Esimies vuorovaikutussuhteiden johtajana Systeeminen organisaationäkemys Vanhustyön johtamisvalmennus Hellevi Kojo

Samankaltaiset tiedostot
Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

MONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset kesäkuuta 2009 Humap Oy,

Muutoksessa elämisen taidot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen Humap Oy, sivu 1

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

TERVETULOA! yhteistä elämää

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

UUDISTUVA TYÖ Futurex-seminaari Tulevaisuuden tapa toimia ja rakentaa huippuyhteisöjä Humap Oy,

VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach?

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement

Työkaarityökalulla tuloksia

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

VUOROVAIKUTUSHARJOITUS

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Musiikki oppimisympäristönä

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tiimistä huipputiimiksi

Muutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

parasta aikaa päiväkodissa

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

OPPIMAAN OPPIMINEN AJATTELU

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Toimiva työyhteisö DEMO

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Miten KAIKU-kehittäjä voisi olla (vielä) parempi strateginen kumppani johdolle. Virpi Einola-Pekkinen

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

KOULUTUS 20 OP ID VALMENTAJA UUDEN AJAN MONIKERROKSISEEN VALMENTAJUUTEEN

Ihmisenä verkostoissa

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Yleisten osien valmistelu

Sisällys. Liikkeelle... Perinteinen ja positiivinen psykologia... Hyvän mielen taidot... Hyvä mieli jokamiestaidoksi...

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Transkriptio:

Esimies vuorovaikutussuhteiden johtajana Systeeminen organisaationäkemys Vanhustyön johtamisvalmennus 6.9.2012 Hellevi Kojo 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

Mitä työelämässä tapahtuneet muutokset edellyttävät - johtamiselta - yhteistyösuhteilta jotta ihmisten hyvinvointi ja työn tehokkuus säilyvät? 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 2

MUUTTUNUT TYÖELÄMÄ Monet totutut ajatukset työstä ovat kääntyneet päälaelleen kun asiantuntijatyön määrä on lisääntynyt kaikkialla. Organisaatiomallit ovat vain pysyneet siitä huolimatta, että: - työn määrää ei voi mitata käytettävällä ajalla - työn laadussa ja määrässä voi olla 100-kertaisia tehokkuuseroja - työ ei tapahdu työpaikalla vaan korvien välissä ja vuorovaikutustilanteissa - työstä merkittävä osa tehdään yhteisöjen välisissä suhteissa Organisaatiossa ilmenevät haastavat tilanteet eivät näytä syntyvän useinkaan yksilöiden heikkoudesta tai kyvyttömyydestä, vaan pikemmin rakenteiden ja toimintatapojen jäykkyydestä jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa.

95% organisaation toimivuudesta riippuu prosessien, vuorovaikutuksen ja suhteiden laadusta ja vain 5% yksilön taidoista. 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 4

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Organisaatiot ja yhteisöt ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakennettuja ja siinä muuttuvia. Ihmiset rakentavat ympäröivää todellisuuttaan vuorovaikutussuhteissaan muiden kanssa. Siten toimiva työyhteisö on yhtä kuin toimivat vuorovaikutussuhteet. 6.9.2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 5

SUHDEOSAAMINEN Vuorovaikutuskulttuurin muutos: Yksilökeskeisyydestä vuorovaikutussuhteiden ja prosessien tarkasteluun Ihmisten johtamisesta keskustelujen ja vuorovaikutussuhteiden johtamiseen Tiedon siirtämisestä vastuulliseen vuoropuheluun Suhdeosaamisen kulmakivet: Systeemitietoisuus - asioiden ja ihmisten väliset kytkökset ja niiden tunnistaminen Vastuullisuus rakentavasta vuorovaikutuksesta - oman toiminnan vaikutuksen tiedostaminen Herkkyys havaita ja tunnistaa ns. kriittisiä hetkiä - jokainen hetki on mahdollisuus uuden luomiselle Valmiudet arvostavaan ja aitoon dialogiin 6.9.2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 6

Merkityksen rakentuminen vuorovaikutuksessa Wiio: Viestintä epäonnistuu aina, paitsi poikkeustapauksissa Bateson: Merkitys rakentuu kontekstissa Maturana: Merkitys rakentuu aina omien sisäisten ajattelurakenteiden kautta Gergen: Merkitys rakentuu vuorovaikutussuhteissa kielen avulla 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 7

Merkityksen rakentuminen vuorovaikutuksessa Me emme voi ymmärtää, mitä muut ymmärtävät, mutta jakamalla oman tarinamme voimme koordinoida yksilöllisiä ymmärryksiämme. -Cronen Me emme kuvaile maailmaa, jonka näemme, vaan näemme maailman, jota kuvailemme. -Jaworski 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 8

NÄKÖKULMIA VUOROVAIKUTUKSEEN Kaikessa kommunikaatiossa on aina 2 ulottuvuutta: ASIASISÄLTÖ Dialogi VUOROVAIKUTUSSUHDE 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 9

VUOROVAIKUTUKSEN PERIAATTEET Sosiaalinen todellisuus rakentuu vuorovaikutuksessa Et voi olla vaikuttamatta Viestintä on aina henkilökohtaista, subjektiivista tulkintaa - ja silti vaikutamme ja vaikutumme jatkuvasti Tulkinta toisesta on aina peili itsestä Ei ole olemassa vain yhtä totuutta Vain omaa käyttäytymistään voi muuttaa Ei voi kelata taaksepäin Vuorovaikutus on aina eettisiä valintoja Vuorovaikutusta voi oppia ja harjoitella Ei sillä ole väliä mitä sanot, vaan mitä toiset kuulevat. Bateson 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 10

VUOROVAIKUTUKSEN HAASTEITA Kun kommunikoimme ihmisten kanssa, me itse asiassa kommunikoimme ihmisistä luomiemme mielikuvien kanssa. Esimerkiksi usein käytetty lause tiedän, mitä tarkoitat ilmaisee asian hyvin. Lauseeseen sisältyy merkitys, että ymmärrän tai ajattelen samoin kuin sinä. Vaikka monesti tällä lauseella saatamme enemmänkin osoittaa kuuntelemista, empatiaa tai esimerkiksi toisen mielipiteen vahvistamista, se saattaa myös johtaa uteliaisuutemme loppumiseen ja yhteyden katkeamiseen. Ei sillä ole väliä mitä sanot, vaan mitä toiset kuulevat. Bateson 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 11

Yksittäisistä puheista ryhmän keskinäiseen ajatteluun Ajattelun ja dialogin johtaminen Vuorovaikutus: Esimies vastaan ryhmä Esimies kertoo totuuksia ja ryhmäläiset vastaavat Vuorovaikutus: Ryhmän keskinäistä ongelmanratkaisua Esimies herättää pohdintaa hyvillä kysymyksillä Esimies saa aikaan vuorovaikutusta ja ajattelua ryhmän keskuudessa 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 12

Kuinka säilyttää uteliaisuus, kysyä riittävästi eikä olettaa liikaa? sivu 13

HARJOITTELUN KENTÄT KUUNTELU KERTOMINEN KEHITYS- KESKUSTELU KYSYMINEN ESIINTYMINEN NEUVOTTELU ARGUMENTOINTI PALAVERI HAASTAVAT KESKUSTELUT 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 14

Taitavat viestijät kysyvät enemmän kysymyksiä, testaavat useammin sitä, ymmärsivätkö, ja tekevät enemmän yhteenvetoja siitä, mitä he ovat kuulleet. (Rackham) 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 15

Reflektiivisen työn merkitys ja ajankäyttö Aineksia, kokemuksia AKTIIVINEN TYÖ tehoa, uutta potkua REFLEKTIIVINEN TYÖ Reflektiivinen työ on pysähtymistä oman työn, kokemusten, menetelmien, välineiden, yhteistyön, vuorovaikutuksen yms. äärelle, niiden arvioimista ja kehittämistä yhdessä. SOSIAALINEN AIKA Reflektiivinen työ on tärkeää työtä, josta saadaan palkkaa. Muutoksissa reflektiivisen työn tarve lisääntyy. Reflektiivisen työn tekemisen kautta varsinainen työ kehittyy. Reflektiivisen työn määrä ja tila on esimiehen vastuulla. Sosiaalisen ajan käyttö lisää tutustumista ja luottamusta, mutta sen kautta ei useinkaan ylletä muutoksiin. 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 16

Tavanomainen Ymmärtämisen keskustelu syventämiseen pyrkivä vuoropuhelu Lähtökohta: Yksi oikea ratkaisu tai näkemys Tavoite: Voittaa, olla oikeassa, myydä käsitystään, taivutella tai vakuutella Monia päteviä ratkaisuja ja näkökulmia, myös omani Pyrkiä ymmärtämään toisen näkemystä hänen tilanteestaan katsellen Asenne: Evaluoiva ja kritisoiva Aidosti kiinnostunut, utelias, tiedonhaluinen ja avoin Keskustelun kohde: Mikä on väärin tässä tavassa? Mikä on tärkeää? Mikä on uutta? Mitä tästä voi oppia? Mitä voin kokeilla? 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 17

Kehittämistyön periaatteet ja lähtökohdat Merkityksellisten tilanteiden rakentaminen oikeat ihmiset oikeassa paikassa toiminnan kannalta oleelliset askeleet Epätavanomaisten keskusteluyhteyksien mahdollistaminen tutkiva ote omaan työhön mielekkään vuorovaikutuksen edistäminen Käytännön ratkaisujen löytämisestä huolehtiminen suora sitoutuminen ja omaksi ottaminen keskittyminen asioihin, joihin voidaan vaikuttaa mielekäs toiminta tilanteissa, joita ei voida muuttaa Asioiden pitäminen läpinäkyvinä ja julkisina pyrkimysten avoin ilmaiseminen kaikilla tasavertainen mahdollisuus saada ja jakaa tietoa Organisaation moniäänisyyden kuuleminen erilaisuuden ja moninaisuuden hyödyntäminen yhteistyö toiminnan kautta ei konsensuksen 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 18

ARKIYHTEISTYÖN NÄKÖKULMIA Suhteiden ja yhteistyön johtaminen on enemmän toimintatapoja kuin henkilöitä. 1. Ollaan läsnä tässä ja nyt : Toimitaan kumppaniorganisaation /ryhmän/yksilöiden sisällöillä - ei teoreettista, konsulttikeskeistä - ei tuotelähtöistä 2. Yhdessä tutkiminen: Etsitään hyviä kysymyksiä, jotka johdattavat eteenpäin. Kaikki mukaan työskentelyyn. 3. Moniäänisyys: ei ole oikeita vastauksia - ei yhtä totuutta, on monia näkökulmia. Niiden ymmärtäminen luo merkityksiä. 4. Osallistuminen: Jokainen haluaa: tulla kuulluksi, arvostusta, olla osallinen ja saada autonomiaa sovituissa kehyksissä 5. Tulevaisuusorientaatio/ratkaisukeskeisyys. Se, mitä on ollut, on ollut -> katsotaan tulevaisuuteen, etsitään uusia mahdollisia väyliä 6. Yhteiset merkitykset luovat yhteisen suunnan: Faktat ovat irrallisia ilman yhteisiä merkityksiä. Dialogissa syntyy ymmärrystä ja yhteinen suunta. Sitä henkeä ja tuntua on joskus vaikea dokumentoida 7. Arvostavuus luo energiaa ja sitoutumista: Ongelmien sijaan pyritään kiinnittämään huomiota siihen mikä toimii hyvin, onnistumisiin, mahdollisuuksiin ja osaamiseen

SUUNNAN JA ENERGIAN KYTKEMISESTÄ Management-näkökulma johtamisessa ja kehittämisessä luo työlle raamit ja rakenteet, joiden puitteissa rakennetaan ja synnytetään merkityksellistä toimintaa. Toimintaa ohjaavat merkitykset syntyvät käytännössä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, keskusteluissa (= leadership-näkökulma). Faktat ja rakenteet antavat toiminnalle suunnan, merkitykset ja mielekkyys tarvittavan energian. Management -> FAKTAPROSESSIT: Avainsanat: Arvot, laatu, tuloksellisuus, mallit, tehokkuus Suunta Leadership -> MERKITYSPROSESSIT: Avainsanat: Motivaatio, mielekkyys, sitoutuminen, suhteet Energia 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 20