CxO Mentor Oy. Onko tilaaja-toimittaja -malli tullut tiensä päähän - sellaisena kuin sen tunnemme? Tomi Dahlberg. CxO Mentor Oy 2011

Samankaltaiset tiedostot
Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Monitoimittajaympäristö ja SIAM, haasteet eri toimijoiden näkökulmasta

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

IT- ja digitalisointibarometri tulosten julkistus. Miten palauttaa Suomi digitalisaation edelläkävijäksi johtamista kehittämällä?

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT Anna-Maija Karjalainen

CxO Mentor Oy. Business haastaa ja IT mahdollistaa - vai miten päin se oli? Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2013

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Tulevaisuuden palvelusetelit

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Torstai Mikkeli

CxO Mentor Oy. Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyön esteet käyvät yrityksille kalliiksi! Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. Teknologian mahdollistamat toimintatapamuutokset eivät tule itsestään tarvitaan asennemuutosta johtamisessa! Reino Myllymäki

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

CxO Mentor Oy. Miksi tietojärjestelmäprojekti Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2010

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

ICT:n johtamisella tuloksia

täsmällistä johtamista

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Poliisiopiskelijoiden Tutkimus-, kehittämisja innovaatio-palvelu (TKI) Opiskelijat turvallisuusalan TKI- ja oppimisprojektien toteuttajina

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

CxO Mentor Oy. Miten johto voi edesauttaa kehityshankkeidensa onnistumista? Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2012

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

CxO Academy. IT Governance käytännössä IT:n johtamisen apuna Tomi Dahlberg. CxO Mentor Oy 2010

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys Jaakko Hirvola


Suunnitteluprosessin uudistaminen

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC ISO OHSAS SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Marika Kilpivuori

JUHTA Riikka Pellikka

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy

Hankinnan problematiikka

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä

OHJELMISTOROBOTIIKKA LIIKETOIMINNAN UUDISTAJANA

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen. Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä!

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo Anna-Maija Karjalainen

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

CxO Academy CxO Mentor Oy

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2017 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,

Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Markkinointiautomaation haltuunotto toi lisää liidejä CASE DNA BUSINESS

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Mitä IT vastaavan tulisi tietää pilvipalveluista

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy

Muotoiluajattelu osana yrityksen toimintaa

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014

Digitalisaatiobarometri 2015: Digitalisaatio etenee katseet vielä vanhassa

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?

Sote-uudistuksen kriittisiä onnistumisen edellytyksia Jari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2016 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,

Smart Health ja Digitaaliset sisällöt Matti Eskola

Espoon Avoimen osallisuuden malli

KH KV

Kuntaesimerkkinä Oulu

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Digitalisaatiobarometri 2016: Liiketoiminnan halu kyseenalaistaa vanhat toimintatavat kasvoi

Transkriptio:

CxO Mentor Oy Onko tilaaja-toimittaja -malli tullut tiensä päähän - sellaisena kuin sen tunnemme? 30.3.2011 Tomi Dahlberg

1. Sisältö Miten tässä näin pääsi käymään? Olipa kerran ja mitä sitten tapahtui? Kohti monimuotoisia tilaaja -tuottaja -suhteita

Miten tässä näin pääsi käymään? IT:n hyötyodotusten ja koetun hyödyntämiskyvyn ristiriita

Voimakas usko IT:n hyötyyn IT-barometri 2010 IT-indeksi 2010 2010 2009 2008 IT-kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta nykyään 4,47 % 4,46 % 4,45 % IT-kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta kolmen vuoden kuluttua 4,94 % 4,49 % 4,84 % IT:n tuomien uusien innovaatioiden vaikutus organisaation liikevaihtoon viime vuonna 3,66 % 8,19 % 4,27 % IT:stä tehostamisen kautta saadut kustannussäästöt osuutena liikevaihdosta 4,28 % 7,57 % 4,54 % Organisaatiot, joiden mielestä IT-osaajien löytäminen niiden tarpeisiin on vaikeaa 44 % 47 % 52 % Organisaatiot, joissa IT tuottaa lisäarvoa mahdollistamalla uusien innovaatioiden ja liiketoimintojen kehittämisen 81 % 81 % 78 % Organisaatiot, joissa IT:tä kehitetään strategisena voimavarana 63 % 77% 68 % IT-indeksi 2010 (N=168; 2008=100) 95 123 100 Lähde & Tietotekniikan Liitto ja Tomi Dahlberg 14.06.2010

IT:llä koetaan olevan tärkeä rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä Lähde & Tietotekniikan Liitto ja Tomi Dahlberg 14.06.2010

Samalla kun kyky hyödyntää IT:tä on heikko Arvio IT:n soveltamisesta laskenut IT barometrin historian ajan: Liiketoimintajohdon antama kouluarvosana oli 7,5 vuonna 2008, enää 6,2 vuonna 2010, 2011??? Lähde & Tietotekniikan Liitto ja Tomi Dahlberg 14.06.2010

Mitä keinoja IT:tä johtavilla henkilöillä on käytössään (1)? 1. IT:n hallinta ja johtaminen 1. Keinoja, joilla saadaan aikaan vuorovaikutus IT:n hyödyntäjien ja ITpalvelujen tarjoajien välille tavoitteiden asettamiseksi, vastuiden sopimiseksi sekä tavoitteen mukaisen suorituksen seuraamiseksi 2. Menetelmiä ja käytäntöjä IT:n johtamisen eri osa-alueiden tarpeisiin EDM- (evaluate, direct and monitor) ja PDCA- (plan, deliver, check and act) johtamismallien pohjalta 2. IT-arkkitehtuurin johtaminen 1. Keinoja, joilla IT:lle asetetut tavoitteet muutetaan sellaisiksi toisiinsa sopiviksi IT-komponenteiksi, joita tarvitaan yrityksen liiketoiminnan toteuttamiseen mukaan lukien arkkitehtuuriin sisältyvien vastuiden sopiminen, toiminnan tulosten seuranta ja IT-komponenttien käyttöön liittyvien riskien hallinta 2. Menetelmiä ja käytäntöjä IT:n monimutkaisuuden hallitsemiseksi eri näkökulmia yhdistäen

Mitä keinoja IT:tä johtavilla henkilöillä on käytössään (2)? 3. IT palveluiden johtaminen 1. Keinoja, menetelmiä ja käytäntöjä, joilla IT-komponentit kootaan yhteen ja tarjotaan käyttäjille sellaisina IT-palveluina, jotka auttavat heitä työskentelemään erilaisissa tehtävissä. 4. Datan ja tiedon johtaminen 1. Keinoja, menetelmiä ja käytäntöjä, joilla IT:llä käsiteltävä tieto on käsitteellisesti loogisesti ja fyysisesti eheänä ja virheettömänä sen käyttöön oikeutettujen henkilöiden saatavilla IT-palveluja ja tietoa käyttävän tilaajan ja niitä tuottavan toimittajan suhde on yksi ulottuvuus näitä keinoja.

Olipa kerran ja mitä sitten tapahtui?

Keksittiin tapa tuottaa IT palveluita Börje Langefors (1970-luku): Tämä ei toimi 1. Vesiputousmallin oletukset määriteltävyydestä pitävät vain harvoin paikkansa 2. Oppimismekanismit puuttuvat 3. Keskeisten sidosryhmien odotukset ovat hyvin erilaisia

Mitä sitten tapahtui? Lisättiin muutoshallinta, esimerkkinä ITIL versio 3

Suurin osa IT:n johtamisen menetelmistä myös tilaaja-toimittaja -malli pohjautuu oletukseen määriteltävyydestä Lopputulos on ennakoitavissa ja muutokset on hallittavissa muutoshallinnalla Kehitys on lineaarista tai syklistä ja pääosin ennakoitavaa On mahdollista määrittää palvelun käyttäjän ja tuottajan roolit yksikäsitteisesti tilaajaksi ja toimittajaksi koko palvelun elinkaaren ajan. Tällöin voidaan myös olettaa, ettei tilaajan tarvitse tietää sitä, miten palvelu on tuotettu, vaan kuvata ainoastaan tarpeensa.

Haasteita tälle ajattelulle Olemassa olevan toiminnan automatisointi (esimerkiksi manuaalisesta laskusta sähköiseen laskuun) poikkeaa uuden, ensi kertaa luotavan toimintatavan kehittämisestä (esimerkiksi täysin uuden toimintamallin luomisesta sähköiseen kaupankäyntiin) Jälkimmäisessä tarvitaan erilaisten osaamisten yhdistämistä, vetovastuu vaihtuu Määriteltävyyteen käytettävissä olevan ajan lyheneminen Legacyn kompleksisuus, IT-palvelujen moninaisuus (palveluita jopa satoja) IT-palvelut ulkoistettu tai ne ostetaan

Esimerkki osaamisten yhdistämisestä: Innovaatioprosessin johtaminen Tuotteistusohjelma Tuotekehitys Myynti- ja markkinointi Palvelut Valmistus ja logistiikka Ohjelmistotuotanto (+ muu IT:n johtaminen) Ohjelman suunnittelu Synkronointipisteet Ramp-up Yleinen saatavuus

Eteneminen muistuttaa enemmän tätä Esimerkkejä 1. Suurten tietojärjestelmien käyttöönottoon liittyvät liiketoiminnan kehitysprojektit miten esimerkiksi SAP:n käyttöönoton aluksi tehtävät blueprintit sopivat tähän? 2. Tiedon johtamisen kehittäminen 3. One company -strategian tarkoittamat harmonisoinnit

Kohti monimuotoisia tilaaja-toimittaja -suhteita

Sumean alun ja systemaattisen projektiosuuden yhdistäminen Sumean alku: helppokäyttöisyys, korkea avoimuus, laaja yhteisöllisyys Ymmärryksen kasvaessa systematiikan lisääminen Sumea alkupää Avoimuus, jatkuvat muutokset Vesiputousmalli Iteratiivinen malli Tulkitseva malli Systematiikka, hallitut muutokset Projektimainen toteutus Aika

CxO kehityshankemalli 2.0 Projektin kokonaishallinto Kehityshankkeen valmistelu Shop around Liiketoiminnan kehittäminen Integrointi muihin järjestelmiin Uusien toimintatapojen, prosessien ja tietojärjestelmien käyttöönotto Tietojärjestelmän rakentaminen

Vakioituneisuus ja volyymi Palvelua käytetään vähän Tarve on samanlainen kuin muilla Perinteinen tilaajatoimittaja malli Tarve on erilainen tai sillä on kilpailukykyvaikutus Perinteinen tilaajatoimittaja malli Palvelua käytetään paljon Perinteinen tilaajatoimittaja malli Monimuotoinen tilaaja-toimittaja suhde

Kiitos!

Keskustelua 1 Onko IT-Barometrin vastaajajoukko pysynyt vuosina 2008-2010 samana? On, kysymys on kohdennettu yli 500 hengen yrityksille Jatkossa on tarkoitus ottaa mukaan myös pienempiä yrityksiä. Eikö kaikki IT-palvelujen johtamiseen tarkoitetut menetelmät lähde siitä, että alkuperäinen määritys on oikea? Lähtevät! Siinä yksi vesiputousmallin ongelma onkin! Kommentti: IT 2010 ehdoissa lähdetään liikkeelle siitä, että asiakkaan pitää tietää mitä asiakas haluaa. Nyt on saatu riita aikaan siitä. Asiakkaan mielestä hänen ei pidä tietää mitä hän haluaa vaan toimittajan.

Keskustelua 2 Pitäisikö IT-osastoilla olla yleisosaajia? Kyllä. Suuri syy nykyiseen tilanteeseen on siinä, että IT-osastoilla ei ole liiketoimintaosaamista, jolloin toimittajat kontaktoivat suoraan käyttäjäorganisaatioita Pitäisikö yleisosaamista kouluttaa? Kyllä. Yleensä sitä kutsutaan kokemukseksi. Kommentti: nörttejä ei kiinnosta esimerkiksi myynti eikä markkinointi Onneksi on täydennyskoulutusta.

Keskustelua 3 Miten monimuotoista tilaaja-toimittaja mallia hallinnoidaan? Sopimuksessa lähdetään siitä, että sovitaan asioista, kun mennään eteenpäin Ei kannata yrittää sopia asioista, joita ei ymmärretä Periaatteessa siis puitesopimus + keikkakohtaisia sopimuksia.

Keskustelua 4 Käytännön kokemuksia: On seurattu sairaanhoitajien ja verotarkastajien työskentelyä ensin, sitten vasta suunniteltu Epämääräistä toimintaa on helpompi sietää talon sisällä kuin toimittajalla Palvelutoimittaja saatetaan rampauttaa siirtämällä ulkoistettu avainhenkilö takaisin asiakkaalle, jolloin vastuu toiminnan laadusta siirtyy asiakkaalle.

Keskustelu 5 Näyttää siltä, että entiset toimintamallit eivät sovi tilanteeseen, jossa tehdään kokonaan uusia asioita tai siirrytään kokonaan uusiin toimintatapoihin Viimeaikoina CxO:ssa on keskusteltu kehityshankkeen valmisteluvaiheen uudenlaisesta sisällöstä, jossa yhtenä vaiheena voisi olla tarpeiden määrittelyn sijaan tutustuminen eri vaihtoehtojen mahdollisuuksiin esim. referensseihin tutustumalla.

Keskustelua 6 Yrityksiin pitäisi luoda ryhmittymiä, joissa olisi asiantuntemusta tietyn osa-alueen kehittämiseksi. Pitää paikkaansa. Puhtaan ohjelmoinnin sijasta ollaan painottumasta olemassa olevien komponenttien tehokkaaseen yhdistelyyn.

Keskustelua 7 Pitääkö IT-ammattilaisten osata ohjelmoida? Tuohon ei suoraa vastausta. Tehokas toimiminen edellyttää monipuolista osaamista. Rakennustoiminnassa esimerkiksi pitää ymmärtää, miten eri materiaaleja voidaan yhdistää, jotta tulee hyvä lopputulos.