ASKOLA VAKKOLA MÄNTYRINTEENTIEN ASUNTOALUE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2011 Vireille tulo: Kunnanhallituksen päätös kuulutettu Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty valtuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen(a)kolumbus.fi
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylällä Mäntyrinteen palvelukeskuksen ja kunnan varikon vieressä (viereinen kuva). Alue on kunnan omistuksessa. (Osoitekartassa on vanha Kurjalantie-nimi, nykyinen kadun nimi on Mäntyrinteentie). 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Mäntyrinteentien asuntoalue. Kaavan tarkoitus Alueelle suunnitellaan pientaloasutusta sekä lämpökeskus, joka on tarkoitettu palvelemaan Kirkonkylän keskeistä aluetta. SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.11 Alueen yleiskuvaus... 3 3.12 Luonnonympäristö ja maisema... 4 3.13 Rakennettu ympäristö... 4 3.131 Väestö, palvelut ja työpaikat... 4 3.132 Rakennuskanta... 4 3.133 Muinaismuistot... 5 3.134 Tekninen huolto... 5 3.14 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.21 Maakuntakaava... 6 3.22 Yleiskaava... 6 3.24 Rakennusjärjestys... 6 3.25 Pohjakartta... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 1
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.31 Osalliset... 7 4.32 Vireilletulo... 7 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 5.1 Kaavan rakenne... 7 5.11 Mitoitus... 7 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 8 5.3 Aluevaraukset... 8 5.31 Korttelialueet... 8 5.32 Muut alueet... 8 5.321 Katualueet... 8 5.322 Virkistysalueet... 8 5.323 Maa- ja metsätalousalueet... 8 5.4 Kaavan vaikutukset... 9 5.41 Suhde maakuntakaavaan... 9 5.42 Yleiskaavaehdotus... 9 5.43 Yhdyskuntarakenne... 9 5.44 Liikenteelliset vaikutukset... 9 5.45 Sosiaaliset vaikutukset... 9 5.46 Vesihuolto... 9 5.47 Vaikutus luonnonympäristöön ja maisemaan... 9 5.48 Lämpökeskuksen ympäristövaikutukset... 9 5.47 Taloudelliset vaikutukset... 10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 10 6.1 Havainnekuva... 10 6.2 Toteuttaminen... 10 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus teki kaavoituksen käynnistämistä koskevan päätöksen 2.3.2011 Vireille tuloa koskeva kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävänä. alkaen. Asemakaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 28.9.-27.10.2009. 2.2 Asemakaava Alueelle on osoitettu rivitaloalue (AR), jonka pinta-ala on 5130 m 2. Ohjeellisia rakennuspaikkoja on kaksi. Alueelle on osoitettu ohjeellisesti 4 keskimäärin noin 25 m pitkää rivitaloa, joihin sijoittuu yhteensä noin 20 asuntoa. Kerrosluku on yksi. Rakennusoikeus on 25 % tontin pintaalasta (e=0,25), mikä merkitsee yhteensä 1280 kerrosalaneliömetrin rakennusoikeutta. Asuntojen pihat sijoittuvat edullisesti etelän ja lännen puolelle ja suojaan katuun nähden. Entiselle soranottoalueelle on osoitettu lämpökeskuksen aluevaraus (ET-1). Kaavamääräyksen mukaan laitoksen enimmäisteho on 2000 kw. Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Liikenne rakennuspaikalle johdetaan 2
Mäntyrinteentieltä rakennuspaikan sisäisenä ratkaisuna. Rinnemaasto on otollinen lämpökeskuksen toteutukselle. Rakennuspaikan muoto ja koko mahdollistaa kuormaautokaluston kääntymisen tontilla. Notkossa olevan varastoalue ja kulkuyhteys sinne on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Ratkaisussa on varauduttu muuttamaan M-alue ja sen eteläpuolinen yksityisen omistama alue asuntoalueeksi. M-alueen etelärajalla kulkeva tilustie on osin korkealla penkereellä ja sitä tulisi madaltaa siinä vaiheessa. Sen seurauksena montun pohja (kaavassa M-aluetta) muuttuu asumisen kannalta kelvolliseksi alueeksi ja yhdessä eteläpuolisen alueen (4:10) kanssa siihen muodostuisi edullinen rivitaloalue. Kulku kyseiselle alueelle hoituisi helposti M-alueen kautta (kaavassa ajo). Myöhemmin se voidaan muuttaa kaduksi. Lämpökeskuksen ajo voidaan hoitaa samaa yhteyttä myöten tai sitten omaa tonttia (ET-1) myöten. Alueen reunassa on kuntorata, joka lähiympäristö on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Mäntyrinteentien vieressä on jäteveden pumppaamo, johon alue voidaan liittää rakennettavan pumppaamon avulla. Uusia katuja ei tarvita. Asukkaita alueelle sijoittuu noin 30. 2.3 Toteuttaminen Kunnan omistamat kaavoitetut rivitalotontit Kirkonkylä-Vakkolan alueella ovat lopussa. Sillä perusteella alueen kaavoituksella on kiire ja lähiajan toteutukseen on tarvetta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti taajaman keskeisellä alueella palveluiden tutumassa. Alue on pääosin entisen hiekkakuopan aluetta, jossa sijaitsee kunnan hiekkavarasto ja varastorakennuksia. Alueen reunassa on valaistu kuntorata. Mäntyrinteentie on olemassa oleva tie. Alueen vieressä on vedenjakelu- ja viemäriverkko, johon se voidaan edullisesti liittää. 3
3.12 Luonnonympäristö ja maisema Pääosa alueesta on entistä hiekanottoaluetta. Alueen länsireunassa on pieni peltotilkku. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö, palvelut ja työpaikat Koulu ja taajaman kaupalliset palvelut sijaitsevat alueen välittömässä läheisyydessä (kohta 1.1). 3.132 Rakennuskanta Alueella on kevytrakenteisia varastorakennuksia Aluetta käytetään hiekkavarastona. Kuntorata sijaitsee taustalla harjanteen laella. 4
Alueen läpi johtavaa tilustietä reunustaa nuori sekapuusto. Peltotilkkua reunustaa lepikko. Kuntoranta ylittää Mäntyrinteen Alueen viereen (kortteli 104) on rakentumassa vammaisten palvelukoti. 3.133 Muinaismuistot Yleiskaavoitusta varten Museovirasto suoritti muinaisjäännöksiä koskevan selvityksen kesällä 2008 (Askola, Keskustaajamien osayleiskaava-alueen inventointi, Petro Pesonen, 2008). Selvityksen mukaan käsillä olevalla alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. 3.134 Tekninen huolto Mäntyrinteentien vieressä on jäteveden pumppaamo, johon alue voidaan liittää pumppaamon avulla. 5
3.14 Maanomistus Alue on Askolan kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Askola kuuluu Uudenmaan liittoon 1.1.2011 alkaen. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava on vahvistettu 15.2.2010. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueeseen kohdistuu pohjavesialueen merkintä (pv). 3.22 Yleiskaava Keskustaajamien osayleiskaavaehdotuksessa alue on varattu keskustatoimintojen alueeksi (C) ja osin urheilualueeksi (VU), jonka kautta kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (alla oleva kuva). Yleiskaavaehdotus Voimassa oleva asemakaava 3.23 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa pääosa alueesta on varastorakennusten aluetta (Tv) (edellä oikea kuva). Itäinen kolmio ei ole asemakaavan piirissä. Olemassa oleva ulkoilureitti sijaitsee em. varastorakennusten alueella (yllä oleva kuva). 3.24 Rakennusjärjestys 6
Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty v.2002. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 1985 ja hyväksytty 22.9.1986. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rivitalotontit Kirkonkylä-Vakkolan alueella ovat lopussa. Asemakaavalla tyydytetään rivitalotonttien välitön tarve. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus teki kaavoituksen käynnistämistä koskevan päätöksen 2.3.2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat (liite 2) alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Kaava on vireille tulosta on kuulutettu kunnanhallituksen päätöksellä. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutosluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä -. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä -. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Rivitalotontit Kirkonkylä-Vakkolan alueella ovat lopussa. Asemakaavalla tyydytetään rivitalotonttien välitön tarve. Kirkonkylässä ei toistaiseksi ole kaukolämpöä. Kirkonkylän keskustan alueelta, jossa rakentaminen on tiivistä ja nykyiselläänkin on kuutiomääriltään suuria rakennuksia, on etsitty paikkaa, mihin voitaisiin osoittaa asemakaavassa varaus kaukolämpövoimalalle. Sopivimmaksi sijoituspaikaksi on todettu käsillä oleva alue. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus 7
Alueelle on osoitettu rivitaloalue (AR), jonka pinta-ala on 5130 m 2. Rakennusoikeus on 1280 kerrosalaneliömetriä. Asukkaita alueelle sijoittuu noin 30. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueeseen ei liity erityisiä ympäristöarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet AR-kortteli Alueelle on osoitettu rivitaloalue (AR), jonka pinta-ala on 5130 m 2. Ohjeellisia rakennuspaikkoja on kaksi. Alueelle on osoitettu ohjeellisesti 4 keskimäärin noin 25 m pitkää rivitaloa, joihin sijoittuu yhteensä noin 20 asuntoa. Kerrosluku on yksi. Rakennusoikeus on 25 % tontin pintaalasta (e=0,25), mikä merkitsee yhteensä 1280 kerrosalaneliömetrin rakennusoikeutta. Asuntojen pihat sijoittuvat edullisesti etelän ja lännen puolelle ja suojaan katuun nähden. Kaava määrää, että AR-korttelialue tulee rakentaa julkisivun korkeuden, materiaalin ja värin sekä katon värin ja kaltevuuden suhteen yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että tiiviin ja talon ulkopuolelle tuuletettavan alapohjarakenteen avulla estetään radonkaasun tunkeutuminen maakerroksesta huonetiloihin. Huonetilojen radonpitoisuuden enimmäisarvoa 200 Bq/m 3 ei saa ylittää. Lämpökeskuksen alue Entiselle soranottoalueelle on osoitettu lämpökeskuksen aluevaraus (ET-1). Kaavamääräyksen mukaan laitoksen enimmäisteho on 2000 kw. Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Liikenne rakennuspaikalle johdetaan Mäntyrinteentieltä rakennuspaikan sisäisenä ratkaisuna. Rinnemaasto on otollinen lämpökeskuksen toteutukselle. Rakennuspaikan muoto ja koko mahdollistaa kuorma-autokaluston kääntymisen tontilla (liite 2). 5.32 Muut alueet 5.321 Katualueet Voimassa olevan asemakaavan mukaista Mäntyrinteentien katuvarausta on jatkettu. 5.322 Virkistysalueet Alueen reunassa on kuntorata, joka lähiympäristö on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). 5.323 Maa- ja metsätalousalueet Notkossa olevan varastoalue ja kulkuyhteys sinne on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Ratkaisussa on varauduttu muuttamaan M-alue ja sen eteläpuolinen yksityisen omistama alue asuntoalueeksi. Alueelle on osoitettu ajoyhteys (ajo). 8
5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan Asemakaava on maakuntakaavan mukainen (kohta 3.21). 5.42 Yleiskaavaehdotus Kaavaratkaisu on sopusoinnussa yleiskaavaehdotuksen keskustatoimintojen aluevarauksen (C) kanssa. 5.43 Yhdyskuntarakenne Rakentaminen sijoittuu edullisesti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja täydentää sitä. Koulu ja kaupalliset palvelut ovat noin välittömässä läheisyydessä. 5.44 Liikenteelliset vaikutukset Liikenne tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Uusia katuja ei tarvita 5.45 Sosiaaliset vaikutukset Kaavaratkaisulla ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 5.46 Vesihuolto Mäntyrinteentien vieressä on jäteveden pumppaamo, johon alue voidaan liittää rakennettavan uuden pumppaamon avulla. Pumppaamon sijainti on tarpeen suunnitella siten, että siinä varaudutaan käsillä olevan kaava-alueen laajentamiseen etelään. 5.47 Vaikutus luonnonympäristöön ja maisemaan Alueeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja. 5.48 Lämpökeskuksen ympäristövaikutukset Alueelle suunniteltu hakkeeseen perustuva lämpökeskus korvaa keskusta-alueen pääosin öljyyn perustuvia lämmitysratkaisuja. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa taajama-aluetta palvelevan lämpölaitoksen, jonka teho on enintään 2000 kw. Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Poltettaessa puuta puhtaasti on savukaasujen koostumus varsin haitatonta. Suurin osa siitä on vesihöyryä, joka häviää näkyvistä nestemäisten höyrypisaroiden muuttuessa kaasumaiseen olotilaan. Puhdas poltto edellyttää, että laitoksen laitteet pidetään kunnossa ja niitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Tämän pitäisi olla normaali käytäntö. Lämpökeskuksen polttoaineena käytettävä hake tai vastaa puuperäinen polttoaine tuodaan traktorilla tai kuorma-autolla Mäntyrinteentietä. Katuyhteys on selkeä eikä se mene asuntoalueiden kautta. Liikennetarve huippukulutuksen aikana kylmimpänä talvikana on muutama kuorma viikossa. Taajaman maisemakuvan kannalta lämpökeskus on piilossa. 9
5.47 Taloudelliset vaikutukset Kaava liittyy edullisesti olemassa olevaan katuverkkoon ja vesihuoltoverkkoon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnekuva Kaavan havainnekuva. 6.2 Toteuttaminen Kunnan omistamat kaavoitetut rivitalotontit Kirkonkylä-Vakkolan alueella ovat lopussa. Sillä perusteella alueen kaavoituksella on kiire ja lähiajan toteutukseen on tarvetta. Helsinki 15.4.2010 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10