HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN

HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN TOIMINTAKERTOMUS 2010

2 SISÄLLYS Sivu 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 5 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 6 3 TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET 6 4 HALLINTO JA TILINTARKASTUS 7 5 ORGANISAATIO 8 6 LIHATUKKUTOIMINTA 10 7 KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI 10 8 VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA 11 9 KALATUKKUTOIMINTA 12 10 MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA 12 11 YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS 13 12 TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT 18 Talousarvion toteuma 31.12.2010 21

3 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS HELSINGIN KAUPUNGIN TUKKUTORIN 77. TOIMINTAVUOSI Vuoden 2010 aikana Tukkutorilla valmistauduttiin tuleviin muutoksiin. Uuden pakastamon ja vähittäiskaupan keskuksen suunnittelu jatkui läpi vuoden. Lisäksi vuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti kaupunginhallituksen ruokakulttuurin kehittämisvalintojen edistämiseen. Samanaikaisesti valmistauduttiin kauppahallien ja torien siirtymiseen osaksi Tukkutorin hallintoa ja toimintaa. Tähän liittyvä kaupunginvaltuuston päätös valmistui lokakuussa ja lopullinen siirtopäätös tehtiin joulukuussa. Vuosi 2010 jäi myös mieleen poikkeuksellisten säiden vuoksi. Sekä alku- että lopputalvesta satoi ennätysmäärä lunta, mikä aiheutti lumitöiden osalta tavanomaista järeämpiä järjestelyjä ja kustannuksia. Vastaavasti kesällä kahden kuukauden poikkeuksellinen hellejakso pisti Tukkutorin kylmäntuotannon koville. Molemmista säähaasteista selvittiin hyvin eikä niistä aiheutunut alueen toimijoille harmeja. Energian säästäminen jatkui myös vuoden 2010 teemana. Kaikkien energiankulutuslukujen perusteella saavutettiin säästöjä. Sähkön kulutus on parin viimeisen vuoden aikana pudonnut 10 GWh:sta reiluun 8,5 GWh:iin, mikä on ollut merkittävä sekä ympäristövaikutusten että taloudellisten vaikutustensa vuoksi. Pääsyynä sähkön kulutuksen laskuun ovat lihatukkuhalliin asennetut taajuusmuuntimet ja tilojen uudelleenjärjestely tässä hallissa niin, että viileätilojen määrää on voitu pienentää ja käyttötehokkuutta parantaa. Investointiohjelmassa pyrittiin parantamaan ja tehostamaan jätehuoltoa. Tukkutori rakennutti jäteaseman, minkä yhteydessä jätteiden lajittelua tehostettiin ja jätehuollon kustannukset siirtyivät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti maksettaviksi. Aseman johdosta alue siistiytyi selvästi ja mm. hajuhaitat vähenivät. Henkilöstön osalta toimintavuoden aikana panostettiin työhyvinvoinnin parantamiseen. Vuoden aikana jokaisen työtiimin osalta käytiin tiimikeskustelut ja yhteisiä koko henkilökunnan tilaisuuksia lisättiin, jotta eri työyksiköiden työntekijät tutustuisivat toisiinsa. Vuoden aikana järjestettiin lisäksi uni- ja liikuntapäivät ja Tukkutorin oma syyskuntokilpailu. Syyskuussa tehdyn mittauksen mukaan työhyvinvointi oli lisääntynyt. Taloudellisesti vuosi oli hyvä. Alkuvuodesta talouden taantuma vaivasi selvästi alueen yrityksiä, mutta kesän jälkeen talouden toipuminen ja vuoden alussa voimaan tullut ravintoloiden arvonlisäveron alentaminen alkoivat näkyä kaupankäynnin piristymisenä. Tukkutori ylitti selvästi toimintakatevaatimuksensa. Syinä tähän olivat Verkkosaaren alueen jatkovuokrasopimukset ja päätontin hyvä vuokraustilanne. Lihatukkuhallin vuokraustilanne oli erityisen hyvä. Tähän olivat vaikuttaneet jo aikaisempina vuosina tehdyt investoinnit ja erilaiset tehostamisjärjestelyt. Sitovista tavoitteista jäätiin hiukan asiakastyytyväisyyden osalta. Tähän syynä oli todennäköisesti vasta valmistuneen jäteaseman käytön muuttuminen maksulliseksi. Timo Taulavuori toimitusjohtaja

4 1. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT HELSINGFORS STADS PARTITORGS 77:e VERKSAMHETSÅR Under 2010 förberedde man sig på partitorget inför kommande förändringar. Planeringen av det nya fryshuset och detaljhandelscentret pågick hela året. Under året deltog vi aktivt i stadsstyrelsens utvecklingsval för att främja matkulturen. Samtidigt förberedde vi oss på att köphallarna och torgen blir en del av Partitorgets administration och verksamhet. Stadsfullmäktiges beslut i anslutning till detta fattades i oktober och det slutliga överföringsbeslutet fattades i december. År 2010 stannar i minnet också på grund av de exceptionella väderförhållandena. Både i början och i slutet av vintern föll det rekordmycket snö, vilket ifråga om snöarbetet krävde större arbetsinsatser än normalt och detta förorsakade extra kostnader. Den två månader långa exceptionella värmeböljan under sommaren var en tuff utmaning för Partitorgets kylanläggningar. Båda utmaningarna på väderfronten avklarades emellertid väl och aktörerna på området led inte någon skada. Energisparandet var fortfarande ett tema under 2010. Siffrorna om energiförbrukningen visar att vi har varit framgångsrika på detta område. Under de senaste två åren har elförbrukningen sjunkit från 10 GWh till drygt 8,5 GWh. Detta är mycket med tanke på både miljön och ekonomin. Huvudorsaken till att elförbrukningen har minskat är att vi i köttpartihallen har installerat frekvensomvandlare och omorganiserat utrymmena i hallen så att storleken på svalrummen har kunnat minskas och användningsgraden förbättras. Målet med investeringsprogrammet har varit att förbättra och effektivisera avfallshanteringen. Partitorget lät bygga en avfallsstation och i anslutning till den effektiviserades sorteringen av avfallet. Kostnaderna för avfallshanteringen fördelas enligt principen att var och en betalar enligt den mängd avfall som de producerar. Tack vare avfallsstationen har området blivit klart snyggare och bl.a. har luktolägenheterna minskat. Ifråga om personalen gjorde vi under verksamhetsåret satsningar på att förbättra de anställdas arbetstrivsel. Under året fördes med varje arbetsteam teamdiskussioner och antalet gemensamma evenemang för hela personalen utökades, så att de anställda inom olika enheter får bekanta sig med varandra. Under året arrangerades också sömn- och motionsdagar samt Partitorgets höstkonditionstävling. Enligt den mätning som utfördes i september hade arbetstrivseln ökat. Ekonomiskt var året bra. Under början av året inverkade den ekonomiska recessionen på företagen i området, men den ekonomiska återhämtningen efter sommaren och momssänkningen för restauranger som trädde i kraft från ingången av året ledde till en piggare handel. Partitorget överträffade klart sitt verksamhetsbidragskrav. Orsaker till detta var att hyresavtalen för Nätholmen fortsatte och att hyresläget på huvudtomten var gott. Hyresläget i Partikötthallen var särskilt gott. Detta är en följd av de investeringar som gjorts redan under tidigare år och andra effektiviserande åtgärder. Beträffande de bindande målen stannade vi något under målet ifråga om kundbelåtenheten. Orsaken är sannolikt att användningen av den nybyggda avfallsstationen blev avgiftsbelagd. Timo Taulavuori verkställande direktör

1. MANAGING DIRECTOR S REVIEW 5 CITY OF HELSINKI WHOLESALE FOOD MARKET 77TH YEAR OF OPERATIONS In 2010 the Wholesale Food Market prepared for the changes ahead. Planning for the new refrigerated warehouse and retail centre continued throughout the year. In addition, we participated actively throughout the year in promoting the food culture development targets of the City Board. At the same time we prepared for the transition of the city s market halls and markets to the administration and activities of the Wholesale Food Market. This decision was made by the City Council in October and approved in December. The year 2010 was also notable for the exceptional weather conditions. A record amount of snow fell in both early and late winter, which meant additional arrangements and costs for clearing the snow. Similarly, the exceptional heat wave that continued for two months in the summer tested the Wholesale Food Market s cold production. We nevertheless managed to cope with both challenges well, causing no inconvenience to the operators in the market. The energy conservation programme continued in 2010. Reductions were achieved in all energy consumption figures. Electricity consumption has fallen in the last two years from 10 GWh to just over 8.5 GWh, which is significant in terms of both environmental and economic impacts. The main reasons for the decline in electricity consumption were the frequency converters installed in the meat wholesale hall and the reorganisation of the facilities in this hall to reduce cold spaces and improve operating efficiency. The investment programme aimed to improve waste management and make it more efficient. The Wholesale Food Market had a waste station built to improve the sorting of waste and charge waste management costs more fairly. As a result of the waste station, the area was cleaned up significantly and odours were reduced. With regard to personnel, steps were taken during the year to further improve occupational wellbeing. Team discussions were held within each team, and the number of employee events was increased to help staff members from different units to get to know each other. In addition, special sleep and exercise days were organised, along with an autumn fitness competition. On the basis of a survey carried out in September, occupational wellbeing has indeed increased. The Wholesale Food Market also had a good year financially. The economic recession continued to trouble our tenants in the first half of the year, but trade began to pick up with the economic recovery after the summer and the lowering of VAT for restaurants at the beginning of the year. The Wholesale Food Market clearly exceeded its operating margin targets. The reasons for this were the extended lease agreements for the Verkkosaari area and the good lease situation in the main area. The lease situation in the meat wholesale hall was particularly good thanks to the investments and other improvements that have been made in recent years. Customer satisfaction fell slightly short of our binding targets, most likely due to the introduction of a charge for the new waste station. Timo Taulavuori Managing Director

2. TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 6 Helsingin kaupungin tukkutori on toiminut vuodesta 1933 lähtien pääkaupungin elintarviketukkukaupan keskuksena Helsingin Hermannin kaupunginosassa ja Kalasataman alueella. Reilun 17 hehtaarin alueella on toiminut 130 yritystä, joista elintarvikealan toimijoita on noin puolet. Vuoden 2010 aikana Verkkosaaren alueelta poistui yrityksiä. Elintarviketukkukaupan lisäksi alueella on Suomen merkittävin kukka- ja kukkatarviketukkukaupan keskus. Kukka-alan yrityksiä alueella on 12. Tukkutori valmistautuu luopumaan Kalasataman alueestaan vuoden 2012 aikana, mikä vaikutti toimintaan jo toimintakertomusvuonna. Yritysten toimitilojen ja maa-alueiden lisäksi Helsingin Tukkutori vuokraa varastoja ja kylmätilaa pakastushotellistaan noin 200 yritykselle ja yhteisölle. Työpaikkoja alueella on arviolta 1 000, minkä lisäksi välillinen työllistävä vaikutus on arviolta 2 000 henkeä. Muut kuin kukka- ja elintarvikealan yritykset tarjoavat monipuolisia palvelujaan alueen yrittäjien lisäksi ulkopuolisille toimijoille. Tukkutorialueen yrittäjien asiakkaita ovat vähittäiskaupat ja HoReCa - toimialan ruokapalveluyritykset. Vähittäin myyviä yrityksiä alueella on alle kymmenen. Helsingin Tukkutorin päätehtävänä on vuokrata yrityksille toimivia ja elintarvikehygieeniset vaatimukset täyttäviä tuotanto-, toimisto- ja varastotiloja. 3. TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET Helsingin Tukkutorin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää alueensa yritysten toimintaedellytyksiä ja uusien yritysten aloittamismahdollisuuksia näiden erilaiset tarpeet huomioiden. Tukkutori toteuttaa toiminnallisia tavoitteitaan Helsingin kaupungin yhteisstrategioiden pohjalta. Tavoitteena on, että Tukkutori toimii taloudellisesti kannattavana ja on elintarvike- ja kukka-alan pk-yrityksille palveluiltaan ja sijainniltaan pääkaupunkiseudun houkuttelevin toimintaympäristö. Edellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle luodaan parantamalla toimitilojen käyttökelpoisuutta ylläpitämällä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista ottamalla huomioon toimitilojen ylläpito- ja korjaustoiminnassa elintarvikehygieeniset EU-määräykset myös tilojen muunneltavuuden kannalta edistämällä Tukkutorin markkinointia yhteistyössä yritysten kanssa avustamalla yrityksiä toimitilojen ja -lupien viranomaiskäsittelyssä tarjoamalla tiloja uusille yrityksille ja mm. maahanmuuttajataustaisille yrityksille. Tukkutorin päätoimet: 1) Lihatukkuhalli, jossa toimii tuoreen lihan käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä Tukkutorin hallinnoimissa tiloissa. Tukkutori vastaa rakennuksen toiminnasta, omavalvonnasta ja mahdollistaa yritysten toiminnan näissä tiloissa mm. vastaamalla kylmäntuotannosta, yleissiivouksesta ja elintarvikehygienisistä vaatimuksista. Lihayrittäjien lisäksi hallista on vuokrattu tuotanto-, varasto- ja toimistotilaa myös muille yrittäjille. Vuoden lopussa liha-alan yrittäjiä oli neljä. 2) Pakastushotelli, jossa on vuokrattavissa pienvarastoista isompiin tiloihin pakastus- ja viileäsäilytystilaa elintarvikealan yrityksille. Tukkutori vastaa

