OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

Transkriptio

1 OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella on oikeus iloita itsestään ja kokea, että muutkin nauttivat hänen läheisyydestään. Lapsella on mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä tuntea, että ympärillä olevat ihmiset haluavat kuulla niitä ja pitävät niitä merkityksellisinä. Lapset voivat kertoa asioista siten, kun se heille on luontaista. Usein ilmaisu ei tule huulilta, vaan on luettavissa kehosta ja ilmeistä. Osallisuus rakentuu kokemuksille siitä, että on tärkeä ja merkityksellinen omana itsenään. Lapsi saa kokea, että hänen rohkeutensa ilmaista itseään saa aikaan asioita, joista sekä hän itse, että muut hyötyvät. Lapsi saa aikuiselta palautetta, jonka mukaan kykenee hahmottamaan oman osallisuutensa rajoja. Näin lapsi kasvaa yhteisön jäseneksi ja on osallinen sen jatkuvassa muuttumisessa. Lapsi saa aikuisilta turvaa ja lohtua, mutta myös mahdollisuuksia oppia uutta ja kiinnittyä sitä kautta ympäröivään maailmaan. Lasten osallisuus on yhteistä toimintaa aikuisten kanssa, jossa kumpikin osapuoli puhuu omalla kielellään, oman persoonansa kautta. Osallisuus on lapselle joskus valintojen tekoa ja päätöksiin osallistumista, vastuun ottamista. Usein se on lasten itse keksimien ideoiden toteuttamista. Se synnyttää innostusta ja sitoutumista toimintaan, halua olla yksi muiden joukossa. Osallisuus on myös omatoimisuutta, joka mahdollistetaan sillä, että lapsi saa riittävästi aikaa harjoitella. Se on myös mahdollisuutta auttaa ja opettaa muita. Osallistuessaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen lapsi saa kokemuksia päätöksenteosta ja vaikuttamisesta. Suunnittelemisen kautta taito ennakoida ja ottaa huomioon myös toisten toiveet ja näkemykset, sekä asettua toisen asemaan kehittyy. Lapsi on myös osa kotia sekä ympäröivää yhteiskuntaa ja sen ajankohtaisia tapahtumia. Tämä osa on lapsessa myös päiväkodissa ja vaatii häntä hoitavien aikuisten huomiota. Kun lapsi kokee, että hänen elämyksensä ja kiinnostuksenkohteensa ovat myös aikuisille ja vertaisryhmälle tärkeitä, hän saa positiivisia kokemuksia samaan suuntaan katsomisesta. Hänen omastaan tulee ryhmän yhteistä kokemuspohjaa. Lasten osallisuus kasvaa ympäristössä, joissa hänen tarpeensa huomioidaan. Usein se vaatii ryhmän jakamista ja toimintojen porrastamista sekä erilaisia joustoja. Tiukoista rutiineista luopuminen antaa tilaa uusille mahdollisuuksille. Lapsella on oikeus olla osana ryhmää, joka muuttuu ja kehittyy sen mukaan, mitä sen jäsenet tarvitsevat. Lapsella on oikeus olla sellaisten aikuisten kasvatettavana, jotka kunnioittavat ja kuuntelevat häntä ja jaksavat kiinnostua lapsen maailmasta yhä uudelleen.

