LUOMU info Liminka Maarit Kärki

Transkriptio

1 LUOMU info Liminka Maarit Kärki

2 Terveiset Ruukista Luomu-hanke ja tuloksia Naudanlihantuotanto luomuna Rehuntuotanto ja ruokinta Kannattavuus

3 MTT Ruukki

4 Uusi tutkimusnavetta 2013 Uuden kylmäpihaton suunnittelu on meneillään ja rakentaminen toteutetaan kesällä Kuvassa on tuleva rakennuspaikka, talouskeskuksen läheisyydessä.

5 Uusi tutkimusnavetta Rakennus tulee olemaan kylmäpihatto, johon tulee 144 eläinpaikkaa ja nykyaikainen tutkimuslaitteisto. Eläimet ovat ryhmäkarsinoissa, 5-7 eläintä/karsina Kanadasta on hankittuna ruokintalaitteisto, joka mittaa yksilöllisesti eläinten syöntiä ja syöntikäyttäytymistä. GrowSafe- ruokintajärjestelmä

6 Edistystä luomutuotantoon hanke Hankeaika: Rahoittajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Budjetti , josta EU + Suomen valtio % Yksityinen rahoitus % Tuen siirto: Lihateollisuuden Tutkimuskeskus - lihanautojen ruokintakokeen lihanlaatumääritykset

7 Edistystä luomutuotantoon hanke Yksityisrahoittajat: A-Tuottajat A-Tuottajat Oy on tuottajaosuuskuntien - Itikka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha, sekä Atria Oyj:n omistama yritys. Valio Oy Valio Oy on Suomen suurin maidonjalostaja ja markkinajohtaja kaikissa suurimmissa tuoteryhmissä. Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Kemira Oyj Kemira on kansainvälinen vesikemian yhtiö. Markkinoi mm. AIV-liuokset Hamec Oy ja Ekotjänst Lindgård Oy Hamec Oy on vuonna 1992 perustettu Mustasaaressa toimiva metallialan yritys. Hamec valmistaa Ekotjänst Lindgårdin markkinoimat mekaaniset rikkakasvien torjuntakoneet (juolannostokoneet)

8 Edistystä luomutuotantoon hanke 1. Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn kannalta Tehdään 2 kaksivuotista koetta - pikakesannointi ennen viljan kylvöä - puolikesannointi ensimmäisen sr. korjuun jälkeen - kokeet turv la => haasteellisia - koneita nähtävillä työnäytöksessä 1. Nurmien sadontuottokyvyn ylläpitäminen täydennyskylvöllä - alkaa keväällä apilan lisäys kasvavaan ja harventuneeseen nurmeen eri menetelmin

9 Vilja-palkokasvisäilörehujen rehuarvon tarkentaminen ruokinnan optimoimiseksi Ruutukokeet ja rehujen säilöntäkoe herne-vilja tai härkäpapu-vilja kokoviljasäilörehujen rehuarvojen määrittämiseksi ei ole nykyään olemassa pikamääritysmenetelmiä (NIR) - tässä kehitetään sellaiset - lisäksi tehdään säilöntäkoe palkokasvisäilörehuilla 4. Lihanautojen ruokinta palkokasvisäilörehuilla alsikeapila-nurmisäilörehun, herne-vehnä- kokoviljasäilörehun ja härkäpapu-vehnä- kokoviljasäilörehun vaikutus lihanautojen kasvuun - lihanlaatumääritykset 5. Luomunaudanlihantuotannon talouslaskelmat - emolehmätuotanto - maitorotuisiin vasikoihin perustuva tuotanto - mistä kannattavuus tulee?

