Kuntaesimerkkinä Oulu

Transkriptio

1 Kuntaesimerkkinä Oulu Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen

2 Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka hankintalainsäädännön päätavoitteet liittyvät sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan, voidaan hankintalainsäädännön keinoin edistää myös muita päämääriä kuten ympäristönsuojelua tai sosiaalista kestävyyttä. Hankintayksikön on tapauskohtaisesti määriteltävä, mitkä sosiaaliset näkökohdat ovat merkityksellisiä ja mitä sosiaalisia näkökohtia julkisissa hankinnoissa halutaan edistää. Julkisissa hankinnoissa huomioitavat sosiaaliset näkökohdat voivat vaihdella sopimuksen kohteesta ja hankinnan tavoitteista riippuen. Kokonaisuuden hahmottamiseksi on kuitenkin tärkeää, että hankintayksiköllä on strategiset linjaukset ja tavoitteet siitä, miten ja missä laajuudessa sosiaalisia näkökulmia halutaan hyödyntää. Lähde: Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke (Espinno). Julkaisun sähköinen versio

3 Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Mahdollisuudet sosiaalisten näkökulmien huomioimiseen on kirjattu EU:n hankintadirektiiveihin, ja Euroopan komissio on laatinut sosiaalisista hankinnoista tulkitsevan tiedoksiannon ( ) sekä oppaan: Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökulmien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa (2011). Syksyllä 2011 on ilmestynyt Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia - julkaisu. Julkaisun sähköinen versio verkossa: Lähde: Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke (Espinno).

4 Miksi sosiaalisia näkökulmia kannattaa hyödyntää julkisissa hankinnoissa? Julkisissa hankinnoissa on kyse julkisten varojen käytöstä. Hankintayksiköt vastaavat julkisia hankintoja tehdessään siitä, että kilpailutusten kautta saadaan veronmaksajien rahoilla hankittua hintalaatusuhteeltaan parhaita tuotteita ja palveluita sekä teetettyä urakoita. Paras hinta-laatusuhde ei välttämättä tarkoita halvimman tarjouksen hyväksymistä. Se tarkoittaa, että hankintayksikön on taattava paras hankinta asettamiensa vaatimusten puitteissa. Paras hinta-laatusuhde voidaan määritellä yhdistelmäksi koko elinkaaren kustannuksia ja loppukäyttäjän vaatimukset täyttävää laatua. Hintalaatusuhde voi sisältää sosiaalisia näkökulmia. Lähde: Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke (Espinno). Julkaisun sähköinen versio

5 Sosiaaliset kriteerit työllisyyden hoidon välineenä Kuntatalous - näkökulma: Työttömyys aiheuttaa kunnille veromenetyksiä ja lisää sosiaaliturvan menoja asumistuen ja toimeentulotuen kautta, sillä tilastojen mukaan työmarkkinatuen saajista yli puolet saa lisäksi toimeentulotukea ja useimmat heistä myös asumistukea. Lisäksi ns. sakkomaksut joita kunta maksaa pitkäaikaistyöttömistä: v Oulu palautti valtiolle 50 %:n osuutensa valtion maksamista palkkatuista, yht. 5,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 summa n. 5,6 miljoonaa euroa. Pitkäaikaistyöttömiä n henkilöä. Sosiaalisten kriteerien avulla kunnan työllistämistavoite voidaan yhdistää hankinnan tavoitteisiin: nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistäminen on kokonaistaloudellista ajattelua.

6 Sosiaalisten kriteerien käyttö Suomessa Sosiaalisia näkökulmia julkisissa hankinnoissa on toistaiseksi hyödynnetty varsin vähän Suomessa. Hankintaosaaminen ja sosiaalisten näkökulmien käyttö hankinnoissa on kehittymässä, joten laajempaan sosiaalisten näkökulmien käyttöön rohkaisevia esimerkkejä ja käytännön toteutuksia julkisissa hankinnoissa tarvitaan. Myös uudessa hallitusohjelmassa painotetaan mm. työllisyys- ja terveyspoliittisten sekä sosiaalisten, innovaatio- ja ympäristöpoliittisten näkökulmien entistä parempaa huomioimista julkisissa hankinnoissa.

7 Sosiaalisten kriteerien käyttö prosessin eteneminen Oulun kaupungissa -Valtuusto päätti , että hankintatoimeen valmistellaan ohjeistus sosiaalisten kriteerien käyttöönottamiseksi. -Oulun kaupungissa on tehty ohje sosiaalisten kriteerien käytöstä hankinnoissa vuonna Oulun kaupunginhallitus on linjannut kokouksessaan 637 seuraavasti: Kaikkia kaupungin hallintokuntia ja liikelaitoksia kehotetaan sosiaalisten hankintakriteereiden käyttöön hankinnoissa..

