Taloudellinen ja tuottava ruokinta lihanautatilalla
|
|
- Auvo Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taloudellinen ja tuottava ruokinta lihanautatilalla Taloudellinen ja tuottava ruokinta - ruokintaseminaari lihanautatiloille , Seinäjoki Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
2 Esityksen sisältö Säilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa. Kokoviljasäilörehu ja palkoviljat. Väkirehuruokinta ja valkuaislisän merkitys. MTT Agrifood Research Finland
3 Lähtökohta Peruslähtökohtana naudan ruokinnassa on, että rehua tulee olla vapaasti tarjolla kaiken aikaa. Jos tämä ei käytännössä toteudu, on ruokinnansuunnittelu rakennettu tyhjän päälle. Seosrehuruokinnalla vapaa rehun saanti toteutuu silloin, kun seosta jää vähän tähteeksi ruokintapöydälle ennen seuraavaa jakokertaa. Erillisruokinnassa eläinten saama väkirehuannos on yleensä rajoitettu, mutta tällöin karkearehun saannin tulee perustua vapaaseen rehun saantiin. Jos eläinten toteutuneet päiväkasvut eivät ole toivotulla tasolla, on aivan ensimmäiseksi syytä varmistaa perusasiat. On mahdotonta korostaa liikaa vapaan säilörehun ja riittävän veden saannin merkitystä naudan terveydelle ja tuotokselle. MTT Agrifood Research Finland
4 Rehuviljan hinta vaihtelee: paineet vähentää/lisätä väkirehujen käyttöä kasvavien nautojen ruokinnassa. Väkirehunkäyttömäärän muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi eläinten kasvutuloksiin. Säilörehun laatu on avainasemassa. MTT Agrifood Research Finland
5 Lihanautoja voidaan kasvattaa tavoiteltuun teuraspainoon monilla erilaisilla rehuyhdistelmillä. Ruokinnassa väkirehuprosentti voi teoriassa olla 0 80 välillä. Karkearehun määrän on oltava vähintään noin 20 % syödystä kuiva-aineesta, jotta eläimen pötsitoiminnot säilyisivät normaaleina. Kuitenkin jo prosentin väkirehutasoilla on tutkimuksissa havaittu selviä negatiivisia vaikutuksia, jotka näkyvät esimerkiksi rehun sulatuksen heikkenemisenä. MTT Agrifood Research Finland
6 Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva-aineesta (g/kg ka). Lihanaudoille syötettävän säilörehun suositeltava D-arvo on ruokintatutkimusten perusteella g/kg ka. Varhain korjattua säilörehua syöneet naudat ovat kasvaneet ruokintatutkimuksissa paremmin kuin myöhemmin korjatulla säilörehulla ruokitut. Säilörehun sulavuuden vaikutus eläinten kasvuun kuitenkin vaihtelee tutkimusten välillä. MTT Agrifood Research Finland
7 Parantuneella säilörehun sulavuudella saavutettu päiväkasvun lisäys oli tutkimusaineistossa keskimäärin 2,6 g/pv säilörehun D-arvon yhden gramman nousua kohti. Toisin sanoen eläinten päiväkasvu parani aineistossa 26 g/pv, kun säilörehun D-arvo nousi 10 g/kg ka. D-arvo , niin sonnin elopainon kasvu lisääntyy 26 g/pv ja nettokasvu noin 13,5 g/pv. MTT Agrifood Research Finland
8 Säilörehun sulavuus vaikuttaa ratkaisevasti tarvittavan väkirehun määrään. Väkirehulisäyksellä saadut kasvuvasteet pienenevät säilörehun sulavuuden parantuessa. Tutkimusaineistossa yhden väkirehun kuiva-ainekilon lisäys syönnissä, paransi eläinten päiväkasvua keskimäärin 92 g/pv. (nettokasvu 48 g/pv). Pienimmillään väkirehuvaste oli 18 g/pv (nettokasvu 9 g/pv) säilörehun D-arvolla 688 g/kg ka. Suurin väkirehuvaste (198 g/pv) (nettokasvu 103 g/pv) havaittiin irlantilaisessa tutkimuksessa erittäin heikon sulavuuden säilörehua (D-arvo 563 g/kg ka) käytettäessä. MTT Agrifood Research Finland
9 Väkirehulisästä saatuun tuotosvasteeseen vaikuttaa säilörehun laadun lisäksi muun muassa se, millaisilla väkirehun annostusmäärillä lisäys tehdään. Ensimmäisillä lisäväkirehukiloilla saadaan yleensä parhaat kasvuvasteet, ja väkirehulisäyksestä saatava vaste vähenee väkirehuannoksen noustessa. MTT Agrifood Research Finland
10 Kuva 1. Väkirehun osuuden vaikutus lihanautojen päiväkasvuun eri tutkimuksissa. Huuskonen ym. (2007) (, säilörehun D-arvo 668 g/kg ka); Keane ym. (2001, koe 1) (, 625); Keane ym. (2001, koe 2) (+, 679); Steen ym. (2002, koe 1) (, 606); Steen ym. (2002 koe 2) (x, 688); Steen ja Kilpatrick (2002) (, 672); Caplis ym. (2005) (, 691) ja Keane ym. (2006) (, 633). MTT Agrifood Research Finland
11 Maitorotuisten sonnien nettokasvu nurmisäilörehun sulavuuden ja väkirehun annostelumäärän muuttuessa. Väkirehuna ohra. Väkirehuprosentti Nurmisäilörehun D-arvo, g/kg ka Kasvutulokset laskettu eri kasvatuskokeissa saatujen rehun syöntitietojen sekä nykyisten ruokintasuositusten perusteella. Ei ota kantaa säilörehun säilönnälliseen laatuun, olosuhteisiin jne. MTT Agrifood Research Finland
12 Säilörehun raakavalkuaispitoisuus Yleensä nurmisäilörehu sisältää riittävästi raakavalkuaista eikä säilörehun valkuaispitoisuutta ole tarpeen yrittää nostaa esim. typpilannoitusta lisäämällä. Säilörehun hyvin korkea raakavalkuaispitoisuus vaikuttaa negatiivisesti typen hyväksikäyttöön ja lisää kotieläintuotannon ympäristökuormitusta. Typen hyväksikäytön kannalta ihanteellisessa säilörehussa olisi raakavalkuaista % ja rehun sulavuus olisi hyvä (D-arvo yli 670). Käytännössä on usein kuitenkin hankala tuottaa säilörehua, jonka raakavalkuaispitoisuus on suhteellisen matala, jos tavoitellaan korkeaa satotasoa.
13 Säilörehun raakavalkuaispitoisuus Sonnin ruokinnan kannalta säilörehun %:n raakavalkuaispitoisuus varmistaa sen, että eläimen valkuaistarve tulee täytettyä ilman valkuaistäydennysrehuja. Tätä korkeammat valkuaispitoisuudet eivät ole eläimen hyödynnettävissä, vaan typpeä hukkaantuu sonnan ja virtsan mukana. Typpilannoituksen lisääminen ja korjuun aikaistaminen nostavat säilörehun raakavalkuaispitoisuutta. Korjuun ajoittaminen kannattaa kuitenkin tehdä D-arvon perusteella ja päättää nurmen typpilannoitustaso nurmisadon tarpeen mukaan. Apilan valkuaispitoisuus on yleensä korkeampi puhtaaseen nurmiheinään verrattuna, jos korjuu tehdään samassa sulavuudessa.
14 Säilörehun kuitupitoisuus (NDF) Kuidun laadulla on ratkaiseva merkitys tasapainoisessa ruokinnassa. Säilörehu on ylivoimaisesti tärkein naudan kuidun lähde Suomessa. Tyypillisellä säilörehuasteella korjattaessa kuitupitoisuus on noin g/kg kuiva-ainetta, apilapitoisessa rehussa jonkun verran vähemmän (noin g/kg ka). Korjuuasteen aikaistaminen pienentää kuitupitoisuutta, mutta muutos ei ole suoraviivainen.
15 Kuidun merkitys ruokinnassa Nautatilojen neuvonnassa puhutaan nykyään pitkästä kuidusta, rakennekuidusta, sulavasta kuidusta, hyvälaatuisesta kuidusta jne. Usein käsitteitä käytetään määrittelemättä ja ymmärtämättä käsitteiden tarkoitusta. Pötsin toimintojen ja ravintoaineiden saannin kannalta olennaista on kuitenkin kolme asiaa (Huhtanen 2003): 1. kuidun on oltava riittävän pitkää syljen erityksen lisäämiseksi rehun syönnin ja märehtimisen aikana 2. kuidun potentiaalisen sulavuuden on oltava suuri 3. sulavan kuidun sulatusnopeus on suuri Säilörehun kuitu täyttää nämä vaatimukset
16 Kuidun merkitys ruokinnassa Suomessa tehdyn säilörehun silppu on riittävän pitkää normaalien pötsitoimintojen ylläpitämisen kannalta, vaikka rehu olisi korjattu tarkkuussilppurilla (Huhtanen 2003). Tästä seuraa se, että nauta ei tarvitse säilörehun lisäksi mitään pitkää kuitua tai rakennekuitua. Näin ollen heinän tai oljen lisääminen rehuseokseen on tarpeetonta. Jos ruoansulatushäiriöitä ilman heinää esiintyy, syynä on todennäköisimmin säilörehun laatuun nähden liian suuri väkirehumäärä, eikä mikään pitkän kuidun puute.
17 Kuidun merkitys ruokinnassa Erittäin hyvälaatuista säilörehua ja runsaita väkirehumääriä käytettäessä liian niukka kuidun saanti voi muodostua ongelmaksi. Seurauksena voivat olla mm. hapan pötsi, sorkkavaivat tai juoksutusmahan kiertymä. Ongelmat ovat yleisempiä lypsylehmillä kuin lyhytikäisillä lihanaudoilla, mutta lihanaudoillakin on vastaavia ongelmia havaittu. Neuvonnassa syyksi esitetään usein säilörehun liian suurta sokeripitoisuutta ja pitkän kuidun puutetta. Todellisuudessa syy on kuitenkin liian suuri väkirehumäärä suhteessa säilörehun laatuun.
18 Kuidun merkitys ruokinnassa Ongelma on mahdollista ratkaista kolmella tavalla (Huhtanen 2003): 1. Vähentämällä väkirehun määrää 2. Korjaamalla säilörehu hieman myöhemmin 3. Korvaamalla osa säilörehusta heinällä/oljella Toimenpiteet lisäävät rehuannoksen kuitupitoisuutta, jolloin pötsiongelmat vähenevät. Väkirehun vähentäminen on usein helpoin ja järkevin vaihtoehto. Säilörehun myöhäisempää korjuuta voi harkita, jos tilan nurmiala on pieni. Heinän käyttö on usein kallein vaihtoehto, koska suuren väkirehumäärän kustannukset säilyvät ja heinästä aiheutuu lisäkustannuksia.
19 Säilörehun kuitupitoisuus (NDF) Pötsin vaatii toimiakseen riittävästi kuitua. Nykytietämyksellä varsinaista tavoitearvoa karkearehun kuitupitoisuudelle ei voida suoraan esittää, vaan koko rehuannoksen kuitupitoisuus ratkaisee. Koko rehuannoksen karkearehun kuidun minimipitoisuutena kasvaville lihanaudoille tulisi olla vähintään 20 % kuiva-aineen syönnistä. Tällä karkearehusta peräisin olevalla kuitumäärällä pitäisi saavuttaa hyvät kasvut ja pötsin toimia hyvin.
20 Nurmirehun viljelystrategiat lihanautatilalla Käytännön tilatasolla lihanautojen ruokinta täytyy linkittää kiinteästi peltoviljelyyn. Jos tilalla on käytössä runsaasti nurmialaa, tilan kannattaa panostaa säilörehun laadun parantamiseen ja sitä kautta tuotoksen lisäykseen ja väkirehun vähentämiseen. Kuitenkaan ei kannata tavoitella paljon yli 700 g/kg ka olevia D-arvoja, koska tällöin satotaso jää pieneksi ja säilörehun valkuaispitoisuus yleensä nousee tarpeettoman suureksi.
21 Nurmirehun viljelystrategiat lihanautatilalla Jos puolestaan nurmiala on rajoittava tekijä, ei säilörehun sulavuutta ehkä kannata maksimoida, vaan järkevintä lienee pyrkiä hieman matalampaan sulavuuteen ja suureen satoon sekä käyttää enemmän väkirehua ruokinnassa.
22 Kokoviljasäilörehu lihanautatilalla Kokoviljasäilörehun tarjoamia etuja Halpa korjuukustannus Viljan puinti/kokovilja Nurmirehun korjuukaluston hyväksikäyttö Suuri sato/korjuukerta (Viljely)teknisiä etuja Karjanlannan hyväksikäyttö Nurmen perustaminen Laaja viljelyalue/myöhäiset lajikkeet Viljelyvarmuus (yksivuotisena ei altis talvituhoille) Säilörehun jäätymättömyys (ei erity puristenestettä) Sopivuus seosrehuruokintaan Ratkaisee olkisadon korjuu- ja säilöntäongelmat MTT Agrifood Research Finland
23 Kokoviljasäilörehu - uusia kokeita Siikajoella ja Maaningalla määritetään nykyisin saatavilla olevien viljalajikkeiden satopotentiaalia ja rehuarvoa. Viljelykokeet vuosina Lajit/lajikkeet: Ohra: Brage, Saana, Toria, Streif, Grace, Amber, Trekker, Tocada Vehnä: Anniina, Wappu, Bjarne, Wellamo, Marble, Puntari Kaura: Wilhelmiina, Roope, Iiris, Belinda Ohra/Kaura/Vehnä -seos: Tocada, Wilhelmiina, Anniina Kevätvehnä/syysruisvehnä -seos: Wappu/Kinerit Kevätruisvehnä: Somtri MTT Agrifood Research Finland
24 MTT Agrifood Research Finland
25 MTT Agrifood Research Finland
26 Kokoviljasäilörehu suojaviljana Suojaviljan lakoontuminen ei johda vastaaviin ongelmiin kuin leikkuupuitavassa kasvustossa Sadon määrä ja laatu Korjuukustannukset Nurmen onnistuminen MTT Agrifood Research Finland
27 Korjuu taikinatuleentumisasteella Viljakasvuston tuleentumisvaiheet ovat maito-, taikina-, kelta- ja täystuleentuminen. Oikean korjuuajankohdan tunnistamiseksi on arvioitava seuraavia tekijöitä: tähkälle tulosta kulunut aika kasvuston väri jyvän ominaisuudet kasvuston tai jyvän kuiva-ainepitoisuus. Ohra taikinatuleentuu yleensä 4-5 viikkoa ja kevätvehnä 6-7 viikkoa tähkälle tulon jälkeen. Vuosittaiset erot kehitysnopeudessa voivat olla suuria, joten korjuuajankohta on päätettävä kasvuston ominaisuuksien perusteella. Taikinatuleentumisvaiheessa viljakasvuston väri on jo selvästi muuttumassa keltaiseksi ja jyvä on kehittynyt täyteen kokoonsa. Jyvä on sisältä taikinamainen, ei siis enää maitomaisen vetinen. Taikinavaiheessa koko kasvuston kuiva-aine vaihtelee yleensä välillä %. Sateisissa olosuhteissa kuiva-ainepitoisuus jää helposti alle 30 %:n ja toisaalta kuivissa olosuhteissa menee yli 40 %:n. Tähkän kuiva-ainepitoisuus on taikinatuleentumisvaiheessa %. MTT Agrifood Research Finland
28 Korjuu taikinatuleentumisasteella Tähkän ja korren osuudet muuttuvat viljankasvin kehittyessä kasvukauden aikana. Kasvuston pituus ei juurikaan muutu maitotuleentumisvaiheen jälkeen. Korren osuus pienenee ja tähkän osuus suurenee niin, että taikinatuleentuneessa viljassa tähkän osuus on yleensä % kuiva-aineesta. Hyvin lyhytkortisessa kasvustossa tähkän osuus voi kuitenkin lähestyä 70 %:a. Tarkasteltaessa pelkästään taikinatuleentumisvaihetta, ohran kehitykseen liittyvä korsi/tähkä suhteen muutos ei vaikuta suuresti rehun sulavuuteen ja rehuarvoon. Korren sulavuus huononee kasvin kehittyessä, mutta koska sen osuus pienenee voivat koko kasvuston sulavuusmuutokset olla pieniä. Kuiva-ainesato on hyvin lähellä maksimiaan taikinatuleentumisen loppupuolella. Koska rehuarvo ei muutu taikinavaiheen aikana oleellisesti, on taikinatuleentumisen loppupuoli sekä sadon määrän että laadun kannalta suositeltavin tekovaihe. MTT Agrifood Research Finland
29 Jyvien karisemishävikki, kpl/neliö Rehuvilja poikkeaa korjuuteknisiltä ominaisuuksiltaan nurmisäilörehusta, koska vilja sisältää korsisadon lisäksi korjuutappioille alttiin jyväsadon. Jyväsadon karisemishävikkien riski kasvaa sadon tuleentumisen edistyessä. Ruukissa tehdyissä kokoviljasäilörehun korjuukokeissa todettiin, että jyvähävikkien määrä lisääntyi merkitsevästi kuitenkin vasta kasvuston ehdittyä keltatuleentumisasteelle Maito Taikina Kelta Kuva 7. Ruukissa kesällä 1999 ohrakasvustosta maito-, taikina- ja keltatuleentumisvaiheen aikana korjatun kokoviljasäilörehun aiheuttamien jyvien karisemishävikkien määrä. Keltatuleentuneen kasvuston korjuussa syntyneiden hävikkien määrä oli lähes yhtä suuri kuin ohran kylvössä käytetty kylvösiemenmäärä. MTT Agrifood Research Finland
30 KORJUUTEKNIIKKA MTT Agrifood Research Finland
31 Jyvien karisemishävikki, kpl/neliö Korjuutavan vaikutus jyvähävikkiin Kela Kaksois Niitto+Ts Niittom.+Ts Kuva 8. Ruukissa kesällä 1999 ohrakasvustosta korjattujen kokoviljasäilörehujen korjuuvaiheen keskimääräinen jyvähävikki (kpl/neliömetri). Tarkkuussilppurilla korjattu rehu niitettiin joko niittokoneella tai niittomurskaimella ennen korjuuta. MTT Agrifood Research Finland
32 Vältä kokoviljasäilörehun pyöröpaalausta!!! Kokoviljasäilörehun korjuuhävikkien määrä on suurimmillaan, jos jyvähävikkejä syntyy rehun niittovaiheen lisäksi myös sen korjuun yhteydessä. todennäköistä, jos kokoviljasäilörehu korjataan pyöröpaaleihin. Ruukissa kesällä 2000 tehdyissä kokoviljasäilörehun korjuukokeissa ohra niitettiin ennen korjuuta joko ilman niittomurskausta tai niittomurskaimella. Niittomurskauksen jälkeen pyöröpaalatun kokoviljasäilörehun jyvien karisemishävikkien määrä oli keskimäärin 16 % pellolta korjatun koko kuivaainesadon määrästä. Jyvähävikkien määrä putosi puoleen, kun pyöröpaalirehu korjattiin niittomurskauksen sijasta niitetyltä koealalta. MTT Agrifood Research Finland
33 Varisemishävikit 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 niittomurskaus ja silppuava paalaus niitto ja silppuava paalaus niittomurskaus ja paalaus ilman silppuria 0,00 niitto ja paalaus ilman silppuria %- jyväsadosta 23,99 15,09 22,71 8,86 MTT Agrifood Research Finland
34 Kokoviljasäilörehun säilöntä Kokoviljasäilörehun säilöntämenetelmän ja säilöttävyyden ratkaisee kasvuston kehitysaste Vihanta Maitotuleentuminen Keltatuleentuminen MTT Agrifood Research Finland
35 Kokoviljasäilörehun säilöntä 1. Kun kokoviljasäilörehu tehdään taikinatuleentumisvaiheessa käymiseen perustuvalla menetelmällä, vastaa säilöntä nurmisäilörehun tekoa. Jos rehu tehdään ennen taikinatuleentumisvaihetta tai sen jälkeen, liittyy rehuntekoon eräitä huonoja puolia ja riskejä. Heti tähkälle tulon jälkeen, maitotuleentumisvaiheessa, rehusato jää pieneksi ja sulavuus voi olla hieman huonompi kuin taikinatuleentumisvaiheessa. Korren sulavuus on jo maitotuleentumisvaiheessa heikentynyt, mutta hyvin sulava tähkä ei vielä ole kehittynyt. Tiivistäminen ja ilman saanti pois rehusta voi olla ongelmallista, koska rehu koostuu pääasiassa vain korresta. Rehu on myös märkää ja siitä erittyy puristenestettä. MTT Agrifood Research Finland
36 Kokoviljasäilörehun säilöntä 2. Jos rehu tehdään myöhään, keltatuleentumisvaiheessa, määrällisiä ja laadullisia tappioita aiheutuu jyvien varisemisesta ja korsiintumisesta, joka vaikeuttaa tiivistämistä. Mitä enemmän rehuun jää tai pääsee ilmaa, sitä suuremmaksi tulee homehtumisriski ja siilon avaamisen jälkeinen pilaantuminen lisääntyy. Keltatuleentuneen kasvuston säilönnässä on joskus käytetty myös ureaa. Ureasäilönnässä rehun kuiva-ainetavoite on %. Sen saavuttaminen keltatuleentumisvaiheessa on kuitenkin usein vaikeaa meidän olosuhteissamme. Jos rehu jää tavoitteeseen nähden liian märäksi, ureasta muodostuvan ammoniakin säilöntäteho heikkenee. Tällöin rehun ph voi asettua tasolle, joka edistää haitallista voihappokäymistä. MTT Agrifood Research Finland
37 Kokoviljasäilörehun säilöntä 3. Kokoviljarehua tehtäessä mullan joutuminen rehuun ja siitä johtuva voihappokäyminen voi olla suurempi riski kuin nurmirehua tehdessä. Niitto riittävän korkeaan sänkeen (yli 10 cm) vähentää kuitenkin tätä riskiä. (Suojaviljalla ei voi jättää pitkää sänkeä). Koska kokoviljasäilörehun kuiva-ainepitoisuus on melko korkea, rehu saattaa olla herkkä jälkipilaantumaan. Tällöin rehu lämpenee, koska hiivat sekä homeet alkavat kasvaa siilon avaamisen jälkeen. Tämän estämiseksi on tärkeää, että siiloa täytettäessä rehu tiivistetään hyvin ja että rehuun ei pääse ilmaa varastoinnin aikana (huolellinen muovittaminen ja peittäminen). Kokoviljarehun tiivistäminen on jonkin verran vaativampaa kuin nurmisäilörehun. Rehun syöttömäärän tulee olla oikeassa suhteessa siilon kokoon, jotta rehurintamuksen etenemisnopeus on riittävä. Kokoviljasäilörehun valmistukseen soveltuvat samat säilöntäaineet ja samat annostelusuositukset kuin nurmisäilörehun tekoon. Mikäli säilöntä onnistuu ei käymislaatua kuvaavassa koostumuksessa ole suurta eroa nurmisäilörehun ja kokoviljasäilörehun välillä. MTT Agrifood Research Finland
38 Olennaista on että: Kokoviljasäilörehu korjataan taikinatuleentumisasteella Liian aikainen korjuu: - vähentää rehusadon määrää - vähentää rehusadon energiapitoisuutta Liian myöhäinen korjuu johtaa helposti siihen että: => rehusta tulee kuivaa ja kuitupitoista => vaikea tiivistää => herkkä pilaantumiselle MTT Agrifood Research Finland
39 Ruokintakoe kokoviljalla: Rehujen koostumukset ja rehuarvot Nurmi Kokovilja Ohra Krono35 Krono45 Kuiva-aine, % Raakavalkuainen, g/kg ka NDF, g/kg ka D-arvo, g/kg ka Energia, MJ/kg ka 10,8 9,4 13,1 11,6 10,6 OIV, g/kg ka PVT, g/kg ka ph 4,05 4,41 NH 4 N, g/kg N VFA, g/kg ka 18 5 Maitohappo, g/kg ka Liukoinen-N, g/kg N MTT Agrifood Research Finland
40 Ruokintakoe ohrakokoviljasäilörehulla Nurmisäilörehu Kokovilja Kokovilja Kokovilja Väkirehuna Ohra Ohra Ohra Ohra Valkuaislisä Ei lisävalkuaista Ei lisäv. Rypsi Rypsi+urea Seoksessa Raakavalkuainen, g/kg ka Energia, MJ/kg ka 11,7 10,9 10,7 10,5 Sonnien alkupaino, kg Sonnien loppupaino, kg Teuraspaino, kg Päiväkasvu, g/pv Nettokasvu, g/pv Lihakkuus (4 = O-, 5 = O) 5,0 4,4 4,5 4,8 Rasvaisuus 3,3 2,8 2,7 2,8 MTT Agrifood Research Finland
41 Viljojen ja palkokasvien seosviljely Palkokasvit Sulavuus korkeampi kuin viljoilla Sisältävät enemmän valkuaista kuin viljat Haastavampia säilöä: kosteus, matala sokeripitoisuus, puskurikapasiteetti 41
42 Kasvustojen raakavalkuaispitoisuuksia Rehutaulukot ( Kokoviljasäilörehu ohrasta 100 g/kg ka Härkäpapusäilörehu (vihreät siemenet) 190 g/kg ka Herne- ja virnasäilörehu (kukinnan alku) 200 g/kg ka Juutinen, E Säilörehua herneestä ja härkäpavusta. Nauta 4, sivut Hernekaurasäilörehu 159 g/kg ka Härkäpapukaurasäilörehu 152 g/kg ka MTT 42
43 Palkokasvi-vilja kasvustot MTT Ruukki 2012 Härkäpapu Tangenta Fuego Kontu Herne Dolores Florida Arvika Jermu Viljat Wappu vehnä Wilhelm kaura Kolme korjuuaikaa: Elokuun puoliväli (viikko 32) Elokuun loppupuoli (viikko 34) Syyskuun alkupuoli (viikko 36) Fuego ja Kontu härkäpavut. Kuva: MTT/Essi Saarinen Saarinen ym. Julkaisematon (Edistystä Luomutuotantoon -hanke) MTT 43
44 Kokeet vuonna 2012: Seosviljana vehnä tai kaura. Seossuhde: 60:40 eli härkäpapua: 42 kpl/m 2 (norm kpl/m 2 ), vilja 40% suosituksesta (norm. vehnä 650 kpl/m 2, kaura 500 kpl/m 2 ). Seossuhde: Herne 60% suosituksesta (260 kg/ha) = 156 kg/ha. Vilja 40% suosituksesta (norm. vehnä 650 kpl/m 2, kaura 500 kpl/m 2 ). Lannoitus: lietettä noin 20 m 3 /ha MTT Agrifood Research Finland
45 Sato kg ka/ha Arvika Dolores Florida Jermu Herne-viljaseosten kuiva-ainesadot. Ei ollut suurta eroa, oliko viljana kaura vai vehnä, joten tässä on esitetty niiden keskiarvot. MTT Agrifood Research Finland
46 Sato, kg ka/ha Fuego Kontu Tangenta Härkäpapu-viljaseosten kuiva-ainesadot. Ei ollut suurta eroa, oliko viljana kaura vai vehnä, joten tässä on esitetty niiden keskiarvot. MTT Agrifood Research Finland
47 Palkokasvi-viljaseoksen D-arvo lisääntyi, kun kasvusto korjattiin myöhemmin Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT D-arvo on laskettu sellulaasiliukoisuudesta. Tulos laskettu eri lajikkeiden keskiarvoina 47
48 D-arvo, g/kg ka D-arvon nousu johtuu palkokasvin sulavuuden lisääntymisestä (D-arvo tässä määritetty erikseen palkokasveista ja viljoista) Herne Härkäpapu Kaura Vehnä Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 48
49 Raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 49
50 Palkokasviviljasäilörehut 2013 Härkäpapu Fuego + Anniina vehnä Siemenseos 174 kg härkäpapua + 75 kg vehnää per hehtaari Herne Florida + Anniina vehnä siemenseos 138 kg hernettä + 75 kg vehnää per hehtaari 10 ha alat molempia Pyöröpaalit kolmella kasvuasteella sulavuuskokeisiin Laakasiiloihin lihanautakoetta varten elokuun lopussa Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala 50 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala
51 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala
52 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala 52 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala
53 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala 53
54 Palkokasvi-viljasäilörehun rehuarvo Riippuu palkokasvin ja viljan osuuksista Enemmän viljaa -> huonompi sulavuus Riippuu kasvin eri osien suhteista Paljonko kasvustossa on varsia, lehtiä tai papuja/herneitä/jyviä Pavut ja herneet arvokkaimpia, samoin viljan jyvät Viljan olki Palkokasvin ja viljan lajikkeet vaikuttavat Rehuarvo kannattaa aina määrittää rehuhuanalyysillä 54
55 Vehnä: aikainen taikinatuleentumisaste Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala 55
56 Palkokasvirehun korjuu haastavaa Niitto karholle ja paalaus Parhaat osat, palot ja lehdet karisevat helposti maahan Paalit ovat todella painavia kosteina Verkkoa ja muovia pitää käyttää normaalia enemmän Karhon kuivuminen on hidasta, erityisesti loppukesällä ja pöyhiminen lisää karisemistappioita Suoraniittopäällä varustettu ajosilppuri Tehokas ja nopea Rehu kärryyn eikä peltoon Märkä kasvusto tuottaa paljon puristenestettä siilossa 56
57 Härkäpapu+vehnä Korjuu siiloon Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala 57
58 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala Herne+vehnä 3. korjuu, pyöröpaali Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala 58
59 Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala Härkäpapu+vehnä 3. korjuu pyöröpaali Kuva: MTT/Kaisa Kuoppala 59
60 Ruokinnassa Palkokasvien käytössä suuremmat haasteet ovat viljelyssä, korjuussa ja ruokintamenetelmissä kuin ravitsemuksessa Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville ja lihanaudoille sellaisenaan Märehtijät syövät enemmän useammasta kasvilajista tehtyä säilörehua kuin yhdestä Pelkän palkokasvisäilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta korkeaksi typen hyväksikäyttö huononee sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä lisääntyy 60
61 Palkokasvi-vilja -seoksen kasvilajit ja lajikkeet kannattaa valita sekä kasvien ominaisuuksien että ruokintatilanteen kannalta Millaista rehua tarvitaan: paljon massaa vai hyvä sulavuus ja korkea valkuaispitoisuus? Käytetäänkö rehu korkeatuottoisille lehmille, lihanaudoille, hiehoille tai ummessa oleville Käytettävissä olevat peltolohkot, maalajit Kasvuaika, käytetäänkö aikaisia vai myöhäisiä lajikkeita Säilöntä Vilja on helppoa säilöttävää Palkokasvin matala sokeripitoisuus, korkea puskurikapasiteetti ja matala kuiva-ainepitoisuus vaikeuttavat säilöntä Happosäilöntäaineella varmasti onnistuu 61
62 Viljojen ja palkokasvien seosviljely virnat? Erityisesti ruisvirnan käyttöä kokoviljaseoksissa rajoittaa sen vielä rehuviljojakin heikompi sulavuus. Siksi rehuviljelyssä kannattaa käyttää virnoista ensisijaisesti rehuvirnaa. Ruukissa tehdyissä lajikekokeissa rehuvirnalajikkeiden keskimääräinen D-arvo oli 680 g/kg ka, kun ruisvirnalajikkeilla oli keskimäärin 580 g/kg ka. Rehuvirnan samoin kuin herneen ja härkäpavun käyttöä kokovilja-seoksissa rajoittaa korkea siemenkustannus. MTT Agrifood Research Finland
63 Uutta tutkimusta tulossa MTT Ruukin toimipisteessä vuoden 2013 lopulla alkavassa tutkimuksessa vertaillaan palkokasvisäilörehuja nurmisäilörehuun. - nurmisäilörehu (kontrolliruokinta) - apila-nurmisäilörehu-seos (1:1) - apilasäilörehu - härkäpapu-vehnä-säilörehu - herne-vehnä-säilörehu Vaikutukset rehun syöntiin, kasvu- ja teurastuloksiin sekä lihan laatuun (ph, leikkuuvaste, väri, marmoroituminen, aistinvarainen laatu, rasvahappokoostumus). MTT Agrifood Research Finland
64 VÄKIREHURUOKINTA Ohra ja kaura ovat lihanautojen ruokinnassa perinteisesti käytetyt energiarehut. Ohran rehuarvo on jonkin verran kauraa parempi. Ohraa ja kauraa voidaan molempia käyttää yksinään lihanaudan viljaväkirehuna. Usein ohraa ja kauraa käytetään seoksena, jossa on esimerkiksi puolet kumpaakin viljalajia. Tapa on suositeltava, koska tällainen seos tasoittaa säilörehun laadun vaihteluita ja takaa riittävän energian saannin huonompilaatuisellakin säilörehulla.
65 Tulokset (viljaruokinnat): VÄKIREHURUOKINTA Ohra Ohra+Kaura Kaura Eläinmäärä, kpl Elopaino (kg) -alussa lopussa * teuraspaino Kasvu kokeen aikana (g/pv) -päiväkasvu * nettokasvu *
66 Tulokset (viljaruokinnat): RUOKINTA Ohra Ohra+Kaura Kaura Rehun syönti, kg ka / pv -säilörehu 5,76 5,54 5,53 -väkirehu 3,71 3,71 3,71 -yhteensä 9,47 9,25 9,24 - MJ/pv Rehun hyväksikäyttö -kg ka / lisäkasvukilo * 7,45 7,71 7,91 -kg ka / nettokasvukilo * 13,84 14,34 14,68 Teurastulokset -teurasprosentti 51,6 51,6 51,7 -lihakkuus 4,09 (O-) 3,84 (O-) 3,86 (O-) -rasvaisuus 2,95 2,82 2,92 Ohran ja kauran välinen hintaero määrittelee käytön järkevyyden
67 VEHNÄ Vehnä on hyvä energiarehu nautakarjalle, sillä se on ohuempikuorista ja energia-arvoltaan ohraa ja kauraa parempaa. Tavallisesti vehnän käyttöä kotieläinten ruokinnassa on rajoittanut sen saatavuus rehukäyttöön. Suuria väkirehutasoja käytettäessä vehnän rehukäyttöä rajoittaa sen suuri tärkkelyspitoisuus. Naudalla suuret tärkkelyspitoisuudet ruokinnassa aiheuttavat helposti pötsin happamoitumista, minkä seurauksena eläimellä voi esiintyä sorkkavaivoja, syömättömyyttä ja tuotoksen laskua. Jos lihanaudan ruokinnassa käytetään suurta väkirehutasoa, vehnämäärän tulisi olla korkeimmillaan % väkirehusta.
68 VILJAN SÄILÖNTÄMENETELMÄT Erilaisilla viljan säilöntätavoilla (kuivaus, jyväsäilöntä, murskesäilöntä, ilmatiivissäilöntä) ei ole vaikutusta lihanautojen kasvutuloksiin, joten viljan säilöntätavan valinta voidaan tehdä muilla kuin ruokinnallisilla perusteilla. Kuivatun ja tuoresäilötyn viljan sulavuus on sama, mikä näkyy samanlaisista rehutaulukon energia-arvoista. Kuivattu vilja on sulavuuden parantamiseksi litistettävä tai jauhettava karkeasti. Hienoksi jauhettu vilja maittaa naudoille karkeaksi jauhettua huonommin. Tuoresäilötty vilja maittaa hyvin naudoille. Yksi tärkeä tuoresäilönnän etu on viljan pölyttömyys. Edullisin rehuviljan säilöntämenetelmä nautatilalla on yleensä murskesäilöntä. Murskesäilötty vilja voidaan varastoida esimerkiksi laakasiiloon.
69 REHUJEN PROSESSOINTI Tutkimuksissa ei ole todettu erilaisista viljan prosessoinneista aiheutuvan merkittävää etua märehtijöiden ruokinnassa. Suomessa on viime vuosien aikana tehty muutama väkirehujen prosessointeihin liittyvä ruokintakoe, mutta tuotantoa lisäävää vaikutusta väkirehun lisäkäsittelyillä ei ole todettu olevan. Prosessointien (expander, pelletöinti, paahtaminen ym.) ei voi märehtijöillä olettaa parantavan rehun sulavuutta edes teoriassa. Viljan tärkkelys ja muut solun sisällysaineet ovat jo ilman prosessointia täysin sulavia märehtijöillä. Sulamatonta kuitua ei puolestaan saada sulavaksi rehuteollisuuden prosesseilla. Karkea jauhaminen tai litistys ovat viljalle riittäviä prosessointeja nautakarjan ruokinnassa.
70 TEOLLISET TÄYSREHUT Lihanautojen ruokintaan on tarjolla useita erilaisia teollisia täysrehuja. Yleensä lihanautatilat käyttävät teollisia täysrehuja lähinnä vasikkakauden aikana, jolloin käytetään Mulli I tyyppistä rehua noin 3-5 kuukauden ikään. Tämän jälkeen väkirehuruokinta perustuu tavallisesti kotoiseen rehuviljaan, jota voidaan täydentää elintarviketeollisuuden sivutuotteilla. Kotoiseen viljaan perustuvalla ruokinnalla on kuitenkin mahdollista päästä hyviin tuloksiin jo vasikkakauden ruokinnassa. Kotoisen viljaväkirehun käyttöä puoltaa halvempi hinta. Varsin yksinkertaisella viljaruokinnalla päästään täysrehun kanssa samoihin tuotostasoihin.
71 Ruokintakoe eri väkirehuilla MTT:n tutkimuksessa haluttiin selvittää maitorotuisten sonnien saaman valkuaislisän ja monipuolisen väkirehun biologista ja taloudellista merkitystä koko kasvatuskautta tarkastellen. Päätavoitteina oli tutkia ja optimoida koko kasvatuskauden valkuaisruokintaa ja selvittää onko monipuolisella väkirehulla vaikutusta tuotantotuloksiin verrattuna yksinkertaiseen ohraruokintaan. Lisäksi haluttiin tutkia, miten alkukasvatuskaudella mahdollisesti syntyvät erot muuttuvat loppukasvatuskauden aikana ja vaikuttaako väkirehun koostumus maitorotuisten sonnien teurastuloksiin.
72 Ruokintakoe eri väkirehuilla 60 maitorotuista sonnia, jotka kasvatettiin viiden eläimen ryhmäkarsinoissa. Eläimet kokeeseen ternivasikoina keskimäärin kahden viikon iässä. Ensimmäisen koeryhmän eläimet saivat väkirehuna pelkästään litistettyä ohraa sekä tarvittavat kivennäis- ja vitamiinilisät. Toisen koeryhmän eläimet saivat väkirehunaan litistetyn ohran, kivennäisten ja vitamiinien lisäksi myös rypsirouhetta. Rypsilisän keskimääräinen annostelumäärä oli kokeen aikana keskimäärin 0,5 kg/eläin/vuorokausi. Kolmannen koeryhmän sonnien väkirehu oli teollista täysrehua, joka sisälsi itsessään kaikki tarvittavat kivennäiset ja vitamiinit. Tällöin täysrehuna oli ternikaudella (ikä 0,5 2,5 kk) starter-täysrehu, teinikaudella (ikä 2,5-6 kk) mulli 1 tyyppinen täysrehu ja loppukasvatuskaudella (ikä 6-18 kk) mulli 2 tyyppinen täysrehu. Eläimet olivat samoilla koeruokinnoilla kahden viikon iästä teurastukseen saakka.
73 Ruokintakoe eri väkirehuilla Väkirehuna Ohra Ohra+rypsi Teollinen täysrehu Seosrehun Kuiva-aine, % 47,3 48,4 47,2 Raakavalkuainen, % 14,9 15,9 15,9 NDF, % 37,0 36,7 42,1 Tärkkelys, % 26,9 25,6 18,6 Energia, MJ/kg ka 11,9 11,9 11,3 PVT, g/kg ka
74 Väkirehun koostumuksen vaikutus syöntiin. Väkirehuna Ohra Ohra+rypsi Teollinen täysrehu Ternikausi (0,5-2,5 kk) Juomarehu 0,82 0,82 0,83 Väkirehu 0,29 0,38 0,38 Karkearehu 0,20 0,24 0,19 Yhteensä 1,31 1,44 1,40 Energian saanti, MJ / pv Teinikausi (2,5-6 kk) Väkirehu 2,36 2,50 2,54 Karkearehu 1,63 2,06 2,14 Yhteensä 3,99 4,56 4,68 Energian saanti, MJ / pv Loppukasvatus (6-18 kk) Seosrehu 9,20 9,23 9,78 Energian saanti, MJ / pv
75 Kasvu ja teurastulokset. Väkirehuna Ohra Ohra+rypsi Teollinen täysrehu Kokeen kesto, vrk Päiväkasvu, g/pv Ternikausi (0,5-2,5 kk) Teinikausi (2,5-6 kk) Loppukasvatus (6-18 kk) Keskimäärin (0,5-18 kk) Teurastulokset Nettokasvu (18 kk), g/pv Teuraspaino, kg Teurasprosentti Lihakkuus, EUROP O (4,8) O- (4,4) O (4,9) Rasvaisuus, EUROP 2,7 2,5 2,5
76 Väkirehuna Ohra Ohra+rypsi Teollinen täysrehu Väkirehun menekki, kg Ohra Rypsi Mulli Starter Mulli 1 -täysrehu Mulli 2 -täysrehu Kivennäisrehu Teurastili / liha-kg (ALV 0) 2,80 2,76 2,85 / eläin (ALV 0) Väkirehukustannus, / liha-kg (ALV 0) 1,39 1,48 1,93 / eläin (ALV 0) Erotus (teurastili - väkirehukustannus) / liha-kg (ALV 0) 1,41 1,28 0,92 / eläin (ALV 0)
77 Laskelmassa käytetyt väkirehujen hinnat (ALV 0) /tonni Ohra 200 (sisältää litistämiskustannuksen: 5 /tonni) Rypsi 340 Mulli Starter 410 Mulli Mulli Kivennäinen 265
78 TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET Naudanlihantuottajan kannalta katsottuna sivutuotteiden käyttö lihanautojen ruokinnassa on taloudellisesti järkevää, jos sivutuotteen hinta suhteessa sen tuotantovaikutukseen on edullisempi kuin muiden käytettävissä olevien rehujen. Rehuiksi sopivien teollisuuden sivutuotteiden täytyy sisältää sulavia ravintoaineita, ja lisäksi niiden hygieenisen laadun tulee säilyä moitteettomana tilavarastoinnin ajan. Sivutuotteiden vähäinen kuiva-ainepitoisuus lisää rahtikustannuksia, vaikeuttaa tuotteiden varastointia ja lisää ruokintatyön määrää. Toisaalta seosrehuruokinnan yleistyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia sivutuotteiden hyödyntämiseen.
79 MÄSKI Yhteenvetona mäskillä tehdyistä ruokintakokeista voidaan sanoa, että sonnien ohra- ja säilörehuruokinnalla enintään puolet sonnien väkirehuannoksen kuiva-ainemäärästä voitiin korvata mäskillä. Tätä suurempien annosten syöminen vähensi merkittävästi rehujen sulavuutta ja eläinten kasvua. Kasvatuksen loppuvaiheessa myös energia saattaa tulla kasvua rajoittavaksi tekijäksi, joten mäskin määrää kannattaa lopussa vähentää alussa annettavasta määrästä. Kuitenkin jos lihantuottaja voi korvata jopa puolet käyttämästään viljaväkirehusta edullisemmalla mäskillä, on siitä selvää taloudellista hyötyä.
80 OHRAREHU Ohrarehu on kuitupitoinen väkirehu, jossa on ohraan verrattuna vähemmän tärkkelystä sekä enemmän kuitua ja valkuaista. Ohrarehun käyttö väkirehussa on lisännyt tuotantokokeessa sonnien seosrehun syöntiä. Lisääntynyt rehun syönti ei ole kuitenkaan lisännyt ravintoaineiden saantia merkitsevästi eikä siten juurikaan vaikuttanut kasvutuloksiin. Tämä johtuu siitä, että ohrarehun sulavuus ja energia-arvo ovat ohraa hieman heikompia. Ohrarehulla on mahdollista korvata puolet rehuviljasta kasvavan lihanaudan väkirehuannoksessa ilman, että se vaikuttaisi negatiivisesti tuotokseen.
81 Elopaino, kg OHRAREHU Sonnien ikä (pv) OR 0 OR 25 OR 50 OR 75
82 MELASSILEIKE JA TUORELEIKE Melassileike ja tuoreleike ovat kuitupitoisia ja melko vähän raakavalkuaista sisältäviä, sokeriteollisuuden sivutuotteita. Kasvavien lihanautojen ruokintakokeissa kuivatulla tai tuoreella leikkeellä ei ole yleensä ollut kasvutuloksia parantavaa vaikutusta viljaväkirehua korvattaessa, kun on käytetty kohtuullisia väkirehutasoja. Kuitenkin hyvin korkeilla väkirehutasoilla ruokittaessa osa viljasta kannattaa korvata kuitupitoisella väkirehulla, koska kuitupitoisten väkirehujen hiilihydraatit sulavat pötsissä hitaammin kuin viljan tärkkelys. Kuitupitoisista väkirehuista voidaan lihanaudan ruokinnassa käyttää esimerkiksi melassileikettä, tuoreleikettä tai ohrarehua.
83 PERUNAREHU Perunarehua syntyy esimerkiksi perunatärkkelystuotannon sivutuotteena. Perunarehu on märkä tuote (kuiva-ainepitoisuus noin 16 %), joka sitoo kosteutensa ansiosta kuivia komponentteja seoksissa ja estää siten lajittumista. Perunarehu on energiarehu, joka korvaa ruokinnassa muita energianlähteitä. Perunarehuja on Suomessa useita erilaisia, joten rehusta kannattaa pyytää analyysitodistus ennen tilausta. Käytön järkevyyden sanelee lähinnä etäisyys tehtailta. Perunarehua kannattaa seosrehussa hyödyntää, jos sitä on edullisesti saatavissa. Rahdin osuus on rehun hinnasta yleensä lähes 100%. Käyttömäärä voi olla % rehuseoksen kuiva-aineesta. Perunarehu soveltuu erityisesti seosrehuruokintaan. Yleensä edullinen muuntokelpoisen energian hinta.
84 TARVITSEEKO SONNI LISÄVALKUAISTA?
85 Tutkimuksen tulokset seosrehuruokinnalla I Ei rypsilisää Rypsilisä Eläinmäärä, kpl Elopaino (kg) -alussa lopussa teuraspaino Kokeen kesto, vrk Kasvu kokeen aikana (g/pv) -päiväkasvu nettokasvu Kasvu kahden viikon iästä teurastukseen (g/pv) -päiväkasvu nettokasvu
86 Tutkimuksen tulokset seosrehuruokinnalla II Ei rypsilisää Rypsilisä Rehun syönti, kg ka / pv -säilörehu 4,53 4,47 -väkirehu 4,14 4,23 -yhteensä 8,67 8,70 Rehun hyväksikäyttö -kg ka / lisäkasvukilo 7,47 7,51 -kg ka / nettokasvukilo 14,35 14,48 Teurastulokset -teurasprosentti 52,0 51,7 -lihakkuus 4,16 (O-) 4,26 (O-) -rasvaisuus 2,79 2,68
87 Tutkimuksen tulokset erillisruokinnalla I Valkuainen Ei rypsilisää Rypsilisä Eläinmäärä, kpl Elopaino (kg) -alussa lopussa teuraspaino Kasvu kokeen aikana (g/pv) -päiväkasvu nettokasvu
88 Tutkimuksen tulokset erillisruokinnalla II Valkuainen Ei rypsilisää Rypsilisä Rehun syönti, kg ka / pv -säilörehu 5,60 5,61 -väkirehu 3,72 3,70 -yhteensä 9,32 9,31 Rehun hyväksikäyttö -kg ka / lisäkasvukilo 7,74 7,64 -kg ka / nettokasvukilo 14,43 14,14 Teurastulokset -teurasprosentti 51,6 51,7 -lihakkuus 3,96 (O-) 3,90 (O-) -rasvaisuus 2,94 2,85
89 Tuloksia laajasta tuotosvasteaineistosta Aineistossa: 80 valkuaisruokintakoetta, jotka sisälsivät 199 eri ruokintaa. Pääasialliset valkuaislähteet kokeissa rypsi (74 ruokintaa / 35 koetta) soija (71 ruokintaa / 28 koetta) kalajauho (27 ruokintaa / 12 koetta) lisäksi yksittäisissä kokeissa valkuaispitoisia sivutuotteita (rankki, ohravalkuaisrehu, mäski) MTT Agrifood Research Finland
90 Ruokinnan valkuaispitoisuuden lisääntyminen lisäsi eläinten elopainon kasvua tilastollisesti merkitsevästi mutta numeerisesti kasvuvasteet olivat hyvin pieniä. Keskimäärin elopainon kasvun lisäys oli 1,4 g kun ruokinnan raakavalkuainen lisääntyi 1 g/kg kuiva-ainetta. elopainon kasvu lisääntyy 14 g, kun ruokinnan raakavalkuaispitoisuus nousee g/kg kuiva-ainetta (nettokasvun lisäys tällöin noin 7 g). Vaste on käyräviivainen (vähenee pitoisuuden noustessa). MTT Agrifood Research Finland
91 Kasvuvasteet raakavalkuaislisäystä kohden olivat saman suuruisia sonneilla (1,4 g) ja hiehoilla (1,3 g). Maitorotuisten (1,2 g) ja liharotuisten (1,7 g) välilläkään ei ollut suurta eroa. MTT Agrifood Research Finland
92 Kasvuvaste (g/g) 5 4 y = x R 2 = Ruokinnan raakavalkuainen kontrollidieetillä (g/kg ka) MTT Agrifood Research Finland
93 Kasvuvaste (g/g) 5 4 y = x R 2 = Päiväkasvu kontrollidieetillä (g/pv) MTT Agrifood Research Finland
94 Kasvuvaste (g/g) 5 4 y = x R 2 = Eläimen keskimääräinen elopaino (kg) MTT Agrifood Research Finland
95 Ruhon laatu: Valkuaislisän ei todettu vaikuttavan millään tavalla: teuraspainoon teurasprosenttiin ruhon lihakkuuteen Sen sijaan valkuaislisä lisäsi tilastollisesti merkitsevästi ruhojen rasvoittumista. Tämä vaikutus oli kuitenkin numeerisesti niin pieni, ettei sillä ole mitään käytännön merkitystä. MTT Agrifood Research Finland
96 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä: Valkuaislisällä hyvin pieni kasvuvaste lihanautojen ruokinnassa. Taloudellisesti kannattavaa vain hyvin harvoissa tapauksissa Jos perustilanteessa kasvut ovat todella heikkoja, niin lienee järkevämpää pyrkiä korjaamaan asia muilla tavoin kuin valkuaislisällä. PVT -20 on riittävä suositus yli 200 kg:n painoisille naudoille. MTT Agrifood Research Finland
97 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä: Valkuaislisässä saadun typen laskennallinen hyväksikäyttö oli aineistossa noin 5 %. Noin 90 % valkuaislisässä saadusta typestä eritetään virtsan kautta. Virtsan typpi on sonnan typpeä alttiimpaa sekä huuhtoutumiselle että haihtumiselle. Lisäksi valkuaislisässä (erityisesti rypsi) on runsaasti fosforia (12-14 g/kg ka), joten valkuaislisän käyttö lisää riskiä fosforikuormitukseen. Perusrehuannos sisältää tyypillisesti fosforia 3-3,5 g/kg ka, mikä riittää kattamaan eläimen tarpeen. MTT Agrifood Research Finland
98 JOHTOPÄÄTÖS Valkuainen on suhteellisen kallis rehukomponentti, jonka pois jättämisellä on mahdollisuus säästää ruokintakustannuksissa. MTT:n koesarjoissa rypsilisäys on ollut sonnia kohti keskimäärin 0,5 kg päivässä noin vuoden ajan. Tällöin rypsiä on kulunut sonnia kohti 182,5 kg. Rypsin energia-arvo on hieman rehuohraa matalampi, joten edellä mainitun rypsimäärän energiasisällön korvaamiseen tarvitaan noin 159 kg rehuohraa.
99 JOHTOPÄÄTÖS Rehuohran arvonlisäveroton hinta oli kokeiden tekohetkellä noin 180 euroa/tonni ilman rahtikustannusta ja rypsin vastaava hinta noin 260 euroa/tonni. Näillä rehun hintaeroilla rypsilisän pois jättämisestä aiheutuva säästö on 18,83 euroa sonnia kohti kasvatuskauden aikana ja teuraspainokilogrammaa kohden 5,3 5,6 senttiä.
100 KASVAVAN LIHANAUDAN SEOS SEOKSESSA YLEENSÄ Energia-arvo: 11,5 12,3 MJ/kg ka (0,99 1,05 ry/kg ka) Raakavalkuaista: % rehuseoksen kuiva-aineesta PVT yli -10 g/kg ka NDF: % rehuseoksen kuiva-aineesta. Karkearehun NDF-kuidun osuus 20% rehuannoksesta! Tärkkelystä < 30 % rehuseoksen kuiva-aineesta.
101 Ruokinnan jaksottaminen energiapitoisuuden mukaan? Periaatteessa on mahdollista käyttää samaa rehuseosta koko loppukasvatuskauden (eläimen ikä 6 18 kk) ajan. Jos käytetään voimakasta väkirehuruokintaa (väkirehuprosentti yli 50 %), on ruhojen rasvoittumisriski suurempi kuin matalammilla väkirehutasoilla, ja tällöin ruokinnan jaksotuksesta saattaa olla hyötyä.
102 Ruokinnan jaksottaminen energiapitoisuuden mukaan. Tässä tapauksessa nuorille sonneille (esimerkiksi kuukauden ikään saakka) annetaan energiapitoisempaa seosta ja vanhemmat eläimet saavat hieman laimeamman seoksen, jolloin ne eivät rasvoitu niin voimakkaasti. Useamman kuin kahden erilaisen seoksen käyttöön ei liene perusteita.
103 Kahta useampaa seosta ei liene useimmissa tapauksissa järkevää käyttää, koska työmäärä kuitenkin lisääntyy ja savutettavissa olevat edut lienevät hyvin minimaaliset. Rehuoptimointia on kuitenkin syytä tehdä, jotta ruokinnassa saavutetaan paras mahdollinen taloudellinen tulos ja tehokas ravinteiden hyväksikäyttö.
104 Kiitos! MTT Agrifood Research Finland
105 Keskustelua aiheesta? MTT Agrifood Research Finland
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT
Kokoviljasäilörehu lihanautatilan viljelykierrossa ja ruokinnassa
Kokoviljasäilörehu lihanautatilan viljelykierrossa ja ruokinnassa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen & Erkki Joki-Tokola MTT/Kotieläintuotannon
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja
Säilörehusta se kaikki lähtee
Säilörehusta se kaikki lähtee Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Säilörehun laadun merkitys
Säilörehu on lihanautatilan perusrehu , Toholampi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Säilörehu on lihanautatilan perusrehu 23.4.2013, Toholampi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 3.6.2013 Esityksen sisältö Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa. Kokoviljasäilörehu.
Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta
Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Pihvikarjaristeilyn asiantuntijafoorumi 26.1.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino
KARKEAREHUT LIHANAUTATILALLA
KARKEAREHUT LIHANAUTATILALLA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus Tässä luentosarjassa esitellyt
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
Lihanautojen ruokinta
Lihanautojen ruokinta Nautakarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus KEL/KEBIOT210 Naudanlihantuotanto (3 op) Kevät 2014 Helsingin yliopisto, 18.2.2014 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 23.2.2014
APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA
APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
Palkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla
Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla Tuoreviljaseminaari 23. ja 24.1.2017 Ruukki/Seinäjoki Maaninka/Joensuu Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Sisältö: Viljan käyttö lihanaudoilla, käyttömahdollisuudet
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen
Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle
Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Nautojen valkuaisrehutuotanto näkökulmia tulevaisuuteen Vuokatti 19.2.2019 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarakeskus Lihanautanäkökulma
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen
VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA
VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Tarvitseeko
Lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Lihanautojen ruokintavaihtoehdot KEL205 Märehtijöiden ravitsemus Helsingin yliopisto, 5.4.2016 Arto Huuskonen, Luke / Vihreä teknologia 1 Arto Huuskonen 29.3.2016 LIHANAUTOJEN RUOKINTAVAIHTOEHDOT Esitellyt
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
Vasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-
Hyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
Rehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla?
Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? InnoNauta Koulutus hanke Pihvirotuisten ruokinta uusin normein koulutuspäivä Kuopio 19.1.2011 Arto Huuskonen, MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit
POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista
Herne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
Edistystä luomutuotantoon hanke
Edistystä luomutuotantoon hanke 212-214 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,
Edistystä luomutuotantoon hanke
Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä
Kaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT
LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon
Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna
Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
Maississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna
Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa
Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta
Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
Herne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
SÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
Vasikan ruokinnan perusteet. Vasikat vahvoiksi -koulutuspäivä, Iisalmi Arto Huuskonen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Vasikan ruokinnan perusteet Vasikat vahvoiksi -koulutuspäivä, Iisalmi 26.11.2013 Arto Huuskonen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 26.11.2013 Tässä esityksessä: Maitorotuisten vasikoiden alkuruokinta: juottomäärä
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen
Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke
Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa
Maa- ja elintarviketalous 98 Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto Maa- ja elintarviketalous 98 76 s. Tärkkelys-etanoliteollisuuden
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi
Sari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon
Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta
Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014
Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit
Aperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit
Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala
Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
Minna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen
Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa
Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa Arto Huuskonen ja Sirpa Lunki 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
Porkkanaa possuille, naurista naudoille?
Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
Palkokasvit sikojen ruokinnassa
Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
Monipuolisen väkirehun merkitys ja valkuaisruokinnan optimointi maitorotuisten sonnien ruokinnassa eri ikäkausina
Monipuolisen väkirehun merkitys ja valkuaisruokinnan optimointi maitorotuisten sonnien ruokinnassa eri ikäkausina Arto Huuskonen 1) ja Eveliina Turpeinen 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,