10 Härkäpapu kesä 2012 Tutkitaan vehnä/kaura härkäpapuseoksien rehuarvoa, kolmena eri korjuuajankohtana. Kylvö Lietettä 20 tn/ha viljan startiksi. Tangenta Kontu Fuego Kuvat otettu Kylvössä 60/40 suhde ~170 kg papua, 78 kg vehnää

11 Härkäpavut Tangenta Fuego Kontu

12 Alustavia keskiarvotuloksia Ruukista 2012

13 Korjuuaika vs. valkuaismäärä Ohjeena on ollut korjata härkäpapu-viljaseos n. 3-4 vko kukinnasta, tällöin suomalaisten lähteiden mukaan paras rehuarvo. SLU on suositellut Pohjois-Ruotsiin kokoviljan korjuuajankohdaksi: palot ovat saavuttaneet täyden koon ja ovat täyttyneet, suunnilleen syyskuun alku. Siellä prot% 70:30 massalle ollut 16,3. Ruukissa härkäpapu on korjattu ( ) elokuun puolessa välissä, tällöin valkuaispit. on ollut samaa luokkaa kuin Ruotsissa, jopa hieman korkeampi. Vuoden 2012 tulokset analysoitavina, saadaan vuoden vaihteessa. Korjuutekniikka rajoitteena? Niittomurskain haasteena myöhästetyssä korjuussa palkojen korjuu Ajosilppuri, suoraniittopää onnistuu myöhäisempi korjuu Myös säilöntätekniikka otettava huomioon.

14 Ruukissa 2012 myös vihantahernekoe Dolores Florida Arvika Jermu Kokoviljaksi, suojana kaura tai vehnä Hernettä 156 kg/ha (60% suosituksesta) Viljaa 40% suosituksesta (vehnä 80 kg, kaura 70 kg) Kylvö Lietettä 20 tn viljalle startiksi Ei ymppäystä, koska maassa ph yli 6 Kuvat

15 Ruukissa 2012 myös vihantahernekoe Kuvat Dolores Florida Arvika Jermu Kuvat

16 Jermu korjuuaamuna , pakkasta yöllä 4,3 C. Härkäpapu Fuego

17 Alustavia keskiarvotuloksia Ruukista 2012

18 Viljalajike valittava seokseen korjuuajan mukaan: Jos korjuu suunnitellaan tehtäväksi jo elokuun alkupuolella mahdollisimman aikainen lajike Jos korjuuta myöhäistetään tarkoituksella, voidaan valita hieman myöhäisempi lajike. Vuonna 2012 lämpösummaa kertyi heikosti, tehty korjuu oli optimaalinen Wapun ja Wilhelmiinan korjuuseen. Kuvat

19 Härkäpapua olisi voinut kasvattaa ehkä vieläkin myöhemmäksi? Fuego härkäpapu Dolores -herne

20 Naudanlihantuotanto luomuna Maitorotuiset naudat Yhdistelmätila: Maitotila oma loppukasvatus Vasikoiden juotto tilalla, kasvatuspaikat omaan tarpeeseen Maitotila, vasikat terninä loppukasvatustila - tilat erikoistuvat maidontuotantoon - vasikoille ei riittävästi tilaa pitää 3 kk ikään - luomumaidosta saadaan hyvä hinta meijeristä - haasteena 3 kk juotto - ensimmäiset vasikat juotossa luomujuomarehulla, jota tuotu Hollannista. Hinta korkea. - Imettäjälehmät? - Mitä ovat keinot saada maitorotuinen vasikka pysymään luomuketjussa?

21 Naudanlihantuotanto luomuna Liharotuiset naudat Emolehmätila oma loppukasvatus - Hyvä eläinaines ja sen mukainen suunnitelmallinen loppukasvatus - Vasikoiden alkukasvatus onnistuu hyvin, kunhan huolehditaan laidunrehun/hyvän säilörehun saatavuudesta ja emoilla on hyvä maidontuottokyky - Vasikoiden vieroitus voidaan ajoittaa tilalla olosuhteiden mukaan - Kalliin luomuväkirehun käyttö minimiin monipuolisen karkearehun avulla - Syyspoikivat emot ja sitä seuraava sonnien laidunnus?

22 Pihvivasikantuottaja tila loppukasvatustila - Emotiloille on suositeltu erikoistumista ja joillekin se on sopivin vaihtoehto - Seurauksena tarvitaan riittävästi luomuloppukasvatuspaikkoja ja ohjausta lihataloilta, jotta vasikat säilyvät ketjussa - Loppukasvattajat ovat olleet kriittisiä väkirehu-% riittävyydestä pihvirotuisten osalta, ei pitäisi olla ongelma - Kuitenkin on muistettava, että nauta on märehtijä ja väkirehun saanti ei ole biologisesti välttämätöntä - Emotilojen on huolehdittava hyvästä eläinaineksesta ja vasikoiden hyvästä kasvusta ennen vieroitusta - Päiväkasvut g

23 Pellon tarve karkearehun tuotantoon Tavanomaisessa tuotannossa vähintään 1 ha / emo ja vasikka Luomutuotannossa enemmän? 1,5 ha/emo Tavoitteena olisi mahdollisimman tehokas laiduntaminen, jolloin laidunalaa tarvitaan vähintään 0,5 ha/emo Haasteena laidunrehun riittävyys, on käytettävä kasvilajeja monipuolisesti (apilat, raiheinät, heinäkasvit, palkokasvit) Vasikoiden väkirehuruokinta minimiin Lihanaudoille nurmialaa 0,30-0,50 ha/sonni Viljanviljely on tilakohtainen ratkaisu

24 Peltopinta-alan tarve säilörehuntuotantoon Säilörehun satotaso kg ka/ha Eläinpaikat Pellon tarve vaihtelee 0,20-0,40 ha/ sonni Lähde:Johanna Lindvall

25 Kaura 60, virnat 50, raiheinät 25, apilat 5 kg/ha Maiju Pesonen

26 Fuego 50-90, kaura vehnä kg/ha 16 emovasikkaparia, 1,29 ha Maiju Pesonen

27

28

29 Laiduntaminen Luomuemolehmätuotannon kulmakivi 1) Tavoitteena mahdollisimman tuottava laidunkausi Emojen kuntoutuminen (kl 3) ja vasikoiden hyvä kasvu 2) Pitkä laidunkausi Mahdollisuuksien mukaan aikainen aloitus ja myöhäinen lopetus 3) Laiduntaminen tulisi järjestää niin, että sisäloisten leviämien ja tartunta olisi mahdollisimman vähäistä

30

31 Miksi 50 % emon elopainosta? Emo syö 365 päivää vuodessa, tuotanto on vain yksi vasikka vuodessa Emo tuottanut teuraspainonsa verran vasikkaa Eläinten hyvä kasvu on perinnöllistä sekä emon että isän ominaisuudet vaikuttavat. Valinta vaikuttaa Kertoo eläimen kasvukyvystä Yleensä vaatii yli 1,2 kg päiväkasvua laitumella Kertoo emon maidontuotantopotentiaalista Kertoo eläinvalintojen onnistumisesta Loppukasvattajan helppo jatkaa Noin 1/3 tavoitepainosta jo saavutettu Teuraslaatu (ja lihanlaatu) saavutetaan varmemmin

32

33 Yhteenvetona rehuntuotannosta Tavoitteena omavarainen rehuntuotanto Koko tuotannon kannattavuus perustuu hyvään ja taloudelliseen karkearehuun, jolloin väkirehujen tarve on vähäinen ja päästään korkeaan omavaraisuus% Nurmirehujen laatu on avaintekijä kotieläintuotannossa ja naudanlihantuotannossa yhtä tärkeää Emolehmätuotannossa keskitytään laidunkauteen Hyvä eläinaines, rotuvalinnat Hyvät karkearehut kasvaville: sulavuus, D-arvo g/kgka ja valkuaista g/kgka Monipuolinen kasvilajien ja lajikkeiden käyttö Sopimuksia naapureiden kanssa, sovitaan mitä tuotetaan, yhteisiä viljelykiertoja

34 Yhteenvetona rehuntuotannosta Naudanlihantuotannon eettisyys ja kuinka lisääntyvä ruuantarve hoidetaan tulevaisuudessa? Tulisiko meidän pyrkiä naudanlihantuotantoon mahdollisimman pienillä väkirehumäärillä ja erityisesti luomutuotannossa? Paljonko on varaa tinkiä tuotostasoista, jotta kannattavuus säilyy? Luomutuotantoa on kehitettävä edelleen, jotta satotasot saadaan nousemaan ja kehitettävä biologisia menetelmiä kasvinsuojeluun ja tautien hoitoon ( kasvitaudit, loiset) Kuinka suuri voi olla tavanomaisen ja luomutuotteen hinnanero, luomutuotanto on tilalla saatava kannattavaksi

35

36

37

38

39

40 Kiitos! Tietopankki: