LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

KuntaKesu2 Joensuu Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

OPS Minna Lintonen OPS

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Laatua Siikalatvalla

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Opetushallituksen kuulumiset

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Kuopion kaupungin koulutuspoliittista ohjelmaa ohjaavat Kuopion kaupungin strategialinjaukset.

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Ropeka. Taustakysymykset

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

LARK alkutilannekartoitus

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Itsearviointimateriaali

Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Suomalaisen koulun kehittäminen

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Kohti uutta menestystä!

Arkistot ja kouluopetus

Pedagogisen johtamisen katselmus

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Transkriptio:

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty nostaa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Tämän asiakirjan tavoitteena on yhdistää valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa. Suunnitelma ohjaa opetuksen järjestäjää tarkastelemaan toimintaansa neljän näkökulman; johtamisen, opetushenkilöstön osaamisen, oppijoiden oppimisen sekä kestävän hyvinvoinnin kautta. Koska näkökulmat ovat laajoja, on kansallisesti valittu tällä hallituskaudella kehitettävät osa-alueet. Ne on myöhemmin asiakirjassa merkitty korostaen. Kutakin kehitettävää osa-aluetta lähestytään nykytilan arvioinnin avulla. Pohdinnan tueksi on listattu esimerkkejä apukysymyksistä. Nykytilan kuvaus laaditaan rakenteiden ja resurssien, henkilöstön ja osaamisen sekä toimeenpanon ja seurannan näkökulmasta. Tavoitteena on, että pohdinnan tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan. A. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Osaamisen vahvistaminen on elinikäisen oppimisen kivijalka. Se voidaan jakaa yksilön ja yhteisön osaamisen kehittämiseen. Yksilön osaamisen kehittäminen on ammatillisuuden lisäämistä ja yhteisön osaamisen kehittäminen on yhteisöllistä oppimista. Osaamisen kokonaisuus voidaan jäsentää viiteen osatekijään. Jokaiselle osatekijälle voidaan määritellä tavoitteet ja toimintatavat. Tässä opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa osaaminen painottuu henkilöstön osaamisen kehittämiseen. YHTEISÖ YKSILÖ Tiedot Taidot Asenteet Kokemukset Yhteistyötahot Kontaktit Verkostot

2013 2016 painopiste: Henkilöstön uusien pedagogisten taitojen vahvistaminen, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön osalta. Nykytilan kuvaus Kuvatkaa henkilöstön osaamisen nykytila erityisesti tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen taitojen osalta kolmesta näkökulmasta; rakenteet ja resurssit, henkilöstö ja osaaminen sekä toimeenpano ja seuranta. Voitte hyödyntää pohdinnassanne seuraavia apukysymyksiä. Osaamisen kehittäminen Miten henkilöstön osaaminen on kartoitettu? Miten on huolehdittu koko henkilöstön osaamisen kehittämisestä? Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Miten tieto- ja viestintäteknologian käytön osaamisesta huolehditaan? Millaista tieto- ja viestintäteknologian käytön pedagogista tukea on tarjolla? Miten tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö näkyy opetuksessa? Millaiset resurssit teillä on teknisten laitteiden suhteen? Ovatko resurssit riittävät tarpeeseen nähden? Kuinka pidetään huolta siitä, että teknologia on ajan tasalla? Toimintakulttuuri ja oppiva yhteisö Mitkä rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhteisöllisen oppimisen? Kuinka osaamista jaetaan myös muille? Kuinka informaalin ja formaalin oppimisen sisäistäminen näkyy henkilöstön pedagogisissa taidoissa? Kehittyminen ja innovatiivisuus Millaisia innovatiivisia pedagogisia toimintatapoja henkilöstöllä on? Kuinka osaaminen näkyy päivittäisessä työskentelyssä? Mitä tulisi tehdä, että henkilöstö suuntautuisi tulevaisuuteen ja muuttaisi pedagogista toimintaansa? Nykytilan kuvaus, henkilöstön osaaminen

Kehittämiskohteet Määritelkää edellisen kuvauksen perusteella henkilöstön osaamiselle kaksi kehittämiskohdetta sekä laatikaa näille toteuttamissuunnitelma. Kehittämiskohde 1. Kehittämiskohde 2. B. OPPIMINEN Oppiminen on elinikäistä ja edellisen tiedon pohjalle rakentuvaa. Se voidaan nähdä sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Myös oppimisen kokonaisuus voidaan jäsentää osatekijöihin. Nämä osatekijät ovat osa oppimisprosessia. Tässä opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa oppiminen painottuu oppilaan osaamisen kehittämiseen. YHTEISÖ YKSILÖ OPS tavoitteet ja sisällöt Opetus/ Pedagogiikka Oppija ja oppimistulokset Oppimisympäristöt Ohjaus ja tuki 2013 2016 painopiste: Oppimistulosten parantaminen Nykytilan kuvaus Kuvatkaa oppijan oppimisen, erityisesti oppijan oppimistulosten kehittämisen, nykytilanne kolmesta näkökulmasta; rakenteet ja resurssit, henkilöstö ja osaaminen sekä toimeenpano ja seuranta. Voitte hyödyntää pohdinnassanne seuraavia apukysymyksiä.

Oppimistulosten arviointi Mihin oppimistulosten arviointeihin olette osallistuneet? Miten muuten olette seuranneet oppimistuloksia? Millaisia tuloksia arvioinneissa on saavutettu? Kuinka tuloksia on käsitelty kouluyhteisöissä? Kuinka tuloksia on käsitelty huoltajien ja oppilaiden kanssa? Oppimistulosten arvioinnin vaikutukset Mitä toimenpiteitä tuloksista on seurannut? Miten koulujen välisiä oppimistulosten eroja on pyritty pienentämään? Miten oppimisympäristöjä on kehitetty tukemaan oppimista? Oppimistulosten kehittäminen Miten pedagogisia käytänteitä on kehitetty oppimistulosten parantamiseksi? Miten olemassa olevat resurssit on kohdennettu opetuksen parantamiseksi? Millaisia tavoitteita oppimistulosten kehittymiselle on asetettu? Nykytilan kuvaus, oppiminen Kehittämiskohteet Määritelkää edellisen kuvauksen perusteella oppimiselle kaksi kehittämiskohdetta sekä laatikaa näille toteuttamissuunnitelma. Kehittämiskohde 1. Kehittämiskohde 2.

C. KESTÄVÄ HYVINVOINTI Hyvinvointi on osaamisen ja oppimisen perusta. Se voidaan nähdä sekä yksilön että yhteisön hyvinvointina. Hyvinvointi voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen. Nämä osa-alueet muodostavat yhdessä vahvan pohjan kestävälle hyvinvoinnille. YHTEISÖ YKSILÖ Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen Kulttuurinen 2013 2016 painopiste: Koulujen ja oppilaitosten turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen Nykytilan kuvaus Kuvatkaa kestävän hyvinvoinnin, erityisesti sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämisen, nykytilanne kolmesta näkökulmasta; rakenteet ja resurssit, henkilöstö ja osaaminen sekä toimeenpano ja seuranta. Voitte hyödyntää pohdinnassanne seuraavia apukysymyksiä. Toimintakulttuuri Millaisia kyselyitä tai muita arviointeja turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön liittyen on tehty? Mihin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet? Millaisia ohjelmia tai strategioita on käytössä turvallisen ympäristön tukemiseksi? Miten resurssit kohdennetaan turvallisen oppimisympäristön mahdollistamiseksi? Kuinka yhteiset toimintaperiaatteet toteutuvat? Työrauha Mikä on paikallisesti suurin haaste? Mitä on tehty työrauhan edistämiseksi? Kuinka toimintakulttuuri tukee työrauhaa? Osaako henkilökunta työrauhan ylläpitämisen malleja? Vuorovaikutus Miten yhteisistä toimintaperiaatteista on sovittu? Mitkä konkreettiset toimenpiteet auttavat yhteisiin toimintaperiaatteisiin sitoutumista? Kuinka yhteisistä toimintaperiaatteista viestitään? Miten oppijat osallistetaan työrauhan kehittämiseen? Miten työrauhaa kehitetään yhdessä kotien kanssa?

Nykytilan kuvaus, kestävä hyvinvointi Kehittämiskohteet Määritelkää edellisen kuvauksen perusteella kestävälle hyvinvoinnille kaksi kehittämiskohdetta sekä laatikaa näille toteuttamissuunnitelma. Kehittämiskohde 1. Kehittämiskohde 2. D. JOHTAMINEN Johtaminen on onnistumisen organisointia. Se on sitä sekä yhteisön että yksilön näkökulmasta. Johtamisen kokonaisuus voidaan jäsenellä viiteen osa-alueeseen. Kullekin osa-alueelle voidaan määritellä tavoitteet ja toimintatavat. YHTEISÖ YKSILÖ Strateginen Ihmisten Prosessien, talouden ja toiminnan Kehittämisen ja innovatiivisu uden Sidosryhmien Tieto 2013 2016 painopiste: Opetuksen järjestäjän strategisen johtamisen vahvistaminen

Nykytilan kuvaus Kuvatkaa johtamisen, erityisesti strategisen johtamisen, nykytilanne kolmesta näkökulmasta; rakenteet ja resurssit, henkilöstö ja osaaminen sekä toimeenpano ja seuranta. Voitte hyödyntää pohdinnassanne seuraavia apukysymyksiä. Strategia Millainen on opetustoimea linjaava strategiarakenteenne? Miten strategia näkyy toiminnassa ja sen rakenteissa? Miten varmistetaan että henkilöstö tuntee strategian? Miten resurssit tukevat strategian toimeenpanoa? Kuinka strategia näkyy toimintakulttuurissa? Miten strategian toteutumista seurataan? Johtaminen Millainen on johtamisjärjestelmänne? Miten edistetään osallistavaa ja yhteisöllistä johtajuutta? Miten johtamisjärjestelmä tukee strategisia linjauksia? Miten resurssit tukevat johtamisjärjestelmäänne? Osaaminen Millaista strategiajohtamisen osaamista tarvitaan? Millaisia tarpeita strategiasta nousee henkilöstön osaamisen kehittämiselle? Miten varmistamme strategisen johtamisen vaikutuksen oppimistuloksiin? Nykytilan kuvaus, Kehittämiskohteet Määritelkää edellisen kuvauksen perusteella johtamiselle kaksi kehittämiskohdetta sekä laatikaa näille toteuttamissuunnitelma. Kehittämiskohde 1.

Kehittämiskohde 2.