HANKESUUNNITELMA. ISOK - Itäsuomalaisen osaamisen kehittäminen. Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma 2007 2013 Itä-Suomen osio, toimintalinja 2

HANKESUUNNITELMA ISOK - Itäsuomalaisen osaamisen kehittäminen Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma 2007 2013 Itä-Suomen osio, toimintalinja 2 1

Sisällys 1 HANKKEEN TAUSTAA... 3 1.1 EUROOPPALAINEN KONTEKSTI... 3 1.2 KANSALLINEN KONTEKSTI... 4 2 ISOK ITÄSUOMALAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 5 2.1 ISOK -HANKKEEN YLEISTAVOITTEET... 6 2.2 ISOK -HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI... 6 3 ISOK -HANKE / SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO... 7 3.1 TAVOITTEET... 7 3.1.1 Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti koulutusorganisaatioissa... 8 3.1.2 Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti elinkeinoelämässä... 8 3.1.3 Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti muu hankekenttä... 9 3.2 KOHDERYHMÄT JA NIITÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET... 9 3.3 HANKKEEN VAIKUTTAVUUS... 10 3.4 HANKKEEN KOORDINOINTI JA TYÖRYHMÄ... 10 3.5 TIEDOTTAMISSUUNNITELMA... 12 3.6 HANKKEEN BUDJETTI / SAO... 13 3.7 TOIMINTASUUNNITELMA... 14 3.8 TIIVISTELMÄ... 14 4 ISOK / MINNA CANTH INSTITUUTTI (KUY)... 15 4.1 RAPORTIN TAUSTA MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN... 15 4.1.1 Raportin tarkoitus ja tavoite... 16 4.1.2 Raportin toteuttaminen... 16 4.1.3 Raportin aikataulu... 17 4.2 RAPORTIN TAUSTA ITÄ-SUOMEN MAAHANMUUTTAJAYRITTÄJYYS... 18 4.2.1 Raportin tarkoitus ja tavoite... 19 4.2.2 Raportin toteuttaminen... 19 4.2.3 Raportin aikataulu... 21 4.3 BUDJETTI / KUOPION YLIOPISTO MINNA CANTH -INSTITUUTTI... 22 5 ISOK / POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO... 23 5.1 HANKKEEN TAUSTAA... 23 5.2 HANKKEEN TAVOITTEET... 23 5.3 PROJEKTIN VAIKUTUKSET... 25 5.4 AIKATAULU... 26 5.5 HANKKEEN BUDJETTI / POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO... 27 5.6 TIIVISTELMÄ... 27 2

1 Hankkeen taustaa Tammikuussa 2006 Suomessa astui voimaan uusi aikuiskoulutuslaki, joka sisälsi määräyksen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisen taustalla on sarja eurooppalaisia koulutuspoliittisia strategioita ja linjanvetoja, joihin olemme kansallisesti sitoutuneet ja jotka tukevat tämän hankkeet tavoitteita. Kansallisen tason tavoitteena on ammatillisen koulutuksen järjestelmien, instituutioiden, yritysten ja työmarkkinaosapuolten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. 1.1 Eurooppalainen konteksti Seuraavassa kuvataan lyhyesti eurooppalaiset linjaukset, jotka ovat ISOK -hankkeen taustalla. Koulutus 2010 -ohjelma ja Lissabonin strategia Koulutus 2010 -ohjelman tavoitteena on Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä annetun tehtävän mukaisesti määrittää tulevaksi kymmeneksi vuodeksi yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet, jotta mahdollistetaan kaikkien Euroopan kansalaisten osallistuminen uuteen osaamisyhteiskuntaan. Koulutus 2010 ohjelman strategisten tavoitteiden avainasioihin 1 kuuluu mm.: tunnustamismenettelyjen tehokkuuden parantaminen ja jatko-opiskelun nopeuttaminen ja asiasta vastaavien laitosten ja viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen yhteensopivuuden lisäämiseksi laadunvarmistuksessa ja akkreditoinnissa. Kööpenhaminan prosessi Kööpenhaminan prosessilla 2 on kolme päätavoitetta: parantaa ammatillisen koulutuksen laatua, lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta. Maastrichtin kommunikea Maastrichtin kommunikean tavoitteena on mm. edistää eurooppalaisten työmarkkinoiden syntymistä ja rakentaa avoin ja joustava osaamisen ja tutkintojen eurooppalainen viitekehys, jonka tarkoituksena on muodostaa silta ammatillisen sekä korkeakoulutuksen osaamiseen ja siihen liittyen luoda oppimistuloksiin perustuva viitekehys, joka mahdollistaa tutkintojen tunnustamisen ja siirtämisen ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa. Helsingin kommunikea Helsingin kommunikea linjaa tulevaa ammatillisen koulutuksen politiikkaa mm. seuraavasti: "Ammattikoulutuspolitiikan tulisi kohdistua kaikkiin väestönosiin...... ja ottaa samalla huomioon myös ne, jotka ovat koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa ja vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta erityisesti varhain koulunkäyntinsä päättäneet, heikosti koulutetut tai täysin vailla koulutusta olevat henkilöt; henkilöt, joilla on erityistarpeita; siirtolaistaustaiset henkilöt ja iäkkäät työntekijät." 3 1 http://europa.eu/scadplus/leg/fi/cha/c11086.htm 2 http://www.leonardodavinci.fi/koopenhamina/koopenhamina.html 3 Helsingin kommunikea - ammatillisen koulutuksen tehostetusta eurooppalaisesta yhteistyöstä. 2006. 3

1.2 Kansallinen konteksti Väestön ikärakenne ja talouden hidas kasvu ovat vaikeuttaneet työllisyystavoitteiden saavuttamista. Komissio on patistanut Suomea laatimaan pitkän aikavälin strategian sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamiseksi, parantamaan heikon ammattitaidon omaavien koulutusmahdollisuuksia sekä ponnisteluja työttömyysloukkujen ja matalapalkka-alojen työvoimakustannusten vähentämiseksi. 4 Henkilökohtaistamismääräys on osa opetusministeriön EU koulutusstrategian toteuttamista. Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Opetusministeriön ja työministeriön asettama valmisteluryhmä on vuoden 2006 alkupuolella koonnut ehdotuksia toimenpideohjelmaksi, jonka tavoitteena on, että "vuoteen 2008 mennessä kansalaisilla on käytettävissään koko koulutustarjonnan kattavat monipuoliset ja asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut ja että kaikissa aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on käytössä myös aikuisopiskeluun soveltuvat ohjausjärjestelyt. Kehittämistoimilla edistetään osaamisen tunnustamista ja tunnistamista, oppimisvaikeuksien voittamista ja aikuisopiskelussa aliedustettujen ryhmien entistä laajempaa osallistumista koulutukseen." 5 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (OPM) Vuosia 2003 2008 koskevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 6 lähtökohtana on varmistaa koulutuksen perusturvan toteutuminen. Tavoitteeksi suunnitelmassa aikuisväestön osalta on asetettu mm. aikuisten osaamistason kohottaminen ja ajan tasalla pitäminen ja aikuisten elämäntilanteen ja aiemmin opitun huomioon ottavien koulutusmahdollisuuksien lisääminen Henkilökohtaistaminen Opetushallitus on jakanut henkilökohtaistamisprosessin 7 kolmeen vaiheeseen: hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Hakeutumisvaiheessa koulutuksen ja/tai tutkintojen järjestäjä kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä asiakkaan aiempaa osaamista, erityistarpeita ja ohjauksen tarpeita. Asiakkaan osaaminen voidaan kartoituksen perusteella ehdottaa tunnustettavaksi, hänet voidaan ohjata soveltuvan tutkinnon tai sen osan suorittamiseen tai hänet voidaan ohjata tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Tutkinnon suorittamisvaiheessa noudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintosuoritukseksi tai sen osaksi tunnustetaan myös aikaisemmin osoitettu ja arvioijien hyväksymä osaaminen. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa valitaan opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot, oppimisympäristöt, opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. 4 The Lisbon European Council an Agenda of Economic and Social Renewal for Europe. 2000. 5 Työhallinnon julkaisu. Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. 2006. 6 www.minedu.fi 7 www.oph.fi 4

2 ISOK Itäsuomalaisen osaamisen kehittäminen ISOK -hanke on itäsuomalainen yhteistyöhanke, jota koordinoi Savon ammatti- ja aikuisopisto. Pohjois- Karjalassa hankeen toteuttajana on Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja tutkimuksesta vastaa Kuopion yliopiston Minna Canth -instituutti. ISOK -hanke on jatkoa Itä-Suomen Maahanmuuttajien Osaamisen Kehittämisen Pilotti -hankkeelle (ISMO), joka päättyy vuoden 2007 loppuun. Hanke oli vuoden mittainen. ISMO -hankkeessa tehtiin yritysten osaamiskartoituksia, koottiin ammatillisia sanastoja eri kielillä, aloitettiin kaksi tutkimusta maahanmuuttajuuteen liittyen (Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyys), kirjoitettiin tutkimusraportti "Toimivan monikulttuurisen työyhteisön tunnuspiirteiden paikantaminen", luotiin ohjauksen verkkoympäristö, joka toimii myös verkko-oppimisympäristönä, koottiin osaamisen tunnistamisen opas ohjaajille ja ammattiaineen opettajille, koulutettiin ohjaajia henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen tiimoilta ja tehtiin osaamisen tunnistamista maahanmuuttajien parissa. ISOK -hankkeen tarkoituksena on jatkaa ja syventää ISMO -hankkeessa aloitettua työtä uuden ESR - ohjelmakauden toimintalinja 3 mukaisesti, jonka "tavoitteena on kehittää itäsuomalaisen työvoiman osaamista vastaamaan työmarkkinoiden muuttuviin tarpeita ja vastata osaamis- ja työvoimatarpeiden kohtaantoongelmaan sekä valmentautua muutoksiin ja edistää ammatillista liikkuvuutta. Lisäksi tavoitteena on kehittää alueellista innovaatiojärjestelmää, koulutuksen laatua ja joustavia opintoketjuja." 8 8 Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöasiakirja 2007 5

2.1 ISOK -hankkeen yleistavoitteet Mahdollistaa maahanmuuttajien joustava liikkuminen työmarkkinoilla. Edistää itäsuomalaisten yritysten valmiuksia toimia monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja palkata maahanmuuttajia. (Perehdytysprosessit ja osaamisen näkyväksi tekeminen, vertaismentorointikoulutus, osaamiskartoitukset) Syventää yhteistyötä itäsuomalaisten yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä ja mallintaa yhteistyökäytänteitä osaksi yritysten ja oppilaitosten päivittäistoimintoja. Tutkia maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja Itä-Suomen maahanmuuttajien yritystoiminnan mahdollisuuksista. (Mm. esteiden kartoitus) Tukea aikuisten ohjaus- ja neuvontapisteiden toimintaa Itä-Suomessa tuottamalla prosessikuvauksia ja työkaluja. (Osaamisen tunnistamiseen ja laatuun liittyvät työkalut, verkkotyökalut, kuten Ohjauksen tietopankki, henkilökohtaistamisen ohjauksen prosessikuvaukset, jne.) Tukea ja tuottaa palveluita muille itäsuomalaisille maahanmuuttajia ja alhaisen koulutustason omaavia henkilöitä koskeville hankkeille. (M14, Vastaanottava Pohjois-Savo, itäsuomalaiset aikuisen ohjauspistehankkeet, Välke -hanke jne.) Perehdyttää koulutusorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstöä osaamisen tunnistamiseen. Hankkeen toimenpiteiden kautta saatu osaaminen on siirrettävissä myös muiden haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamisen tunnistamisprosessiin. 2.2 ISOK -hankkeen kokonaisbudjetti ISOK hankkeen budjetin jakoperusteena ei ole hankkeeseen osallistuvien määrä, vaan jako on tehty tavoitteisiin ja hankkeen kohderyhmään kohdistuvien toimenpiteiden perusteella. Hankkeen hallinnoijan osuus on hiukan suurempi hallinnollisten kulujen kattamista varten. Savon ammattija aikuisopisto Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Kuopion yliopisto / Minna Canth - instituutti Yhteensä Henkilöstökulut 165 000 107 700 157 000 429 700 Muut kulut 31326 27 300 24735 83 361 Yhteensä 196326 135 000 181735 513 061 6

3 ISOK -hanke / Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon ammatti- ja aikuisopisto on ollut aktiivisesti kehittämässä ja implementoimassa erilaisia AOTT - työkaluja ja henkilökohtaistamisprosessia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Savon ammatti- ja aikuisopisto on jo vuosien ajan ollut aktiivisesti mukana eurooppalaisessa kehitystyössä EVTA:n (European Vocational Training Association) kautta. SAO:n henkilöstöä on ollut mukana EVTA:n AOTT -työryhmässä kehittämässä mm. eurooppalaisia AOTT -ohjaajien ja -arvioijien profiileita ja koulutusohjelmia. Savon ammatti- ja aikuisopisto oli myös mukana Leonardo -rahoitteisessa Euroval -hankkeessa, jossa kehitettiin AOTT -laatustandardit ja indikaattorit. Tällä hetkellä Savon ammatti- ja aikuisopisto on mukana Observal - nimisessä Leonardo hankkeessa, jonka tavoitteena on perustaa Eurooppalainen AOTT -observatorio. Savon ammatti- ja aikuisopisto on kansallisen Näyttävä -hankkeen koordinaattori, jonka tavoitteena on kehittää näyttötutkintoja ja siihen liittyviä järjestelmiä. Savon ammatti- ja aikuisopisto on myös aktiivisesti omassa toiminnassaan kehittänyt AOTT -järjestelmiä käytännössä, mm. luomalla aikuispedagogisen toimintamallin sekä työstämällä hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista tukevaa koulutusmallia, jonka tavoitteena on selvittää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tavoiteammattiin/tutkintoon liittyvä aiemmin hankittu osaaminen tai sen taso, tutkinnon sisällöt ja osaamisvaatimukset ja laatia niiden perusteella henkilökohtainen työtä ja opiskelua yhdistelevä etenemissuunnitelma tutkinnon tai osatutkinnon suorittamiseksi ja tavoiteammattiin pääsemiseksi. Savon ammatti- ja aikuisopisto koordinoi vuoden 2007 loppuun mennessä päättyvää Itä-Suomen Maahanmuuttajien Osaamisen Kehittäminen pilottia (ESR), jonka tavoitteena Savon ammatti- ja aikuisopiston osalta on mm. kehittää AOTT -järjestelmää ja siihen liittyvää ohjausta erityisesti maahanmuuttajia tukevaksi. Hankkeessa on kehitetty AOTT- ohjaajan ja arvioijan prosesseja ja luotu ohjaajille ja ammattiaineiden opettajille ohjauksen tietopankki ja Opitun tunnistamisen opas. 3.1 Tavoitteet Hankkeen kansainvälisen ja kansallisen kontekstin sekä Itä-Suomen Maahanmuuttajien Osaamisen Kehittäminen -pilotin taustoja silmällä pitäen katsomme tärkeäksi kehittää henkilökohtaistamisen hakeutumisvaihetta ja erityisesti osaamisen tunnistamisprosessia siten, että se voidaan systemaattisesti ja laatuvaatimukset huomioiden toteuttaa joustavasti, tehokkaasti ja yksilön sekä yhteiskunnan resursseja säästäen niin oppilaitoksissa kuin yrityksissä. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää jo olemassa olevia sekä kehitteillä olevia eurooppalaisia työkaluja ja prosessikuvauksia, jotka muokataan kansalliseen kontekstiin sopiviksi. Tavoitteena on myös nivoa työvoimahallinnon järjestelmät ja tukitoimenpiteet sekä työnantajien ja koulutusorganisaatioiden toiminnot saumattomammin yhteen. Hankkeen aikana tutustutaan Hollannissa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja mallinnetaan Hollannin hyviä käytäntöjä soveltuvin osin hankkeessa. Hankkeen päämääränä on rakentaa kattava osaamisen tunnistamisen palvelupaletti, jonka avulla taataan laadukas osaamisen tunnistamisprosessi asiakkaille ja joka takaa jatkuvuuden tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja tutkinnon tai osatutkinnon suorittamiseen saakka. Pohjois-Savon alueella on kehitteillä useita erityisryhmiin ja maahanmuuttajiin liittyviä hankkeita, mm. Välke hanke, Vastaanottava Pohjois-Savo hanke, Kompetenssi 2 -hanke, sekä M14 Itä-Suomi aktiivisen maaaiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen 7

hanmuuttopolitiikan pilottialueeksi -makrohanke. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa näiden hankkeiden tavoitteita tukevia prosessikuvauksia ja työkaluja, mm. osaamisen tunnistamiseen, tunnistamis- ja tunnustamisprosessin laatuun, maahanmuuttajien perehdytysprosesseihin ja vertaistukipalveluihin liittyviä apuvälineitä ja asiantuntemusta. 3.1.1 Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti koulutusorganisaatioissa osaamisen tunnistamisprosessin tehostaminen maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien osaamisen tunnistamisen parantaminen maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille suunnattujen koulutuspalveluiden kehittäminen ja toteutus osaamisen tunnistamisen perehdyttämisohjelman kehittäminen ja toteutus ohjaaville opettajille ja opettajille osaamisen tunnistamisen ohjaajaprofiilin kehittäminen ja implementointi ohjauksen verkko-oppimisympäristön edelleen kehittäminen ja levittäminen ympäristökuntiin, jossa fyysistä aikuisen ohjaus-, neuvonta- ja palvelupistettä ei ole aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen laatujärjestelmän käyttöönotto ja dokumentointimallin kehittäminen ja implementointi 3.1.2 Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti elinkeinoelämässä osaamisen tunnistamisen mallin kehittäminen ja toteutus yrityksissä vertaismentorointimallin (Peer Mentoring System) kehittäminen ja käyttöönotto yrityksissä perehdytysprosessien kehittäminen yrityksissä räätälöidyt koulutuspalvelut maahanmuuttajille yritysten tarpeiden mukaan 8

3.1.3 Osaamisen tunnistamisen palvelupaletti muu hankekenttä Välke hanke: tarvittaessa jatkotoimenpiteenä Välke hankkeen asiakkaat ohjataan osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen Kompetenssi 2: aikuisen ohjauspisteen toimintojen sisällön ja prosessien kehittäminen (osaamisen tunnistaminen, ohjaus, räätälöidyt koulutuspalvelut, vertaismentorointimalli, ohjauksen tietopankki verkossa) Vastaanottava Pohjois-Savo: osaamisen tunnistaminen ja räätälöidyt koulutus- ja ohjauspalvelut maahanmuuttajien tarpeisiin M 14: vertaismentorointiohjelma, perehdytysprosessit, yritysten tarpeiden mukaiset testaus- ja koulutuspalvelut (Huom! Toteuma riippuu mainittujen hankkeiden alkamisesta) 3.2 Kohderyhmät ja niitä koskevat toimenpiteet Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevat. Kohderyhmän henkilöille tehdään osaamisprofiilin kartoitus, joka tapahtuu kolmikantaperiaatteen mukaisesti niin, että kartoitusta suorittaa koulutusorganisaation edustaja, työelämän edustaja sekä oppija itse. Hankkeen aikana on tarkoitus kehittää ammattimaista AOTT -ohjaajan ja arvioijan profiilia ja koulutusohjelmaa, jota voidaan hyödyntää koulutusorganisaatioissa, työvoimahallinnossa samoin kuin työnantajien parissa. Kunkin kohderyhmän asiakkaille luodaan henkilökohtainen osaamisprofiili ja sen perusteella ohjataan asiakas oman etenemissuunnitelman toteuttamista kohti. Ohjaaja, työelämän edustaja ja asiakas yhdessä kartoittavat tarvittavat toimenpiteet ja arvioivat kuinka kauan suunnitelman toteuttaminen vie. Eri kategorioiden asiakkaiden tarpeet huomioiden, etenemissuunnitelmat voivat olla hyvinkin eripituisia. Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena onkin kartoittaa käytännössä, kuinka paljon aikaa eri kohderyhmien asiakkaat tarvitsevat hakeutumisvaiheesta tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Tällä tavoin pystymme luomaan valmiita etenemismalleja tarvittavine toimenpiteineen ja työkaluineen, jotka tehostavat ja nopeuttavat kokonaisprosessia. Hankkeen tarkoituksena on edesauttaa luomaan koulutusorganisaatiolle riittävät valmiudet ottaa asiakkaita vastaan non-stop periaatteella. Toissijaisina kohderyhminä voidaan pitää kaikkia henkilökohtaistamisprosessiin liittyviä sidosryhmiä. Tavoitteena on kehittää ja suunnitella aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen koulutusohjelma sekä kouluttaa ammattimaisia AOTT -ohjaajia ja -arvioijia, jotka pystyvät kouluttamaan ja ohjaamaan työpaikkaohjaajia ja työvoimahallinnon viranomaisia AOTT -menettelyissä. Määrällisesti tavoitteena on kouluttaa omassa organisaatiossa vähintään yksi AOTT -ohjaaja ja yksi AOTT -arvioija kultakin toimialueelta. Kohderyhmään lukeutuu myös koulutusorganisaatioiden opetus- ja hallinnollinen henkilöstö. Hankkeen tavoitteena on muokata ja ottaa käyttöön eurooppalaiset laatustandardit ja indikaattorit osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessia koskien, mikä tarkoittaa uusien toimintatapojen ja uudenlaisten dokumentaatioperiaatteiden käyttöönottoa. Yritysten työpaikkaohjaajille ja rekrytoinnista vastaavalle henkilöstölle kehitetään vertaismentorointikoulutus, jonka tarkoituksena on edesauttaa mm. maahanmuuttajien joustavampaa ja nopeampaa sopeutumista yrityksen toimintakulttuuriin. Vertaismentorointia voidaan käyttää myös koulutusorganisaatioissa työkaluna esim. silloin kun maahanmuuttaja tulee koulutukseen, joka ei ole suunnattu yksinomaan maahanmuuttajille. 9

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät olennaisesti kehittämään "yritys-, työvoima- ja koulutuspalvelujärjestelmiä ja näitä palveluita tuottavien organisaatioiden henkilöstön osaamista ja verkostoitumista sekä neuvonnan ja ohjauksen toimintamalleja. Toimenpiteet kohdistuvat yrityslähtöisiin työssä oppimisen uusiin malleihin, uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen; oppimisen ohjauksen mallien kehittämiseen." 9 3.3 Hankkeen vaikuttavuus Hankkeella voidaan katsoa oleva laajaa seutukunnallista merkitystä. Ensimmäiseksi, hanke edesauttaa aikuiskoulutuslain henkilökohtaistamismääräyksen systemaattista käyttöönottoa ja testausta laatustandardeineen, mikä on linjassa myös eurooppalaisen koulutuksen viitekehyksen kanssa. Toiseksi, non-stop periaatteella toimivan henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen implementointi auttaa maahanmuuttajien, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ja alanvaihtajien nopeampaa uudelleensijoittumista työelämään ja edesauttaa yritysten mahdollisuuksia palkata kohderyhmien edustajia Kolmanneksi, hanke edesauttaa eri viranomaistahojen ja koulutusorganisaatioiden välistä dialogia ja luo uusia yhteistyömalleja. Neljänneksi, hanke edistää yritysten, yrittäjäjärjestöjen, eri viranomaistahojen ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä kohderyhmän osaamisen tunnistamiseksi, kehittämiseksi ja päivittämiseksi. Viidenneksi, hankkeen implementoimat laatustandardit ja siihen liittyvä dokumentaatioprosessi parantaa koulutuksen laatua. Kuudenneksi, hankkeen tulokset ja työkalut ovat sinällään siirrettävissä kansallisesti mihin tahansa koulutusorganisaatioon, joka järjestää tutkintoon tai osatutkintoon johtavaa koulutusta sekä muuta täydennyskoulutusta. 3.4 Hankkeen koordinointi ja työryhmä Hanketta koordinoi Savon ammatti- ja aikuisopisto, joka vastaa hankkeen kokonaishallinnoinnista ja toteutuksesta omalta osaltaan. Savon ammatti- ja aikuisopisto tekee läheistä yhteistyötä hankkeen muiden toimijoiden kanssa lähinnä tiedonvaihdon kautta. Savon ammatti- ja aikuisopistossa hankkeen toteuttamisesta vastaa projektipäällikkö ja hankkeen hallinnollisena vastaavana toimii koulutuspäällikkö. Hankkeen työryhmä koostuu lähinnä oppilaitoksen AOTT ammattilaisista, jotka ovat työskennelleet asian parissa kauan aikaa ja ovat toimineet AOTT prosessien kanssa eri näkökulmista. Hankkeen itäsuomalainen työryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi tai tarvittaessa useammin. Itäsuomalaisen työryhmän jäsenet ovat yleensä hankkeen aluekoordinaattoreita ja hankkeessa muuten aktiivisesti toimivia jäseniä. 9 Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöasiakirja 2007 10

Hankkeeseen liittyy ydintoimijoiden lisäksi suuri määrä muita toimijoita esim. kouluttajia ja ohjaajia, joilla on substanssiosaamista ja joita koulutetaan AOTT -arvioijiksi ja ohjaajiksi. Yritysten aktiivinen osallistuminen projektin toimintaan on oleellisen tärkeää ja tavoitteena on, että yrityksistä hankkeen työskentelyyn osallistuu henkilöstöä, jotka vastaavat perehdyttämis- ja ohjaustoimista yritysten sisällä. 11

3.5 Tiedottamissuunnitelma Hankkeen tiedottamisesta vastaa hankkeen projektipäällikkö. Tiedottaminen on yksi hankkeen ydintoimintoja ja tapahtuu eri kohderyhmille vaiheittain. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana tiedotetaan oman organisaation sisällä sekä relevanteille, aiheesta kiinnostuneille kansallisille hankkeille, jotka voivat toimia kaikupohjana hankkeen edetessä. Paikalliselle medialle tiedotetaan hankkeesta, jotta saadaan työnantajapuoli kiinnostumaan hankkeen tuomista mahdollisuuksista. Toisessa vaiheessa hankkeen edistymisestä tiedotetaan säännöllisesti oman organisaation sisällä ja paikallistasolla, esimerkiksi yrittäjille ja muille työllistäville organisaatioille. Projektipäällikkö pyrkii sopimaan tiedotustilaisuuksia tai tekemään yrityskäyntejä tarpeen mukaan. Tiedotusta tehdään myös sähköisessä muodossa. Kolmannen, eli viimeisen vaiheen tiedottaminen ulottuu valtakunnan ja Euroopan tasolle. Valtakunnallisesti Ketju hanke, Näyttävä hanke ja Aike Oy auttavat tulosten levittämisessä valtakunnallisella tasolla ja hankkeesta tullaan tiedottamaan European Vocational Associationin APL * -virtuaaliyhteisössä, jossa on jäseniä yli 15 Euroopan maasta. NVL (pohjoismainen yhteistyöverkosto, jossa on AOTT -työryhmä) on tiedottamisen kannalta varteenotettava ryhmä, jonka virtuaalifoorumin kautta hankkeesta voidaan tiedottaa pohjoismaissa, jolloin tieto kulkee Pohjoismaiseen Ministerineuvostoon saakka. Koulutusalan lehtiä pyritään saamaan kiinnostumaan ja kirjoittamaan hankkeesta. * Accreditation of Prior Learning 12

3.6 Hankkeen budjetti / SAO * Toteuttajan projektikirjanpitoon Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Yhteensä tulevat kustannukset: 1. aineet ja tarvikkeet, tstokulut 560 900 900 2360 2. Henkilöstökulut 30 000 40 000 40 000 110 000 a) Hankepäällikkö (kokoaikainen) b) Ohjaajat (osa-aikainen) 10 000 12 000 12 000 34 000 c) Ammattiopettajat (osa-aikainen) 4 000 5000 5000 14 000 c) Hankkeen hallinnointi (hankevastaava, 1 000 3 000 3 000 7 000 taloushallinto yms., osa-aik.) Henkilöstökulut yhteensä 47 500 60 000 60 000 165 000 3. matkakulut 4000 1823 1823 7646 4. vuokrat 1720 2500 2500 6 720 5. palvelujen ostot 4600 5000 5000 14600 Projektin toteuttajan kustannukset 55880 70223 70723 196326 yhteensä Projektin toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset yhteensä 55880 70223 70723 196326 * Kuntarahaosuus hankkeen kokonaisbudjetista on 6%, josta vastaavat Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja Savon ammattija aikuisopisto. Kuopion yliopisto ei kerrytä kuntarahaa tässä hankkeessa. 13

3.7 Toimintasuunnitelma Aikataulu Toimenpide Vastuuhenkilö(t) Limittäiset toiminnot Vaihe I 2008 Vaihe II 2009 Vaihe III 2010 1. Osaamisen tunnistamisen ohjausmallin edelleen kehittäminen maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille sopivaksi osaamisen tunnistamista nonstop periaatteella 2. AOTT perehdyttämisohjelman kehittäminen ohjaajille ja kouluttajille 3. Eurooppalaisten AOTT- laatustandardien käyttöönottoon liittyvän dokumentointimenetelmän kehittäminen 5. Ohjauksen tietopankin levittäminen 6. Tutustuminen Hollannin maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 1. Ensimmäinen AOTT perehdyttämisohjelman testaus kohderyhmän kanssa 2. Vertaismentorointimallin kehittäminen 3. Maahanmuuttajan perehdyttämismallien kehittäminen yritysyhteistyössä 4. Räätälöityjen koulutusmallien kehittäminen ensisijaiselle kohderyhmälle osaamiskapeikkojen paikkaamiseksi 5. Ruotsin EU-puheenjohtajuuden teemakokous: ISOK esittelyssä 6. Tutustumismatka Hollannin AOTTjärjestelmään maahanmuuttajien osalta 1. AOTT perehdyttämisohjelman liittäminen osaksi koulutusorganisaation perehdyttämissuunnitelmaa 2. Vertaismentorointimallin pilotti yrityksessä 3. Maahanmuuttajan perehdytysmallin käyttöönotto 4. Asiantuntijaseminaari 1. Hankevastaava, ohjaajat, ammattiaineen opettajat, työpaikkaohjaajat 2. Hankevastaava 3. Hankevastaava, ohjaajat, tutkintovastaavat 4. Hankevastaava, tutkintovastaavat 5. Hankevastaava ja aluekoordinaattorit 6. Viisi hanketoimijaa 1. Hankevastaava, AOTT-kouluttaja 2. Hankevastaava yhteistyössä työelämän edustajien kanssa 3. Hankevastaava yhteistyössä työelämän edustajien kanssa 4. Ammattiaineen opettajat 5. Hankekoordinaattori 6. Koko hanketyöryhmä 1. Hankevastaava, koulutuspäälliköt, rehtori 2. Hankevastaava yhdessä työelämän edustajien kanssa 3. Hankevastaava yhdessä työelämän edustajien kanssa 4. Hankevastaava Tiedotus: hankekuvaus ja esittely valtakunnalliselle KETJU hankkeelle virtuaalifoorumissa, oman organisaation sisäinen tiedotus (tiedotustilaisuudet ja virtuaalifoorumi), tiedotustilaisuus paikallislehdille ja hankkeesta tiedottaminen Hollannissa tutustumiskäynnin yhteydessä Ohjauksen tietopankin päivittäminen Tiedotus: säännöllisiä tiedotustilaisuuksia hankkeen edetessä omassa organisaatiossa, paikallistason yritykset ja muut organisaatiot Ohjauksen tietopankin päivittäminen Hankkeesta tiedottaminen Ruotsissa Tiedotus: hankkeen tulosten käsikirjan levittäminen AIKE Oy:n kautta kansallisesti AIKEn nettisivujen kautta, tiedottaminen European Vocational Training Associationin virtuaalifoorumissa jäsenvaltioille, NVL;n virtuaalifoorumin kautta, Opettaja lehti tms. medioille Ohjauksen tietopankin päivittäminen 3.8 Tiivistelmä Hankkeen päätavoitteet ja tuotteet: 1. Henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheen systematisointi ja laatuvaatimukset täyttävä implementointi. 2. AOTT perehdytysmallin kehittäminen ja toteutus ohjaajille ja opettajille. 3. Vertaismentoroinnin ja perehdytysmallien kehittäminen yrityksille ja koulutusorganisaatioille. 4. Räätälöityjen koulutusmallien kehittäminen maahanmuuttajille yritysten tarpeiden mukaan. 5. Laatustandardien ja -indikaattoreiden implementointi ja henkilökohtaistamisprosessin dokumentointiprosessin kehittäminen ja implementointi. 6. Ohjauksen tietopankin (verkossa) edelleen kehittäminen, päivittäminen ja levittäminen. 14

4 ISOK / Sosiaalityön- ja sosiaalipedagogiikan laitos (KUY) Kuopion yliopiston Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen tavoitteena on saada valmiiksi kaksi tutkimus- ja kehittämisraporttia. Toinen raporteista käsittelee maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta (Eine Pakarinen) ja toinen Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyyttä (Jaana Okulov). 4.1 Raportin tausta maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus Tämä raportti kiinnittyy ISMO -hankkeen tutkimusosaan (Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen pilottihanke). Myös Suomeen suuntautuva muuttoliike on osa maailmanlaajuista prosessia, koska muuttovirrat ovat globalisoituneet. Muuttoliike on myös monimuotoistunut ja politisoitunut. (Pehkonen 2006.) Suomalaisessa yhteiskunnassa työllä on suuri merkitys. Palkkatyösidonnaisissa yhteiskunnissa työmarkkinoilla jaetaan muutakin kuin fyysistä pääomaa, kuten sosiaalista statusta, luottamusta ja mahdollisuuksia täysivaltaiseen osallistumiseen (Forsander 2001). Työ tai opiskelu auttaa maahanmuuttajia sitoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman (2006) linjauksissa pyritäänkin edistämään työperäistä maahanmuuttoa, harjoittamalla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä politiikkaa, jolla tehdään aikaisempaa tunnetummaksi Suomen vetovoimatekijöitä sekä näihin sisältyen mahdollisuuksia tehdä työtä, harjoittaa elinkeinoa ja opiskella Suomessa. Ulkomaisen työvoiman maahantulon toivotaan auttavan Suomea työvoimapulassa. Tosin Suomessa jo nyt asuvat maahanmuuttajat ovat jo olemassa oleva työvoimaresurssi. Työvoimatoimistojen palvelujen käyttäjinä maahanmuuttajia on kasvavassa määrin, ja työtä hakevalle maahanmuuttajalle työvoimatoimistojen asiakkuus ja sen tarjoamat palvelut ovat keskeinen yhteiskunnan peruspalvelu (Maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen työvoimatoimistoissa 2003). Työikäisistä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolella ja työvoimaan kuuluvistakin selvästi kantaväestöä suurempi osuus on työttöminä. Tämä on tekijä, mikä vähentää maahanmuuton edullisen ikärakenteen positiivista vaikutusta työvoiman tarjontaan. Vuonna 2006 ulkomaalaisia työnhakijoita oli 28 600, joista työttömiä oli 14 000. Työvoimakoulutuksen aloitti 15 100 ulkomaalaista. Kansalaisuuden mukaan suurimman työnhakijoiden ryhmän muodostivat venäläiset, 9097 henkilöä, joista työttömänä oli 4449 henkilöä. (Työministeriö 2007b.) Näistä syistä haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamisen tunnistaminen on perusteltua. Tässä raportissa selvitetään työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden kokemia haasteita maahanmuuttaja-asiakkuuksissa vuorovaikutuksellisessa ohjaustilanteessa ja kehitetään ohjaustyötä edelleen. Hyvinvointipalvelujärjestelmän osa-alueista työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijät ovat maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa keskeisiä henkilöitä, ja siksi heidät on valittu tämän tutkimuksen kohderyhmäksi maahanmuuttajien kanssa. Nyt on tärkeää selvittää mitä kehittämistarpeita maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa on, sillä yhteiskunnan muutosvauhti heijastuu myös neuvonta- ja ohjaustyöhön sen kaikissa muodoissa ja pakottaa työn sisältöjen uudelleen määrittelyyn sekä työnjaon selkiyttämiseen ohjausta antavien instituutioiden kesken. (Maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen työvoimatoimistossa 2003.) Myös suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen monimuotoistuminen luo tarvetta kehittää kulttuurien välisiä toimintavalmiuksia julkisilla sektoreilla. Näiden valmiuksien kehittyminen vaatii uusien taitojen ja uuden tiedon omaksumista sekä muutoksia lakeihin, toimintaohjeisiin ja virkailijoiden työskentelytapoihin. (Hammar-Suutari 2005.) 15

4.1.1 Raportin tarkoitus ja tavoite Tämän raportin ensisijaisena tehtävänä on tuottaa uutta tietoa maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksesta. Maahanmuuttaja on hankkinut kotimaassaan osaamista, koulutusta tai ammatillisen taustan, mutta jota ei välttämättä osata hyödyntää Suomessa. Myöskään maahanmuuttajan käsitykset suomalaisista ammattitaitovaatimuksista suhteessa omaan osaamiseen eivät aina ole realistiset. Lisäksi maahanmuuttajan ei aina ole helppo kertoa omasta ammattitaidostaan, jos hän ei tunne suomalaisia olosuhteita eikä ammattikieli ole hallussa. (Nieminen & Kemppi 2005.) Osaamisen tunnistaminen on ohjaus- ja vuorovaikutustilanne, jossa työntekijä ja maahanmuuttaja edustavat eri kulttuureja. Heillä on erilaiset arvot ja elämäntavat eikä heillä ole yhteistä kieltä. Kaikki nämä seikat aiheuttavat ohjaukseen ja vuorovaikutustilanteeseen omat haasteensa. Tässä raportissa selvitän työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden ja maahanmuuttajien väliseen vuorovaikutukseen liittyviä haasteita. Paikannan, millaisena työntekijät kokevat oman asiantuntijuutensa ja millaisia kokemuksia asiakkaana olevilla maahanmuuttajilla on saamastaan ohjauksesta. Raportin myötä on tarkoitus selvittää myös työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden työskentelyyn sekä maahanmuuttajapalveluihin liittyviä kehittämiskohteita. Saatujen tutkimustulosten perusteella on mahdollista kehittää maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisprosessia ja maahanmuuttajapalveluja. Tämän tutkimuksen yksilöidyt tutkimuskysymykset ovat: Millaisia haasteita työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijät kokevat tunnistaessaan maahanmuuttajien osaamista? Millaisia kokemuksia maahanmuuttajilla on saamastaan ohjauksesta? Mitä kehittämistarpeita maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa on? Kuvio 1. Tutkimusasetelma. 4.1.2 Raportin toteuttaminen Tässä raportissa katse kohdistuu maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausprosessiin työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden sekä maahanmuuttajien välisessä ohjaustilanteessa. Tähän tutkimukseen liittyen on tehty ISMO -hankkeen (Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen pilottihanke) aikana alustavia teemahaastatteluja (N=24) Itä-Suomen alueella työvoimahallinnon ja ai- 16

kuiskoulutuksen työntekijöille, jotka työssään joutuvat ohjaustilanteessa selvittämään maahanmuuttajien osaamista. Teemahaastattelujen teemoina ovat olleet maahanmuuttajien ohjaus, vuorovaikutus ja osaamisen tunnistaminen. Tässä raportissa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistoja, koska tarkoituksena on hyödyntää aineisto- ja menetelmätriangulaatiota ja näin parantaa tutkimuksen luotettavuutta. Kvantitatiivisen aineisto kerätään nettikyselylomakkeella (koko Suomi) ja kvalitatiivinen aineiston kerätään teemahaastatteluilla (Itä-Suomi). Lisäksi työvoimahallinnon työntekijöiden ja aikuiskoulutusta antavien opettajien ohjaustilanteessa kirjaamat dokumentit (kotoutumissuunnitelma, henkilökohtaistamissuunnitelma, hops (henkilökohtainen opintosuunnitelma) ja hoiks (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) ovat aineistona (Itä-Suomi). Raportin kvantitatiivinen aineisto kerätään koko Suomen alueelta eri kaupunkien työvoimatoimistojen työntekijöiltä sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajilta puolistrukturoidulla nettikyselylomakkeella. Tutkimuksessa kvantitatiivisen aineiston keräysmenetelmäksi olen valittu puolistrukturoidun nettikyselylomakkeen, koska tarkoitus on saada valtakunnallisesti laaja tutkimusaineisto ja nettikyselymenetelmä ovat tehokas. Tutkimukseen valitaan kaupungit, joissa asuu vähintään 500 ulkomaalaista. Nettikyselylomakkeella selvitän työntekijöiden kohtaamia haasteita maahanmuuttajien ohjaustilanteessa. Raportin kvalitatiivinen aineisto kerätään Itä-Suomen alueelta (Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli) maahanmuuttajien kanssa tekemissä olevilta työvoimahallinnon työntekijöiltä sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten opettajilta yksilö- ja ryhmähaastatteluilla teemahaastattelun periaatteella sekä haastattelemalla maahanmuuttajia puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Maahanmuuttajien haastatteluissa käytän tarvittaessa apuna tulkkia. Työvoimahallinnon työntekijöiltä sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten opettajilta kysyn, mitä haasteita he ovat kokeneet vuorovaikutuksellisessa ohjaustilanteessa maahanmuuttajien kanssa maahanmuuttajien osaamista selvitettäessä. Maahanmuuttajilta kerään tietoa siitä, mitä mieltä he ovat saamastaan ohjauksesta sekä työn kehittämistarpeista. 4.1.3 Raportin aikataulu Tämä tutkimus alkoi osana ISMO -hanketta (Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilottihanke), joka alkoi helmikuussa 2007. Tähän mennessä olen tutkimuksessa perehtynyt tutkimuksen aiheeseen, olen tehnyt kirjallisuushakuja, olen suunnitellut nettikyselylomaketta ja olen tehty alustavia teemahaastatteluja Itä-Suomen alueella työvoimahallinnon työntekijöille ja aikuiskoulutusta antaville opettajille ammatti- ja aikuiskoulutus oppilaitoksissa ja yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa (N=24). Jatkossa tutkimuksen aikataulu on seuraava: Tammikuu - Huhtikuu 2008 Toukokuu - Elokuu 2008 Lokakuu - Joulukuu 2008 Valtakunnallisen nettikyselyn tekeminen Tutkimukseen liittyvien työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden kirjaamien dokumenttien kerääminen Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Nettikyselyn vastauksiin tutustuminen ja luokittelu Dokumentteihin tutustuminen ja luokittelu Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Nettikyselyn vastausten lisäkäsittely ja analysointia Dokumenttien analysointia Teemahaastattelujen tekeminen työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöille 17

Tammikuu - Huhtikuu 2009 Toukokuu - Elokuu 2009 Syyskuu - Joulukuu 2009 Tammikuu - Huhtikuu 2010 Toukokuu - Elokuu 2010 Syyskuu - Joulukuu 2010 Maahanmuuttajien haastattelujen tekeminen Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Nettikyselyvastausten analysointia Dokumenttien analysointia Työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden teemahaastattelujen vastauksiin tutustuminen ja luokittelu Maahanmuuttajien haastattelujen vastauksiin tutustuminen ja luokittelu Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden teemahaastattelujen vastauksien lisäkäsittely ja analysointi Maahanmuuttajien haastattelujen vastauksien lisäkäsittely ja analysointi Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Työvoimahallinnon ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden teemahaastattelujen vastauksien lisäkäsittely ja analysointi Maahanmuuttajien haastattelujen vastauksien lisäkäsittely ja analysointi Tutkimuksen teoriaosuuden kirjoittamista Johtopäätösten tekemistä Tarvittaessa lisäaineiston keräämistä Tutkimuksen kirjoittamista Tutkimuksen kirjoittamista Tutkimuksen kirjoittamista Tutkimusraportti valmiina 4.2 Raportin tausta Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyys Maahanmuuttajien yrittäjyys on muotoutumassa merkittäväksi kysymykseksi maailmanlaajuisesti ja vaikuttaa sitä kautta myös Suomeen. Euroopan unionin yrittäjyyspolitiikkaa linjaavassa raportissa (2003) todetaan, että maahanmuuttajayrittäjyyden edistäminen on yksi keskeinen tavoite Euroopassa. Kiinnostus maahanmuuttajien yrittäjätoimintaa kohtaan on kuitenkin Suomessa herännyt vasta 1990-luvun aikana. Maahanmuuttajien suhteellisen pieni määrä maassamme on aiheuttanut sen, ettei maahanmuuttajien harjoittama yritystoiminta ole ollut kovin laajaa tai kansantaloudellisesti merkittävää. Toisaalta maahanmuuttajien lukumäärän kasvua on seurannut myös maahanmuuttajien omistamien yritysten lukumäärän kasvu. Kun koko maassamme arvioitiin vuonna 1999 olevan noin 2 500 maahanmuuttajan omistamaa yritystä (Joronen 2002), oli sama luku vuonna 2004 jo noin 5 000 yritystä (Suomen yrittäjät 2004). Maahanmuuttajayritysten on arvioitu olevan kasvava osa Suomen taloutta, ja myös hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa, parantamaan maahanmuuttajien yritystoiminnan edellytyksiä sekä houkuttelemaan ulkomaisia elinkeinonharjoittajia Suomeen. Maahanmuuttopolitiikan ja työperustaisen maahanmuuton edistäminen ovat yhteydessä työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutoksiin ja Suomessa odotettavissa olevaan demografisista syistä johtuvaan työvoimapulaan sekä kansallisen osaamispohjan vahvistamiseen. Toistaiseksi maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten yrittäjyyttä on Suomessa tutkittu aika niukasti. 1990-luvun lopulla Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa laadittiin maahanmuuttajayrittäjyyteen liittyen ensimmäiset haastattelututkimukset (Hyrsky & Ali 1996) ja opinnäytetyöt 18

(Hyrsky 1998). Samoihin aikoihin arvioitiin maahanmuuttajien osuustoimintaa koulutusprojektin yhteydessä (Ekholm 1999, Salmenkangas 1999). Lith (2006a & 2006b) on tuottanut tilastoja maahanmuuttajayrittäjyydestä ja tutkinut muun muassa ravitsemusalan maahanmuuttajayrittäjiä. Lähdesmäki ja Savela (2006) ovat arvioineet Oulussa järjestetyn uudentyyppisen maahanmuuttajayrittäjyyskoulutushankkeen. Katila (2005) on puolestaan tutkinut kiinalaisia ravintola-alanyrityksiä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Wahlbeck (2004 & 2005) on selvittänyt turkkilaisten yritystoimintaa Suomessa. Myös KTM ja TM (2000) ovat keränneet työryhmissään perustietoa maahanmuuttajayrittäjyydestä. Laaja-alaisinta tutkimusta on tehty Helsingin kaupungin tietokeskuksessa, missä tutkija Joronen on tutkinut maahanmuuttajayritysten menestymisen taustaa (Joronen & Ali 2000, Joronen 2000 & 2002a), maahanmuuttajayrittäjyyden merkitystä Helsingin ja Suomen taloushistoriassa (Joronen, Pajarinen & Ylä-Anttila 2000), maahanmuuttajien yrittäjyyden laajuutta ja toimialarakennetta, yrittäjien palvelutarvetta (Joronen, Salmenkangas & Ali 2000), maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuutta (Joronen 2003 & 2005b) sekä maahanmuuttajanaisten yritystoimintaa (2006b). Toistaiseksi maahanmuuttajayrittäjyyttä koskevat tutkimukset ovat keskittyneet Etelä-Suomen talousalueelle, jonne Suomen maahanmuuttajayrittäjyys on historiallisestikin keskittynyt. Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyyttä koskeva ensimmäinen tutkimus on Okulov:in (2007) tekemä opinnäytetyö, jossa käsiteltiin Itä- Suomen maahanmuuttajayrittäjyyden mahdollisuuksia ja esteitä. 4.2.1 Raportin tarkoitus ja tavoite Tämän raportin tarkoituksena on selvittää maahanmuuttajayrittäjyyden mahdollisuuksia ja esteitä Suomessa, tarkentaen tutkimuskenttä Itä-Suomeen. Tarkoituksena ei ole pelkästään kuvata maahanmuuttajayrittäjyyttä ilmiönä vaan ensisijaisesti selvittää mitkä seikat lisäisivät yrittäjyyden houkuttavuutta maahanmuuttajien keskuudessa ja millaisia haasteita ja kehitysmahdollisuuksia tämä tarjoaa Itä-Suomelle ja kuinka Itä-Suomi eroaa toimintaympäristönä Etelä-Suomesta. Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät mahdollisuudet ja esteet? 2) Millaista on Itä-Suomen maahanmuuttajayritysten toiminta? 3) Millaisia verkostoja Itä-Suomen venäläistaustaisilla yrittäjillä on käytössään? Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä ilmiönä sen muotojen ja laajuuden suhteen sekä maahanmuuttajayrittäjyyttä Suomessa historiallisena läpileikkauksena että tämän hetken tilannekuvauksena pureutuen tarkemmin Itä-Suomen tilanteeseen. Tutkimuksen peruskysymyksiä lähestytään emansipatorisen intressin mukaisesti: voisivatko asiat olla toisin kuin ne nykyisellään ovat? Eli, jos Suomen/Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyys on minimaalista tai yritykset eivät menesty, missä on vika? Saavatko maahanmuuttajat tietoa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa, kuten neuvontapalveluista, rahoitusmahdollisuuksista ja verotuksesta. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää lisätessä Suomen/Itä-Suomen houkuttavuutta maahanmuuttajayrittäjien toimintaympäristönä. 4.2.2 Raportin toteuttaminen Koska raportin tarkoituksena on saada mahdollisimman kattava kuva Suomen ja Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyydestä, jaetaan tutkimuksen toteuttaminen ja tiedonkeruu kolmeen vaiheeseen: rekisteritietoihin tutustuminen, kysely ja haastattelu. Ensimmäisessä vaiheessa tutustutaan saatavilla olevaan rekisteritietoon (Tilastokeskus, Patentti- ja rekisterikeskus), jonka pohjalta luodaan Suomen maahanmuuttajayrittäjyyttä kuvaava kattava tilastoaineisto. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa maahanmuuttajien toimintatavoista ja kohtaamista ongelmista 19

yritystoiminnassa. Näitä tietoja kerätään aluksi koko Suomen maahanmuuttajayrittäjille osoitetulla kyselyllä, josta saatavia keskeisimpiä tuloksia syvennetään myöhemmin haastattelulla. Haastattelu toteutetaan puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston hankkimiseksi kyselylomakkeet lähetetään kaikille Suomen maahanmuuttajayrittäjille ja haastatteluihin valitaan 60-100 maahanmuuttajayrittäjää. Koska raportin tarkoituksena on saada tietoa Itä-Suomen maahanmuuttajayrittäjyyden mahdollisuuksista ja esteistä sekä kehittämistarpeista, verrataan itäsuomalaisten maahanmuuttajayrittäjien vastauksia muiden alueiden maahanmuuttajayrittäjien vastauksiin. 20

4.2.3 Raportin aikataulu Tammi-huhtikuu2008 Touko-heinäkuu 2008 Elo-joulukuu 2008 Tammi-helmikuu 2009 Maalis-elokuu 2009 Syys-joulukuu 2009 Tammi-lokakuu 2010 Marras-joulukuu 2010 tutkimusongelman- ja menetelmien tarkennus tutustuminen tutkimusaihetta sivuavaan kirjallisuuteen tilastollisen aineiston kerääminen tilastollisen aineiston analysointi kyselylomakkeen suunnitteleminen ja testaaminen Kyselylomakkeen lähettäminen vastausten analysointi Kyselylomakkeen tutkimustulosten pohjalta teemahaastattelurungon suunnittelu Teemahaastattelujen suorittaminen Haastattelujen purkaminen ja analysointi Tutkimusraportin kirjoittaminen Tutkimusraportin viimeistely ja julkaiseminen 21

