Kuntoarvio 15.10.2015 Omakotitalo Vallitie 5 82600 Tohmajärvi
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOJA TARKASTUKSESTA... 3 1.1 KIINTEISTÖN TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 TARKASTUSAJANKOHDAN ILMASTO-OLOSUHTEET... 4 1.3 KÄYTETTÄVISSÄ OLLEET ASIAKIRJAT... 4 1.4 RAJAUKSET KOHTEESSA... 4 3. YHTEENVETO HAVAINNOISTA... 6 4. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT... 6 5. SUOSITUS LISÄTUTKIMUKSISTA... 6 6. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT... 6 7. TARKASTUSMENETTELYSTÄ... 6 8. TARKASTUKSESSA KÄYTETYT APUVÄLINEET... 7 8.1 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 7 9. TILAKOHTAINEN TARKASTUS... 8 9.1 Perustukset, alapohja ja pihan kaadot... 8 9.2 Ulkoseinät ja julkisivut... 10 9.3 Ikkunat, ulko-ovet... 10 9.4 Vesikatto ja yläpohja... 11 9.5 MÄRKÄ- JA KOSTEAT TILAT... 13 9.6 Muut sisätilat... 15 9.7 Lämmitys... 19 9.8 Vesi- ja viemärilaitteet... 20 9.9 Ilmanvaihto... 21 9.10 Sähköistys... 21 9.11 Palovaroittimet... 22 9.12 Pintalämpötilat... 22 Valokuvia kohteesta... 23
3 1. YLEISTIETOJA TARKASTUKSESTA Kohde Omakotitalo Vallitie 5 82600 Tohmajärvi Kohteen omistaja (t) Vallitie 5 82600 Tohmajärvi Tarkastuksen tilaaja (t) Janne Salakka Kihlakunnan ulosottomies Kuntotarkastuksen suorittaja Tmi Rakennuspalvelu Matti Rahunen Matti Rahunen Varstatie 1 82500 Kitee Gsm 0405825512 1.1 KIINTEISTÖN TUNNISTETIEDOT Talon kerrosala... 263 m 2 Talon huoneistoala... 218 m 2 Talon tilavuus... 834 m 3 Rakennusvuosi... 2000 Rakennuksen ikä... 15-vuotta Käyttötarkoitus... asunto Kiinteistötunnus... Janikanrinne Tontti... 7:112 Rakennusoikeus, kaava... Asemakaava Kotikunta... Tohmajärvi Tarkastuksen syy... Kunnon selvitys Tarkastuspäivä... 15.10.2015, klo 9.00 alkaen
4 Tarkastajat... Matti Rahunen, insinööri AMK Tarkastuksessa läsnä... Janne Salakka 1.2 TARKASTUSAJANKOHDAN ILMASTO-OLOSUHTEET Säätila ulkona... Pouta Ulkoilman suhteellinen kosteus RH%... % RH Ulkoilman lämpötila T ulko... C Ulkoilman kastepistelämpötila T kp ulko... C Sisäilman suhteellinen kosteus RH%... % RH Sisäilman lämpötila T sisä... C Sisäilman kastepistelämpötila T kp sisä... C 1.3 KÄYTETTÄVISSÄ OLLEET ASIAKIRJAT Julkisivut... 1:50 Leikkaus... 1:50 Pohja... 1:50 Detaljit... 1.4 RAJAUKSET KOHTEESSA Salaojituksen olemassa olosta ei ole tietoa. Salaojan tarkastuskaivoja ei ollut. Vesikaton tarkastus on puutteellinen. Lapetikkaita eikä kulkusiltaa ollut katolla. Autotallin kohdan yläpohjaa ei voitu tarkastaa, koska tilaan ei ollut kulkuyhteyttä. Saunan lattian kosteusmittausta ei voitu suorittaa koko lattian alueelta. Lauteet ovat kiinteät joten lauteiden alle ei ollut kulkuyhteyttä.
5 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA TALOSTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta tai käyttäjältä ja tarkastuksessa saatuihin tietoihin). Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit ja sokkelit Alapohjarakenteet Paikalla rakennettu Teräsbetonianturat. Harkkosokkeli. Betonilaatta Kellarin rakenteet Julkisivut Kattomuoto Vesikate Välipohjat Yläpohja Ulkoseinärakenne Väliseinärakenteet Lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Suoritetut korjaukset Tiili/puu Harjakatto Peltikate Puurakenteinen Puurakenteinen, puhallusvilla eristys Puurunko. Puu/tiilirakenteiset Sähkölämmitys. Lämmönjako tapahtuu lattialämmityksellä. Lisänä on leivinuuni, takka ja ilmalämpöpumppu. Sähkö/puu Koneellinen lämmöntalteenotolla Rakennuksessa on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Ei tietoa
6 3. YHTEENVETO HAVAINNOISTA Aluskatteessa on rakoja läpivientien juuressa. Ullakkotilassa olevien putkien eristys on riittämätön. Pesuhuoneen seinässä on laatta halki. Pesuhuoneen lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Lattiasaumauksissa on rakoja. Alakerran wc:n lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Kodinhoitohuoneen ja teknisentilan välisen seinän alaosassa kosteuden aiheuttamaa vauriota. Muut havainnot esitetään tilakohtaisessa osiossa. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. Runkorakenteen kunnon selvittäminen vaatisi rakenteen avaamisen. 4. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 5. SUOSITUS LISÄTUTKIMUKSISTA Autotallin yläpohjan tarkastus. Tarkat kosteusmittaustulokset saadaan suhteellisenkosteuden mittauksella. 6. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. 7. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä kohteen omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niitä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakennetta avaamalla ei voida saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyt-
7 tävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa ja korjaustarvetta. Kuntoarvion yhteydessä kartoitetaan pintakosteuden tunnistimella (pintakosteusmittarit) kosteuseroja. Pintamittauksesta ei anneta mitään numeerisia arvoja vaan ilmoitetaan kosteuserot kuiviin vastaaviin rakenteisiin verrattuna. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. 8. TARKASTUKSESSA KÄYTETYT APUVÄLINEET Mittauskalusto, mittarit Pintakosteusmittaus GANN Uni 1 Suhteellinen kosteus VAISALA HMP 42, kalibroitu Lämpötila VAISALA HMP 42, kalibroitu Pintalämpötilat RÄYTEK Raynger ST Puun kosteus (p-%) Tramex Mittareita käytetään tarkastuksessa tarpeen mukaan. Muut apuvälineet Digitaalikamera, taskulamppu ja tarpeellinen määrä käsityökaluja esim. mittanauha, puukko, ruuvimeisseli yms. 8.1 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Havainnot Raporttiin on kirjoitettu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä. Raportti ei ole työselitys. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perustelut on kirjoitettu kursiivilla ja lihavalla tekstillä tilakohtaisen raportin yhteydessä.
8 9. TILAKOHTAINEN TARKASTUS 9.1 Perustukset, alapohja ja pihan kaadot Sokkelit ja pihan kaadot Maanpinta viettää loivasti rakennuksesta poispäin muualla paitsi rakennuksen takasivulla, missä maanpinta viettää rakennukseen päin. Kuva 1 Pihan kaadot tulisi olla vähintään kuvan ohjeen mukaiset kaikilla talon sivuilla. RakMK C2. Kuva 2. Maanpinta on lähellä puurakenteita. Maanpintaa tulisi laskea. Sokkeli on harkkorakenteinen. Sokkeli on rapattu ja maalattu. Paikoin pinnoite on irronnut. Etupihan pilarissa pinnoite on irronnut. Kuva 3
9 Salaojitus ja sadevedet Salaojituksen olemassa olosta ei ole tietoa. Rakennuksen nurkilla ei näkynyt tarkastuskaivoja. Kattovesien poisto on järjestetty. Talossa on kattovesikourut ja syöksytorvet. Syöksytorvien alla on kattovesikaivot. Kuva 4 Alapohjat Kattovesikourut ja syöksyt tulee puhdistaa keväisin ja syksyisin. Teräsbetonilaatta. Kuva 5 alapohjarakenne. Pinta kosteusmittauksen mukaan kohonneita kosteusarvoja mitattiin pesuhuoneen, wc:n, kodinhoitohuoneen ja varaajatilan lattiassa. Tarkemmin käsitellään tilakohtaisessa osassa.
10 9.2 Ulkoseinät ja julkisivut Julkisivuverhoilu Julkisivupinnoitteena on tiili/puu. Julkisivupinnoitteissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Sen sijaan parvekkeiden lattioissa ja kaidetolpissa on lahovauriota. Kuva 6 kaidetolppa. Kuva 7 kaidepuu Parvekkeiden lattialaudoitukset ovat myös lahovaurioituneet. 9.3 Ikkunat, ulko-ovet Ikkunat ovat alkuperäiset ja kolmelasiset. Ikkunoissa ei havaittu välitöntä korjausta vaativia vaurioita. Ulko-ovissa ei myöskään havaittu korjausta vaativia vaurioita.
11 9.4 Vesikatto ja yläpohja Kate Katteena on pelti. Katon tarkastus on puutteellinen, koska ei ollut lapetikkaita eikä kulkusiltoja. Tarkastus on suoritettu ainoastaan takasivulla olevilta portailta käsin. Kuva 8 yleiskuva vesikatolta Yläpohja Katon kantavat rakenteet ovat tehdasvalmisteisia kattoristikoita. Vinolla kattoosalla on kertopuurakenne. Kuva 9 yläpohjarakenne Yläpohjan eristeenä on puhallusvilla. Paksuutta ei mitattu.
12 Aluskatteessa on läpivientien ympärillä aukkoja. Kuva 10 Putkien ympärillä on eristystä liian vähän. Ullakkotilassa olevien putkien eristys vahvuus tulisi olla vähintään 100 mm. Liian vähäinen eristys aiheuttaa kosteuden tiivistymistä putken pintaan. Suosittelen yläpohjan tuuletuksen parantamiseksi päätyihin asennettavia tuuletusventtiilejä (200x200) Kuva 11 yleiskuva yläpohjasta
13 9.5 MÄRKÄ- JA KOSTEAT TILAT Pesuhuone Pesuhuoneen seinät ja lattia on laatoitettu. Suihkun alla seinässä on laatta halki. Kuva 12 Lattiakaivon ympärillä ja ammeen kupeella mitattiin kohonneita kosteusarvoja lattiassa. Lattian laattasaumauksissa on rakoja. Kuva 13 Lattiasaumaukset kaipaavat kunnostusta. Tarkat kosteuslukemat saadaan suhteellisenkosteuden mittauksella rakenteen sisältä.
14 Kuva 14 yleiskuva pesuhuoneesta Sauna Saunan seinät ja katto on puupaneloitu. Lattiassa on linkkerilaatoitus. Pintakosteusmittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavia kosteusarvoja rakenteissa. Mittausta pystyttiin suorittamaan pieneltä alueelta lauteiden edestä. Lauteet ovat kiinteät. Kuva 15 Rakenteissa ei havaittu kunnostustarvetta vaativia vaurioita. Saunomisen jälkeen tulee huolehtia saunan riittävästä ilmanvaihdosta ja annettava kiukaan jälkilämmön kuivata rakenteet
15 9.6 Muut sisätilat Keittiö: Keittiössä lattiapinnoitteena on laatoitus. Seinät ovat tapettiseiniä. Pinnoitteissa ei havaittu puutteita. Pintakosteusmittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavia kosteusarvoja. Keittiössä on leivinuuni. Kuva 16 yleiskuva keittiöstä Olohuone: Olohuoneessa lattiapinnoitteena on laatoitus, seinät ovat tapetoituja. Pintakosteusmittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavia kosteusarvoja. Tapetti seinässä rikkoutunut. Kuva 17
16 Kuva 18 yleiskuva olohuoneesta Makuuhuoneet: Makuuhuoneen ovat toisessa kerroksessa. Makuuhuoneiden lattiat ovat laminaattipintaiset. Seinät ovat tapetoituja. Pintakosteusmittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavia kosteusarvoja. Yhden makuuhuoneen seinässä tapettia on rikki. Kuva 19. Muissa makuuhuoneissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita
17 Kuva 20 yleiskuva makuuhuoneesta Takkahuone: Takkahuoneen lattiapinnoitteena on laatoitus ja seinät ovat tapetoituja. Pintakosteusmittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavia kosteusarvoja. Pinnoitteissa ei havaittu välitöntä korjausta vaativia vaurioita. Kuva 21 takka Tekninentila: Lattia on laatoitettu ja seinät ovat maalattuja seiniä. Pintakosteusmittauksessa havaittiin kohonneita kosteusarvoja varaajan edessä lattiassa.
18 Ilmanvaihtokoneen kondensio vesiputkesta vesi tulee lattialle. Kuva 22 Kosteutta on myös levinnyt kodinhoitohuoneen puolelle lattiaan ja seinän alaosaan. Kodinhoitohuone: Kodinhoitohuoneen lattiapinnoitteena on laatoitus. Seinät ovat tapetoituja. Teknisen tilan väliseinän alaosassa on kosteuden aiheuttamaa tummentumaa. Kuva 23 Alakalusteen runko levy on turvonnut. Kuva 24
19 Kuva 25 yleiskuva kodinhoitohuoneesta Wc:t ja suihkutilat Molemmissa kerroksissa on wc. Lattiapinnoitteena on laatoitus. Seinät ovat puoleenväliin asti laatoitetut. Yläosat ovat tapetoituja. Pintakosteusmittauksessa havaittiin kohonneita kosteusarvoja alakerran wc-istuimen oikealla ja vasemmalla teknisen tilan seinän laidassa. Pinnoitteissa ei havaittu puutteita. Kuva 26 yleiskuva wc:stä 9.7 Lämmitys Järjestelmä Sähkölämmitys. Lämmönjako tapahtuu lattialämmityksellä. Lämmitys ei tarkastuksen yhteydessä ollut päällä. Sähköä ei tullut.
20 Lisänä on takkahuoneessa oleva takka ja keittiössä oleva leivinuuni. Kuva 27 Lisäksi on ilmalämpöpumppu. Kuva 28 9.8 Vesi- ja viemärilaitteet Talossa on kunnallinen vesijohto. Jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevesijärjestelmään. Vesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä on materiaalista ja olosuhteista riippuen noin 30-50 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta.
21 9.9 Ilmanvaihto Järjestelmä Koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneena on ILTO. Kuva 29 IV-kanavien puhdistus suositellaan tehtäväksi vähintään kymmenen vuoden välein Poistoilmaventtiilit tulisi puhdistaa vuosittain. Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta 9.10 Sähköistys Päävarokkeet 3x25 A. Kattorasioissa on sähköjohtojen päitä vapaana. Kuva 30 Suojalevyt rasioiden päälle olisi syytä asentaa. Sähköjärjestelmän tarkastusta suositellaan tehtäväksi 30 vuoden välein asuinrakennuksiin.
22 Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. 9.11 Palovaroittimet Palovaroitin on kaksi kappaletta. Palovaroittimia tulee olla yksi jokaista alkavaa 60 m 2 kohti. Varoittimen toiminta tulee testata kerran kuukaudessa. Varoittimen paristo tulee uusia kerran vuodessa (yhden vuoden paristo) tai kerran kymmenessä vuodessa (kymmenen vuoden paristo). Varoittim(i)en määrässä ja sijoituksessa tulee noudattaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) suositusohjeita. 9.12 Pintalämpötilat Pintalämpötiloja ei mitattu, koska lämpötilaerot ovat liian pienet. TMI RAKENNUSPALVELU MATTI RAHUNEN Kiteellä 16.10.2015 Matti Rahunen Rakennusinsinööri Puh. 040-5825512
Valokuvia kohteesta Sokkelin pinnoitetta irti Sisäänkäynnin portaasta laattoja irti Putkien läpivienti ulkoseinässä Seinätikkaan kiinnitys vesikatolla Terassi laudoituksessa lahovauriota Pesuhuoneessa rikkonainen laatta