Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009
Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat ylittyvät alkoholisairauksien kirjo on laaja ja haittavaikutukset ulottuvat lähes kaikkiin kudoksiin alkoholinkäyttö heijastuu moniin biokemiallisiin prosesseihin elimistössä ja sitä kautta myös laboratoriokokeisiin
Laboratoriokokeiden hyöty Objektiivinen näyttö alkoholin suurkulutuksesta auttaa kliinikkoa ottamaan mahdollisen alkoholiongelman puheeksi. Hyödyllisiä potilaan seurannassa parantamaan hoitomyöntyvyyttä ja hoidon tuloksia. Biomarkkereilla saadaan tietoa alkoholista aiheutuneiden kudosvaurioiden vakavuusasteesta ja ennusteesta. Silloin kun tarvitaan kovaa näyttöä (ajokorttiharkinnat)
Mikä määrä kulutusta verikokeissa pitäisi näkyä? tai tai tai Miehet Viikkokulutus (280 g) 24 kpl 12 kpl 3 1/2 kpl 1 ¾ kpl Kertakulutus 7 kpl 3 1/2 kpl 1 kpl 1/2 kpl Naiset Viikkokulutus (190 g) 16 kpl 8 kpl 2 1/3 kpl 1 1/5 kpl Kertakulutus 5 kpl 2 1/2 kpl 2/3 kpl 1/3 kpl
Current biomarkers in alcoholism Marker Abbreviation Half-life / elimination rate Clinical characteristics Blood ethanol EtOH 1 g / 1 h / 10 kg Levels exceeding 1.5 without evidence of intoxication or 3 at any time indicate ethanol tolerance typically found in alcohol abusers and alcohol-dependent patients. Suitable for emergency clinics. Mean corpuscular volume of erythrocytes Gammaglutamyltransferase Carbohydratedeficient transferrin (desialotransferrin) GGT-CDT combination S-GGT 2 3 weeks A sensitive and inexpensive marker. Age-dependent. Specificity decreased by obesity, diabetes, non-alcoholic liver diseases, pancreatitis, hyperlipidemia, cardiac insufficiency, severe trauma, medications (barbiturates, drugs for epilepsy, anticoagulants), nephrotic syndrome, renal rejection. MCV 2 4 months More sensitive in women. Specificity decreased by B 12 -vitamin or folic acid deficiency, liver diseases, haematological diseases, hypothyroidism, reticulocytosis, smoking. CDT 2 3 weeks Most specific of the currently available methods. Specificity decreased by genetic variants of transferrin on rare occasions. GGT-CDT (γ-cdt) 2 3 weeks A mathematically formulated combination, which is easy to manage in hospital laboratories. Improves sensitivity without a loss of specificity. Good correlation with the amount of recent ethanol intake. Suitable for routine use. Aminotransferases AST, ALT 2 3 weeks AST/ALT-ratio over 2 suggests alcoholic etiology in liver disease patients.
Gammaglutamyylitransferaasi (GT) GT:n nousu liittyy elimistön oksidatiiviseen stressiin GT voi nousta jo, jos juo kolme drinkkiä päivittäin ylipaino ja alkoholi yhdessä nostavat GT:a enemmän kuin kumpikaan erikseen
Alkoholi, BMI ja gamma-gt GGT Relative change in subgroups Baseline: mean of normal weight abstainers 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % 123 % 50 % 36 % 23 % 14 % 0 % Obese BMI > 30 Over- Over- weight weight Normal BMI 25 30 w weight BMI 20 25-18 % -18 % Low Low w weight BMI < 20 Moderate drinkers Abstainers
GGT and cardiovascular mortality Ruttmann et al. (2005) Circulation 112: 2130 2137.
GT:n "viitevälit" Suomessa GT:n viitevälin yläraja on noussut nopeasti v. 1990 viiteylärajat olivat miehillä 50 U/l ja naisilla 40 U/l v. 1992 viiteylärajat 80 U/l ja 50 U/l nyt yli 40-vuotiailla miehillä 115 U/l ja naisilla 75 U/l
Alkoholi, BMI ja maksaentsyymit 125 % 100 % ALT 105 % 75 % 50 % 38 % 52 % Relative difference baseline: mean of normal weight abstainers 25 % 0 % -25 % 125 % 100 % 75 % 10 % -14 % Underweight n = 24/43 AST 5 % 0 % Normal weight n = 384/932 24 % Overweight n = 213/454 Obese n = 34/42 50 % 41 % 25 % 0 % 0 % 5 % 14 % 14 % 18 % -25 % -5 % -9 % Underweight Normal weight Overweight Obese n = 24/33 n = 342/779 n = 190/392 n = 31/35 Abstainers Moderate drinkers Alatalo et al. (2008) Am J Clin Nutr 88: 1097 1103
ALT and risk of mortality from all causes of death and from liver disease Kim et al. (2008) Hepatology 47: 1363 1370.
Alkoholivaikutukset verenkuvassa käyttö näkyy erityisesti MCV:ssä ja trombosyyteissä väestötutkimuksissa MCV koholla keskimäärin 4 %:lla aikuisväestöstä ja tästä 65 % johtunee alkoholin liikakäytöstä MCV korreloi kohtalaisen hyvin pitkäaikaisen alkoholinkäytön kanssa Suomessa MCV:n viitevälin ylärajaa on nostettu 96 fl:sta 98 fl:aan trombosyyttitasot usein alhaiset alkoholin suurkulutuksen seurauksena ja palautuvat 1 2 viikossa raittiuden myötä
Solumorfologia suurkuluttajilla Latvala et al. (2004) Alcohol Clin Exp Res 28: 619 624
CDT spesifinen koe alkoholin suurkulutuksen osoittamiseen sopii huonosti suurkulutuksen seulontaan alkoholistien seurannassa CDT osoittaa herkästi retkahdukset CDT:n herkkyyttä voi parantaa yhdistämällä tulos GT-määritykseen GGT-CDT = 0.8 x ln(gt) + 1.3 x ln(%cdt)
Alkoholiin reagoivia laboratoriolöydöksiä HDL-kolesteroli Triglyseridit Uraatti Seerumin proteiinit (ferritiini, albumiini) Suolatasapaino (hyponatremia, hypofosfatemia, hypomagnesemia)
Alkoholi, BMI ja uraatti Men 50 Women 50-7 7 9 Low weight 13 Normal weight 24 12 14 Obese 25 0-25 Relative difference (%) -11-2 -8 Low weight 14 Normal weight 24 15 Overweight Overweight 37 Obese 25 0-25 Relative difference (%) Baseline: mean of normal weight abstainers Abstainers Moderate drinkers Alatalo et al. (2009) Free Radic Biol Med, 46, 1233-1238
Yhteenveto alkoholinkäyttö heijastuu moniin erilaisiin laboratoriokokeisiin, joita voi hyödyntää potilaan diagnostiikassa, ennusteen arvioinnissa ja hoidon seurannassa alkoholilla ja ylipainolla on merkittäviä yhteisvaikutuksia esimerkiksi maksaentsyymien ja uraatin tuloksissa normaaliksi hyväksyttävien tulosten rajoja pitäisi miettiä uudestaan, jotta laboratoriotutkimusten informaatioarvo paranisi entisestään Kohonneiden maksaentsyymien arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös maksan ulkopuolelle, mm. koronaaritaudin ja diabeteksen riskiin