4.3 Budjetti / Kuopion yliopisto Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos * ISOK - BUDJETTI / KUY 2008-2010 Henkilöstökulut 2008 2009 2010 Yhteensä Tutkija1 25500 26 500 26 500 78500 Tutkija2 25500 26 500 26 500 78500 Henkilöstökulut yhteensä 51000 53000 53000 157000 Muut kulut Aineet, tarvikkeet 600 600 680 1880 Kannettavat, puhelimet, esitemateriaali ym. Matkakulut 1237 1237 1237 3711 Tutkimuspäällikön+tutkijoiden matkat Vuokrat 4235 4904 4905 14044 Tutk.päällikön, tutkijoiden+hallinnon vuokrat Palvelujen ostot 1500 1750 1850 5100 Asiantuntija ym.palvelut Muut kulut yhteensä 7572 8241 8422 24735 Kokonaisbudjetti 58 572 61491 61672 181735 * Kuntarahaosuus hankkeen kokonaisbudjetista on 6%, josta vastaavat Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ja Savon ammattija aikuisopisto. Kuopion yliopisto ei kerrytä kuntarahaa tässä hankkeessa. 22

5 ISOK / Pohjois-Karjalan Aikuisopisto 5.1 Hankkeen taustaa Tavoitteena on jatkaa Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilottihankkeessa aloitettuja toimenpiteitä, kehittää ja laajentaa niitä edelleen sekä levittää tuloksia ja tuotteita. Pilottihankkeessa aloitimme yhteistyön mm. seuraavien yritysten ja työnantajien kanssa, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa jatkaa hankkeessa: Mantsinen oy Kit-Sell Kesmac Teatteriravintola Kiteen kaupunki, Valtimon kunta, Liperin kunta (maatalouslomitus) Kuntoutuskeskus Pääskynpesä Joensuun Teatteriravintola Kylpylä Bomba Hotelli Koli Yritysten huolena on osaavan työvoiman varmistaminen myös tulevaisuudessa. Maahanmuuttajien osaamista ei ole hyödynnetty riittävästi, sillä heidän on vaikea selvittää osaamistaan hakiessaan työtä. Työvoimaviranomaiset ovat myös olleet avuttomia maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa. Työllistyäkseen maahanmuuttaja on näistä syistä usein joutunut suorittamaan kotimaassaan hankitun tutkinnon lisäksi Suomessa uudestaan koko tutkinnon, koska osaamista ei ole kyetty tunnistamaan ja tunnustamaan. Pitkä työttömyys tai toimiminen palkkatuettuna usein eri ammattialalla, mihin alun perin on kouluttauduttu, on aiheuttanut monille ammattitaitoon osaamisvajeita, itsetunnon menetystä, psyykkistä ja fyysistä vajaakuntoisuutta. Nämä ryhmät on hyvä saada nopeasti takaisin työelämään. Usein kyseiset henkilöt ovat myös ajautuneet tilanteeseen, jossa he ovat aina tietyin väliajoin välityömarkkinoiden käytössä mutta siirtyminen sieltä vapaille työmarkkinoille ei ole onnistunut. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset hyödyntävät maahanmuuttajien lisäksi myös muita haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien osaamisen tunnistamista. Hanke tekee yhteistyötä oppilaitosten sekä niiden yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa, joissa hankkeen kohderyhmä on opiskelemassa tai työllistettynä. Hankkeessa kehitetään malleja kohderyhmän osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. 5.2 Hankkeen tavoitteet Projektin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työelämään kehittämällä yhteistyössä työelämän kanssa osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismalleja sekä ohjaus-, rekrytointi- ja työhön perehdyttämismenetelmiä. Lisäksi tavoitteena on selvittää erilaisten lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet silloin, kun kohderyhmän osaaminen ei vastaa tämän hetken työmarkkinoita. 23

Projektin osatavoitteet: 1. Työvoimaa tarvitsevat alat ovat alkuselvityksen (ennakko 2010, Yritysharava sekä Ismo-pilottihankkeen kokemukset) mukaan seuraavat: - metalli - maatalous - rakennusala - matkailu- ja ravitsemisala - puhdistuspalveluala - sosiaali- ja terveysala Hanke pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön työnantajien kanssa ja palvelemaan heidän työvoiman rekrytointitarpeitaan. Puretaan auki työnantajien kanssa kyseisten ammattien ydinosaamisalueet ja työnkuva mukaan lukien työntekijältä vaadittavat yliammatilliset ominaisuudet. Kartoitus pohjautuu työnantajan tärkeinä pitämiin osaamisalueisiin käytännön työssä, jolloin ne palvelevat nimenomaan työvoiman rekrytointia. Kartoituslomake laaditaan selkokieliseksi ja helpoksi täyttää sekä käännetään venäjän kielelle tai muille tarvittaville kielille. Mallit toimivat myös työhönottohaastattelun luontevana osana, kun työnhakijalle selvitetään, mitä häneltä odotetaan ja mihin hänen toivotaan sitoutuvan. Tällöin myös työnhakija ymmärtää työnkuvan ja työnantajan odotukset. Kartoitukset palvelevat myös työperusteista maahanmuuttoa. Yhteistyötä tehdään mahdollisten hankkeiden kanssa, jotka painottuvat työperusteisen maahanmuuton käytänteiden kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteet tukevat täällä jo asuvia ja tänne muuttavia maahanmuuttajia ja heitä työllistäviä yrityksiä. Hanke voi toimia tarvittaessa muiden yhteistyöhankkeiden kohderyhmien osaamiskartoitusten toteuttajana. Kokemuksia ja hyviä käytänteitä vaihdetaan myös InnoPoint -hankkeen (Innovative Labour Market Policies Brought to the Point in Brandenburg) kanssa, joka toimii Saksassa Brandenburgin alueella. Ohessa on yksi esimerkki jo tehdystä kartoituslomakkeesta (ks. liite 1). 2. Yhteistyössä suunniteltavan Aikuisten neuvonta- ja ohjauspalvelut -hankkeen kanssa järjestetään kohderyhmälle ohjausta, neuvontaa osana hakevaa toimintaa. Aikuisten neuvonta- ja ohjauspalvelut -hankkeella on tällöin käytössä yhteistyöyritysten kanssa tehdyt kartoitukset sekä niihin liittyvä infomateriaali. Hanke vuokraa oman tilan Aikuisten neuvonta- ja ohjauspalvelut projektin tiloista. Hanke päivittää aiemmissa hankkeissa luotua maahanmuuttajille suunnattua nettisivustoa. 3. Kartoituksen pohjalta kehitetään maahanmuuttajille kielenoppimiseen liittyviä erityissanastoja ja muuta aineistoa eri aloille. Hankkeessa laaditaan myös selkokielisiä perehdytysaineistoja yhteistyössä yritysten kanssa. Aineistot auttavat maahanmuuttajaa työelämään siirtymisessä ja niitä jaetaan myös työnantajille. Ohessa esimerkki pilottihankkeessa tehdystä sanastosta (liite 3). 6. Levitetään uusia malleja työnantajille, koulutusorganisaatioille sekä oppisopimuskeskukselle. 7. Yhteistyötä tehdään yhdistysten ja järjestöjen kanssa, jotta välityömarkkinoilla toimivien siirtyminen työelämään helpottuu hankkeen toimenpiteiden ansiosta. 24