Opetusalan johtamisen foorumi Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma 5.6.2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Tämän puheenvuoron keskeiset teemat Taloudellinen tilanne Kuntarakenteen muutos Johtaminen Opetussuunnitelmatyö Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma
Taloudellinen tilanne
Opetus ja koulutus säästöjen kohteena 5,8 miljardin euron säästötavoitteista noin 300 miljoonaa euroa kohdistuu välittömästi koulutukseen ja tutkimukseen (lisäksi indeksijäädytyksiä). Lisäksi kuntiin kohdistuvat noin miljardin euron säästötavoitteet vaikuttavat olennaisesti myös koulutuksen järjestämisen edellytyksiin. OKM:n hallinnonalan rakenneuudistus 15 meuroa Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet 20,3 meuroa Lukioverkon karsiminen 30 meuroa Ammatillinen koulutus ja lisäkoulutus 22 meuroa Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksin jäädytys 2014. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Hallituskauden toteutuneet tai toteutuvat lupaukset Nuorisotakuu ja sen osana koulutustakuu 60 meuroa vuodessa Perusopetuksen laadun parantamiseen keskimäärin 34,6 meuroa / vuosi OKM:n myöntämä rahoitus koulujen välisten erojen kaventamiseen 23 meuroa. Opiskelijahuoltolaki, HE tulossa, voimaan 2014 alusta. Kustannuksiksi on arvioitu noin 29 miljoonaa euroa vuodessa (50%-50% kunnat ja valtio). Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. 16 miljoonaa euroa vuosille 2011 2014. Opintotuen sitominen indeksiin 2014.
Kehysriihessä 21.03.2013 Ei välittömiä lisäleikkauksia opetukseen tai koulutukseen. Käynnistetään valtion rahoittamana lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille 1.8.2014 lukien. Nuorisotakuun toteutumista tuetaan lisäämällä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja. Määrärahalisäys 10 meuroa vuosina 2014 2015 ja 14 meuroa vuosina 2016 2017. Nuorten oppisopimuskoulutusta vahvistetaan, myös ennakkojakso. Lisärahoitus 17,8 meuroa vuosina 2014 2015 ja 22,7 meuroa 2016 2017. Kokeillaan joustavaa siirtymistä oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen. Kuntien valtionosuusleikkaus 90 meuroa (2015).
Toistaiseksi avoimina Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vahvistaminen Toisen asteen oppimateriaalien maksullisuuden poistamisen selvittäminen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja opintojen rakenteet uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Päätös perusopetuksen kieliohjelmien monipuolistamisesta Perusopetuksen ryhmäkokojen mahdollinen määritteleminen lainsäädännöllä Varhaiskasvatuslaki ja perusteet
Miten perusopetuksen toimintaympäristö on muuttunut Kouluverkko on supistunut Muutto kasvukeskuksiin jatkuu Ikäluokat ovat pienentyneet koko 2000-luvun Keskimääräinen koulukoko ylittää kohta 200 oppilaan rajan Perusopetuksen järjestämisen keskimääräiset kustannukset (per oppilas) ovat nousseet 2002: 5115 2007: 6465 2011: 7401
PERUSOPETUKSEN TOIMINNOITTAISET YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2011 (sisältää kaikki omistajatyypit) Keskimääräinen yksikkökustannus 7 401 euroa oppilasta kohden 7% 6% 4% 4% 2% Opetus 64 % Kiinteistöjen ylläpito 13 % Ruokailu 7 % 13% Lähde: Opetushallitus 64% Sisäinen hallinto 6 % Majoitus ja kuljetus 4 % Muu oppilashuolto 4 % Pienet hankkeet 2 %
Kuntarakenteen muutos
Kuntarakenteen muutos? Kuntarakenteen voimakas muutos on toteutuessaan haaste koulutuksen järjestämiselle ja ohjaukselle. Peruskoulu- ja lukioverkot eroavat toisistaan huomattavasti nykykuntien ja mahdollisten suurkuntien välillä, sekä myös samaan suurkuntaan kaavailtujen kuntien välillä. Nykykunnat Kuntarakennetyöryhmän (VM) 02/2012 (304) esittämät kuntajakoselvitysalueet (66)
Peruskoulujen ja oppilaitosten määrän kehitys 4 000 3 500 3 000 3 493 3 200 3 087 3 009 2 912 2785 2 719 2 644 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 428 418 405 405 397 395 388 381 182 173 161 152 137 132 129 124 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Peruskoulut 2005-12 kehitys -24,3% Lukiot -10.9% Ammatilliset oppilaitokset -31,9% Lähde: Tilastokeskus
600000 Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys 595751 595953 591534 584788 577565 569395 559766 500000 552066 545129 541000 538000 400000 Perusopetus 2002-12 kehitys -9,7% 300000 200000 100000 147521 152328 156536 157975 161434 169323 170000 172500 173700 124644 121816 120531 118111 117260 115253 114240 112088 111 778 110000 108500 Lukiokoulutus -13,4% Ammatillinen peruskoulutus +17,7% 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Opetushallitus
Perusopetusikäisten määrä kääntyy kasvuun, joka tosin jakautuu epätasaisesti: Ennuste peruskouluikäisten määrän kehityksestä (%) maakunnittain 2008-2025 (lähde:tilastokeskus ja OPH)
Johtaminen
Kyselytutkimus opetus- ja sivistysjohtajille, rehtoreille ja opettajille 2012 Opetushallitus Opetustoimen, koulujen ja oppilaitosten johtamistyön haasteet
Vähenevistä resursseista puhutaan eniten, tärkeitä haasteita monta Mitä haasteita näet opetustoimen / koulujen ja oppilaitoksen johtamisessa lähitulevaisuudessa? Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. (n=1206)
Heterogeeniset oppilasryhmät ja pätevä henkilöstö korostunevat tulevaisuudessa Mitä haasteita näet opetustoimen / koulujen ja oppilaitoksen johtamisessa lähitulevaisuudessa? Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaakaakseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. 7.6.2013
Lähitulevaisuuden johtamisen merkittävimmät haasteet Oppimisen ympäristöjen pedagogisuus, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys Johtamisen kehittäminen jaetun johtajuuden suuntaan Johtajan työnkuvan laajuus ja selkeys Haastavan oppiaineksen tuomat vaatimukset Koulun ja oppilaitoksen työyhteisön sisäinen yhteistyö sekä hyvinvointi
Pedagoginen ja henkilöstön johtaminen johtajan keskeiset tehtävät Mitkä ovat keskeiset tehtävät koulun tai oppilaitoksen johtajan toimessa? Kuvion palkit kertovat, kuinka monta kertaa kukin asia on mainittu aineistossa (n=270)
Johtajan keskeiset tehtävät PEDAGOGINEN JOHTAMINEN: oppilaan oppimisen varmistaminen ammattitaitoisella opetus- ja koulutustilanteiden johtamisella HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN: henkilöstön työnteon tukeminen mm. henkilöstön hyvinvoinnista ja motivaatiosta huolehtimalla TALOUSHALLINTO: talousosaaminen, talousvastuu, talouden suunnittelu ja seuranta SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ: verkostojen luominen ja ylläpito, verkostojen järkevä hyödyntäminen, tiedonkulku sidosryhmiin, yhteistyö kotien kanssa
Johtajan keskeiset tehtävät RESURSSEISTA HUOLEHTIMINEN: resurssien varmistaminen, tuloksellisen käytön suunnittelu, oikeudenmukainen kohdentaminen ARJEN KOHTAAMINEN: Arjen rutiinien sujuvuudesta vastaaminen niin normaaliolosuhteissa kuin poikkeustilanteissakin OPPILAIDEN HYVINVOINTI: Oppilashuoltotyöstä ja oppilaiden turvallisuudesta huolehtiminen KOULUN ILMAPIIRI: oppimiselle ja yhteisöllisyydelle suotuisan ilmapiirin ylläpito
Opetushallitus johtajuuden kehittäjänä Huippujohtajakoulutuksen ja strategisen johtamiskoulutuksen rahoittaminen Rehtorin työn työryhmän työskentely käynnissä, tulevan raportin keskeiset teemat: - pätevyysvaatimukset - koulutuspolut - rehtorin työnkuva - johtamisjärjestelmät Johtamisen Foorumi Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma
Opetussuunnitelmatyö
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops
Perusteiden uudistamiselle asetettu tavoite Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä.
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman tavoitteet Linjata valtakunnalliset painopistealueet Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa Pohdinnan tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Nostaa koulutuksen asiat keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelman tavoitteet Edistää kaikkien alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksen suuntaamisessa ja toteutuksessa Sopia keskeisistä kehittämiskohteista huomioiden resurssit ja eri rahoituslähteet Hakea valtionavustusrahoitusta koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelman toimeenpanoon valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet huomioiden Tuottaa seurantatietoa koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta ja toteutumisesta sekä alueellisella että koulutuksen järjestäjän tasolla
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Koulutukse n ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2016-2021 Maailman osaavin kansa 2020 suunnittelu > toiminta > seuranta ja arviointi> parantaminen Ammatillista koulutusta koskevat koulutuspoliittiset linjaukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Työelämän tarpeet Läpäisyn parantamine n Syrjäytymis en ehkäisy Laadukas opiskelija- ja työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen Koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Alueen sivistys- ja elinkeinostrategiat Alueen työvoima-, koulutus - ja osaamistarpeet Alueelliset toimijat Työelämä n tarpeet Läpäisyn parantamine n Syrjäytymise n ehkäisy Koulutuksen järjestäjän käytössä olevat suunnittelun, toiminnan toteuttamise n ja arvioinnin työkalut Normit (lait, asetukset, tutkintojen perusteet). Ohjeet ja suositukset (laatustrategia, laadunhallintasuositukset, toimintaohjeet). Rahoitus. Työvoima- ja osaamistarpeet. Väestöpohja. Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma
Seuraavat askeleet Ammatillisen kesun seminaaripäivä elokuussa Yhteistyö AVI:en kanssa alueellisesti Huippujohtajaohjelman käynnistyminen Opetushallituksen Hyvät käytänteet sivustolle mahdollisuus työkalun kirjaamiseen ja osaamisen jakamiseen muiden kanssa Yhteinen valtuustoilta lokakuussa videon välityksellä Näkyvyys koulutuskentällä ja mediassa koulutusasioista keskusteltaessa
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Vaikka elämme taloudellisesti haastavia aikoja, niin koulutukseen on edelleen panostettava Koulutuksen kehittämistä on jatkettava Tavoiteltava uudenlaista pedagogista ajattelua, uudenlaisia toimintatapoja Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa muutokseen, yhteistyötä ja sitoutumista
Kiitoksia!