Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa"

Pasi Seppälä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus

2 Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon suorittajat tarvitsevat ohjausta ja tukea Ohjauksen määrä, ohjausmuodot vaihtelevat tutkinnon suorittajasta toiseen Koulutuksen järjestäjän ja näyttötutkinnon järjestäjän sekä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan ohjaus Tutkinnon suorittajien erilaiset rahoitukset (omaehtoinen koulutus/työvoimakoulutus) Työpaikalla tai työssäoppimispaikalla tapahtuva ohjaus

3 Näyttötutkinto-opas 2012 Tutkinnon suorittajan muut erityistarpeet > Liite 5: Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt näyttötutkinnon suorittajina Tutkinnon suorittajan kieli- ja kulttuuritaustaan liittyvät erityistarpeet > Liite 6: Maahanmuuttajat näyttötutkinnon suorittajina Miksi nämä kaksi asiaa on erotettu toisistaan? > Tutkinnon suorittajan maahanmuuttajatausta ei voi olla erityisopetuksen peruste.

4 Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Miten varmistatte, että kyseinen näyttötutkinto tai sen osa on kullekin hakeutujalle soveltuva ja että hakeutuja tuntee riittävästi tutkinnon sisältöä? Miten toimitte, jos kyseinen tutkinto ei ole henkilölle soveltuva? Miten selvitätte tutkinnon suorittajan ohjauksen ja tukitoimien tarpeen? Miten otatte huomioon tutkinnon suorittajan mahdolliset kieli- ja kulttuuritaustaan liittyvät erityistarpeet? Miten otatte huomioon tutkinnon suorittajan muut erityistarpeet?

5 Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Millaisia järjestelyjä näyttötutkinnon järjestäjä tarjoaa näyttötutkinnon suorittajalle mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin erityistarpeisiin? Millaisia järjestelyjä näyttötutkinnon järjestäjä tarjoaa näyttötutkinnon suorittajan mahdollisiin muihin erityistarpeisiin? Lisäksi koulutuksen järjestäjän strategioissa ja linjauksissa tulisi näkyä miten erityisryhmät huomioidaan toiminnassa <-> ei yksittäisen tutkintovastaavan tai muun tahon päätös/ päänsärky näin varmistetaan myös tasaarvo ja yhden vertaisuus

6 Erityistä maahanmuuttajien koulutuksessa Ei omia koulutusväyliä (omaehtoinen koulutus) eikä erityisrahoitusta tutkinnon suorittamisen tueksi -> huomioitava opiskelijavalinnassa ja ohjauksessa Erottaa osaamiseen liittyvät asiat kielitaidosta Saavutettu osaaminen voi olla jotain paljon laajempaa kuin osoitettu osaaminen. Osalla maahanmuuttajilla on pitkä työkokemus toisesta maasta. Töihin mennään monessa maassa aikaisemmin kuin Suomessa. Maahanmuuttajien kohdalla painopiste ollut kotoutumiskoulutuksessa/kielikoulutuksessa. Ammatillisen osaamisen kehittäminen jäänyt taka-alalle. Pitäisikö maahanmuuttajille laatiakin kotouttamis- ja työllistymissuunnitelma. Nopeuttaisiko kotoutumista?

7 Taulukko_3 Ammatillisen koulutuksen vieraskielisten 1) opiskelijoiden määrä ja suoritettujen tutkintojen lukumäärä vuosina Vuosi Osuus opiskelijamäärästä 2012 (%) Oppilaitosmuotoinen koulutus Ammatilliset perustutkinnot - opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Uudet opiskelijat ,3 Opiskelijamäärä ,8 Suoritetut tutkinnot ,7 Ammatilliset perustutkinnot - näyttötutkintoon valmistavat perustutkinnot Uudet opiskelijat ,0 Opiskelijamäärä ,7 Suoritetut tutkinnot ,6 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Uudet opiskelijat ,7 Opiskelijamäärä ,1 Suoritetut tutkinnot ,8

8 Taulukko_3 Ammatillisen koulutuksen vieraskielisten 1) opiskelijoiden määrä ja suoritettujen tutkintojen lukumäärä vuosina Oppisopimuskoulutus Uudet opiskelijat ,2 Opiskelijamäärä ,9 Suoritetut tutkinnot ,8 Ammatillinen koulutus yhteensä Uudet opiskelijat ,3 Opiskelijamäärä ,7 Suoritetut tutkinnot ,9 1) Äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame Tilastossa ovat mukana koko tutkinnon suorittaneet ja ne opiskelijat, joiden tavoitteena on koko tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu

9 Erityistä maahanmuuttajista Koetaanko ammatillinen lisäkoulutus liian vaativaksi monien maahanmuuttajien kohdalla? Ammatillisessa koulutuksessa 75% vieraskielisistä suorittaa perustutkintoa ja alle neljännes ammattitutkintoa ja muutama prosentti erikoisammattitutkintoa. Aikuiskoulutuksen puolella ei omia valmistavia ja valmentavia välivaiheen koulutuksia. Ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien uudistaminen/yhdistäminen mm. VALMA-koulutus iso muutos tulevina vuosina Työnjako ja opintopolut eri kohderyhmille: Kuka koordinoi ja kouluttaa mitäkin ryhmää.

10 Kieli- ja kulttuuritausta ja tutkinnon suorittaminen Kulttuuritaustaan liittyvien erityistarpeiden selvittäminen haastattelemalla tutkinnon suorittajaa hakeutumisvaiheessa Työelämätuntemus Kulttuuritausta voi vaikuttaa jopa tutkinnon suorittajalle soveltuvan tutkinnon valintaan Mitä järjestelyjä voidaan tarjota tutkintotilaisuuksien aikana? Selkokieliset ohjeet Arvioijien perehdyttäminen Suullinen täydentäminen Lisäaikaa tutkinnon perusteiden niin salliessa

11 Kieli- ja kulttuuritausta ja tutkinnon suorittaminen Työpaikan tai työssäoppimispaikan soveltuvuus Mitä järjestelyjä voidaan tarjota tutkintotilaisuuksien aikana? Tutkinnon perusteissa edellytetyt asiakirjat on laadittava, ei voida korvata suullisesti Vieraan kielen tulkkien käyttäminen ei ole mahdollista tutkintotilaisuuksien aikana Näyttötutkintojen ammattitaitovaatimuksia ei voi mukauttaa

12 Muu erityisen tuen tarve Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan. Muun erityisen tuen tarpeen selvittäminen hakeutumisvaiheessa, vaatii usein moniammatillista yhteistyötä. Erityisen tuen tarpeen kirjaaminen henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan.

13 Muu erityisen tuen tarve Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lainsäädännön mukaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan erityisopiskelijoille näyttötutkintoon valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa. Jos em. suunnitelma on laadittu oikein (811/1998, 8 ), niin se kattaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen. Oph:n rahoitus-yksikkö suosittelee, että HOJKS laadittaisiin kaikille opiskelijoille.

14 TAULUKKO Ammatillisten perustutkintojen erityisopetuksen opiskelijamäärä opetusryhmän ja sukupuolen mukaan vuosina ) Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Erityisopetusryhmä Integroitu ryhmä Ei tietoa (näyttötutkinnot ja oppisopi Kaikki yhteensä Kokonaisopiskelijamäärä Erityisopiskelijoiden osuus (%) koko 11,3 8,0 9,7 12,7 8,7 10,7 1) Ei sisällä Ahvenanmaata (Ahvenanmaalla ei ole erityisopetusta) Lähde: Tilastokeskus - Vipunen-aineisto Kokonaisopiskelijamäärän lähde on Tilastokeskus - Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu

15 Erityisopiskelijoiden määrät eri tutkinnoissa ja oppisopimuskoulutuksessa Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot 20 Oppisopimuskoulutuksen osuus kaikista ammatillisen koulutuksen erityisopiskelijoista oli 1,1 %. (224 opiskelijaa)

16 Erityisen tuen tarve ja tutkinnon suorittaminen Työpaikan tai työssäoppimispaikan soveltuvuus Mitä järjestelyjä voidaan tarjota tutkintotilaisuuksien aikana? Selkokieliset ohjeet, mallit ja piirrokset Apuvälineet, esteettömyys Arvioijien perehdyttäminen Suullinen täydentäminen Lisäaikaa tutkinnon perusteiden niin salliessa Näyttötutkintojen ammattitaitovaatimuksia ei voi mukauttaa

17 Muu erityisen tuen tarve Ammatillisessa peruskoulutuksessa mukautetusti suoritettuja tutkinnon osia ei voida tunnustaa näyttötutkintoon Mukautetusti suoritettu ammatillinen perustutkinto ammatillisessa peruskoulutuksessa ei tuota jatkoopintokelpoisuutta.

Samankaltaiset tiedostot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Sisältö Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Ohjauksen tai tukitoimien