM PY VL VL VLM Kuva 2.2 Lahdesjärvi-Lakalaivan alueen maankäyttö ja liikenneverkko vaihtoehdossa A. Vaihtoehto B Läntisen Lahdesjärven alueelle (278) sijoittuu päivittäistavarakaupan suuryksikkö ja Leppästensuon alueelle (343) tilaa vievän kaupan suuryksikkö. Lahdesjärven ja Lahdespohjan alueelle sijoittuu myös teollisuus- ja työpaikkatoimintoja (kuva 2.3). Lakalaivan alueelle sijoittuu työpaikkatoimintojen lisäksi kaupan toimintoja. Koivistonkylän Euromarketin alueelle sijoittuu kaupan toimintoja. EV EV VLM E PY KM VLL VLM Kuva 2.3 Lahdesjärvi-Lakalaivan alueen maankäyttö ja liikenneverkko vaihtoehdossa B. Vaihtoehto C+ Läntisen Lahdesjärven alueelle (278) sijoittuu kaupan toimintoja ja Leppästensuon alueelle (343) tilaa vievän kaupan suuryksikkö. Lahdesjärven ja Lahdespohjan alueelle sijoittuu lisäksi työpaikkatoimintoja (kuva 2.4). Lakalaivan ja Herrainsuon alueelle sijoittuu keskustatoimintoja, kaupan toimintoja ja asuntoja. Koivistonkylän Euromarketin alueelle syntyy asuinalue. Lempääläntie kulkee vaihtoehdossa C+ Lakalaivan kohdalla nykyistä idempää linjausta. 4

5 Lisäksi alueelle C sijoittuu monitoimihalli, jossa on erilaisia vapaa-ajantoimintoja. Monitoimihallissa on noin asiakaspaikkaa ja autopaikkaa. EV AK EV VLM E C monitoimihalli PY C VLL VLM SL Kuva 2.4 Lahdesjärvi-Lakalaivan alueen maankäyttö ja liikenneverkko vaihtoehdossa C+. aulukko 2.1 yöpaikkojen määrä eri osa-alueilla vaihtoehdoissa A, B, C ja D. alue ve A ve B ve C yhteensä Muu tie- ja katuverkko ja joukkoliikennetarjonta Suunnittelualueen ulkopuolella seudun tie- ja katuverkko noudattaa tarkasteluissa ALLI perusennustetta (kuva 2.5), jossa vuonna 2030 on kuvattuna läntinen kehätie, Paasikiventien lisäkaistat, ampellan pitkä tunneli, vt9:n moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi - Suinula, vt12:n moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi - Huutijärvi sekä ns. eteläinen kehä Hervannan ja Lentolan välillä. 5

6 Siltatien jatke Asuntila- Siivikkala - uusi katuyhteys Paasikiventie välillä Onkiniemi - Lielahdenkatu: 3+3 kaistaa Valtatie 9 välillä Alasjärvi - Suinula: moottoritie Yhdystien jatke Läntisen kehätien 2. vaihe, Myllypuro - Ylöjärvi: moottoritie Läntisen kehätien Öljytien jatke rinnakkaiskatuyhteys - uusi katuyhteys Rounionkadun jatke Myllypuroon uusi yhteys välille Siuronvaltatie - Porin yhdystie Viinikan liittymän uudelleenjärjestelyt Kurikantien jatke - uusi katuyhteys ampellan pitkä tunneli 2+2 kaistaa Ratapihankatu Kangasalan asema - Ruutana, uusi katuyhteys Valtatie 12 välillä Alasjärvi - Huutijärvi: 2+2 -kaistainen päätie Vuoreksen puistokatu Läntisen kehätien 2. vaihe, Lahdesjärvi - Rajaniemi: moottoritie uusi yhteys välille Sorvantie - vt12 Läntisen kehätien rinnakkaiskatuyhteys Sääksjärvi - lentoasema uusi maantieyhteys Sääksjärvi - Hervanta, 2+2-kaistainen pääkatu ampereen eteläinen kehä, uusi maantieyhteys välillä Hervanta - Lentola Kuva 2.5 Vuoden 2030 tie- ja katuverkolle kuvatut investoinnit ALLI perusennusteessa. Liikennemallin perusennusteessa Lahdesjärven alueelle kulkee Koivistonkylän kautta linja 3, jonka vuoroväli on aamu- ja iltaruuhkassa 30 min. Lempääläntien kautta kulkee linja 26 sekä seutulinjatarjontaa siten, että Lempääläntiellä on iltaruuhkassa noin 5 minuutin vuoroväli ampereen ja Lempäälän suuntaan. Lisäksi aluetta palvelee Vuorekseen kulkeva linja 31, joka kulkee Vuoreksen puistokadun kautta valtatielle 3. Linjan 31 vuoroväli on 12 min. Vaihtoehdossa C+ paikallisjuna liikennöi välillä Nokia-ampere-Lempäälä. Rautaharkon alueella on paikallisjunan asemanseutu, jonne on matkaa Lakalaivan alueelta noin 800 m. Paikallisjuna kulkee ruuhka-aikana 30 minuutin vuorovälillä keskustan ja Lempäälän suuntaan. 6

7 3 Lahdesjärvi-Lakalaivan alueelle suuntautuvien matkojen määrä aulukossa 3.1 on esitetty suunnittelualueelle suuntautuvien seudun sisäisten matkojen määrä vuonna 2030 keskimääräisen talviarkivuorokauden aikana vaihtoehdossa A, B ja C+. Alueelle suuntautuu vaihtoehdossa A noin seudun sisäistä matkaa, joista noin tehdään henkilöautolla. Vaihtoehdossa B alueelle suuntautuvien matkojen määrä on noin ja vaihtoehdossa C+ noin Henkilöauton kulkutapa on kaikissa vaihtoehdoissa % matkoista. aulukko 3.1 Lahdesjärvi-Lakalaivan suunnittelualueelle suuntautuvien seudun sisäisten matkojen määrä eri kulkutavoilla talviarkivuorokauden aikana vuonna jalankulun ja pyöräilyn henkilöauton joukkoliikenteen vaihtoehto A jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä % 73 % 16 % % 74 % 15 % % 64 % 17 % % 79 % 11 % % 77 % 13 % % 75 % 15 % % 69 % 18 % % 72 % 16 % % 83 % 9 % % 75 % 15 % yhteensä % 76 % 13 % jalankulun ja pyöräilyn henkilöauton joukkoliikenteen vaihtoehto B jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä % 79 % 12 % % 74 % 15 % % 64 % 17 % % 77 % 12 % % 77 % 13 % % 79 % 13 % % 70 % 18 % % 78 % 12 % % 83 % 9 % % 75 % 15 % yhteensä % 77 % 13 % jalankulun ja pyöräilyn henkilöauton joukkoliikenteen vaihtoehto C+ jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä % 79 % 12 % % 73 % 16 % % 63 % 18 % % 63 % 19 % % 77 % 14 % % 82 % 11 % % 75 % 15 % % 62 % 19 % % 85 % 8 % % 77 % 14 % yhteensä % 76 % 13 % 7

8 aulukossa 3.2 on esitetty suunnittelualueelle suuntautuvien seudun ulkoisten henkilöautomatkojen määrä vuonna 2030 keskimääräisen talviarkivuorokauden aikana eri vaihtoehdoissa. Ulkoisia henkilöautomatkoja suuntautuu alueelle vaihtoehdoissa A ja B yhteensä ja vaihtoehdossa C+ noin aulukko 3.2 Suunnittelualueelle suuntautuvien seudun ulkoisten henkilöautomatkojen määrä eri vaihtoehdoissa. alue ve A ve B ve C yhteensä

9 4 Vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen Kuvissa on esitetty iltahuipputunnin (klo 16 17) liikennemäärä henkilö- ja pakettiautoliikenteelle ja kuorma-autoliikenteelle vuonna 2030 vaihtoehdoissa A, B ja C+. Iltahuipputunnin koko vuorokauden liikennemäärästä on poikkileikkausliikennemääränä henkilöja pakettiautoliikenteellä 10,5 % ja kuorma-autoliikenteellä 6,0 %. Läntisellä kehätiellä Sarankulman kohdalla liikennemäärä on vaihtoehdoissa B ja C+ jonkin verran suurempi kuin vaihtoehdossa A. Itäisen kehätien liikennemäärä on lähes sama kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa C+ V3:n liikennemäärä on Lahdesjärven kohdalla suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa ja Automiehenkadun liikennemäärä on huomattavasti pienempi kuin vaihtoehdoissa A ja B. Vaihtoehdossa C+ eteläisen kokoojakadun liikennemäärä on huomattavasti suurempi kuin A- ja B-vaihtoehdoissa. 9

10 Kuva 4.1 Iltahuipputunnin (klo 16-17) henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrä vaihtoehdossa A vuonna Iltahuipputunnin liikennemäärä on 10,5 % koko vuorokauden henkilöautoliikenteen määrästä. 10

11 Kuva 4.2 Iltahuipputunnin (klo 16-17) kuorma-autoliikenteen määrä vaihtoehdossa A vuonna Iltahuipputunnin liikennemäärä on 6,0 % koko vuorokauden kuorma-autoliikenteen määrästä. 11

12 Kuva 4.3 Iltahuipputunnin (klo 16-17) henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrä vaihtoehdossa B vuonna Iltahuipputunnin liikennemäärä on 10,5 % koko vuorokauden henkilöautoliikenteen määrästä. 12

13 Kuva 4.4 Iltahuipputunnin (klo 16-17) kuorma-autoliikenteen määrä vaihtoehdossa B vuonna Iltahuipputunnin liikennemäärä on 6,0 % koko vuorokauden kuorma-autoliikenteen määrästä. 13

14 Kuva 4.5 Iltahuipputunnin (klo 16-17) henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrä vaihtoehdossa C+ vuonna Iltahuipputunnin liikennemäärä on 10,5 % koko vuorokauden henkilöautoliikenteen määrästä. 14

15 Kuva 4.6 Iltahuipputunnin (klo 16-17) kuorma-autoliikenteen määrä vaihtoehdossa C+ vuonna Iltahuipputunnin liikennemäärä on 10,5 % koko vuorokauden henkilöautoliikenteen määrästä. 15