8 Sosiaalisten kriteerien käyttö prosessin eteneminen Oulun kaupungissa Oulun kaupungin uusi hankintapoliittinen ohjelma (kh ) toteaa: Jos kilpailuttamisen lähtökohtana on aikaisemmin ollut saada tavaroita tai palveluja mahdollisimman laadukkaasti ja edullisesti, kestävän kehityksen tavoitteet nostavat esille esim. kriteerit, jotka liittyvät palvelun tai tavaran tuottajan toimintatapoihin. Tällaisia vaatimuksia voivat olla esim. reilun kaupan ja lähiruoan suosiminen tai palvelun tai tavarantoimittajan yhteiskuntavastuun kantaminen. Ympäristönäkökohtien lisäksi esimerkiksi ohjelma kestävistä elintarvikehankinnoista, jotka tukevat siirtymistä lähiruokaan, saattavat edesauttaa alueen elinvoimaisuutta ja yrityksien menestymisen mahdollisuuksia. Erilaiset yhteiskuntavastuuseen ja sosiaalisiin kriteereihin liittyvien näkökohtien huomioonottaminen on mahdollista julkisissa hankinnoissa ja nämä näkökohdat voivat saada lähitulevaisuudessa lisää painoarvoa. Lisäksi julkisten hankkijoiden hankinnoissaan käyttämät sosiaaliset näkökulmat saattavat avata markkinoita yhteiskunnallisille yrityksille tukien näin uusien yhteiskunnallisten yritysten syntyä.

9 Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnalliset yritykset kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin. Liiketoiminnallaan ne tuottavat yhteiskunnalle positiivisia sivuvaikutuksia. Monissa Euroopan maissa yhteiskunnallista yritystoimintaa on kehitetty määrätietoisesti jo vuosia, ja yhteiskunnallisten yritysten yhtiömuodot ja toimialat ovat monimuotoisia. Eurooppalaisten yhteiskunnallisten yritysten päätoimialoja ovat muiden muassa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämään integrointi, koulutus, kuntoutus, hyvinvointipalvelut, heikommin menestyneiden alueiden kehittäminen ja ympäristönsuojelu. Osuuskunta ja osakeyhtiö ovat käytetyimmät yhtiömuodot. Euroopan Komissio teki marraskuussa 2011 aloitteen yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi. Aloite sisältää esimerkiksi rahoitukseen, yritystyypin näkyvyyteen ja tunnistamiseen sekä niiden keskinäisen tuen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Lähde: Suomalaisen työn liiton verkkosivut:

10 Lähde: Suomalaisen työn liiton verkkosivut:

11 Lähde: Suomalaisen työn liiton verkkosivut:

12 Yhteiskunnallinen yritys Ouluun Oulussa on perustettiin yhteiskunnallinen yritys Ektakompus Oy kesällä Yritys tuottaa asukkaiden koteihin arjen hyvinvointia tukevia palveluja: kotisairaanhoito, - hoiva ja siivous sekä kiinteistönhuolto. Yritys on myös auktorisoitunut myös Oulun kaupungin palvelusetelituottajaksi. Lisäarvona Oulun kaupungin näkökulmasta: ostetaan palvelua, ja samalla hoidetaan yhteiskunnan näkökulmasta muita tärkeitä tavoitteita (esim. työllisyyden edistäminen) Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää yhteiskunnallisten yritysten sektorin kehittymistä ja tätä kautta edistää myös paikallistaloutta.

13 Yhteiskunnallinen yritys Ouluun yhteisötoiminnan kehittämishankkeen kautta Yhteisötoiminta ollut osa Oulua jo yli 30 vuotta. julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuustoimintaa. Oulun kaupungin konsernipalveluissa yhteisötoiminnan koordinointi, kehittäminen ja aluetyö. Yhteistyökumppaneina erilaiset yhdistykset, asukas-, omakoti- ja pienkiinteistöyhdistykset, kylätoimikunnat ja muut asukasyhteisöt. Yhteisötoiminta painottuu sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn: tavoitteena on, että kuntalaiset kokevat Oulun turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia, ja voivat osallistua eri tavoin yhteiskunnan toimintaan. Lähde: Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke (Espinno). Julkaisun sähköinen versio

14 1 4

15 Tulevaisuuden visio työllisyyden ja yrittäjyyden kehittämisen verkosto YHTEISKUNTA, PAIKALLISTALOUS IHMINEN - osallisuus - sosiaali ja terveystoimen kulut TYÖVOIMA - ammattilaiset - moniosaajat - työvoimareservi - urapolkuohjaus - oppisopimukset ym. koulutukset ASUKASTUVAT, AS. YHDISTYKSET - 13 perustajajäsentä - yrityksen arvot - toiminnan perusta - paikallisuus ASIAKKAAT - yksityiset - yritykset - julkiset YHTEISKUNNALLINEN YRITYS kannattava liiketoiminta yhteiskuntavaikutus MUUT HYVINVOINTIALAN PK -YRITYKSET - kuntien palvelutarpeeseen vastaaminen -verkottuminen - markkinointi - kilpailutus - alihankinta - työvoima MUUT YHDISTYKSET - verkottuminen - kumppanuus - työllistyminen - suunnattu osakeanti v. 2013

16 Tahtokysymys! Sosiaalisten näkökulmien systemaattinen ja myönteisiä vaikutuksia aikaansaava hyödyntäminen edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua hankintayksiköissä. Julkisten hankintojen lainsäädäntö antaa puitteet, mutta organisaation omissa käsissä on se, millainen sosiaalisten näkökulmien hyödyntäjä se haluaa olla. Lähde: Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke (Espinno). Julkaisun sähköinen versio

17 Kiitos! p