7 pakastamon kylmäntuotannosta, kunnossapidosta ja asiakaspalvelusta. Samassa rakennuksessa on vuokrattavana myös lämmintä kuivavarasto- ja kellaritilaa. Säilyttämiseen tarkoitettujen tilojen lisäksi rakennuksessa ovat pakastustunnelit, joissa tuotteiden lämpötila lasketaan -40 asteen tuulitunnelissa -20 asteen säilytyslämpötilaan. Pakastamon vuokrasopimuksia oli vuoden lopussa runsaat vajaa 350. 3) Vihertukkuhalli, josta Tukkutori vuokraa myyntipisteitä yrittäjille eripituisiksi ajoiksi. Huhti- ja lokakuun välisenä aikana myös ulkotorialueelta vuokrataan myyntitilaa vihannes- ja kukkayrittäjille. Tukkutori vastaa tilojen vuokrauksesta, siisteydestä ja valvonnasta. Hallissa toimii noin kymmenen kukka-alan yrittäjää. Ulkotorialueella on vuokrattuja paikkoja 84, joista 19 on koko myyntikaudeksi vuokrattuja. Muut paikat vuorataan lähinnä kesäkuukausiksi. 4) Toimitilojen ja maa-alueiden vuokraus pieneni 17,5 hehtaarista noin 16 hehtaariin vuodenvaihteessa 2010/2011, jolloin osa vuokrasopimuksista Verkkosaaren alueella loppui. Koko alueella on kaupungin omistamaa kiinteistökantaa noin 35 100 kerrosneliötä. Tukkutori vuokraa näitä toimisto-, varasto- ja tuotantotiloja yrityksille ja toimii alueen kehittäjänä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tukkutorin vuokraamilla maa-alueilla on 57 600 neliötä muiden yritysten ja yhteisöjen omistamia toimitiloja. Määrä pienenee asteittain vuosina 2010-2012, jolloin Verkkosaaren tyhjentyneitä toimitiloja puretaan. 4. HALLINTO JA TILINTARKASTUS Helsingin kaupungin tukkutorin johto raportoi toiminnastaan teknisen palvelun lautakunnalle, taloussuunnitteluosaston seurantaryhmälle ja rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille. Teknisen palvelun lautakunta kehittää ja valvoo Helsingin kaupungin tukkutorin toimintaa. TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA 1.1. 31.12.2010 JÄSENET Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen (31.10 asti) SDP Mirka Vainikka (1.11. alkaen) SDP Varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg Vihr Jäsenet Kasper Stenbäck Kok Vesa Hack Kok Jaana Lamminperä Kok Jani Moliis Vihr Antti Hytti SDP Tea Vikstedt Vas Seppo Kanerva PS HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Maija Utriainen (Vainikka/Vehviläinen) SDP Sanna Tiihonen (Sahlberg) Vihr Leena Vuorivirta (Stenbäck) Kok. Juha Levo (Hack) Kok Anneli Raittinen (Lamminperä) Kok Hannu-Matias Nurmi (Moliis) Vihr

8 Pekka Paunio (Hytti) SDP Juho Lindman (Vikstedt) Vas Kristina Ljungqvist (Kanerva) PS KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT Kauko Koskinen (Kok.) Ulla-Marja Urho, varalla (Kok.) Teknisen palvelun lautakunta kokoontui vuonna 2010 16 kertaa. Esittelijänä lautakunnan kokouksissa oli toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Lautakunta teki 7. 10.9.2010 tutustumis- ja opintomatkan Ranskan Lyoniin, josta haettiin kokemuksia mm. kaupungin uudesta tukkutorista ja ruokakulttuurista. 5. ORGANISAATIO Helsingin Tukkutorin organisaatio on seuraava: Helsingin Tukkutori (Heltu) Timo Taulavuori Toimitusjohtaja Toimistoyksikkö sisäiset palvelut Tekninen palveluyksikkö Tommi Tapana. Teknisen palvelun päällikkö Yrityspalveluyksikkö Tiina Suvanen Yrityspalvelupäällikkö Peruskorjaukset ja rakennuttaminen Vuokraustoiminta Energian- ja vesihuollon toimivuus Yrityssuhteet Kylmätuotanto Markkinointi ja viestintä Alueen kunnossapito ja vartiointi Muut yrityspalvelut Muut tekniset yrityspalvelut Teknisen palveluyksikön perustehtävänä on varmistaa alueen yritysten toimintaja kehittymismahdollisuudet ylläpitämällä Tukkutorin piha-alueen ja rakennuksien kuntoa. Lisäksi tekninen yksikkö vastaa alueen rakennusprojekteista, sähkönjakelusta, kylmäntuotannosta ja jätehuollosta. Yksikön palveluksessa on 11 henkilöä. Yrityspalveluyksikkö huolehtii alueen asiakaspalvelutehtävistä ja vuokrauksiin liittyvistä markkinointi-, tiedotus- ja sopimusasioista. Lisäksi yksikkö tekee yhteistyötä alueen yrittäjäyhdistyksen kanssa kehittääkseen alueen palveluja. Yksikön palveluksessa on kuusi henkilöä.

9 Toimistoyksikön tehtäviin kuuluvat sisäiset palvelut: talouteen, tiedottamiseen, laskutukseen ja vuokravalvontaan liittyvät tehtävät. Lisäksi yksikössä hoidetaan henkilöstöhallinnon tehtävät. Yksikön palveluksessa on neljä henkeä. HENKILÖSTÖ Tukkutorin palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 22 henkilöä. Vakituisen henkilökunnan lisäksi vuoden aikana oli kaksi työllistettyä työntekijää. Helsingin Tukkutorin teknisen palveluyksikön päällikkönä toimii Tommi Tapana. Yrityspalveluyksikön toiminnasta vastaa puolestaan yksikön päällikkö Tiina Suvanen ja Tukkutorin toimitusjohtajana toimii Timo Taulavuori. Henkilöstö vuosina 2006 2010 lkm 31.12. 2006 lkm 31.12. 2007 lkm 31.12. 2008 lkm 31.12. 2009 lkm 31.12. 2010 Kuukausipalkkaiset 23 22 22 20 22 -virkasuhteiset 3 3 2* 3 3 -työsopimussuhteiset 20 19 20 17 19 Määräaikaiset 2 Työllistetyt 2010 2 1 Paikkoja täyttämättä 2 * Kolmas virka avoinna Henkilökunnan keski-ikä oli toimintavuoden lopussa 52,8 vuotta, mikä on selvästi korkeampi kuin Helsingin kaupungin henkilöstön keskiarvo 44,8 vuotta. Syksyllä 2010 tehdyn henkilöstön työhyvinvointikyselyn mukaan työhyvinvoinnin mittarit parantuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Työhyvinvoinnin edistäminen oli vuoden 2010 teemana ja työhyvinvointiin panostettiin mm. lisäämällä henkilöstön yhteisiä tapaamisia ja tukemalla tyhytoimintaa. Henkilökunnan poissaolot vuonna 2010 olivat 1,8 % työpäivistä. Sairauspäiviä oli selvästi vähemmän kuin Helsingin kaupungilla keskimäärin (5,1 % v. 2009). Henkilökunta osallistui yhteensä 71 päivänä erilaisiin koulutustilaisuuksiin, mikä on hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuksia toteutettiin henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien mukaisesti ja koulutusten pääpaino oli ammattitaidon edistämisessä. Vuoden palkitsemisen teemoina olivat työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Tukkutorin toiminnassa huomioitiin tasa-arvon toteutuminen osana yhteistä henkilöstöohjelmaa, joka valmistui marraskuussa 2007. Työnjako Tukkutorilla on hyvin perinteinen, koska teknisen yksikön palveluksessa ei ole naisia. Tasa-arvon toteutumisessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että

10 maahanmuuttajataustaiset työntekijät saisivat yhdenvertaisen kohtelun työyhteisössä. Koko henkilöstö oli tulospalkkion piirissä ja vuoden 2010 tulostavoitteista saavutettiin 75 %. Vain asiakastyytyväisyyden osalta jäätiin tavoitteesta hiukan. 6. LIHATUKKUTOIMINTA Lihatukkukauppaa harjoittavia yrityksiä alueella on yhdeksän. Näistä neljä toimii Tukkutorin lihatukkuhallissa ja muut alueen muissa kiinteistöissä. Yritysten määrä on vähentynyt, mutta niiden koko on puolestaan kasvanut. Lihatukkuhallin täyttöaste vuokrausten osalta oli huipussaan vuoden lopussa. Tähän on syynä tilojen käytön tehostaminen. Uusina toimijoina lihatukkuhallissa aloittivat herkkuleipomo ja lihanleikkaamo, joka käsitteli tuontilihaa. Lihatukkuhallissa lisääntyi myös kotimaisen luomulihan käsittely sen jälkeen, kun lihanleikkausyritykset saivat leikkausoikeudet luomulihan osalta. Lihatukkuhallissa lihaa käsiteltiin tai pakattiin runsaat seitsemän miljoonaa kiloa. Tämän lisäksi lihaa ja lihatuotteita varastoitiin vähintään neljä miljoonaa kiloa pakastamossa. Tukkutorin yritykset myyvät yhä enemmän valmiiksi käsiteltyjä ja kypsennettyjä lihatuotteita. Tämä johtuu siitä, että alueen yritykset ovat erikoistuneet palvelemaan vaativia ravintola- ja kauppahalliasiakkaita. Monien erikoislihatuotteiden tarjonta on lisääntynyt. Sen sijaan tuontilihamäärät ovat pienentyneet. Alueella toimivien tukkureiden vahvuus on palvelussa ja toimitusten nopeudessa pääkaupunkiseudun ravintoloille ja kaupoille. Monella alueen tukkurilla on myös omaa vähittäismyyntiä. Kotimaisen lihan lisäksi alueen yritykset tuovat lihaa mm. Brasiliasta, Tanskasta ja Uudesta Seelannista. Kilpailu liha-alalla on viime vuosina kiristynyt erityisesti perustuotteiden osalta. Myös Tukkutorilla toimivilla liha-alan yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää oma markkina-alue kilpailun puristuksessa. Alueen liha-alan yrittäjien määrä on vähentynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Samalla jäljelle jäävien yritysten koko on kasvanut. Tukkutorin palveluina lihatukkuhallin yrittäjät ovat saaneet: toimitilojen kunnossapidon ja perussiivouksen tilojen kylmäntuotannon lämpötilan seurannan huonekohtaisesti päivittäin sähkön ja veden jätehuollon 7. KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI Pakastamon tilojen vuokrausaste oli koko vuoden erittäin hyvä. Pakastustilasta oli puutetta ajoittain vuoden aikana. Tukkutorin toimesta elintarvikkeita pakastettiin ja siirrettiin 11,4 miljoonaa kiloa. Tämä luku ei kuitenkaan sisällä yritysten itse käsittelemiä ja varastoimia tuotteita, joiden määrä on lisääntynyt sen jälkeen kun siirtomaksuja korotettiin vastaamaan siirroista aiheutuneita kustannuksia. Väheneminen johtui myös yhteiskäytössä olleiden lavavarastosalien vähentymisestä. Niitä muutettiin yrityskohtaisiksi varastotiloiksi.

11 Tukkutorin kylmätuotantoyksikkö huolehti 38 000 m 3 käsittävien tilojen oikeasta lämpötilasta 24 tuntia vuorokaudessa. EU-määräysten mukainen lämpötilan seurantajärjestelmä on Tukkutorin omavalvontaohjelman yksi vaativimmista osista. Asiakasyrityksille tuotettiin tarvittavat tiedot lämpötiloista siten, että yrityksen omavalvonnassa on hygienian valvontaa varten mahdollista nähdä huonekohtainen lämpötilahistoria. Omavalvontasuunnitelma päivitettiin viimeksi vuonna 2009. TUKKUTORIN TOIMESTA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN MÄÄRÄT VUOSINA 2006 2010 (ei sisällä asiakkaiden itse siirtämiä eriä) Vuosi Määrä milj. kg Muutos- % 2006 20,5-20 2007 17,7-14 2008 13,3-25 2009 11,4-14 2010 10,6-7 KÄSITELLYT TUOTTEET TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2010 Tuote Määrä milj. kg %-osuus Liha 3,8 36 Kala 0,8 8 Vihannekset, juurekset ja marjat 5,8 55 Maito- ja leipomotuotteet 0,3 1 Yhteensä 10,6 100 8. VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA Tukkutorin alueilla toimi ympärivuotisesti 14 vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kukkia välittävää yritystä. Vihanneksia ja hedelmiä välitettiin vuoden aikana vähintään sata miljoonaa kiloa. Ulkotorialueella myyntipaikkoja oli vuokrattuina 84. Vuokrattavina oli 28:n, 45:n ja 52 neliömetrin kokoisia myyntipaikkoja eripituisiksi ajanjaksoiksi. Ulkotorialueella vuokrauskausi alkoi huhtikuussa ja jatkui lokakuuhun asti. Lähes kaikki toripaikat olivat vuokrattuina vähintään kuukauden ajan. Myynnissä torialueella oli vihanneksia, omenoita, marjoja, perunoita, sieniä, taimia ja kesäkukkia. Myyjinä toimivat tuotteiden viljelijät ja välittäjät. Kukkien myyntikeskuksena Tukkutori on Suomen merkittävin. Tukkuhinnoin myytäessä kukkatukkukaupan arvo alueella ylitti sata miljoonaa euroa ympärivuotisesti toimivien yritysten osalta. Kukkatarvikkeiden myynnin arvo oli samaa suurusluokkaa. Ympärivuotisesti toimivia kukkien isoja tukkumyyntiyrityksiä oli neljä. Lisäksi viljelijöille ja pienemmille välittäjille oli

12 vuokrattuna myyntipaikkoja ympärivuotisesti vihertukkuhallista. Näiden lisäksi alueella toimi kukkasidontakoulu, kukkatarvikkeita välittäviä yrityksiä ja kukkakauppojen tukivarastoja. Vuosi 2010 oli kokonaisuudessaan hyvä kukkakaupan osalta, vaikkakin ns. hiljaisina jaksoina kevään aikana taantuma vähensi jonkin verran myyntiä. 9. KALATUKKUTOIMINTA Kalatukkukauppaa ja jalostusta harjoittaa tukkutorialueella yhdeksän yritystä, joista kolme isoa lopetti toimintansa Verkkosaaren alueella alueen vuokrasopimusten päättyessä. Kalanvälitys oli vajaa 10 milj. kg. Kalan tuonti on jatkuvasti lisääntynyt, mikä osoittaa tuontikalan, lähinnä Norjan lohen ylivoimaista osuutta markkinoilla. Myös virolaisen kalan välitys on ollut kasvussa. Kokonaisuudessa kalan ja kalatuotteiden kulutus on lisääntynyt. Äyriäisten myynti on puolestaan lisääntynyt ruokailutapojen muuttuessa kansainvälisemmiksi. Yleinen suuntaus on myös se, että kalakauppaa käydään yhä valmiimmilla ja esikäsitellyimmillä tuotteilla. Lähes koko välitysvolyymi myytiin kotimaahan. Vienti oli varsin vähäistä. Lohen ja kirjolohen osuus kaupasta oli 80 %. 10. MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA Tukkutorialueella toimii Suomen suurin pikatukkuyksikkö, Heinon Tukku. Lisäksi alueella toimii catering-, leipomo-, konditoria- ja maitovalmisteyritykset sekä puutarha-alan nouto- ja tukkuyrityksiä. Viime vuosina elintarvikekauppa on kansainvälistynyt ja alueen kautta välitetään paljon etnisiä raaka-aineita kansainvälisten keittiöiden tarpeisiin. Alueella toimii mm. kiinalaiseen, ranskalaiseen, Välimeren alueen ja japanilaiseen ruokaan erikoistuneita tukkuliikkeitä. Alueen yritykset elävöittävät pääkaupungin kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Noin kymmenkunta yritystä hoitaa juhlapalveluja tai toimii tapahtumajärjestäjinä. Agroksenmäen juhlakellareissa järjestettiin kuluneen vuoden aikana kymmeniä yritys- ja yksityistilaisuuksia. Alueella on lisäksi Sörnäisten viinikellari, joka toimii viiniklubina ja -varastona vanhan panimon kellarissa. Muiden kuin elintarvikkeita välittävien yritysten liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa vuodessa. Peruskorjatut EU-kelpoiset tilat ja niiden hyvä sijainti ovat olleet kilpailukykyisiä yritysten hakeutuessa Suur-Helsingin markkinoille. Tukkutorin alueella ei ollut juurikaan vuokrauskelpoisia, vapaita toimitiloja. Tukkutorin toimitilojen käyttöaste oli 90 %. Verkkosaaren vapautuneista tiloista osaa oli hankala vuokrata uudelleen. Niitä ei enää hyväksytty elintarviketuotantoon ja lisäksi ne olivat vaikeasti vuokrattavissa muuhun toimintaan. Tilojen kunnostus ei väliaikaisuuden takia ole taloudellisesti kannattavaa.

13 Yrittäjille tehdyn Innolink Researchin asiakaskyselyn perusteella Tukkutorin asiakkaiden tyytyväisyys tukkutorin toimintaa kohtaan oli heikentynyt 0,2 pykälää asteikolla 1 5. Asiakastyytyväisyys oli 3,2. Tämä tarkoittaa, että 85 prosenttia asiakkaista oli joko tyytyväisiä, hyvin tai erittäin tyytyväisiä toimintaan. Lievä heikentyminen saattaa johtua osittain uuden jäteaseman muuttumisesta maksulliseksi, mutta 0,2 menee myös ns. tutkimusvariaation rajoihin. Tukkutorin toiminnassa arvostettiin eniten ystävällistä ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä riittäviä palveluita. Lievää tyytymättömyyttä asiakkaat osoittivat jakeluliikenteen yhdistämisponnisteluille ja energiasäästötoimenpiteille. Alueella julkaistiin omaa Tukkutori-lehteä, joka ilmestyi seitsemän kertaa vuodessa. Lehdessä kirjoitettiin alueen toimijoista ja tuotteista. Lisäksi lehdessä julkaistiin Tukkutorin ja kaupungin muiden virastojen ajankohtaisia asioita, jotka koskivat alueen toimintoja. Tukkutorin toimitusjohtajalla oli lehdissä kolumni. Alueen pysäköinnin järjestelyjä jatkettiin edelleen niin, että yksityiset pysäköinnin valvojat ryhtyivät valvomaan yritysten pysäköintialueita. Tavoitteena on, että asiakkaille löytyy aina vapaita ja ilmaisia tunnin pysäköintipaikkoja. 11. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS Tukkutorin ympäristötoimintaan ja energian käyttöön liittyvät tavoitteet: A) Omaan toimialaan liittyvät tavoitteet Alueen ympäristöturvallisuuden ylläpitämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi toiminnassa pyritään huomioimaan kaikki oman kaupunkiorganisaation sekä muun lainsäädännön edellyttämät menettelyt ja toimintatavat. Näiden tavoitteiden edistämiseksi Tukkutori oli mukana kaupungin ympäristökeskuksen Ekokompassi-hankkeessa. B) Energiankulutukseen ja energiansäästösuunnitelmiin liittyvät tavoitteet Energian kiinteistökohtaisen kulutusseurannan avulla on onnistuttu vähentämään energian käyttöä Tukkutorin omassa toiminnassa. Peruskorjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa eräs pääkriteeri on valittujen ratkaisujen elinkaarikustannukset sekä paras mahdollinen energiatalous. Erityisesti sähköenergian käytön vähentämisessä on onnistuttu. C) Jätteiden käsittely ja tiedotustoiminta Tukkutorin uusi jäteasema valmistui kesäkuussa ja avautui asiakkaiden käytettäväksi. Vanhan jäteaseman epäsiisti ja roskainen ympäristö muuttui siistimmäksi ja puhtaammaksi. Uusi asema edesauttaa ja kannustaa jätteiden

14 oikeaan lajitteluun ja tuo siten selkeää parannusta sekä jätteiden käsittelyn kustannuksiin että ympäristökuormitukseen. Uuden punnitus- ja kirjautumisjärjestelmän avulla kustannukset saadaan kohdennettua oikeudenmukaisesti käyttäjäkohtaisesti asemalle tuotujen jätemäärien ja -jakeiden mukaisesti. D) Hankinnat ja kuljetukset Hankinnoissa Tukkutori toimii kaupungin hankintaohjeiden ja oman hankintastrategiansa mukaisesti. Tukkutorilla ei ole omassa toiminnassaan suuria kuljetustarpeita. Suurin kuljetusta vaativa toiminta on jätehuolto. Keskitetyllä jätehuollolla, missä eri jätelajeille on järjestetty omat keräysastiat ja puristimet, on pystytty vähentämään tuntuvasti jätehuollosta aiheutuvia kuljetuksia. Tukkutorin logistiikkahankkeen avulla suunniteltiin ja pilotoitiin yhteiskuljetusjärjestelmä alueen yrittäjien käyttöön. Tavoitteena oli vähentää jakeluliikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja: melua, hiukkaspäästöjä, teiden kulumisia, ruuhkia ja erityisesti hiilijalanjälkeä. Hanke päättyi kesäkuussa, minkä jälkeen hankkeen tuloksia on viety eteenpäin kolmen yrityksen toimesta. hankkeen vaikutukset ovat laajentumassa myös muualle Suomeen. E) Ympäristöriskien hallinta ja ympäristöturvallisuus 1. Pakastamon NH 3 -laitoksen ympäristöturvallisuuden kehittäminen ja ylläpito. 2. Pakastamon ammoniakkilaitoksen paineastioiden ja putkiston kunnonvalvonnan seuranta. 3. Tukkutorin sähköturvallisuuden varmistaminen. TOIMITILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS SÄHKÖ Vuonna 2010 Tukkutorin sähkönkulutus oli 8,54 GWh. Vähennystä vuoteen 2009 verraten oli yli 6 %. Kulutuksen pienenemisestä valtaosa saavutettiin lihatukkuhallin IV-koneiden taajuusmuuttajien asennuksen ansiosta ja kylmätilojen uudelleen järjestelemisestä lihatukkuhallissa. Osa kulutuksen pienenemisestä johtui suurehkon yrityksen poistumisesta Kalasataman alueelta keväällä 2009.

