SALORANKATU I ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 2014
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Suunnittelualueen rakennukset 3.1.6 Entisen Saloran alueen teollisuushistoriaa 3.2 Suunnittelutilanne 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireille tulo 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi 4.5 Kaavaprosessin aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.4 Kaavan vaikutukset 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta LIITTEET 1. Sijaintikartta 2. Maanomistuskartta 3. Ote Salon yleiskaavasta 2020 4. Ote ajantasa-asemakaavasta (poistuva asemakaava) 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. Valmisteluvaiheessa esillä ollut kaavaluonnos 7. Asemakaavan seurantalomake (tilastolomake) 8. Asemakaavakartta, päivätty 10.1.2014 (ehdotus uudeksi asemakaavaksi) 9. Havainnekuva 10. Puistoyksikön suunnitelma suojeltavan tammen elinolojen huomioon ottamisesta Kansilehden kuva: Havainnekuva kaavamuutosalueesta, jolle on sijoitettu kiertoliittymä.
3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä tammikuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee: Armfeltin (3) kaupunginosan korttelia 20 ja osaa korttelista 17 sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu: Armfeltin (3) kaupunginosan kortteli 20 ja osa korttelista 17 sekä katualuetta Asianumerot: 1499/10.02.03/2010, 2150/10.02.03.01/2013 Kaavan laatija: Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto Kaavasuunnittelija Leena Lehtinen Kaavan vireille tulo: Kaupunginhallituksen päätös, KH 21.6.2010 Kaavan käsittely: 17.9.2013, 174, KaupLa 28.1.2014, x KH x.x.2014, x, KH x.x.2014 x KV x.x.2014 Alueen sijainti: Salon keskusta-alueella maantien 110 ja Mariankadun risteyksen tuntumassa (ks. liite 1) Kaavamuutoksen tarkoitus: Alueen asemakaavaa muutetaan vastaamaan nykytilannetta ja mahdollistamaan alueen tuleva kehittäminen. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista: Ks. sisällysluettelo sivulla 2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: - Kantatie 52, Salon itäisen ohikulkutien rakentaminen. Yleissuunnitelma. Tiehallinto 2004 (melukarttoja). - Salon keskustan osayleiskaava 2035. Keskustan rakenne ja kaavatilanne. 11.5.2011. Ramboll Oy. - Salon keskustan osayleiskaava 2035. Liikenneselvitys, nykytilan analyysi 5.8.2011. Trafix Oy. - Keskustan katujen liikennejärjestelyt. Muistio 16.5.2011. Trafix Oy. - Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035. Liikennesuunnitelma 16.3.2012. Trafix Oy. - Mariankadun ja Venemestarinkadun liittymä. Liikenteen toimivuustarkastelut. Muistio 22.2.2012. Trafix Oy. - Mariankadun kiertoliittymä. Mitoitusvaihtoehdot 1-5+. Trafix Oy. - Salon keskustan osayleiskaava 2035. Asemanseudun kehityssuunnitelma 15.11.2011. Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy ja Ramboll Oy. - Salon keskustan osayleiskaava 2035. Raideliikenteen tärinäselvitys. 25.3.2011. Ramboll Oy. - Oppia ammattiin. Salon seudun koulutuskuntayhtymä 1958 2008. Kari Alifrosti. - Astrum-keskuksen historia. Marja-Leena Ruostesaari.www.astrumkeskus.fi - Radiopajoista matkapuhelinteollisuuteen. Salon elektroniikkateollisuuden historia 1928 2005. Petri Lavonen.
4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Tämä asemakaavan muutos on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksellä, KH 21.6.2010. Kaavamuutos oli luonnoksena nähtävillä 26.9. 28.10.2013. Kaavamuutos oli virallisesti nähtävillä x.x. x.x.2014, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen x.x.2014, x. Kaavamuutosalueelle on myönnetty vuosina 2010 2013 viisi poikkeamista, joilla entisiä teollisuustiloja on muutettu kokoontumis-, liikunta-, koulutus-, toimisto ja liiketiloiksi (Astrum-keskus). Alueen asemakaavaa muutetaan vastaamaan nykytilannetta ja mahdollistamaan alueen tuleva kehittäminen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Kiinteistö Oy Salon Salorankatu 5-7 ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä vastaavat kaavan toteuttamisesta omien tonttiensa osalta. Venemestarinkadun, Mariankadun ja Salorankadun risteysjärjestelyjen toteuttamisvastuu kuuluu kaupungille. Toteuttamistapa ratkaistaan erillisellä päätöksellä. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 6,6 hehtaaria. Se sijaitsee Salon keskusta-alueella maantien 110 ja Mariankadun risteyksen tuntumassa. Suunnittelualue muodostuu entisestä Saloran/ Nokian tehdastontista (nykyinen Astrum-keskus) ja sen vieressä sijaitsevasta Salon seudun koulutuskuntayhtymän tontista sekä katualueesta. Etelän puolella suunnittelualue rajoittuu Turku-Helsinki rataan. Junaradan eteläpuolella sijaitsee Meriniityn teollisuusalue. MT 110 Ammattiopisto Astrum-keskus Mariankatu Laurin koulu Ammattiopisto VIISTOKUVA ETELÄSTÄ SYYSKUUSSA 2008. Blom Pictometry.
5 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakennettua keskusta-aluetta eikä sillä ole luonnontilaista ympäristöä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueella ei ole asukkaita. Yhdyskuntarakenne ja kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualue sijoittuu Salon keskustatoimintojen alueen reunamille. Maantien 110 pohjoispuolella on asuntoalueita. Suunnittelualuetta rajaavan junaradan eteläpuolinen Meriniityn teollisuusalue on Salon suurin teollisuuden ja tilaa vievän kaupan keskittymä. Suunnittelualueella sijaitseva ammattiopiston tontti muodostaa yhdessä Venemestarinkadun länsipään koulutonttien sekä Hyvoninkadulla sijaitsevan ammattiopiston toimipisteen kanssa nauhamaisen kouluvyöhykkeen. Keskustan palvelut sijaitsevat suunnittelualueen lähellä. Mariankatu on keskeinen sisääntuloväylä lännen suunnasta. Vaikka Mariankatu kulkee ydinkeskustan läpi, katu on ilmeeltään ohitustiemäinen. Suunnittelualueen kohdalla Mariankadun katutila on erittäin väljästi rakennettu. Kun tullaan lännestä päin Mariankadulle, kaupunkikuvassa ei erotu selkeää kohtaa, jossa keskusta alkaa. Entinen Saloran hallintorakennus näkyy kuitenkin katukuvassa maamerkkinä. Mariankadun eteläpuolella, ammattiopiston tontilla kasvaa komea, leveäoksainen tammi, joka on kaupunkikuvallisesti merkittävä puu. Salorankadun ympärillä tonttien rakennusoikeudesta on toteutunut monin paikoin vain alle 25 %. Yksi tonteista on rakentamaton. Tehokas asemakaava (e=1,5) sallisi runsaasti täydennysrakentamista kadun varteen. Asuminen Suunnittelualueella ei ole asuntoja. Lähimmät asuinalueet ovat Pajulan ja Paukkulan pientaloalueet suunnittelualueen luoteis- ja pohjoispuolella. Lännen puolella suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevat Turuntien länsipään asuinkorttelit. Lisäksi Saloran-
6 kadun ja Mariankadun kulmauksessa sijaitsevassa liikerakennuksessa on muutama asunto. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella on kaksi koulua. Ammattiopiston Mariankadun toimipisteessä opiskelee noin 330 henkilöä ja henkilökunnan määrä on 28. Astrum-keskuksen tontilla toimiva Laurin koulu on perusopetuksen yläkoulu, jossa on noin 320 oppilasta. Henkilökunnan määrä on noin 35. Astrum-keskuksessa toimii liikuntakeskus ja keilahalli, teatteri, ravintola, hotelli ja outlet-myymälä sekä useita eri alojen pienyrityksiä. Keväällä 2014 keskukseen on tarkoitus avata lääkärikeskus, yksityinen automuseo ja Salon kaupungin omistamien elektroniikkakokoelmien näyttely. Astrum-keskus tarjoaa myös kokoustiloja ja - palveluja sekä muunneltavaa tilaa erikokoisten tapahtumien ja messujen järjestämistä varten. Astrum-keskuksessa sijaitsevista yrityksistä suurin yksittäinen työllistäjä on outletmyymälä, jonka henkilökunnan määrä on 20. Yhteensä Astrum-keskuksessa toimii noin 40 yritystä ja yhteisöä. Pieniä, 1-3 henkeä työllistäviä yrityksiä on useita. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Salorankadun varrella toimii mm. kaksi autokorjaamoa, auto- ja traktorivaraosien erikoisliike, keittiökalustemyymälä, talomyymälä, siivous- ja kiinteistöpalveluyritys ja kahvila sekä LED-valaisinten osia suunnitteleva ja valmistava yritys. Viimeksi mainittu työllistää noin 70 henkilöä, joista suurin osa työskentelee Salossa. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Salon suurin yrityskeskittymä Meriniitty. Lähimpänä sijaitsevat Nokian tehdas- ja tuotekehitystilat, joista osa on jäänyt tyhjilleen. Entisiin Nokian tiloihin on sijoittunut uusi Orionin lääketehtaan pakkaus- ja logistiikkakeskus. Virkistys- ja puistoalueet Suunnittelualuetta lähimpänä oleva virkistysalue on Meriniitynpuisto, joka sijaitsee suunnittelualueesta lounaaseen. Meriniitynpuisto on osoitettu asemakaavassa lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Puiston alueella on monipuolista luontoa kallioineen, mäntykankaineen, lehtoineen ja vanhoine ketokasveineen. Puiston alueella kiertää luontopolku. Polun varressa sijaitsee asemakaavalla suojeltu Nakolinnan rakennus, joka on alun perin rakennettu asunnoiksi todennäköisesti 1800- luvun alussa ja kuulunut Joensuun kartanoon. Nykyisin rakennus toimii kotiseutukeskuksena. Noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta lounaaseen sijaitsee Paukkulan urheilukenttä ja sen vieressä oleva luonnontilainen lähivirkistysalue Kokkomäenpuisto. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Mariankadun ja Venemestarinkadun välissä sekä maantien 110 pohjoispuolella on useita pieniä puistokaistaleita, jotka ovat luonteeltaan enemmän suojaviheralueita kuin varsinaisia puistoalueita. Liikenne Suunnittelualuetta sivuavan maantien 110 liikennemäärä Mariankadun ja Sepänkadun välisellä osuudella on 6 540 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mariankadun liikenne-
7 määrä maantien 110 rampin ja Turuntien välisellä osuudella on 11 930 ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärätiedot ovat peräisin käynnissä olevan keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta liikenne-ennustemallista, jota on täydennetty liikennelaskentatietojen perusteella. Mariankatu on Salon keskusta-alueen vilkkaimmin liikennöity katu. Keskusta-alueen paikallislinja-autoreitit kulkevat Mariankatua pitkin. Samoin myös suuri osa muista vakio- ja pikavuorolinjoista. Lähimpänä sijaitseva linja-autopysäkki on ammattiopiston tontin kohdalla. Kevyen liikenteen pääväyliä ovat maantien 110 varressa kulkeva Venemestarinpolku sekä Mariankadun ja Vilhonkadun varsien kävely- ja pyörätiet. Liikenneturvallisuuden kannalta Astrum-keskuksen tontin liittymä Mariankadulle on hankalassa paikassa. Tonttiliittymä sijaitsee juuri ennen liikennevalo-ohjattua Mariankadun ja kevyen liikenteen väylän risteystä ja lähellä maantieltä 110 Mariankadulle laskevaa ramppia. Voimassa oleva kaava sallii ammattiopiston tontille kaksi liittymää Mariankadulta. Myös viereisellä tontilla sekä Mariankadun toisella puolella on useita tonttiliittymiä. Pääkokoojakadun liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta on ongelmallista, että lyhyellä matkalla on monta liittymää suoraan kadulta tonteille. Rakennettu kulttuuriympäristö Saloran entinen pääkonttori on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan arvorakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja/ tai lupakäsittelyn yhteydessä. Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia ja edistäviä. Salon keskustan osayleiskaavaehdotuksessa, joka oli nähtävillä syksyllä 2013, pääkonttori on merkitty rakennus- tai kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltavaksi rakennukseksi. Tekninen huolto Suunnittelualueella on kunnallistekniikka. Ympäristöhäiriöt Maantien 110 ja Mariankadun liikenteen aiheuttama päivämelutaso on suunnittelualueella kadun varressa paikoitellen jopa yli 65 db(a). Oheinen melukartta kuvaa ennustetilannetta, mutta melutasot olivat vuoden 2003 melumallinnuksessa samanlaiset.
8 MELUKARTTA. NYKYINEN LIIKENNEVERKKO ENNUSTETILANTEESSA V. 2020. Kuvalähde: Kantatie 52, Salon itäisen ohikulkutien rakentaminen. Yleissuunnitelma. Tiehallinto 2004. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueella esiintyy myös junaliikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää. Käynnissä olevan Salon keskustan osayleiskaavan 2035 yhteydessä on tehty raideliikenteen tärinäselvitys, jonka mukaan tärinäalueen laajuus ulottuu 275 450 metrin etäisyydelle radan molemmille puolille. Selvityksessä tarkasteltiin raideliikenteen tärinää laskennallisilla menetelmillä. Aikaisempien selvitysten perusteella voidaan todeta, että entisen Saloran tehdastontin maaperän epäillään olevan pilaantunutta. Kaava-alueen maanomistajia ovat Kiinteistö Oy Salon Salorankatu 5-7, Salon seudun koulutuskuntayhtymä sekä Salon kaupunki. Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistus käy ilmi liitteestä 2. 3.1.5 Suunnittelualueen rakennukset Ammattiopiston tontilla sijaitseva rakennus on rakennettu alun perin liiketilaksi vuonna 1965. Koulutuskuntayhtymä osti tontin vuonna 1981, ja silloin rakennuksessa toimi autoliike. Koulutuskuntayhtymä teetti rakennukseen laajennuksen vuosina 1987 1988. Astrum-keskuksen tontilla olevat rakennukset on rakennettu vuosien 1961 1999 aikana.
9 Rakennus 1 Rakennuksen vanhin osa on valmistunut vuonna 1962 Saloran televisiotehtaaksi. Ensimmäisen laajennuksen rakennuslupa myönnettiin kesäkuussa 1968. Väritelevisioiden tuotanto käynnistyi uudessa osassa vuoden 1969 alussa. Seuraava laajennus, varastohalli, valmistui vuonna 1970 rakennuksen itäpäätyyn (lupa myönnetty lokakuussa 1969). Tähän osaan sijoitettiin myöhemmin pakkaamo ja lähettämö. YLÄKUVASSA TV-TEHTAAN ENSIMMÄINEN VAIHE VUONNA 1962 JA ALAKUVASSA TEHTAAN VANHIMMAN OSAN POHJOISJULKISIVU. (Valokuvan kuvalähde: Astrum-keskuksen historiikki, www.astrumkeskus.fi)
10 TEHDASRAKENNUS LAAJENNUKSEN JÄLKEEN VUONNA 1969. Kuvalähde: Astrum-keskuksen historiikki, www.astrumkeskus.fi Tehdasrakennusta laajennettiin 1970-luvulla rakentamalla varasto rakennuksen länsipäähän. Vuosina 1973 1974 valmistui vanhan tehtaan kylkeen uusi kaksikerroksinen väritelevisiotehdas, joka oli silloin alueen suurin tehdashalli. Viimeisin suuri laajennus sai rakennusluvan v. 1984. Lisäksi on toteutettu pienet laajennukset vuosina 1995 ja 1999. Tehtaan vanhimman osan on suunnitellut arkkitehti Tapani Nironen. Salon kaupungin pitkäaikainen kaupunginarkkitehti Lauri Hollmén on vastannut 1960 1980- luvuilla toteutettujen laajennushankkeiden suunnittelusta. Rakennus 2 Entisen Saloran tehtaan hallintorakennus on valmistunut vuonna 1972. Se on Lauri Hollménin suunnittelema. VASEMMALLA HALLINTORAKENNUKSEN LUOTEEN PUOLEISTA JULKISIVUA VUONNA 1972 JA OIKEALLA HAL- LINTORAKENNUKSEN POHJOISEN PUOLEINEN JULKISIVU. Valokuvan kuvalähde: Astrum-keskuksen historiikki, www.astrumkeskus.fi Rakennus 3 Rakennukselle on myönnetty rakennuslupa maaliskuussa 1971. Rakennus on alun perin tehty myymälähalliksi, jossa on toiminut Kesko-maatalouskeskus. 1980-luvulta olevassa kuvassa seuraavalla sivulla näkyvät myös rakennuksen pihapiirissä sijainneet pieni viljavarasto sekä talousrakennus, jotka on myöhemmin purettu. Rakennus
11 siirtyi myöhemmin Nokian omistukseen. Vuoden 1994 lopussa myönnettiin lupa laajennukseen tuotekehitystiloja varten. Vuonna 2010 entinen toimistorakennus muutettiin poikkeamisella opetuskäyttöön. Tiloihin tuli vuokralle Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja sinne sijoitettiin mm. aikuiskoulutuskeskuksen hallintoa sekä maahanmuuttajien koulutusta. Elokuusta 2012 lähtien rakennus on toiminut Laurin yläkouluna. Koulu on sittemmin päätetty lakkauttaa ja siirtää oppilaat kahteen muuhun yläkouluun. Rakennuksen käyttö kouluna jatkuu kevätlukukauden 2014 loppuun saakka. TEHDASALUETTA 1980-LUVUN ALKUPUOLELLA. Kuvalähde:http://salora.name/ Rakennus 4 Pieni tehdasrakennus, joka näkyy oheisen kuvan oikeassa yläkulmassa, on rakennettu 1960-luvun alussa. Sitä on laajennettu kerran 1960-luvulla ja kahdesti 1970- luvulla. Yksi laajennusosista (autotallit) on purettu. Rakennuksessa on toiminut alunperin Laihon muovitehdas, jonka toiminta kytkeytyi kiinteästi Saloran tvtuotantoon. Salora osti rakennuksen kesällä1972. Tiloihin muutti Saloran radiopuhelinosasto. Rakennukset 5 ja 6 Pienet mittaushuoneet on rakennettu vuonna 1997. Toinen niistä purettiin pois marraskuussa 2013. Tehdasalueella on ollut myös vuonna 1967 rakennusluvan saanut saunarakennus, joka on purettu vuonna 2010. Seuraavan sivun kuvassa on näkymä Mariankadun suunnasta Astrum-keskuksen tontille. Tästä suunnasta katsottuna hallintorakennus ja tehtaan vanhimman osan konttorisiipi muodostavat yhtenäisen ja mittakaavaltaan miellyttävän julkisivun. Konttorisiiven pohjoisjulkisivun ikkunajaotus on toisen kerroksen osalta alkuperäinen; ensimmäisessä kerroksessa on pieniä muutoksia. Alkuperäinen julkisivumate-
12 riaali on ollut valkoinen, sileä minerit-levy. Nykyinen verhous on vaaleanharmaata peltiä. Myös ikkunoita on uusittu. HALLINTORAKENNUKSEN JA TEHTAAN KONTTORISIIVEN POHJOISEN PUOLEN JULKISIVUA TOUKOKUUSSA 2009. Google Maps. Etelän puolelta katsottuna Astrum-keskuksen tontilla on nähtävissä vuosikymmenien aikana tapahtunut Saloran toiminnan laajentuminen. HALLINTORAKENNUS SEKÄ ENTISIÄ TUOTANTOTILOJA SYYSKUUSSA 2008 KUVATTUNA JUNARADAN PUO- LELTA. Blom Pictometry. 3.1.6 Entisen Saloran alueen teollisuushistoriaa Saloran merkitys Salon elektroniikkateollisuudelle on suuri. Yrityksen alkujuuret ulottuvat vuoteen 1928, jolloin perustettiin autojen ja koneiden myyntiliike ja kidekonetehdas Nordell & Koskinen. Vuonna 1945 yrityksen nimeksi tuli Salora, ja jo sitä ennen nimeä oli käytetty radioiden tuotemerkkinä. Yritys toimi pitkään Läntisellä Siltakadulla ns. Kirstilän talossa (nykyinen Turuntie 8). Tehdas ja konttori sijaitsivat samalla tontilla. Vuonna 1952 viereiselle tontille Annankadun varteen rakennettiin uusi tehdas ja vuonna 1956 Turuntien ja Annankadun kulmaukseen rakennettiin uusi konttorirakennus Kirstilän talon paikalle. Televisioiden suunnittelu ja valmistus lähtivät käyntiin 1950-luvun lopussa Annankadulla sijaitsevassa tehtaassa. Kun uusi televisiotehdas rakennettiin tälle tontille, radioiden valmistus jatkui edelleen Annankadulla. Radioiden valmistus loppui vuonna 1972, minkä jälkeen radio-osastolla keskityttiin stereotuotantoon. Televisioita tehtiin
13 3.2 Suunnittelutilanne Astrum-keskuksen tontilla sijaitsevissa tuotantotiloissa vuosina 1962 1994. Televisiotuotanto oli pitkään Saloran päätoimiala, mutta rinnalla oli myös muuta elektroniikkateollisuutta ja tuotekehitystä. 1960- luku ja 1970-luvun alkupuolisko olivat suurimman kasvun aikaa Salorassa. Tämä näkyi myös työntekijämäärän moninkertaistumisena. Uudessa tehtaassa oli vuonna 1962 noin 400 työntekijää. 1970-luvun puoliväliin mennessä Saloran työntekijämäärä Salossa oli lähes 2000. Salon matkapuhelinteollisuuden juuret ovat Saloran toiminnassa. Radiopuhelinalan toiminnan käynnistyminen1960-luvun alkuvuosina perustui toisaalta joidenkin Salorassa työskennelleiden insinöörien kiinnostukseen ja aktiiviseen radioamatööriharrastukseen ja toisaalta sen ajan teollisuusyrityksille tyypilliseen toimintamalliin, jonka mukaan etsittiin uusia mahdollisia toimialoja. Yksi merkittävä sysäys oli puolustusvoimien radiopuhelinhankkeen käynnistyminen vuonna 1963. Pienimuotoinen radiopuhelinosasto aloitti toimintansa televisiotehtaan tiloissa vuonna 1964. Radiopuhelimia kehitettiin aluksi viranomaisten viestintätarpeita varten. Toiminta oli koko 1960-luvun vaatimatonta, mutta vilkastui, kun Posti- ja lennätinlaitoksen autoradiopuhelinverkko perustettiin vuosina 1970 1971. Alun kangertelun jälkeen Salora saavutti vuonna 1975 johtavan aseman autopuhelinmarkkinoilla ja oli jo alkanut kehittää ns. monitoimiradiopuhelimia käytettäväksi ajoneuvoissa ja kannettaviksi mukana. Myös Nokia valmisti radiopuhelimia elektroniikkaosastollaan. Salora ja Nokia sopivat jo 1960-luvulla yhteistyöstä tehtaittensa välillä. 1970-luvulla yhteistyö tiivistyi ensin vuonna 1975 tehdyn toimialarationalisointisopimuksen myötä ja johti vuonna 1979 yhteisen matkapuhelinyhtiö Mobiran perustamiseen. Samana vuonna valmistui Mobiran tehdas radan eteläpuolelle Meriniittyyn. Matkapuhelintuotanto siirtyi Saloran kiinteistöstä uuteen tehtaaseen. Salorassa käynnistettiin vuoden 1979 keväällä monitorien kehityshanke. 1980-luvun puoliväliin mennessä monitorien suunnittelusta ja valmistuksesta kehittyi itsenäinen liiketoimintayksikkö. Se siirtyi vuonna 1985 Saloran tehdasrakennuksesta omiin toimitiloihin Meriniittyyn, Örninkadulle, jonne oli rakennettu monitoritehdas. Monitorien tuotantoa jatkettiin Salossa vuoteen 2000 saakka. Salora Oy siirtyi vuonna 1989 kokonaan Nokian omistukseen ja sen itsenäinen liiketoiminta päättyi. Saloran tehtaat hiljenivät 1990-luvun aikana. Myöhemmin osa tiloista on ollut mm. logistiikka-alan yrityksen käytössä. Suunnittelualue on eri kaavoissa osoitettu seuraavin merkinnöin: Suunnittelualueella on voimassa useita eri aikoina vahvistettuja tai hyväksyttyjä asemakaavoja. Asemakaavassa Astrum-keskuksen tontti on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-3). Koulutuskuntayhtymän tontti on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Molempien tonttien tehokkuusluku e=1,5 ja kerrosluku III. Venemestarinkadun kaavamuutoksessa, joka hyväksyttiin 11.12.2012, osa molemmista tonteista muuttui katualueeksi. Salon yleiskaavassa 2020 (hyv. v. 2006, lainvoim. v. 2009) alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Luonteeltaan alue on kehitettävää/ olennaisesti muuttuvaa aluetta. Alueen pohjois- ja luoteisreunoilla on sijainniltaan ohjeellinen kevyen liiken-
14 teen reitti. Mariankadun ja junaradan väliin jää kiilamainen vihervyöhyke, joka on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Saloran entinen pääkonttori on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi (sr2/ kohdenro 110). Salon keskustan osayleiskaava 2035 Salon keskustan alueella on parhaillaan käynnissä osayleiskaavan laatiminen. Kaavamuutosalue jää osayleiskaavan aluerajauksen sisään. Osayleiskaavatyön yhteydessä käynnistettiin kehittämissuunnitelman laatiminen rautatieaseman ympäristöön. Marraskuussa 2011 valmistuneessa suunnitelmassa esitettiin kolme vaihtoehtoista kehittämismahdollisuutta. Kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty asemalta Astrum-keskukselle ulottuva kulttuuriakseli, jossa tälle kaavamuutosalueelle sijoittuu kulttuurin ja koulutuksen tiloja sekä vapaa-ajan palveluja ja työpaikkoja. Keskustan osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 26.8. 26.9.2013. Osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Radan varteen on merkitty uusi kevyen liikenteen yhteystarve. Saloran entinen pääkonttori on merkitty rakennus- tai kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltavaksi rakennukseksi (sr/ kohdenro 110). Salon seudun maakuntakaavassa (vahvistettu 12.11.2008) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Kaava-aluetta koskevat selvitykset: Trafix Oy teki Venemestarinkadun kaavamuutoksen aikana Mariankadun, Venemestarinkadun ja Saloranpolun liittymän toimivuustarkastelun sekä alustavia kiertoliittymän mitoitusvaihtoehtoja ja ajouratarkasteluja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Entinen Saloran tontti vaihtoi omistajaa vuonna 2010. Asemakaavan muutos on käynnistetty uuden omistajan, Kiinteistö Oy Salon Salorankatu 5-7:n kesäkuussa 2010 tekemän kaavamuutosanomuksen perusteella. Kaavamuutosanomuksessa pyydettiin, että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin entisen Saloran tontin kaavamerkinnän muuttamiseksi paremmin nykytilannetta ja tarvetta vastaavaksi. Myös alueen liikennejärjestelyt tulisi ottaa tarkasteluun tulevaisuuden käyttö huomioiden. Aluetta on kaavamuutosaloitteen mukaan tarkoitus kehittää voimakkaasti ja sijoittaa entisiin tehdaskiinteistöihin mm. teatteri-, näyttely-, ravintola-, koulutus- ja toimistotiloja. Kaavamuutos tuli vireille kaupunginhallituksen päätöksellä 21.6.2010. Käynnistämispäätös tehtiin poikkeamiskäsittelyn yhteydessä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen ja lähiympäristön kiinteistöjen omistajat, yritykset, työntekijät ja asukkaat, Salon kaupunki (erityisesti rakennus- ja ympäristö-, kaupunkisuunnittelu- ja vapaa-ajan lautakunnat), Varsinais-Suomen pelastuslaitos, sähköja teleyhtiöt sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maakuntamuseo ja liikennevirasto.
15 4.2.2 Vireilletulo Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksellä 21.6.2010. Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta kuulutettiin kaupungin ilmoitustaululla ja sanomalehdessä 1.12.2012. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaihe: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 12.10.2012. Samassa neuvottelussa käsiteltiin myös kolmea osayleiskaavaa. Kaupungin puolelta neuvotteluun osallistuivat teknisen toimen toimialajohtaja sekä kaupunkisuunnitteluosaston ja ympäristönsuojeluyksikön edustajat. Viranomaispuolta edustivat Varsinais-Suomen ELYkeskus, Varsinais-Suomen liitto ja Turun museokeskus. Viranomaisneuvottelussa keskusteltiin tämän kaavamuutoksen osalta suojelukysymyksistä. Viranomaisneuvottelusta on tehty muistio. Valmisteluvaiheen kuuleminen/ kaavaluonnosvaihe: Valmisteluvaiheessa pidettiin neuvottelu ja maastokatselmus Astrum-keskuksen tontilla 16.9.2013. Neuvottelu pidettiin Kiinteistö Oy Salon Salorankatu 5-7:n aloitteesta. Kaupungin puolelta neuvotteluun osallistuivat edustajat kaupunkisuunnitteluosastolta, yhdyskuntateknisten palvelujen osastolta, kiinteistö- ja mittauspalvelujen osastolta sekä rakennusvalvonnasta. Neuvottelun aiheena oli mainospylvään pystyttäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen tontin molempien liittymien kohdalla. Lisäksi kaavoittaja esitteli kaavaluonnosta ja Astrum-keskuksen toimijat toivat esiin joitakin kaavaluonnosta koskevia toiveita. Kaavaluonnos asetettiin nähtäville 26.9. 28.10.2013 (valmisteluvaiheen kuuleminen, MRA 30 ). Tästä ilmoitettiin osallisille kirjeellä ja julkaistiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutukset. Rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä vapaaajanlautakunnalta, ELY-keskukselta, maakuntamuseolta, liikennevirastolta, aluepelastuslaitokselta sekä sähkö- ja teleyhtiöiltä pyydettiin lausunto. Loppusyksyn 2013 aikana käytiin neuvotteluja yhdyskuntateknisten palvelujen osaston ja ympäristönsuojeluyksikön kanssa siitä, miten ammattiopiston tontilla kasvavan, kaupunkikuvallisesti merkittävän tammen kasvumahdollisuudet voitaisiin turvata. Virallinen nähtävillä olo/ kaavaehdotusvaihe: Kaavaehdotus asetettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville x.x. x.x.2014. Nähtävillä olosta ilmoitettiin vain ulkopaikkakuntalaisille kirjeellä. Muille osallisille siitä ilmoitettiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutuksella. Rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä vapaa-ajanlautakunnalta, ELYkeskukselta, maakuntamuseolta, liikennevirastolta, aluepelastuslaitokselta sekä sähkö- ja teleyhtiöiltä on tarkoitus pyytää lausunto.
16 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavaselostuksen kohdassa 4.1 on kerrottu, mitä tavoitteita kaavamuutoksen hakijalla on. Pian Astrum-keskusta koskevan kaavamuutosaloitteen jättämisen jälkeen, lokakuussa 2010, Salon seudun koulutuskuntayhtymä teki kaavamuutosaloitteen, joka koski Venemestarinkadun varrella sijaitsevaa ammattiopiston tonttia. Koulutuskuntayhtymä pyysi tonttinsa pohjoispuolella sijaitsevan puistoalueen muuttamista opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi ja liittämistä tonttiinsa. Pyynnön taustalla oli toimitilojen laajennustarve. Lisäksi koulutuskuntayhtymä esitti Venemestarinkadun avaamista Mariankadulle. Koulutuskuntayhtymän pyytämä kaavamuutos otettiin mukaan vuoden 2011 kaavoitusohjelmaan nimellä Venemestarinkatu ja määriteltiin kiireelliseksi, koska laajennusmahdollisuus oli tärkeää ammattiopiston toiminnan kannalta. Astrum-keskuksen asemakaavan muutos aikataulutettiin aloitettavaksi vuonna 2012 sen jälkeen, kun osana keskustan osayleiskaavatyötä tehtävä rautatieaseman ympäristön kehittämissuunnitelma on valmistunut. Molempiin kaavamuutoksiin liittyy keskeisesti Mariankadun, Venemestarinkadun ja Saloranpolun risteysjärjestelyjen tutkiminen. Tämän vuoksi kaavamuutokset olisi ollut tarkoituksenmukaisinta suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Koska tämä ei ollut aikataulullisista syistä mahdollista, päädyttiin Venemestarinkadun kaavamuutokseen ottamaan mukaan myös Saloranpolku sekä osia Astrum-keskuksen ja koulutuskuntayhtymän Mariankadun varren tonteista. Näin alueen liikennejärjestelyt saatiin tutkittua jo 11.12.2012 hyväksytyn Venemestarinkadun kaavamuutoksen yhteydessä. Salon yleiskaava 2020 on ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu pääosin työpaikka-alueeksi, joten Astrum-keskuksen tontin kaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Ammattiopiston tontti jätettiin tässä vaiheessa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, koska tontti on vielä toistaiseksi ammattiopiston käytössä. Koulutuskuntayhtymällä on kuitenkin tarkoitus keskittää toimintansa Hyvoninkadun ja Venemestarinkadun toimipisteisiin, minkä jälkeen Mariankadun toimipisteen käyttö opetustiloina todennäköisesti loppuu. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Salorankatu I:n kaavamuutos käynnistettiin pelkästään Astrum-keskuksen tonttia koskevana. Kaava-alueen rajausta muutettiin aloitusvaiheessa siten, että myös ammattiopiston tontti sekä katualuetta otettiin mukaan. Ammattiopiston tontilla kasvava komea tammi oli merkitty suojelluksi puuksi Venemestarinkadun kaavamuutoksen luonnosvaiheessa. Ehdotusvaiheessa kaavan rajaus kuitenkin muuttui niin, että tammi jäi kaava-alueen ulkopuolelle. Kaupunkikuvallisesti arvokkaan puun suojelu asemakaavassa nähtiin kuitenkin tärkeäksi tavoitteeksi, minkä vuoksi ammattiopiston tontti otettiin mukaan kaava-alueeseen. Toinen syy oli Salorankadun katualueen rajauksen tarkistamistarve ammattiopiston tontin lounaiskulmassa. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Astrum-keskuksen muutos teollisuustiloista kokoontumis-, liikunta-, koulutus-, liikeja työpaikkatiloiksi on tehty mahdolliseksi viidellä erillisellä poikkeamispäätöksellä
17 vuosien 2010 2013 aikana. Asemakaavan tavoitteena on vahvistaa toteutunut tilanne ja antaa mahdollisuus alueen kehittämiseen. Tavoitteen pohjalta laadittiin kaavaluonnos. Kaavaluonnoksessa (liite 6) esitetyt tärkeimmät muutokset nykyiseen asemakaavaan verrattuna olivat: - Astrum-keskuksen käyttötarkoituksen muuttaminen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. - entisen Saloran pääkonttorin merkitseminen kaupunkikuvallisin perustein suojeltavaksi rakennukseksi - ammattiopiston tontin luoteiskulmassa kasvavan tammen merkitseminen suojelluksi puuksi 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi Suunnittelualueen liikennejärjestelyjä, erityisesti katuliittymän mahdollisuutta Mariankadulle, tutkittiin Venemestarinkadun kaavamuutoksen yhteydessä. Silloin kaupunki tilasi Trafix Oy:ltä Mariankadun, Venemestarinkadun ja Saloranpolun liittymän toimivuustarkastelun. Liikenteellistä toimivuutta tarkasteltiin aluksi kolmessa liittymävaihtoehdossa: yksikaistainen kiertoliittymä (Mariankatu kumpaankin suuntaan yksikaistainen Turuntien liittymän pohjoispuolella), kaksikaistainen kiertoliittymä ja valoohjattu liittymä. Liikenteen toimivuustarkastelut tehtiin erikseen aamu- ja iltahuipputuntia vastaavissa tilanteissa sekä nykyliikennemäärillä että vuoden 2025 ennusteliikennemäärillä. Simulointimallissa oli mukana myös mt:n 110 ramppiliittymä Mariankadulle sekä Salorankadun ja Turuntien liittymä Mariankadulla. Simulointitulokset (poimintoja konsultin raportista): Yleisesti ottaen liikenteen havaittiin toimivan varsin hyvin uudessa liittymässä kaikissa tarkastelutilanteissa. Kaikkiin tarkasteltuihin ratkaisuvaihtoehtoihin sisältyy kuitenkin omat vahvuutensa ja heikkoutensa eikä siten parhaan liittymävaihtoehdon valinta ole aivan yksiselitteinen. Yksikaistainen kiertoliittymä näytti toimivan yksinään varsin hyvin etenkin nykytilanteen liikennemäärillä. Vuoden 2025 ennusteliikennemäärillä yksikaistaiseen kiertoliittymään sekä Mariankadun pääsuunnalle että Venemestarinkadulle alkoi kuitenkin kertyä ajoittain lyhyitä jonoja. Lisäksi ongelmana yksikaistaisessa kiertoliittymässä on nykyisin kaksikaistaisen Mariankadun poikkileikkauksen kaventaminen yksikaistaiseksi. Tarkasteluissa kavennus sijaitsi Turuntien liittymän pohjoispuolella. Liikenne kuitenkin hidastui ajoittain ja puuroutui kavennuskohdassa etenkin ennusteliikennemäärillä. Työssä testattiin lisäksi tilannetta, jossa Mariankatu oli koko tarkastelualueella yksikaistainen, mutta tällöin Mariankatu ruuhkautui pahasti Turuntien valoliittymässä ja jonot kasvoivat nopeasti pitkiksi. Nykyinen kaistamäärä näyttäisi olevan siten tarpeen Mariankadulla Turuntien valoliittymässä. Tässä yhteydessä on huomattava, ettei mallia laadittaessa ollut käytössä Turuntien valoliittymän todellista valoohjausta/vaihejakoa eikä tarkastelutilanne tältä osin vastaa täysin todellisuutta. Kaksikaistainen kiertoliittymä näytti toimivan hyvin. Etenkin liittymän pääsuunnalla (Mariankadulla) ei havaittu missään tarkastelutilanteessa ongelmia. Sen sijaan etenkin iltahuipputunnin tarkastelutilanteissa Venemestarinkadulle kertyi ajoittain lyhyitä jonoja. Kaksikaistaiseen kiertoliittymään liittyminen sivusuunnalta saattaa ajoittain olla vaikeaa vilkkaassa liikenteessä, vaikkakin tarkastelutilanteessa Turuntien liittymän valot pätkivät Mariankadun liikennevirtaa. Nykyisin uuden liittymän kohdalla on keskisaarekkeellinen valo-ohjattu kevyen liikenteen ylitys, joten kaksikaistaisessa kiertoliittymässä kevyen liikenteen tienylitys voi olla hankalampi ja turvattomampi. Kiertoliittymässä ajonopeudet ovat kuitenkin usein alhaisemmat. Korotetulla kiertoliittymällä ja erilaisilla pintamateriaaleilla pääsuunnan nopeuksia voidaan alentaa, mikä helpottaa liittymistä sivusuunnilta sekä parantaa kevyen liikenteen asemaa.
18 Valo-ohjatussa liittymässä kaikki suunnat saavat tasaisesti vihreää, mikä varmistaa liikenteen pääsyn liittymän kaikilta suunnilta. Toisaalta kukin suunta joutuu odottamaa vihreää vaihetta, joten valo-ohjattuihin liittymiin kertyy myös jonoja. Mariankadulla uuteen valoohjattuun liittymään kertyy etenkin iltahuipputunnin aikana jonoja sekä Mariankadun pääsuunnille että Venemestarinkadulle. Myös viivytykset liittymässä kasvavat, kun jonot eivät purkaudu yhden valokierron aikana. Valo-ohjattuna uuden kiertoliittymän havaittiin toimivan tarkasteluvaihtoehdoista huonoiten. Toimivuustarkastelun perusteella konsultin alustava suositus Mariankadun uuteen liittymään oli korotettu, pääsuunnassaan kaksikaistainen kiertoliittymä. Trafix teki toimivuustarkastelun jatkoksi alustavia mitoitussuunnitelmia kaksikaistaisen kiertoliittymän osalta: - vaihtoehto 1: ns. turbokiertoliittymä - vaihtoehto 2: perinteinen kaksikaistainen kiertoliittymä - vaihtoehto 3: pohjoisen/luoteen suuntaan siirretty turbokiertoliittymä - vaihtoehto 4: sisähalkaisijaltaan pienennetty turbokiertoliittymä - vaihtoehto 5: idän/ koillisen suuntaan siirretty turbokiertoliittymä (Saloranpolku yksisuuntainen) - vaihtoehto 5+: idän/ koillisen suuntaan siirretty turbokiertoliittymä (Saloranpolku kaksisuuntainen) Vaihtoehtotarkasteluissa pyrittiin sijoittamaan ja mitoittamaan kiertoliittymä siten, että liittymän toimivuus säilyy ja tonteille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Vaihtoehtoja ja kaavan katualuevarauksen pohjaksi otetun vaihtoehdon valintaperusteita on käsitelty tarkemmin Venemestarinkadun asemakaavan muutoksen selostuksessa. Venemestarinkadun asemakaavaan varattiin katualuetta vaihtoehdon 5+ mukaisesti. Koska liittymäjärjestelyt on tutkittu jo voimaan tulleen kaavamuutoksen yhteydessä, katualuevarauksiin ei ole tässä yhteydessä puututtu muuten kuin tekemällä pieni korjaus korttelialueen rajaan ammattiopiston tontin lounaiskulmassa. VAIHTOEHTO 5+, IDÄN/ KOILLISEN SUUNTAAN SIIRRETTY TURBOKIERTOLIITTYMÄ (Saloranpolku kaksisuuntainen).
19 4.5 Kaavaprosessin aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Aloitusvaihe Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Neuvottelussa keskusteltiin entisen Saloran tontin rakennusten suojelusta. Salon yleiskaavassa entinen pääkonttori on merkitty suojeltavaksi, mutta maakuntakaavassa suojelumerkintää ei ole. Rakennusten suojelu tulee tutkia asemakaavan muutoksen yhteydessä. Varsinais-Suomen liiton edustaja ilmoitti, että liitto ei näe tarpeelliseksi omaa osallistumistaan asemakaavan viranomaisvalmisteluun aloitusvaiheen jälkeen. Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos nähtävillä 26.9. 28.10.2013 Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä jätettiin yksi kirjallinen mielipide ja annettiin kolme lausuntoa. 1. Kiinteistö Oy Salon Salorankatu 5-7 Esitämme, että istutusalueen rajausta kavennettaisiin tontin pohjoisosalla Marianja Salorankadun kulmasta alkaen 110 tien rampin suuntaan koko olemassa olevan rakennusmassan matkalta (n. 200m). Vanhat rakennukset ovat niin lähellä rajaa, ettei tarpeellisia parkkipaikkoja pystytä kunnolla rakentamaan tontin tälle osalle. Piha-alueelta on sisäänkäynti mm. useisiin toimistoihin sekä ravintolaan, jossa käy lounasaikaan runsaasti asiakkaita. Huoltoreitti ja Pelastuslaitoksen vaatima pelastustie kulkevat alueen poikki, mikä osaltaan lisää tilantarvetta. Pelastustien pitää aina olla vapaana ja sillä on tietyt tilavaatimukset. Esitetyn levyinen istutusalue estäisi lisäksi kokonaan ajoyhteyden rakennuksen ympäri vanhan piipun kohdalta. Vastine: Kaavaluonnokseen oli merkitty noin kuuden metrin levyinen istutettava alue tontin pohjoisrajalle. Rajaus oli sama kuin voimassa olevassa kaavassa. Mielipiteen johdosta istutettava tontinosa on kavennettu tehdasrakennuksen kohdalla kahden metrin levyiseksi. Hallintorakennuksen kohdalla istutettavan alueen leveys on toteutettujen istutusten ja pihajärjestelyjen mukainen. 2. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Kaava-alueilla tulisi tarkistaa, että pelastuslaitoksen vedenottopaikkoja/ sammutusvesiasemia on riittävästi. Vastine: Pelastuslaitos ja alueen vesilaitokset ovat alkaneet tehdä suunnitelmaa palopostien tarpeesta ja sammutusveden saannista. Suunnitelman on arvioitu valmistuvan vuonna 2015. Kaavaluonnokseen ei ole tehty muutoksia lausunnon perusteella. 3. Turun museokeskus/ Varsinais-Suomen maakuntamuseo Kaavaluonnokseen ei liittynyt muuta aineistoa kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Kaavassa on asianmukaisesti merkitty sr-2 merkinnällä Saloran entinen pääkonttori, joka on arvioitu kaupunkikuvan kannalta merkittäväksi
20 Lauri Putkosen Salon yleiskaava 2020 varten tekemässä selvityksessä. Pääkonttoriin kiinteästi liittyviä tuotantorakennuksia ei kaavassa ole huomioitu. Alueen rakennuskanta on niin uutta, että sitä ei vanhan rakennuskannan inventoinnin yhteydessä ole inventoitu. Asemakaavatyön yhteydessä tulee koko alueen rakennuskannan arvo punnita niin kaupunkikuvan, paikallishistorian kuin alueen teollisuushistorian kannalta. Nyt lausunnolla olleen materiaalin pohjalta ei tunnu perustellulta, että Salon teollisuushistorian pitkäaikaiselta ydinalueelta huomioitaisiin suojelumerkinnällä vain yksi konttorirakennus. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että kaavassa tulee ottaa alueen historia laajemmin huomioon. Kaavan ratkaisujen perusteeksi tulee olla myös kaavaselostus, jossa kaavan ratkaisut esitellään ja perustellaan. Vastine: Kaavaselostuksen kohdassa 3.1.5, alkaen sivulta 8 on käyty läpi suunnittelualueen rakennukset ja kohdassa 3.1.6 jonkin verran Saloran menneiden vuosien toimintaa. Entisissä tehdastiloissa tehtiin vuosikymmenien ajan televisioita, joiden tuotekehitys ja tuotanto tarjosivat työpaikan monille salolaisille. Monitorien kehitystyö ja valmistus aloitettiin myös näissä tiloissa. Lisäksi matkapuhelinteollisuuden juuret ovat entisen Saloran alueella. Salora oli Salon kannalta tärkeä, koska yritys oli suuri työllistäjä. Lisäksi yrityksen toiminta oli elektroniikkateollisuuden kehityksen kannalta erittäin merkittävää. Arvokasta on ollut nimenomaan tehty työ. Rakennukset ovat tarjonneet toiminnalle puitteet ja siinä mielessä niiden historia on kiinnostava. Suuri tehdasrakennus on saanut nykyisen muotonsa ja kokonsa useiden laajennushankkeiden myötä. Mariankadun varteen sijoittuva tehtaan vanhimman osan konttorisiipi liittyy luontevasti hallintorakennukseen ja nämä yhdessä muodostavat kaupunkikuvaan sopivan ja mittakaavaltaan miellyttävän kokonaisuuden. Muista suunnista katsottuna mittakaava on aivan toisenlainen ja näkymä teollisuusalueelle tyypillinen. Koko suuren rakennusmassan suojelu ei ole tarkoituksenmukaista. Konttorisiiven jatkeena on vielä nähtävissä pieni pätkä tehtaan vanhimman osan julkisivua. Alkuperäinen, vuonna 1962 rakennettu tehdas on kuitenkin kaikissa muissa suunnissa jäänyt myöhemmin tehtyjen laajennusten sisään. Suuresta tehdasrakennuksesta ei ole erotettavissa sellaista erillistä osaa, joka olisi syytä rakennustaiteellisten tai historiallisten syiden vuoksi merkitä suojeltavaksi. Kaksi muuta tontilla sijaitsevaa pienempää rakennusta ovat tavanomaisia teollisuusrakennuksia. Hallintorakennus on todettu kaupunkikuvallisesti merkittäväksi Salon yleiskaavatyön yhteydessä tehdyssä selvityksessä, johon lausunnossa viitataan. Lisäksi yleiskaavassa ja tekeillä oleva keskustan osayleiskaavassa entinen pääkonttori on merkitty suojeltavaksi. Näistä syistä hallintorakennus on esitetty asemakaavassa suojeltavaksi kaupunkikuvallisin perustein. Kaavaluonnokseen ei ole tehty muutoksia lausunnon perusteella. 4. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Salorankatu I asemakaavan muutosluonnoksesta:
21 K-16-korttelialue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös julkisia ja yksityisiä palveluja kuten majoitus-, ravintola- ja kokoontumistiloja sekä työpaikkatiloja sellaista toimintaa varten, joka ei aiheuta ympäristöhäiriöitä. Autopaikkojen lukumäärää määrittelevässä määräyksessä mainitaan myös teollisuustilat. Mikäli jollekin em. käyttötarkoituksista halutaan antaa suurempi painoarvo tai toista rajoittaa, kuten teollisuuden sijoittumista korttelialueelle, on K-16 korttelialueen määräystä hyvä täsmentää tältä osin. Autopaikkamääräyksessä todetaan, että jos käytettävä rakennusoikeus ylittää tehokkuusluvun e=1.1, on kaikki autopaikat kyseisen tehokkuuden ylittävän kerrosalan osalta lunastettava pysäköintilaitoksesta tai autopaikkojen korttelialueella tai osoitettava kerrospysäköintinä tontilla. Em. autopaikkamääräys ei ole tarpeen tällä korttelialueella. YO-1-korttelialueen dba30-ääneneristävyysmääräys liikennemelua vastaan on osoitettu korttelialueen koillis-, kaakkois- ja luoteisrajoille. Asemakaavan muutoksessa on hyvä tutkia, tuleeko määräys ulottaa myös korttelialueen lounaisrajalle Salorankadun mahdollista lisääntyvää K-16-korttelialueelle suuntautuvaa ajoneuvoliikennettä silmälläpitäen. Asemakaavan muutosluonnoksessa Salorankadun ja Mariankadun risteysalueen vieressä on merkitty suojeltavaksi isokokoinen tammi. Tammi sijaitsee korttelin 17 istutettavalla alueella katualueen reunassa. Kyseiseen risteykseen on suunniteltu rakennettavaksi liikenneympyrä ja kevyen liikenteen väylän suunniteltu etäisyys on noin kolme metriä. Herääkin kysymys siitä, miten tammen juuristo ja lehvästö tulee kestämään tulevia rakentamistoimenpiteitä. Suojeltava tammi on lehvästöltään laaja ja sille tulee kaavassa varata riittävästi tilaa myös korttelin sisällä, jotta tulevaisuudessa toteutettavat rakentamistoimenpiteet eivät vahingoita sitä. Korttelin 17 rakentamisaluetta tulee siirtää kauemmas ja/tai istutettavan alueen merkintää laajentaa sekä tutkia mahdollisuutta laajentaa korttelia 17 siten, että tammen elinmahdollisuudet parantuvat. Vastine: Kortteli 20 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Aluevarausmerkintä K-16 antaa mahdollisuuden sijoittaa Astrum-keskuksen tontille myös julkisia tai yksityisiä palveluja sekä työpaikkatiloja sellaista toimintaa varten, joka ei aiheuta ympäristöhäiriöitä. Kaavamääräys on suunniteltu niin, että se kattaa tontille jo sijoitetun toiminnan. Lausunnon johdosta K-16 kaavamääräystä on muutettu autopaikkoja koskevan määräyksen osalta niin, että maininta teollisuustilat on muutettu maininnaksi muut työpaikkatilat ja autopaikkamääräyksen loppuosa on poistettu. Ammattiopiston tontille on lisätty lausunnon johdosta ääneneristävyysvaatimus (30 dba) myös tontin lounaisrajalle Salorankadun varteen. Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen keskusteltiin yhdyskuntateknisten palvelujen osaston ja ympäristönsuojeluyksikön kanssa siitä, miten ammattiopiston tontilla kasvavan, kaupunkikuvallisesti merkittävän tammen kasvumahdollisuudet voitaisiin turvata. Kaupungin maastomittausryhmä kävi marraskuussa 2013 paaluttamassa ammattiopiston tontille kevyen liikenteen väylän ulkoreunan sen mukaisena, kuin se on esitetty Trafixin tekemässä alustavassa kiertoliittymän mitoitussuunnitelmassa. Tämän jälkeen yhdyskuntateknisten palveluiden suunnittelupäällikkö ja viheraluepäällikkö kävivät maastokatselmuksella.
22 SUUNNITELLUN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN REUNA MAASTOON PAALUTETTUNA MARRAS- KUUSSA 2013. Kiertoliittymän tarvitsema tila ja sitä varten kaavaan varattava katualue on selvitetty jo 11.12.2012 hyväksytyn Venemestarinkadun asemakaavan muutoksen yhteydessä. Eri vaihtoehdoissa (ks. kohta 4.4.2) oli jonkin verran eroja siinä suhteessa, miten lähelle tammea kiertoliittymää sivuava kevyen liikenteen väylä sijoittuu. Vaihtoehto 1 olisi ollut tammen kannalta huonoin, koska siinä kevyen liikenteen väylä olisi tullut aivan tammen kupeeseen. Vaihtoehdossa 3 kevyen liikenteen väylän ja tammen väliin olisi tullut noin kolme metriä lisää, mutta liittymän toimivuuden kannalta vaihtoehto olisi ollut huonoin, koska Mariankadun ajolinjaa olisi jouduttu kääntämään mutkalle. Lisäksi liittymä olisi työntynyt melko pitkälle entisen Laurin koulun tontille Venemestarinkadun päässä. Myös Astrum-keskuksen tontin koillisosasta olisi jäänyt suurempi osa liittymän alle. Muut vaihtoehdot olivat tammen kannalta samanlaisia kuin valittu vaihtoehto 5+. Kaavassa on varattu katualuetta kaksikaistaista kiertoliittymää ja kevyen liikenteen väyliä varten. Risteysjärjestelyt on mahdollista toteuttaa myös muulla tavalla. Toteuttamistapa ratkaistaan myöhemmin erillisellä päätöksellä. Jos kiertoliittymä toteutetaan alustavan mitoitussuunnitelman mukaisesti, rakennustoimet aiheuttavat todennäköisesti jonkin verran haittaa tammelle. Kaupunki voi kuitenkin katusuunnitelmaja rakentamisvaiheessa toimia niin, että vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi eivätkä uhkaisi tammen olemassa oloa. Puistoyksikössä on jo tehty suunnitelma, joka havainnollistaa kiertoliittymän sijoittumista tammen viereen. Suunnitelmassa on myös esitetty tammen juuriston suojausperiaate. Suunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 10. Suojellun puun merkintä on korvattu kaavaehdotuksessa aluemerkinnällä s-5, jonka sisältö on seuraava: Alueen osa, jolla olevaa kaupunkikuvallisesti arvokasta tammea ei saa kaataa. Kadun rakentamisen yhteydessä on varmistettava, että tammen kasvumahdollisuus säilyy. Lisäksi lausunnon johdosta on tehty muutoksia rakennusalan rajoihin sekä Astrum-keskuksen tontilla korttelissa 20 että ammattiopiston tontilla korttelissa 17. Ammattiopiston tontin luoteiskulmaan on merkitty luonnosvaihetta leveämpi istutettava alue.
23 Yhteenveto muutoksista, joita kaavaluonnokseen on tehty nähtävillä olon jälkeen kirjallisen ja suullisen palautteen perusteella: Astrum-keskuksen tontti: Rakennusalojen rajoihin on tehty muutoksia tontin koilliskulmassa ja pohjoisrajalla. Kerrosluvuksi on muutettu 2/3k III (luonnosvaiheessa 1/2k III). Pilaantuneeksi epäiltyä aluetta koskevaa kaavamääräystä saa-1 on muokattu. Ammattiopiston tontti: Rakennusalan rajoihin on tehty muutoksia tontin luoteiskulmassa sekä Mariankadun puoleisella rajalla. Katualueen rajausta on tarkistettu niin, että tontin lounaiskulmasta pieni osa muuttuu katualueeksi. Edellä mainitun katualueen kohdalle on merkitty liittymäkielto, joka ulottuu jonkin verran tontin lounaisrajan puolelle. Luoteiskulmassa kasvavaa tammea koskeva suojellun puun merkintä on korvattu aluemerkinnällä s-5, jonka sisältö on kerrottu edellä. Tontin lounaiskulmaan on merkitty aluevaraus muuntamon rakentamista varten. Tontin lounaisrajalle Salorankadun varteen on lisätty ääneneristävyysvaatimus liikennemelua vastaan. Salorankadun eteläreunaan on lisätty liittymäkielto Saloranpolun päästä kaavamuutosalueen rajalle saakka. Virallinen nähtävillä olo, kaavaehdotus nähtävillä x.x. x.x.2014 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 6,6 hehtaaria. Se jakautuu eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) 15 226 m² Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-16) 48 155 m² Katualueet 3 095 m² Yhteensä 66 476 m² Rakennusoikeudet: YO korttelialue 22 839 k-m² K-16 korttelialue 72 233 k-m² Yhteensä 95 072 k-m²
24 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Kaavassa annetaan määräyksiä, jotka koskevat ympäristöhäiriöiden torjumista. Kaavaan on merkitty istutettavia alueita. Lisäksi kaava velvoittaa turvaamaan ammattiopiston tontilla kasvavan tammen elinmahdollisuudet. Korttelialueet Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) YO korttelialueella on yksi tontti. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-16) K-16 korttelialueella on yksi tontti. Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavaan sisältyy katualuetta. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos vahvistaa Astrum-keskuksen tontilla tapahtuneen muutoksen, jonka toteuttamiseen poikkeamispäätökset ovat antaneet mahdollisuuden. Uusi toiminta on sijoittunut olemassa oleviin entisiin teollisuusrakennuksiin, joten ulospäin havaittava muutos ei ole kovin suuri. Ammattiopiston tontti säilyy kaavamuutoksen jälkeen entisessä käytössään. Molempien tonttien tehokkuusluku e=1,50 säilyy samana kuin voimassa olevassa kaavassa. Kummallakin tontilla on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Ammattiopiston tontin rakennusoikeus on pienentynyt 108 k-m², koska tontin lounaiskulmasta muuttuu katualueeksi 72 m². Muutos ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon kokonaisrakennusoikeuden määrä. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta väestön määrään, koska suunnittelualueelle ei ole osoitettu asumista. Yhdyskuntarakenne ja kaupunki-/taajamakuva Jos kiertoliittymä rakennetaan alustavan suunnitelman mukaisesti kaksikaistaisena, Mariankadun katunäkymä muuttuu. Iso kiertoliittymä on hallitseva ja muodostaa varsinkin Halikon suunnasta tultaessa porttimaisen elementin keskustakortteleiden reunamille. Kaavamerkinnällä pyritään turvaaman ammattiopiston tontilla kasvavan, kaupunkikuvallisesti merkittävän tammen säilyminen.