Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT
Kokoviljasäilörehu Viljakasvusto korjataan säilörehuksi ennen vars. tuleentumista Kuiva-ainepitoisuus, erityisesti tähkän, kuvaa kehitysastetta Kokoviljasäilörehun sulavuus riippuu siitä, paljonko viljakasvustossa on huonosti sulavaa kortta ja hyvin sulavaa jyvää Raakavalkuaispitoisuus 100-120 g/kg ka Tärkkelys 90-250 g/kg ka Palkokasvit Sulavuus korkeampi kuin viljoilla Sisältävät enemmän valkuaista kuin viljat Haastavampia säilöä: kosteus, matala sokeripitoisuus, puskurikapasiteetti 2
Kasvustojen raakavalkuaispitoisuuksia Rehutaulukot (www.mtt.fi/rehutaulukot): Kokoviljasäilörehu ohrasta 100 g/kg ka Härkäpapusäilörehu (vihreät siemenet) 190 g/kg ka Herne- ja virnasäilörehu (kukinnan alku) 200 g/kg ka Juutinen, E. 2011. Säilörehua herneestä ja härkäpavusta. Nauta 4, sivut 34-35. Hernekaurasäilörehu 159 g/kg ka Härkäpapukaurasäilörehu 152 g/kg ka MTT 3
Palkokasvi-vilja kasvustot MTT Ruukki 2012 Härkäpapu Tangenta Fuego Kontu Herne Dolores Florida Arvika Jermu Viljat Wappu vehnä Wilhelm kaura Kolme korjuuaikaa: Elokuun puoliväli Elokuun loppu Syyskuun puoliväli Fuego ja Kontu härkäpavut. Kuva: MTT/Essi Saarinen Saarinen ym. Julkaisematon (Edistystä Luomutuotantoon -hanke) MTT 4
Palkokasvi-viljaseoksen D-arvo lisääntyi, kun kasvusto korjattiin myöhemmin 700 650 600 550 Herne+vilja Härkäpapu+vilja 500 450 400 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT D-arvo on laskettu sellulaasiliukoisuudesta. Tulos laskettu eri lajikkeiden keskiarvoina 5
D-arvo, g/kg ka D-arvon nousu johtuu palkokasvin sulavuuden lisääntymisestä (D-arvo tässä määritetty erikseen palkokasveista ja viljoista) 750 700 650 600 550 Herne Härkäpapu Kaura Vehnä 500 450 400 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 6
Raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka 180 160 140 120 Herne+vilja Härkäpapu+vilja 100 80 60 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 7
NDF pitoisuus, g/kg ka 550 500 450 400 350 Herne+vilja Härkäpapu+vilja 300 250 200 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 8
Tärkkelyspitoisuus, g/kg ka 180 160 140 120 100 80 Herne+vilja Härkäpapu+vilja 60 40 20 0 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 9
Palkokasviviljasäilörehut 2013 Ruukki Härkäpapu Fuego + Anniina vehnä Siemenseos 174 kg härkäpapua + 75 kg vehnää per hehtaari Herne Florida + Anniina vehnä siemenseos 138 kg hernettä + 75 kg vehnää per hehtaari 10 ha alat molempia Pyöröpaalit kolmella kasvuasteella sulavuuskokeisiin Laakasiiloihin lihanautakoetta varten elokuun lopussa 10
4.7.13 11
27.8.13 12
11.9.13 13
Palkokasvi-viljasäilörehun rehuarvo Riippuu palkokasvin ja viljan osuuksista Enemmän viljaa -> huonompi sulavuus Riippuu kasvin eri osien suhteista Paljonko kasvustossa on varsia, lehtiä tai papuja/herneitä/jyviä Pavut ja herneet arvokkaimpia, samoin viljan jyvät Viljan olki Palkokasvin ja viljan lajikkeet vaikuttavat Rehuarvo kannattaa aina määrittää rehuanalyysillä 14
Vehnä: aikainen taikinatuleentumisaste 15
Kuiva-aine-% Kuiva-ainesato, kg ka/ha 14.8. 27.8. 11.9. 14.8. 27.8. 11.9. Härkäpapu+vehnä 15.0 16.9 18.8 4750 7009 8976 Hp 13.9 15.5 17.8 Vilja 21.7 28.1 38.3 Herne+vehnä 13.9 20.0 24.3 5038 6839 6954 Herne 15.5 19.0 22.8 Vilja 15.6 28.9 41.2 16
Osuus kasvustosta, % 14.8. 27.8. 11.9. Härkäpapu+vehnä Hp 83.3 89.6 92.5 Vilja 13.7 9.2 6.6 Herne+vehnä Herne 93.0 91.8 95.3 Vilja 7.0 8.0 4.2 17
Palkokasvirehun korjuu haastavaa Niitto karholle ja paalaus Parhaat osat, palot ja lehdet karisevat helposti maahan Paalit ovat todella painavia kosteina Verkkoa ja muovia pitää käyttää normaalia enemmän Karhon kuivuminen on hidasta, erityisesti loppukesällä ja pöyhiminen lisää karisemistappioita Suoraniittopäällä varustettu ajosilppuri Tehokas ja nopea Rehu kärryyn eikä peltoon Märkä kasvusto tuottaa paljon puristenestettä siilossa 18
Härkäpapu+vehnä Korjuu siiloon 26.8.13 19
Herne+vehnä 3. korjuu, 11.9.13 pyöröpaali 20
Härkäpapu+vehnä 3. korjuu 11.9.13 pyöröpaali 21
Ruokinnassa Palkokasvien käytössä suuremmat haasteet ovat viljelyssä, korjuussa ja ruokintamenetelmissä kuin ravitsemuksessa Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville ja lihanaudoille sellaisenaan Märehtijät syövät enemmän useammasta kasvilajista tehtyä säilörehua kuin yhdestä Pelkän palkokasvisäilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta korkeaksi typen hyväksikäyttö maidontuotannossa huononee sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä lisääntyy Viljan kanssa seoksena auttaa tähän! 22
Seoksen kasvilajit ja lajikkeet kannattaa valita sekä kasvien ominaisuuksien että ruokintatilanteen kannalta millaista rehua tarvitaan: paljon massaa vai hyvä sulavuus ja korkea valkuaispitoisuus? Käytetäänkö rehu korkeatuottoisille lehmille, lihanaudoille, hiehoille tai ummessa oleville Käytettävissä olevat peltolohkot, maalajit 23
www.mtt.fi/rehutaulukot/tietosiilo/rehutietoutta 24
Palkokasvien Ca-pitoisuudet korkeampia kuin nurmiheinäkasvien Ca, g/kg ka Nurmiheinäkasvit, kasvusto ja säilörehu 4 Kaura-herne-virna säilörehu 7 Vuohenherne, säilörehu 8 Herne-virna, kasvusto ja säilörehu 9 Puna-apilaa 50% heinäkasvia 50% säilörehu 8-10 Härkäpapu, kasvusto 15 Puna-apila, kasvusto ja säilörehu 12-16 Sinimailanen, kasvusto ja säilörehu 15 Lähde: Rehutaulukot, MTT 2012 25
Herne-kaura- ja härkäpapu-kaurasäilörehut Lypsylehmillä MTT Maaningan kokeessa (Juutinen ym. 2011) 35,0 30,0 30,8 33,1 33,2 25,0 20,0 15,0 12,3 12,9 14,4 10,0 5,0 0,0 631 656 622 D-arvo, g/kg ka 2.sato nurmi herne-kaura härkäpapu-kaura Syönti, kg ka EKM, kg/pv 151 159 152 RV, g/kg ka MTT 26