2 98 % ryhmistä aikuinen pysähtyy kuuntelemaan aina tai usein, kun lapsi haluaa jutella hänelle tärkeistä asioista. 97 % ryhmistä lapset näyttävät aina tai usein oma-aloitteisesti aikuiselle, mitä ovat löytäneet, keksineet ja tutkineet. dia 3 Lapsen kuuleminen Ei koskaan - Harvoin Joskus Usein - Aina 71,91 % 59,91 % 24,67 % 37,11 % 3,34 % 2,89 % Aikuinen tukee ja auttaa lapsia toimimaan heidän ideoidensa pohjalta Aikuinen muuttaa suunniteltua toimintaa lasten kiinnostuksen suuntautumisen mukaan dia 5 Aikuinen lasten kiinnostuksenkohteiden huomioijana dia 7 Autenttinen lainaus 35 % ryhmistä lapset saavat joskus suunnitella ja toteuttaa toimintaa ryhmätovereilleen. 57 % ryhmistä lasten ehdotukset muuttavat joskus ryhmälle suunniteltua toimintaa. dia 9 Lasten mahdollisuudet toiminnan tekemisessä 5,20 % 23,79 % ei koskaan - harvoin joskus usein - aina 16,08 % 31,08 % 44,89 % 71,00 % 39,03 % 53,38 % 15,54 % alle 3-vuotiaat 3-5-vuotiaat eskarit dia 11 Lasten osallistumismahdollisuudet toiminnan suunnitteluun

3 dia 12 Autenttinen lainaus 74 % ryhmistä aikuinen hankkii usein tai aina tietoa lapsen ajatuksista, mielipiteistä ja kiinnostuksen kohteista Eli HAVAINNOI 81 % aikuisista havainnoi usein tai aina lasten välistä vuorovaikutusta ja 97 % aikuisista havainnoi usein tai aina lasten mielialaa päivän mittaan dia 14 Havainnointi työkaluna dia 16 Toiminta tapahtuu pienryhmissä dia 18 Voisiko joskus Usein 58 % Aina 34 % Joskus 6 % Harvoin 2 % Omia muistiinpanoja:

4 Aikuinen olosuhteiden rakentajana 4,00 3,00 2,00 1,00 4,06 Lapset voivat tuoda omia leluja päiväkotiin 2,91 Lasten mielipiteet vaikuttavat päiväkotiin hankittaviin tavaroihin 2,05 Lapset saavat vaikuttaa ryhmätilojen kalusteiden järjestykseen dia 19 Lasten vaikutusmahdollisuudet oppimisympäristöön Aikuinen valvojana ja rajoittajana: Lasta koskevat säännöt: Oikeus omaan vuoroon Oikeus tulla kuulluksi Ketään ei jätetä yksin Oikeus ilmaista mielipide 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 dia 20 Säännöt ja niiden valvonta dia 21 Autenttinen lainaus 3,70 Aikuinen rajoittaa lasten toimintaa (esim. sääntöjen rikkominen takia) Aikuinen pedagogina ja oppimisen tukijana: Aikuista koskevat säännöt: Lasten tasa-arvosta huolehtiminen Keskittyminen lapsiin Lapsen tukeminen osallistumaan Aikuisen tehtävänä suunnitella toiminta (?) 2,80 Lapset venyttävät tai rikkovat ryhmän sääntöjä toiminnassaan myös tahallaan ei ollenkaan harvoin joskus usein aina 9,71 % 2,20 % 22,50 % 61,90 % 55,19 % 25,82 % 2,29 % Aikuinen aloittaa ja ohjaa toimintaa pedagogisista syistä sisällä: 19,28 % 0,83 % Aikuinen aloittaa ja ohjaa toimintaa pedagogisista syistä ulkona: dia 22 Aikuinen toiminnan ohjaajana dia 23 Autenttinen lainaus

5 dia 24 - Aikuinen mahdollistajana ja toiveiden toteuttajana dia 25 - Aloitteita lapsilta? dia 26 - Aikuinen dokumentoijana dia 27 - Lapsen kuulemisen esteet: Lapsimäärä 96 % ei voi päättää, ei voi vaikuttaa 1 % ei voi päättää, mutta voi vaikuttaa 1.5 % voi vaikuttaa paljon, jopa päättää 1.5 % ei este lapsen kuulemiselle Tilat 56.5 % ei voi päättää, ei voi vaikuttaa 13 % ei voi päättää, mutta voi vaikuttaa 15 % voi vaikuttaa paljon, jopa päättää 15,5 % ei este lasten kuulemiselle - 4 lasten kuulemisen estettä Kiire 19.5 % ei voi päättää, ei voi vaikuttaa 37 % ei voi päättää, mutta voi vaikuttaa 41 % voi vaikuttaa paljon, jopa päättää 2.5 % ei este kuulemiselle Aikuiskontaktien tarve 5.5 % ei voi päättää, ei voi vaikuttaa 12.5 % ei voi päättää, mutta voi vaikuttaa 56 % voi vaikuttaa paljon, jopa päättää 26 % ei este lasten kuulemiselle dia 28 - Teoriaa: Lapsen osallisuus aikuisen työn kohteena (Shier 2001): Omaksutaan ajatus (avautuminen) lasten osallisuuden lisäämisestä. Havainnointi ja tiedostaminen: missä nyt mennään. Osallisuuden kehittäminen (mahdollistaminen) ryhmässä. Lasten ja aikuisten tarpeiden ja toiveiden huomiointi käytännössä. Osallisuuteen sitoutuminen (velvoittuminen). Osallistavat menetelmät osaksi ryhmän rutiineita. dia 29 - Teoriaa: Osallisuuden tasot (Shier 2001): 1 osallisuuden taso: Havainnoin ja kuuntelen lasta. 2 taso: Varmistan, että lapsi saa ilmaista näkemyksensä ja mielipiteensä 3 taso: Otan lasten ideat ja aloitteet huomioon ryhmän toiminnassa. 4 taso: Lapset pääsevät vaikuttamaan ja päättämään ryhmän asioista. 5 taso: Lapset opettelevat kantamaan valtaa ja vastuuta päätöksistään. dia 30 - Osallisuus EI ole Lasten anarkiaa (AIKUISELLA säilyy aina vastuu lapsesta ja tilanteista!) Jokainen saa tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa (RYHMÄSSÄ toimitaan yhdessä ja otetaan kaikki huomioon!) Rutiineista luopumista (Mutta vaatii rutiinien jatkuvaa tarkastelua, arvioimista!) Samanlaisena näyttäytyvää (ryhmän rakenne - ikä, lkm, temperamentit, aikuiset jne. vaikuttavat) Samana pysyvää (Osallisuuden tavoitteita muovattava jatkuvasti lasten kehityksen ja oppimisen mukaan!)

6 dia 31 - Mitä osallisuus edellyttää aikuiselta? 1) Aikuinen olosuhteiden rakentajana 2) Aikuinen lapselta saatavan tiedon hankkijana, tallentajana ja omasta toiminnasta joustajana 3) Aikuinen lapsen kanssa toimijana 4) Aikuinen osallisuutta tukevien toimintatapojen kehittäjänä ja oman työnsä reflektoijana dia 32 - Lapsen osallisuus ja varhaiskasvattaja Lasten osallisuus tai sen puute ilmenee kaikissa päiväkodin toiminnoissa. Aikuisilta osallisuuden mahdollistaminen vaatii keskittymistä neljään osallisuuden kulmakiveen. Ensimmäiseksi olosuhteet ja ilmapiiri on luotava osallisuudelle myönteiseksi. Toisena asiana on aikuisen kiinnostus kehittää osallisuutta tukevia toimintatapoja omassa työssään. Kolmanneksi aikuiselta vaaditaan ammattitaitoa kerätä lapsesta eri tavoin tietoa, jonka avulla aikuinen pääsee sisälle lapsen maailmaan. Viimeinen osallisuuden kulmakivi on aikuisen kyky hyödyntää lapsilta saatavaa tietoa ja rakentaa siitä yhteiselle suunnittelulle, toiminnalle ja arvioinnille toimiva pohja. Näiden kulmakivien päälle rakentuu varhaiskasvatustoiminta, jossa lapsen oikeus osallisuuteen tulee todeksi. dia 33 - Vanhempien arvokkaimpia osakesalkkuja hoitamassa Omia muistiinpanoja: