KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ JURSALANTIE 11 16330 ORIMATTILA 14.4.2016

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1976 valmistunut 1 - kerroksinen omakotitalo. Rakennusta on laajennettu vuonna 1980. Kohteen perustukset ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenteena on pääosin maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on mineraalivillaeristetty puulattia (ns. puukorokelattia). Osin alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta ilman yläpuolista eristystä. Ulkoseinät ovat puurakenteiset, eristeenä on villa. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys ja varaava takka. Lämmönjakotapana ovat sähköpatterit. Ilmanvaihto on painovoimainen. Kohteessa havaittiin huolto-, korjaus- ja lisätutkimustarvetta mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan, puukorokelattiarakenteen, vesikaton, yläpohjan tuulettumisen, kosteiden ja märkätilojen sekä asuintilojen korvausilmansaannin osalta. Kohteessa oli havaittavissa mahdollisesti eläinperäistä tai alapohjasta tulevaa vuotoilman hajua. Kohteen puukorokelattiarakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Takapihan puoleisen makuuhuoneen nurkan lattiaan tehdystä avauksesta ei havaittu aistinvaraisesti merkkejä selvistä vauriosta. Ko. avauksesta sekä olohuoneesta suoritettujen rakenteellisten kosteusmittausten lukemat olivat kuitenkin koholla. Rakennuksen lämmittämättömyys ja alhainen huoneilman lämpötila vaikuttivat myös suoritettujen rakennemittausten lukemiin. Puukorokelattiarakenteen kuntotukimusta suositellaan laajempien rakenneavausten ja materiaalinäytteiden avulla. Kokonaisuus ja riskit huomioiden puukorokelattiarakenteen peruskorjaus on tulevaisuudessa järkevää/peruskorjaukseen tulee varautua. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Yläpohjaa ei voitu kokonaisuudessaan tarkastaa ahtaista tiloista johtuen. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus / huolto Varautuminen Jatkotutkimus Perusmuurin vedeneristys x 7 Puukorokelattia x x x x 7 Vierustan kasvillisuus x 7 Salaojat ja kattovedet x 8 Julkisivuverhouksen maalipinta on paikoin huonokuntoinen. Verhouksen alaosissa havaittiin muutamissa kohdin lahovaurioita Vesikate on ikääntymässä. Katenaulat ja viemärin tuuletusputken läpivienti vaikuttivat epätiiviiltä. Aluskatetta ei ole aikakaudelleen tyypilliseen tapaan asennettu Yläpohjan tuulettuminen on suhteellisen niukkaa. Yläpohjaa ei voitu kokonaisuudessaan tarkastaa ahtaista tiloista johtuen Wc-tilassa havaittiin paikoin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia Pesutilat ovat vanhemmilta osiltaan saavuttaneet teknisen käyttöikänsä Tiloissa havaittiin pintapuolisia vaurioita ja ikääntymistä Ks. kohta x x 9 x x x 12-13 x x 13 x x 14 x 14 x 15 Tilat ovat olleet viimeajat lämmittämättä x 16 Vesimittarin vieressä läheisellä lattialla havaittiin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia Vesilaitteiden ja puskistojen tiiveydestä ei saatu varmuutta Asuintilojen korvausilmansaanti ei ole riittävää x 17 x 17 x 18

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 14.4.2016 15. ja 18.4.2016 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pintaala --- htm² (ei oleellinen tieto tarkastuksen kannalta) llmoitettu rakennusvuosi 1976, laajennus 1980 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Päijät-Hämeen ulosottoviraston työntekijät RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 45 +4 2,9 Aurinkoinen Huoneilma 39 +10 3,7 Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla. Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Alkuhaastattelulomake. Asuinrakennus. Yläpohjaa ei voitu kokonaisuudessaan tarkastaa ahtaista tiloista johtuen. Sähköt ja käyttövesi oli tarkastushetkellä katkaistu, joten vesikalusteiden ja läheisten putkistojen kuntoa ja tiiveyttä ei voitu kunnolla tarkastaa.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Anturaperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on purueristetty puulattia. Osin alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta ilman yläpuolista eristystä Puurunko, mineraalivilla Lautaverhous Puurunkoisia Puiset kattokannattimet, villaeriste Profiilipeltikate Sähkölämmitys ja varaava takka Sähköpatterit Painovoimainen Kupari ja muovia Muovia/valurautaa Kiinteistö on liitetty vesiosuuskunnan käyttövesijärjestelmään. Oma jätevesijärjestelmä 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Omistaja on täyttänyt kirjallisen haastattelulomakkeen. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä.

6 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

7 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Asuintilojen lattiapinta ja ulkoseinien alaosat sijaitsevat alimmillaan takapihan puoleisen makuuhuoneen nurkalla lähellä maanpinnan tasoa. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Perusmuurin ulkopuolisesta vedeneristyksestä ei saatu havaintoa. RAKENNUKSEN VIERUSTA Rakennuksen vierustalle on asennettu paikoin kivetys/betonikaistale, jota on kallistettu poispäin rakennuksesta. Sokkelin vierustoilla on paikoin kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat osin tasaisia/eivät kaikilta osin täytä nykysuosituksia. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. RakMK C2 Kosteus 1998. ALAPOHJA Alapohjarakenteena on pääosin maanvaraisen betonilaatan päältä villaeristetty puulattia (puukorokelattia). Rakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi, koska sisäilmankosteus voi tiivistyä huoneilmaa kylmemmän betonin yläpintaan ja lisäksi betonilaattaan voi nousta kapillaarisesti kosteutta maapohjasta. Kohteessa oli havaittavissa mahdollisesti eläinperäistä tai alapohjasta tulevaa vuotoilmanhajua. Takapihan puoleisen makuuhuoneen nurkan lattiaan tehtiin rasiapora-avaus. Avauksesta ei havaittu aistinvaraisesti merkkejä selvistä vauriosta. Ko. avauksesta sekä olohuoneesta suoritettujen rakenteellisten kosteusmittausten lukemat olivat kuitenkin koholla, ks. taulukko. Rakennuksen lämmittämättömyys ja alhainen huoneilman lämpötila vaikuttivat myös suoritettujen rakennemittausten lukemiin. Tilojen lämmittämättömyys voi aiheuttaa myös kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Myös ulkoseinien alaosat saattavat ainakin osin alkaa sokkelin pinnan alapuolelta (ns. valesokkelirakenne), mitä pidetään nykyään riskialttiina ratkaisuna.

8 Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä Mittauspisteen sijainti Makuuhuoneen lattian rasiapora-avaus, lattiarakenteen alimmaisten villaeristeiden suhteellisen kosteuden mittaus Makuuhuoneen lattian rasiapora-avaus, avauksen kohdalla olleen laudan puun kosteuden mittaus Lattiarakenteen alimmaisten villaeristeiden mittaus olohuoneen nurkalta Puunkosteus (p-%) RH (%) l-tila ( C) Raja-arvo 73,2 5,9 70 % 19,1 18 paino- % 75,2 6,0 70 % TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-60 vuotta (ei eristettä laatan alla). TOIMENPIDESUOSITUS Puukorokelattiarakenteen kuntotukimusta suositellaan laajempien rakenneavausten ja materiaalinäytteiden avulla. Samalla myös puurakenteisten ulkoseinien alaosien kunto tulee tarkastaa. Kokonaisuus ja riskit huomioiden puukorokelattiarakenteen peruskorjaus on järkevää/peruskorjaukseen tulee varautua. Perusmuurin ulkopuolisen vedeneristyksen asentamista suositellaan. Maanpintojen kallistusten muotoilua suositellaan tarvittavilta osin. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja vierustalle asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Etupihaa. Takapihan puoleinen makuuhuoneen nurkkaus.

9 Takapihaa. Vierustaa. Vierustaa. Makuuhuoneen lattian alimmaisten villaeristeiden suhteellisen kosteuden mittaus Avauksen kohdalla olleen laudan puun kosteuden mittaus. Olohuoneen lattiarakenteen alimmaisten villaeristeiden suhteellisen kosteuden mittaus.

10 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havainto. Mahdolliset alkuperäiset salaojat ovat ikääntymässä. Kattovesien poisjohtaminen ei ole kaikilta osin riittävää. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojien uusimista/asentamista suositellaan. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Yleiskuva.

11 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Verhouksen maalipinta on paikoin hilseilyt. Muutamassa kohdin verhouksen alaosissa havaittiin lahovaurioita. Verhouksen tuuletus on järjestetty joka toisen laudan alapuolelta (ns. lomalaudoitus). Ulkoportaissa oli havaittavissa normaalia säärasitusta/sammalkasvustoa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivuverhouksen korjaus- ja huoltotoimenpiteet ovat tarvittavilta osin ajankohtaisia. Ulkoseinärakenteen kunnon tarkastusta suositellaan verhouksen lahovaurioiden kohdalta. Ulkoisia puuosia ja mm. portaita huolletaan/uusitaan aina tarpeen mukaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Verhouksen alaosan lahovaurioita. Yleiskuva. Rasiapora-avaus. Kosteusmittaus.

12 10. Väliseinät HAVAINNOT Puukorokelattiarakenne kts. kohta 7. Takan läheisellä seinällä/hormissa havaittiin vanha valumajälki. Alkuhaastattelulomakkeesta saadun tiedon perusteella tuulisella sadesäällä vettä on päässyt joskus piipun juuren kautta rakenteisiin. Piipun juurta lisäpellitettiin ja kosteudelle altistuneet villaeristeet uusittiin. Valumajälki.

13 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovien puuosissa oli havaittavissa normaaleja ikä- ja säärasituksen merkkejä. Takapihan ulko-oven ikkunalasi on havaintojen perusteella rikki. Etupihan teknisen tilan ulko-ovi on poistettu käytöstä. Ikkunoiden vesipeltien saumoja on tiivistämättä. Vesipeltien kallistukset ovat loivia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden ja ulko-ovien huolto-/korjaustoimenpiteet ovat tarvittavilta osin ajankohtaisia. Vesipeltien saumojen lisätiivistystä suositellaan. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Ikkuna. Takapihan ulko-ovi.

14 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikate on ikääntymässä. Katenaulat vaikuttivat osin epätiiviiltä. Vesikatteen maalipinta on hilseillyt. Katon kaltevuus on profiilipeltikatteelle loiva. Piippu on pellitetty. Piipun päällä on sadehattu. Viemärin tuuletusputki on rikkoutunut. Viemärin tuuletusputken läpivienti vaikutti epätiiviiltä. Viemärin tuuletusputki sijaitsee kaukana harjalta. Nykyään yli metrin päässä harjalta sijaitsevien putkiläpivientien suojaksi asennetaan lumiesteet. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu. Talotikkaat on asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikate on syytä uusia aluskatteineen. Viemärin tuuletusputken läpivienti on syytä tiivistää. Ks. kohta 13. Yleiskuva. Viemärin tuuletusputki. Yleiskuva. Yleiskuva.

15 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Yläpohjaa ei voitu kaikilta osin tarkastaa ahtaista tiloista ja kulkusiltojen puuttumisesta johtuen. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettuminen on niukkaa. ALUSKATE Aluskatetta ei ole asennettu. Kohteen rakennusaikana ei ollut saatavilla nykyisiä aluskatteita. Aluskatteen puuttumista voidaan pitää riskinä. MUUT HAVAINNOT Yläpohjan eristeiden päällä on aikakaudelleen tyypilliseen tapaan ns. rakennuspaperi. Harjan alle oli kertynyt paikoin roskia. Teknisen tilan sisäkatossa on vanhoja vuoto-/valumajälkiä. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjassa kulkevien putkien eristyksiä ei voitu tarkastaa. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteen uusimistöiden yhteydessä yläpohjan tuulettumista tulee tehostaa sekä yläpohjan eristeiden ja rakenteiden kunto kartoittaa, erityisesti teknisen tilan katon sekä viemärin tuuletusputken ympäriltä. Yläpohjaa. Yleiskuva.

16 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa on laatoitus, joka on nostettu tilan seinille. Lattialaattojen havaittiin muutamasta kohdin irronneen kiinnityksistään. Seinät ovat muovitapetoituja. VEDENERISTYS Lattian vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava/-puhallin. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Wc-istuimen läheisyydessä sekä viemärin tuuletusputken koteloinnin alaosissa havaittiin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila on syytä peruskorjata nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä rakenteet tulee avata, tarkastaa ja kosteuskartoittaa. Kohonneiden kosteuksien alkuperä on syytä varmistaa/selvittää. Wc-tila. Korkeita lukemia.

17 14.2. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja suihkuseinissä on laatoitus. Alkuhaastattelulomakkeesta saadun tiedon mukaan tilan paneeliseinät on purettu ja ko. seinät on laatoitettu n. 5 6 vuotta sitten. Lattialaatat vaikuttivat vanhemmilta/alkuperäisiltä. Seinät ovat levy- ja kiviainesrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. Suihkun viereisen seinän alaosan havaittiin olevan kuprulla. Tilassa on kuivauskaappi. Alkuhaastattelulomakkeesta saadun tiedon perusteella suihkuseiniin on asennettu vedeneristys. Lattian vedeneristyksestä ei saatu tietoa. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on valurautainen. Lattiakaivon saumojen tiiveydestä ei saatu varmuutta. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu kohti lattiakaivoa. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmaventtiili/-hormi. VESIKALUSTEET Suihkusekoittaja vaikutti silmämääräisesti hyväkuntoiselta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Lattiakaivon ympärillä lukemat olivat hieman korkeampia, mitä muualla tilan lattialla. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Tila on vanhemmilta osiltaan saavuttanut teknisen käyttöikänsä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi kokonaisuudessaan nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä mm. lattiarakenteen kosteus tulee mitata ja lattiakaivo on syytä uusia. Mikäli tilaa ei peruskorjata lähiaikoina, suositellaan lattiakaivon tiivistystä sekä suihkukaapin asentamista.

18 Yleiskuva. Yleiskuva. Lattiakaivo. Suihkun viereisen seinän alaosan havaittiin olevan kuprulla.

19 14.3. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa on laatoitus. Lauteiden alapuolella lattian ja seinien rajat on tiivistetty pellityksillä. Seinät ovat paneloituja. Kiukaan taustalla on laatoitus. Kiukaan alapuolisissa laatoissa oli vaurioita ja kopoisuutta. Myös seinälaattojen kohdalla havaittiin lieviä halkeamia ja muutamia kopolaattoja. Saunan toisella takanurkalla paneloinneissa on kosteuden tiivistymisen aiheuttamia jälkiä. VEDENERISTYS Lattian vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. Lattiaa on kallistettu kohti pesuhuonetta. ILMANVAIHTO Tilassa on korvausilmakanava/-venttiili. Poistotoilmakanavaa ei havaittu. TURVALLISUUS Kiukaan ja lauteen välissä on kaide. Kiukaan ja seinän välinen ilmarako on niukka. Lauteet sijaitsevat suhteellisen lähellä kiuasta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä. Sauna. Kiuas.

20 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. Allaskaapin alustaa ei voitu tarkastaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Astianpesukoneen vuotokaukalosta ei saatu varmuutta. Viemäriputken läpivientiä on tiivistetty tiskialtaan alapuolella. TOIMENPIDESUOSITUS Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alla suositellaan nykyään pidettäväksi vuotokaukaloita. Allaskaapiston alustan tarkastusta suositellaan. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Keittiö. Allaskaappia.

21 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Tiloissa havaittiin paikoin pintapuolisia vaurioita, tummentumia ja ikääntymistä. TOIMENPIDESUOSITUS Tilojen peruskorjausta suositellaan (tarvittavilta osin). Makuuhuone. Yleiskuva. Yleiskuva. Yleiskuva.

22 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereiden ja varaavan takan avulla. Saatujen tietojen mukaan rakennus on ollut jo pitkään lämmittämättä. TULISIJAT Takan edustan kipinäsuojaus on niukahko. Takan luukkujen kehys heilui sitä kokeiltaessa. Nuohooja tarkastaa tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden vuosittain. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköisten lämmityspattereiden ja lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Takan luukkujen kehyksen kiinnitys/kiinnityksen korjaus. Takan edustalla suositellaan pidettäväksi riittävää kipinäsuojusta. Lämmityspatterit/sähkölämmitys on syytä ottaa käyttöön pikaisesti. Pattereita säädetään ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Pesuhuoneeseen suositellaan asennettavaksi lattialämmitys tilan peruskorjauksen yhteydessä. Takan luukkujen kehys. Patteri.

23 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa kuparia ja muovia. Käyttövesiputket kulkevat pääosin pinta-asenteisina. Havaintojen perusteella käyttövesiputkia olisi uusittu. Viemäriputket ovat havaitulta osin muovia. Pesuhuoneen lattiakaivo on valurautainen. Tulovesi oli katkaistu, mikä esti veden virtaamien sekä vesipisteiden ja putkistojen kunnon ja tiiveyden tarkastamisen. TEKNINEN TILA Vesimittari ja lämminvesivaraaja sijaitsevat teknisessä tilassa. Varaajan ylivuotoputki on havaintojen perusteella johdettu viemäriin. Teknisen tilan lattiassa ei ole vedeneristystä, jota olisi nostettu tilan seinille. Vesimittarin läheisellä lattialla havaittiin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia. Korkeiden lukemien syytä ei saatu selville. Havaintojen perusteella tilan lattiaan on joskus porattu tutkimusreikä. Sisäkaton vuotojäljet kts. kohta 13. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖ- TILA Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesilaitteiden ja putkistojen tiiveys on syytä tarkastaa/selvittää. Teknisen tilan lattian kosteuskartoitusta suositellaan rakenteellisten kosteusmittausten avulla. Putkiston osia ja liitoksia sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/remonttien yhteydessä. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä.

24 Tekninen tila. Korkeita lukemia vesimittarin läheisyydessä. Lämminvesivaraajan alustaa. Käyttövesiputkia. Teknisen tilan lattian tutkimusreikä. Käyttövesiputkia.

25 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Asuintilojen korvausilmansaanti ei ole riittävää. Tilojen sisäilmassa havaittiin poikkeavaa hajua. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän tavoitteellinen käyttöikä on käytännössä sama kuin koko rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan (esimerkiksi tuuletusluukkuihin). Väliovien alla olevien siirtoilma-aukkojen korkeus tulisi olla noin 15-20 mm ovien leveydestä riippuen. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Tuuletusluukku.

26 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Wc-tilan puhaltimen sähköjohto roikkui käyttövesiputkien päällä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmää/johtoja uusitaan peruskorjausten yhteydessä. Yleiskuva. Yleiskuva. INSINÖÖRITOIMISTO TARKASTAA.FI Lahdessa 18.4.2016 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@tarkastaa.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon - Alkuhaastattelulomake

27 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

28 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.