ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA LÖYTÄMISEN ILO SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo
VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN
AIHEINAMME VOISI OLLA Oireilun informaatio Mitä oireileva lapsi tarvitsee, vaikkei ehkä halua? Mitä lapsi ei tarvitse, vaikka ehkä haluaakin? Oikeanlainen vs. vääränlainen lapsen varjelu? Milloin hoito voi ylläpitää tai pahentaa häiriötä?
IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten psykoterapeuttimainen, jonkun mielestä jopa epäammatillinen Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa tärkeälle ihmiselle.
MIKÄ ON EETTISTÄ? MITÄ ON AUTTAMINEN? Psykologia: Lääketiede: Lastensuojelu: Muu sosiaalihuolto:
MASENTUNEELLE LÄÄKKEITÄ Jos ja kun tehtäväni on antaa lääke, koska se on potilaalle määrätty, annan lääkkeen tiedostaen, Sen olevan hyödytön useimmille Sen olevan vaarallinen joillekin Sen aiheuttavan paljon sivuvaikutuksia Mikä minä silloin olen, jos ja kun näin teen?
LÄÄKKEIDEN SIVUVAIKUTUKSIA
AUTTAVA KESKUSTELU Puhuvaan, puhuvaan, joo puhuvaan, AAIVAN! Ammatillisuus ei useinkaan ole normaalia. Parhaat auttamisen konstit tuppaavat kuitenkin kuulumaan normaali-ihmisen ja lähimmäisen tonttiin.
ILMEKÄÄN EI VÄRÄHDÄ
KIMI KUULI HAUSKAN TARINAN
KIMI KUULI SURULLISEN TARINAN
KIMI KUULI ÄRSYTTÄVÄN TARINAN
KIMI KUULI MIELENKIINTOISEN TARINAN
KIMI KUULI TYRMISTYTTÄVÄN TARINAN
KIMI KUULI MITÄ PSYKOTERAPIASSA TODELLISUUDESSA TAPAHTUU
MINKÄLAINEN ASIAKAS ON LIIAN VAATIVA, HAASTAVA, SAIRAS? Minkälainen asiakas on liian haastava meille? Minkälainen asiakas ei asetu löydettäväksi? Minkälainen asiakas ei sovellu meidän järjestelmään? Minkälainen asiakas ei sovellu jatkoon?
HYLÄTTYJEN HYLKÄÄMISIÄ Monta kertaa joudumme houkuttelemaan asiakkaan suhteeseen kanssamme. Mitä enemmän asiakkaalla on hylkäämisen kokemuksia taustallaan, sitä enemmän joudumme houkuttelemaan hänet kiintymään meihin, luottamaan meihin Lopulta asiakas luottaa, ehkä kiintyy jopa. Mutta mitä traumatisoituneempi ihminen, sitä enemmän hän myös testaa voiko meihin luottaa. Ja mitä me sen jälkeen teemmekään?
SOPIMATON ASIAKAS Ohjataan eteenpäin Eli hylkäämme hylätyn Ensin pakotamme suhteeseen Vuorovaikutusta ei voi pakottaa yhtään pidemmälle, kuin mikä nyt on mahdollista.
TEE SE MIKÄ ON MAHDOLLISTA Vältä mahdottomuutta. Jos jokin juttu toimii, hyvä. Jos jokin juttu ei toimi, vaihda se. Älä vaadi toiselta sellaista mikä ei ole mahdollista. Muista, että ihmistä ohjaavat ensisijaisesti uskomukset, eivät tosiasiat niinkään. Kyvykkyysuskomus voittaa kyvyt.
EDISTÄMISTÄ VAI YLLÄPITOA Potilaalla menossa psykoterapia, ei muuta vikaa. Minkälainen hoito/ tukeminen/ ohjaus auttaa? Minkälainen apu ylläpitää ongelmia?
MITÄ MEILLE OPETTAISI AIHEESTA NANNY MCPHEE??
MCPHEE Se mitä ihminen tarvitsee ja se mitä ihminen haluaa eivät useinkaan ole sama asia. Se mikä ihmistä auttaa ja se mitä hän meiltä pyytää eivät useinkaan ole sama asia. Kun ihminen tarvitsee meitä eniten hän usein haluaa meitä vähiten. Kun hän haluaa meitä eniten, hän ei enää tarvitse meitä.
KEITÄ OHJAAMME MIELUITEN? Millainen on ideaaliasiakas? Kiva, motivoitunut, miellyttävä, ajoissa, kannustava, värikäs, mielenkiintoinen, hassu, kiinnostava, kunnioittava, rauhallinen Analyytikkojen kriteerit: Asiakkaalta edellytetään neljän V kriteerin täyttymistä Potilaan tulee olla riittävän Varakas Viehättävä Verbaalinen Virkeä eli viriili
ELI IHANNEASIAKAS On täysin terve. Hänellä on kaikki hyvin. Hän tuskin tarvitsee palvelujamme.
KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN TYÖKALUPAKKI 2.0 LASTEN JA NUORTEN KONSTIKKAAN KÄYTÖKSEN KOHTAAMISEEN
KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN PAHA IHMINEN HALVAANTUNUT TUNNELOHKO, JONKA JOIDEN TUOTTAMAT ON SUN VOIVAT ELVYTTÄÄ KULUNEET AJATUKSET, JONKUN TOISEN NÄKEMYSTEN MUOTOON TEHDYT LINJAT JA LOPUTON RAKKAUS JOTTEI KÄVISI SEN OSUESSA ATMOSFÄÄRIIN NIIN KUIN KÄY AVARUUSROMULLE KUN SE TAHTOO PALATA KOTIINSA EIKÄ USKO ENNUSMERKKIEN VOIVAN TARKOITTAA MITÄÄN OTA VALTA POIS NIIDEN KÄSISTÄ JOTKA KUITENKAAN EIVÄT YMMÄRRÄ OLE ILOLLA PAHA IHMINEN ÄLÄ KUMARRA NIIDEN PATSAITA ONGELMAT OLE ILOLLA PAHA IHMINEN TÄMÄ EI OLE KUOLINVUODE: OLE OLE HYVÄ JA TEE SE MUUALLA, HYGIENIAN VUOKSI ON SYYTÄ KANTAA VERHOO JOTTEI AIVAN KAIKKIEN TARVI NÄHDÄ TUOLLAISTA VAIKKA NE RAKASTAA KYLLÄ TIRKISTELLÄ JA TUNTEA YLEMMYYDENTUNNETTA, JOTA NE EI KOSKAAN LUNASTA NIILLE ON VAHINGONILO ILOA PUHTAIMMILLAAN 30
VALITETTAVAN USEIN Hoito ylläpitää myös ongelmaa. Eräs kiitelty Opettaja neuvoi jo 2000 vuotta sitten: Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
KOHTAAVATKO KEMIAT? Minkälaiseen suhteeseen ryhdyn?
TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.
EI OLE HÄIRIINTYNYT LAPSI Vaan häiritty lapsi.
EI HANKALA JA MAHDOTON LAPSI Vaan hankalia kokenut lapsi, joka on selvinnyt mahdottomasta tilanteesta kumminkin hengissä.
OIREIDEN TARINA On hyvä tutkia ja varmistaa ensin helpot vaihtoehdot: Uni Ravitsemus Suoja Turva Kiintymyssuhteet Kaverit Virikkeet Ennen monimutkaisempia tarinoita syy seuraussuhteista.
MITÄ MONIMUTKAISEMPI TARINA Siitä johdetun intervention vaikuttavuus on epävarmaa.
MITÄ TUNTEET OIKEASTAAN OVAT? Tunteet ovat neurologisia ohjelmia, jotka vaativat toimintaa. Samalla tunne muuttaa elimistön energiatasoa ja mielen toimintaa niin, että toiminta onnistuisi mahdollisimman hyvin.
MIKÄ ON TUNTEEN (KOKIJALLEEN ALUN PERIN HYVÄ) FUNKTIO? Tunteilla on viesti mitä tämä tunne haluaa? Vireystason nousu mahdollistaa toiminnan Vireystason lasku- mahdollistaa rauhoittumisen, pysähtymisen Tunteet ovat energiaa: välttämiseen tähtäävää, pysäyttävää, ohjaavaa minkä suuntaista tunne-energiaa näen? Jotta voimme vaikuttaa tunteisiin, meidän on pysähdyttävä Kuuntelemaan tunteita ja niiden kirjoa toisten ja omien.
YMMÄRTÄVÄ YHTEYS KOKONAISVALTAINEN KOHTAAMINEN Jokainen meistä tietää miltä tuntuu olla laadukkaassa suhteessa osapuolena. Jokainen luultavasti myös tietää, miltä tuntuu olla huonossa suhteessa osapuolena. Mistä sen milloinkin tietää?
KOHTAAVATKO KEMIAT? Minkälaiseen suhteeseen ryhdyn? Sellaiseen joka mahtuu sydämeen.
NONVERBALIIKKA VIHJEITÄ SIITÄ, MITEN MEILLÄ MENEE Äänenpainot, puherytmi, intonaatio, äänen voimakkuus ja sointi, sanavalinnat Asento Eleet Ilmeet Mikroilmeet Mikroeleet 57
ILMEET, MIKROILMEET Viha = 77
Halveksunta 78
Inho 79
Pelko 80
Onnellisuus 81
Surullisuus 82
Yllätys 83
EVERYTHING IS NOT AS IT SEEMS Primaarit eli ensisijaiset tunteet niitä tunteita, joita tilanteet ja kokemukset luovat. Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.
TIEDOSTAMATON DISSOSIAATIO TORJUNTA DEFENSSIMEKANISMIT On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.
ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle
PROJEKTIO ELI HEIJASTAMINEN Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.
INTROJEKTIO Sisäistäminen jonkun muun haluamaa asiaa tai ominaisuutta imetään osaksi itseä, vaikkei se luonnostaan olisi osa itsen luonnetta
Selittäminen, rationalisaatio ja älyllistäminen
Arvon kielto
Kohteen siirto tai vaihto - transitionaaliobjekti
Vastakohdaksi kääntäminen eli reaktionmuodostus
Tyhjäksi tekeminen
Torjunta
Tunteen eristäminen eli isolaatio
KORKEAMMAN TASON DEFENSSIT Kompensaatio eli korvaaminen Sublimaatio eli tarpeen jalostaminen
FEELINGS Primaaritunne Reaktiivinen tunne Ymmärrettävä ja looginen tunne ko tilanteessa Sekundääritunne Tarkoituksena estää primaaritunne Ei useinkaan looginen alitajunnan aikaansaannos Välinetunne Opitun seurauksena ihminen käyttää tunteita keinoina aikaansaada itselleen mielihyvän lisääntymistä tai mielipahan vähenemää.
TUNNESANOJA Ahdistus Jännittäminen Vahingonilo Myötäylpeys Toivo Turhautuminen Luottamus Rakkaus Kiitollisuus Ihailu Myötätunto Hilpeys Innostus riemu Tyytyväisyys Helpotus Katumus Syyllisyys Ylpeys Kateus Mustasukkaisuus Paheksunta Viha Pelko Inho Suru Ilo Halveksunta Hämmästys Uteliaisuus Hämmennys Häpeä nolostuminen
TUNTEEN VOIMAKKUUS JA INTENSITEETTI Mentaalinen kierroslukumittari Onko tunteesta seuraava toiminta hallinnassa?
VIHA Millaiset tilanteet saavat sinut vihaiseksi? Mitä toisen viha sinussa herättää? Mistä työntekijän viha yleensä nousee? Ärtyneisyys, kiukku, suuttumus, vihamielisyys, raivo mitä näet tai koet työssäsi?
JOS VIHA ON SEKUNDÄÄRITUNNE Monesti vihan takana on piilossa muita tunteita, esim. häpeää. Toissijaisen tunteen tunnistaminen, antaa myös vihalle uutta muotoa. MITÄ SINUSSA TAPHTUU, KUN KOHTAAT VIHAISEN IHMISEN?
SURU Millaiset tilanteet saavat sinut surulliseksi? Mitä työntekijän suru sinussa herättää? Millaisia jälkiä masentuneen kohtaaminen sinuun jättää? Voimakkaimmat surun aiheuttajat liittyvät merkityksellisiin suhteisiin. Kun koehenkilöitä pyydettiin viettämään 15 minuuttia masentuneen seurassa, 15 minuutin jälkeen henkilöt olivat ärsyyntyneempiä ja ahdistuneempia. Ilmeisesti masennusta katsellessaan ihmiselle tulee helposti avuton olo. Minkä verran töissä tulisi olla tilaa surulle? Työkaverin menettäminen, läheisen kuolema, osaston lakkautus, vakava työtapaturma
SURU PARANEE SUREMALLA EI VATULOIMALLA Surulle on hyvä antaa tilaa ja hyödyntää sen ajatuksia jäsentävä voima ei kannata jäädä vellomaan. Suru poistuu suremalla ja keskinäisellä tuella. Surulla on monia myönteisiä vaikutuksia elämässä ja työelämässä jos sitä osataan käsitellä oikein.
INHO Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan inhoa? Inho on vahvasti sosiaalinen tunne. Moraalinen inho: kun jokin koetaan epäreiluksi tai moraalisesti arveluttavaksi. Inho tarttuu ja leviää laajalle alkuperäisestä aiheuttajastaan. Inho lisää kielteisyyttä ja kriittisyyttä.
INHON HYVÄ TARKOITUS Inhoa on vaikea tukahduttaa. Inhon kanssa työskentely: välttäminen, tottuminen Kuuntele inhoasi myönteisesti. Sillä on sinulle jotakin kerrottavaa. Alkuperäinen tehtävä: suojella sopimattomalta ravinnolta. Mitä se tässä tilanteessa tarkoittaa?
PELKO Alun perin elämää suojaava tunne. Millaiset tilanteet saavat sinut pelkäämään? Mitä toisen pelko sinussa herättää? Pelko nostaa vireystilaa Toisaalta pelko kapeuttaa mieltä Mitä teidän työpaikalla pelätään?
AHDISTUS Yksi pelon muodoista, jossa pelolla ei ole selkeää kohdetta. Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan ahdistusta? Mitä muiden ahdistus sinussa herättää? Ahdistus lisää vireystilaa ja jää herkästi päälle. Kapeuttaa ajattelua ja kuluttaa ihmistä. Ahdistuksen käsittely usein haastavaa. Ahdistuneen ajatukset pyörivät usein kehää Ahdistuksen taustalla voi olla muita tukahdutettuja tunteita. Voi olla suojatunne.
TURHAUTUMINEN Kun tahtomisen tielle tulee esteitä. Ajattelun taso heikkenee. Kirkasta itsellesi, mitä haluat? Yritä muuttaa ulkoisia olosuhteita tai Yritä käsitellä omaa tunnetilaasi, turhautumista. Mitä sellaista minä nyt haluan, mikä on estynyt? Tee lista kaikesta, mitä olet jo kokeillut. Mitä voisit vielä kokeilla?
TUNTEET TARTTUVAT! Tunteet eivät ole yksityisasia ne leviävät tehokkaasti.
TUNTEISIIN VAIKUTTAMISEN PERUSTEET Tunteisiin vaikuttamisen kaksi suuntaa 1. Kielteisten tunteiden käsittely 2. Myönteisten tunteiden herättely Edellyttää tunteiden tunnistamisen taitoa.
PERUSHAASTAVA KEISSI JUSSI JA HAMPAIDEN HARJAUS Miksi Pirjon kanssa Jussin hampaiden pesu sujuu, mutta Tiinan kanssa tai juuri kenenkään muunkaan hoitajan kanssa ei suju? Olennaista on palata peruskysymyksiin: Mitä Pirjo tekee eri tavoin? Minkälaisia mielihyvän lisääntymisen tai ainakin mielipahan vähenemisen merkkejä Jussista voidaan havaita Pirjon kanssa? Minkälaisia mielipahan (jopa kärsimyksen) lisääntymisen merkkejä voidaan Jussista havaita muiden hoitajien avustaessa hampaiden pesussa?
SE PIENI ERO Pirjo on ollut tarkka siinä, että hän ei ole milloinkaan pitänyt hammasharjaa Jussin suussa mikrosekuntiakaan pidempään kuin mikä on Jussista ollut sopivaa. Samalla Jussi oppi luottamaan Pirjoon ja siihen, että Pirjo ei aiheuta Jussille kärsimystä. Muut hoitajat arvioivat, ettei hampaiden harjaus mahda olla Jussille kivuliasta ja näin jatkoivat harjausta, jolloin Jussi menetti itsensä hallinnan tunteen, itsemääräämisoikeutensa, ja näin Jussi joutui pakokauhun valtaan ennen pitkään.
PERUSHAASTAVA KEISSI TAINA JA SALAKAVALA PISSAHÄTÄ Tainalla oli pitkään vaipat, koska tarina kertoo, ettei hän tunnistanut pissahätäänsä eikä niin muodoin osannut pyytää vessaan. Hoitaja Liisa päätti selvittää mitä (jos mitään) Tainasta voisi havaita, joka voisi olla vihje salakavalan pissahädän lähestymisestä. Liisa oli huomaavinaan pienen ekstensiojännityksen merkin Tainan käsissä. Liisa opetti Tainan tätä nonverbaalista vihjettä tunnistamalla huomaamaan ja sanoittamaan lähestyvän pissahädän ja näin Taina ennen täysi-ikäisyyttä oppi vaipoista pois.
MIKKO JA RUOKAILU Mikko ei aina halunnut syömään vaan saattoi sattumanvaraisesti lähteä hyvillä mielin tai sitten saada raivarin. Tilanne näyttäytyi aluksi ihan randomina. Vähitellen opittiin huomaamaan, että aggressio oli häpeän suojatunne. Vähitellen opittiin, että Mikolla saattoi aktivoitua ruokailuun kutsusta häpeä, jos hän tuli yllätetyksi tai havahdutetuksi. Mikko hyötyi puhuvasta kellosta, joka piti hänet päivärytmissä ja näin hän osasi odottaa ruokailuun kutsua paremmin.
KALTOIN KOHDELTU
TEMPPU JA MITEN SE TEHDÄÄN Pyri lisäämään ihmisten myönteisiä tunteita. Pyri ehkäisemään ihmisten kärsimystä. Muista, että ihmiset ovat yksilöllisiä siinä, mikä kellekin tuottaa myönteistä, mikä kellekin kärsimystä
JOS HALUAT VAIKUTTAA Ja miksi et haluaisi pyri herättämään tunteita. Ihmiset kiinnostuvat, muistavat ja keskittyvät, kun tunteet heräävät. Vaikuta tunteisiin äläkä vain vetoa järkeen.
OLOSUHTEET ENSIN Jos ongelmaan liittyy olosuhteiden ongelma, tulee olosuhteet korjata ennen kuin tehdään mitään sen kummempaa. Jos kaverilla on nälkä, hänen pitää saada syödä.
Tunteisiin vaikuttamisen kolme tasoa 1. Omien tunteiden käsittely 2. Toisten tunteiden kohtaaminen 3. Ihmisryhmän tunneilmaston johtaminen
MISSÄ OVAT SINUN HAASTEESI? Pohdi väittämiä skaalalla harvoin, joskus, usein 1. Omat tunteeni räiskähtelevät ja kaappaavat vallan. 2. Oma tunne-elämäni on ehkä liiankin hillittyä. Joskus pohdin, millaista olisi kokea enemmän ja voimakkaampia tunteita. 3. Ihmettelen, miksi järkevät ihmiset reagoivat niin voimakkaasti tunteilla. 4. En tiedä, miten olla, kun kohtaan muiden voimakkaita tunteita. 5. Minulta menee paljon energiaa muiden ihmisten tunnereaktioiden käsittelyyn.
6. Minun pitäisi pystyä innostamaan ja vaikuttamaan, mutta en tiedä, miten saisin heräteltyä muiden tunteita. 7. Minun pitäisi johtaa kokonaisen ihmisjoukon tunneilmastoa mutta en oikein tiedä miten.
MYÖNTEISET JA KIELTEISET TUNTEET Kielteiset tunteet mielen kipuna jotakin on pielessä. Kielteiset tunteet mielen ravintoa on jotakin, johon tarttua kiinni. Hyväksyvä läsnäolo ja tunteet Kielteiset tunteet vaimenevat Myönteiset tunteet vahvistuvat
10 TAPAA KÄSITELLÄ KIELTEISIÄ TUNTEITA 1. Märehtiminen toimii rajattuna, esim. huolien varttitunti 2. Tunteiden tukahduttaminen tai kieltäminen haitallinen tekniikka 3. Vuodatus ääneen märehtimistä, mutta keveneekö kenenkään kuorma? 4. Tunteen nimeäminen/ hahmon antaminen hyvä tapa tunteet ja tieto alkavat keskustella, tunteen vaikutus vaimenee 5. Uudelleenarviointi uuden tulkinnan löytäminen tai merkityksen antaminen, suhteuttaminen Huumori
6.Harhautus varo, ettei siitä tule torjuntaa! 7. Fyysinen toiminta sekä hyödyllisiä että haitallisia tapoja 8. Sosiaalinen tukeutuminen kerro murheesi muille 9. Kääntäminen tahtomisen kielelle 10. Hyväksyminen kohtaa tunteet sellaisenaan, kuuntele ja tunnustele: Tervetuloa ahdistus. Mitä haluaisit minulle tänään kertoa?
TAISTELUJEN KAUTTA VOITTOON Monet myönteiset tunteet syntyvät kielteisten tunteiden kautta. Yleensä koemme enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tunteita niihin emme vain kiinnitä huomiota. Hyvä olo on mielen luonnollinen tila.
10 TAPAA HERÄTELLÄ MYÖNTEISIÄ TUNTEITA Tarkenna: mitä tunteita etsit? Unohda positiivinen ajattelu silloin, kun kaikki ei ole hyvin. Ajattele myönteisesti kaikista tunteistasi! Viivyttele myönteisissä fiiliksissä. Huomaa helpotus portti positiiviseen Elä tässä hetkessä! Kirjaa ylös hyviä asioita. Toimi niin kuin haluat tuntea. Syö ja liiku terveellisesti Löydä auttamisen tapoja
RAJAT Erillisyyden kokemus: mihin minä päätyn, mistä toinen ihminen alkaa? Rajansa tunteva ihminen ei määrittele itseään muiden kautta. Hän arvostaa itseään. Hän ymmärtää, että jokainen on itse vastuussa valinnoistaan, tunteistaan, ajatuksistaan ja elämästään. Hän osaa pitää muut ihmiset riittävän välimatkan päässä ja varjella koskemattomuuttaan kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa.
TOIMIVAT JA TOIMIMATTOMAT RAJAT Vuotavat rajat kaikki tulee läpi, ei kykyä suojautua. Toimivat rajat mahdollista säädellä, mitä otetaan vastaan ja mitä ei Rajat muurina voimakas suojautumisen tarve, mikään ei pääse läpi Pohdi hetki, millaisia haasteita kukin vaihtoehto voi tuoda tunteiden kohtaamiseen.
RAJOJEN VAHVISTAMINEN VÄLINEITÄ RIITTÄVÄN VÄLIMATKAN YLLÄPITOON Käytä mielikuvia, esim. lasiseinä, kupla Valitse luotiliivisi Käytä katsetta Hyödynnä kehoasi Muista mukavuusalueesi Miten säilyttää yhteys ja riittävä välimatka samanaikaisesti?
TUNTEIDEN TARTTUMISEN PÄÄMEKANISMI: ASENTO-, ILME- JA ÄÄNIPEILAUS Toisen ihmisen asennon, ilmeiden ja hengitystavan jäljittely on keskeinen mekanismi tunteiden tarttumisessa. Jäljittely muutokset elimistön toiminnassa samanlainen sisäinen kokemus. Vuorovaikutuksessa peilaamme tiedostamatta. Peilaus on hyödyllinen työväline se auttaa meitä tavoittamaan toisen näkökulman. Tavoitteena tietoinen peilaus ja tietoinen peilauksen purku. Auttaa hallitsemaan tunnekuormitusta. Peilauksen purku: teemme jotakin sellaista, jolla saamme kosketuksen oman kehon rajoihin.
PEILAUKSEN PURKU Istu suorana Nosta jalka toisen päälle tai päältä pois Muuta hengitystapaa Juo vettä Tee muistiinpanoja Venyttele Käy wc:ssä Jännitä joitakin lihasryhmiä Liiku Räpyttele silmiä Ilmeile Hengitä syvään Hengitä ulos
Tee huomioita ilmeistäsi, asennostasi ja hengitystavastasi skannaa itsesi riittävän usein. Huomioi tunteet ja muut reaktiot. Jos huomaat peilaavasi, eikä peilausta tarvita, pura se. Pyri siihen, että peilauksesi on tietoista. Kiinnitä tietoista huomiota myös vuorovaikutuskumppanin tunteiden kehollisiin ilmentymiin ja hänen ilmaisemiin tunteisiin. Arvioi jälkitunnelmiasi vuorovaikutustilanteiden päätyttyä, opettele tutkimaan ilmeitäsi. Opettele sinulle sopivia peilauksen purkutapoja. Opi kysymään, kenen tunne tai tunteen ilmentymä tämä on?
ITSETIETOISUUS Kyky päästä kiinni omaan sisäiseen maailmaan Kyky tunnistaa omat tunteet, ymmärtää niitä ja hyväksyä osaksi itseä. Esimiehen kyky työskennellä omien tunteidensa kanssa vaikuttaa koko työyhteisöön. Se mahdollistaa kosketukseen pääsyn työntekijöiden ja työyhteisön tunne- ja kokemusmaailman kanssa. Mieti omaa tunnesanastoasi? Millaisia tunteita koet päivittäin, viikoittain? Mitä tunteita haluat kokea?
JOS ITSE JOUDUT ITSE TUNTEIDEN VALTAAN Jarruta tunnetta kehon avulla: hengitä syvään, rentouta olkapäät, jännitä joitakin lihasryhmiä Palauta kahtaalle suuntautuva tietoisuus: kiinnitä huomio itsesi ulkopuolelle, esim. fyysinen tila, jokin konkreettinen tekeminen jne. Ankkuroivat aistikokemukset. Poistu tahdikkaasti paikalta rauhoittumaan, mikäli mahdollista. (Varsinkin toisen provoidessa)
VAIKUTTAMISEN JA VÄLIINTULON TYÖVÄLINEITÄ Tahtojen taistelu, ristiriitatilanteissa Molempien osapuolien tahtomisen ja huolien kirkastaminen, sanoittaminen ja käsittely 1. Tunnista tunteet ja tahtotilat niiden takana 2. Nosta kissa pöydälle 3. Etsitään ratkaisu 4. Keikuta emotionaalista venettä Ratkaisu ei tärkein vaan tunteiden ja tahtotilojen ääneen lausuminen ja pohtiminen yhdessä.
Jymykiitos Kuvaile, millä tavoin joku on nähnyt vaivaa jonkin asian eteen. Kuvaile, millä tavalla toisen panos helpottaa sinua tai muita. Esitä kiitos vilpittömänä. Tehdään näkyväksi jotakin sellaista, mistä toinen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kohtelias vilpitön jymykiitos.
Jymypahoittelu Kuvailet, miten paljon haittaa, kärsimyksiä ja ikäviä seurauksia toimintasi vastapuolelle on aiheuttanut. Kerrot, miten pahoillasi olet, osoitat syyllisyytesi, katumuksesi ja pyydät anteeksi vilpittömästi. Lupaat, ettet koskaan tee enää samoin ja myös pidät tuon lupauksen.
Jymykysymys Rohkaise syvällisempään ajatteluun Oivalluttaminen Herättävät tunteita Onko tämä parasta, mihin pystyt? Mitä opit tästä? Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä? Mikä saisi sinut sanomaan, että tämä oli paras ikinä? Mikä tekisi sen mahdolliseksi.
VIERELLÄ- VAI VASTAPUOLELLA KULKIJA Vierekkäin Helpottaa keskusteluyhteyden saavuttamista Millaisissa tilanteissa sinä voisit olla enemmän vierekkäin?
TÄSSÄ JA NYT Kolmen sekunnin hiljaisuus, joskus pidempikin! Kuuntelu, hiljaisuus, aktiivinen läsnäolo
TÄSSÄ JA NYT Vähemmän mutta enemmän Ihmisten välisissä kohtaamisissa laatu on määrää tärkeämpi. Mieluummin minuutti aktiivista läsnäoloa toista varten kuin kaksi minuuttia ei aktiivista läsnäoloa.
Ilahdutus Kuinka usein kohtaat ihmisiä ilahtuneesti?
MIKÄ TYÖELÄMÄSSÄ HERÄTTÄÄ TUNTEITA? Asiakastyö Ristiriitatilanteet Stressi, uupumus Muutostilanteet Kriisitilanteet Palautteen antamisen tilanteet Irtisanomistilanteet
PALAUTTEEN ANTAMINEN Mihin palaute kohdistuu? Minän ydin Työrooli Työsuoritus Vuorovaikutustaitoihin Suhteeseen
RAKENTAVA KORJAAVA PALAUTE Palaute on aina lahja Oppimista ja kehittymistä varten Kukaan ei ole taidoiltaan valmis vaan oppii jatkuvasti Havaintoja Siitä, mikä on onnistunut ja mikä ei Huomaa se vähäinenkin hyvä! Palautetta toiminnasta ja tekemisestä Menneisiin ei puututa Vuorovaikutustilanne Rauhallinen tila, kuunteleminen ja tilannetaju Käytä minä kieltä mahdollisimman paljon
MITEN VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI KOKO TYÖYHTEISÖN TUNNEILMAPIIRIIN? Miltä tuntuu olla tämän organisaation jäsen? Työntekijän kokemat tunteet suhteessa työhön, kollegoihin ja organisaatioon. Mitä tunteita organisaatiossa näytetään? Mitkä tunteet ovat piilossa? Mitkä ovat yleisiä ja hyväksyttyjä tunteiden ilmaisutapoja? Millaisia ilmaisutapoja ei hyväksytä? Ilmapiiri selittää 20-30 prosenttia liikevaihdosta!
PAHA KELLO Organisaatioiden vetovoima kohti kielteisyyttä ihmiset puhuvat mieluiten niistä asioista, jotka ovat huonosti. Kielteiset ilmiöt tarttuvat vuorovaikutuksessa tehokkaasti. On tavallista, että johdon energiasta iso osa kuluu kielteisyyden kanssa taistelemiseen. Organisaation ilmapiiri tärkeäksi huomion kohteeksi. Kielteisyyden kohtaaminen rakentavasti Myönteisen tunneilmaston määrätietoinen vahvistaminen
SANAT LUOVAT TODELLISUUTTA Viestintä ja kielenkäyttö Millaisia tunteita organisaation kielenkäyttö herättää? Millaisia tarinoita meillä kerrotaan? Tarinat, joissa asiakas hyötynyt poikkeuksellisen paljon. Jokin tiimi tai henkilö kokenut jotakin huikeaa. Joku on osoittanut poikkeuksellista myötätuntoa tai uhrautumista. Hauskat tarinat ja kohellukset Ylpeyttä herättävät tarinat; on pärjätty! Selviytymistarinat: vaikeista olosuhteista eteenpäin
KIITOKSET OSALLISTUMISESTA Kommentteja? Kysymyksiä? Ajatuksia?
KIRJALLISUUTTA Heiske, P. 2001. Hyvinvointia työyhteisöön. Kaski, Kiander. 2005. Tunnejohtajuus. Kuuntelua ja vaikuttamista. Rantanen, J. 2013. Vaikuta tunteisiin. Voimaa tekemiseen. Rothschild, B & Rand, M.L. 2010. Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers & Educators. 1999. Toim. Stamm, H.B Saakvitne, K, Pearlman, A. 1996. Transforming the Pain. A Workbook on Vicarious Traumatization. Siegel, D. 2010. Mielitaju. Muutoksen tiede. Williams, M. & Penman D. 2011. Tietoinen Läsnäolo. Löydä rauha kiireen keskellä.