15 Tukkutorilla sähköä kuluu kesän lämpimien kuukausien aikana enemmän, mikä johtuu pakastamon ja lihatukkuhallin vaatimasta kylmän tuottamisesta ja jakelusta. Kylmätuotannon osuus sähkön vuosikulutuksesta on noin 50 %. Jäljelle jäävästä sähköstä kulutetaan valtaosa alueen yrityksissä, joille Tukkutori välittää sähköä. KAUKOLÄMPÖ Kaukolämmön kokonaiskulutus vuonna 2010 oli 4,36 GWh, missä on hienoista vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Lämpötilaan perustuva sääkorjattu luku on pienin kaksituhattaluvun puolivälistä alkavalla vertailujaksolla. Lämpimän käyttöveden esilämmityksessä hyödynnetään kylmälaitoksen lauhduttimilta saatavaa LTO-energiaa, mikä vähentää merkittävästi ostettavan energian tarvetta.

16 VESI Kokonaisvedenkulutus oli 23 703 m 3, mikä oli peräti 25 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Tukkutorin omassa toiminnassa suurin kulutus on kesäaikana, jolloin vettä tarvitaan kylmätuotannon haihdutuslauhduttimissa. Tukkutorin asiakasyritysten tuotantoasteen muutokset näkyvät Tukkutorin veden kokonaiskulutuksessa. Vuoden 2010 poikkeuksellisen lämmin kesä lisäsi heinä- ja elokuun vedenkulutusta, mutta muina kuukausina vedenkulutus väheni. Vuonna 2009 vedenkulutus pieneni yhden suurkuluttajayrityksen muuttaessa pois Kalasataman alueelta. Tämä muutos vaikuttaa vertailulukemiin. JÄTEHUOLTO Kokonaisjätemäärä pieneni edellisestä vuodesta 91 tonnia, mikä vastaa 11 %:n vähennystä verraten edelliseen vuoteen. Jätteistä hyötykäyttöön meni 73 % ja sekajätteeseen 27 %. Kokonaisjätemäärän vähenemisen merkittävimpänä tekijänä oli uuden jäteaseman käyttöönotto alkukesällä. Jätteiden määrä väheni kaikissa jätejakeissa heti jäteaseman avauduttua käyttäjille. Euromääräisesti uusi jäteasema on tuottanut kymmenien tuhansien eurojen säästön Tukkutorille jo ensimmäisen puolivuotiskauden aikana.

17 Kuva. Tukkutorin kokonaisjätemäärät kuukausittain vuosina 2009 ja 2010. Uusi jäteasema otettiin käyttöön kesäkuussa, minkä jälkeen jätemäärät ovat pienentyneet.

18 12. TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT Helsingin Tukkutori on kaupungin nettobudjetoitu yksikkö. Tukkutorin toimintakate on sitova tavoite ja se kertoo menojen vähennyksen jälkeen jäävän tulokertymän ilman poistoja. Vuoden 2010 toimintakate oli 604 000 euroa, mikä selvästi ylitti tavoitteen 501 000 euroa. Liikevaihdon ja toimintakatteen lievä pieneneminen edelliseen vuoteen johtuu siitä, että kaupungin päätöksellä Tukkutori luopuu asteittain Verkkosaaren alueella olevista vuokrauskohteista. Alueelle rakennetaan uusi Kalasataman asuin- ja toimitila-alue. Vuosien 2009 ja 2010 aikana alueella on lopettanut kolme isoa yritystä, joiden vuokratuloja ei ole voitu korvata kokonaan lisä- tai väliaikaisvuokrauksilla. Vuokratulojen pieneneminen tältä alueelta jatkuu edelleen vuosina 2011 ja 2012. Hyvä vuokratulokertymä aiheutti talousarvion ylityksen. Menojen osalta alkuperäinen talousarvio ei riittänyt johtuen palvelujen ostojen lisääntymisestä. Erityisesti sekä kevät- että syyskauden lumitöistä johtuvat lisäkustannukset olivat poikkeuksellisen suuret. Talvikunnossapitoon varattu budjetti ylittyi runsaslumisen talven myötä 2,5-kertaisesti loppusumman ylittäessä 100.000 euroa. Toiminnallisesti lumenauraukset ja liukkaudenpoisto onnistuivat erinomaisesti huolimatta poikkeuksellisista olosuhteista. Talvikunnossapitoa hoiti oman henkilöstön ohella alueen hyvin tunteva ulkopuolinen urakoitsija. Kaikista menoista 49 % oli Helsingin kaupungin sisäisiä. Näistä energia ja maanvuokra olivat merkittävimmät menoerät. Tuloista vain kolme prosenttia oli sisäisiä, lähinnä vuokratuloja kaupungin toisille virastoille vuokratuista tiloista. Tukkutorin tuottavuusluku oli 88, mikä kertoo sen, että tuottavuus heikkeni vertailuvuoteen 2007 nähden. Kuitenkin tuottavuus ylitti vuoden tavoitteen (85), mikä johtuu tulojen ennakoitua paremmasta kehityksestä. Tuottavuusindeksi kuvaa tulojen kehittymistä suhteessa tuotantopanoksiin kustannustasoindekseillä korjattuina. Vertailuvuoteen verrattuna heikennystä on tapahtunut energian hinnan voimakkaan kasvun vuoksi ja myös siitä syystä, että Verkkosaaren alueen toimintoja on jouduttu ajamaan alas. Erityisesti sähköenergian yksikköhinta on noussut yli 60 % viimeisten vuosien aikana. Kustannusvaikutusta on pystytty osittain pienentämään energian kulutusta vähentämällä ja vuokrahintoja korottamalla. Tukkutorin vuokrattujen neliöiden määrä oli 20 700 m 2, millä ylitettiin asetettu tavoite. Vuokrausaste (90 %) ylitti myös tavoitteensa, mikä johtuu Kalasataman/Verkkosaaren alueella sijaitsevien kiinteistöjen jatkovuokrauksista ja Tukkutorin päätontin hyvästä vuokraustilanteesta. Osa rannan tiloista on vuokrauskelvottomia samoin kuin päätontilla olevat kellaritilat, joissa on ajoittain kosteusongelmia. Lisäksi vuokraamatta on ollut tiloja, joiden käyttöä elintarvikelaki rajoittaa ja tiloja, joissa oli meneillään muutostöitä. INVESTOINNIT Teknisen palveluyksikön korjausinvestoinnit ja päivittäiset kunnossapito- ja huoltopalvelut kohdistuvat kaupungin omistamien kiinteistöjen ja LVISKA - järjestelmien ylläpitoon ja alueen yleiseen kunnossapitoon. Näillä toimenpiteillä varmistetaan yritysten toiminta- ja kehittymisedellytykset.

19 Lihatukkuhalli Lihatukkuhallissa kunnostettiin yrityksille sopivia toimintatiloja ja tehtiin elintarvikelainsäädännön mukaisia korjaustöitä, joiden avulla laitos pysyy jatkossa käyttökunnossa. Lihatukkuhalli oli jälleen vuoden tärkein investointikohde ja vuoden aikana hallin vuokrausaste saatiin korjausten avulla nousemaan toistaiseksi parhaaksi mahdolliseksi. Uutena toimintona sinne valmistui gourmetleipomo. Muut investoinnit Toiseksi suurin investointikohde oli uusi suljettu jäteasema. Vanha avoasema oli käynyt epäsiistiksi eikä enää vastannut käyttötarkoitustaan. Suljetun aseman avulla Tukkutorin jätehuollon kustannukset vähenevät selvästi, joten jäteaseman takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta. Tämän lisäksi investoinnilla on merkittävä ympäristövaikutus ja se parantaa alueen siisteyttä. Vanha suojeltu rakennuskanta on haasteellinen toimintaympäristö ja vaatii jatkuvaa ylläpitokunnostusta ja investointeja. Vuonna 2010 investoitiin yhteensä 651 194 euroa. Alueen kulkureiteille maalattiin kaistamerkinnät ja nopeusrajoitukset. Näiden avulla haluttiin parantaa liikenteen toimivuutta. Investointikustannukset 2010 Lihatukkuhallin muutostyöt 330.886 Jäteasema 239.818 Muut peruskorjaukset 80.490 Yhteensä 651.194

20 Tukkutorin tilinpäätöksen tiivistelmä 2010 1 000 e Talousarvio Toteutuma Muutos euroa Käyttötulot 3 513 3 759 + 246 Käyttömenot 3 012 3 155 + 143 Toimintakate 501 604 + 103 Poistot 1 373 780-593 Ylijäämä - 872-176 + 696 Investoinnit 654 651-3 Toimitilojen käyttöaste 85 % 90 % Käyttötalouden ja investointien kehitys vuosina 2006-2010 1 000 e 2006 2007 2008 2009 2010 Tulot 3 503 3 674 3 727 3 788 3 759 Menot 2 693 2 627 2 886 3 120 3 155 Toimintakate 810 1 047 841 668 604 Poistot 548 571 660 738 780 Ylijäämä/alijäämä 262 476 181-70 -176 Investoinnit 359 1 085 1 724 543 651

21 Talousarvion toteuma 31.12.2010 20500 KÄYTTÖTALOUSOSA Ta:n tot.prosentti TP 2009:n ja TP 2010:n %-muutos TP 2009 1000 e TA 2010 1000 TP 2010 1000 e Myyntitulot 234 202 196 97-16 Vuokratulot 3 511 3 281 3 509 107 0 Muut tulot 43 30 54 180 26 Tulot yhteensä 3 788 3 513 3 759 107-1 Palkat 679 712 707 99 4 Muut henkilöstömenot 239 236 243 103 2 Palvelujen ostot 634 510 657 129 4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 976 959 976 102 0 Avustukset 1 1 1 100 0 Vuokrat 583 570 568 100-3 Muut menot 8 24 3 13-63 Menot yhteensä 3 120 3 012 3 155 105 1 Toimintakate 668 501 604 121-10 Poistot -738-1 373-780 57 6 Tilikauden tulos -70-872 -176 20 151 Tuottotavoite 70 872 176 Tilikauden ylijäämä 0 0 0 TUNNUSLUVUT Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Asiakastyytyväisyys 3,4 3,4 3,2 94-6 Toimitilojen käyttöaste vähintään, % 86 85 90 106 5 Vuokratut tilat, m 2 20 067 16 500 20 700 125 3 Henkilöstön määrä, kpl 20 22 22 100 0 Tuottavuus (2007 = 100) 89 84 88 105-6 8 18 INVESTOINTIOSA Totetuma 31.12.2009 TA 2010 1000 Totetuma 31.12.2010 Ta:n tot.prosentti TP 2009:n ja TP 2010:n %-muutos 8 18 08, Peruskorjaukset ja suunnittelu 543 600 597 100 20 Ylitysoikeus, kvsto 3.2.2010 kj 12 29 54 54 100 8 18 11, Tietotekniikkahankinnat 8 18 12, Kalustohankinnat Investoinnit yhteensä 543 654 651 100 20