Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Transkriptio

1 Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut , Päihdetiedotusseminaari 2012

2 2

3 Alkoholin suurkuluttajista suurin osa on mukana työelämässä Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: Prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin. Exp Res 2008; 28:

4 Alkoholi lisää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkeriskiä Alkoholin suurkuluttajien määrästä arvioiden jo yksi krapulapäivä kuukaudessa tarkoittaa 5 miljoonaa alisuoritettua työpäivää vuodessa Alkoholin suurkuluttajilla on eniten sairauspoissaoloja verrattuna muihin alkoholinkäyttäjäryhmiin (Vahtera ym. 2002) 4

5 Sairauslomista ja eläkesuuntautuneisuudesta Yli 250 g alkoholia (25 annosta) käyttäjillä kaksinkertainen eläkesuuntautuneisuus. Yli 500g viikossa kolminkertainen suuntautuneisuus eläkkeelle. Humaltuminen vähintään kerran viikossa kaksinkertaistaa eläkehakemukset ja työkyvyttömyysriskin. Etenkin vahvojen viinojen käyttö lisää riskiä. Alkoholia runsaasti ja humalahakuisesti käyttävät olivat useammin ylipainoisia, tupakoivat, harrastivat vähemmän liikuntaa ja unenlaatu oli huonompaa verrattuna alkoholia kohtuullisemmin käyttäviin. Tapi Harkonmäki K. ym. Kuntien Eläkevakuutuksen raportteja 3/2008

6 ETK:n tilastojen mukaan vuoden 2011 lopussa Eläkkeellä oli lähes 1,5 miljoonaa henkeä Työeläkkeelle siirtyi henkilöä Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisaika oli 60,5 vuotta vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5 -vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52,1 -vuotiaana Suomalaisten työurien pituus oli keskimäärin 34 vuotta Eläkemeno miljardia euroa (12,4 % BKT:stä) Työeläkkeelle vuonna 2011 siirtyneet ikäryhmittäin 6

7 Alkoholikuolleisuus suoraan verrannollinen kokonaiskulutukseen 7

8 Miesten alkoholikuolleisuus 5x naisiin nähden 8

9 Työeläkejärjestelmästä alkoholisairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuosina Lisäsairaus Pääsairaus Diagnoosit: F10 (303, 291), K70 (571), K86 (577), T51 (980), Z50, Z71, Z72 TI/Heidi Nyman Eläketurvakeskus

10 Työeläkejärjestelmästä vuosina alkoholisairauksien (1. diag.) perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneet sukupuolen mukaan Naiset Miehet TI/Heidi Nyman Eläketurvakeskus

11 Työeläkejärjestelmästä vuosina alkoholisairauksien (1. diag.) perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet F10 K70, K86 F10 Mielenterveyshäiriö K70 Maksasairaus Haimatulehdus K86 TI/Heidi Nyman Eläketurvakeskus

12 Työeläkejärjestelmästä vuonna 2011 alkoholisairauksien (1. diag.) perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet iän ja sukupuolen mukaan Ikä Miehet Naiset Kaikki Lkm % Alle Kaikki TI/Heidi Nyman Eläketurvakeskus

13 Alkoholihaitat työpaikoilla Alkoholin kohtuukäyttäjiksi tai raittiiksi itsensä arvioineista toimialasta riippuen 15 % - 45 % oli AUDIT-testin mukaan riskikäyttäjiä Krapulassa tai humalassa työskentelyä havaitsi miehistä 41 %, naisista 24 % Alkoholin hajua havainnut vastaajista 28 % Alkoholisyistä tapahtuvia myöhästelyjä ja poissaoloja 22 % Kielteisiä seurauksia kokenut 34 % vastaajista työn määrän ja laadun heikkeneminen työn viivästyminen tai pysähtyminen yhteistyön heikentyminen Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen. Alkoholi ja työpaikka, Työ ja ihminen tutkimusraportti 38, Työterveyslaitos

14 Alkoholihaittojen välittömät kustannukset Yhteensä 933 miljoonaa euroa vuonna 2003 (Mellin ym, Stakes 2006) valtion osuus 31,4 % kuntien 27,6 % Suurin yksittäinen kustannuserä (23,1 %) syntyi työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeistä Terveydenhuoltoon ja päihdehuoltoon liittyvien kulujen osuus on 19,6 % kustannuksista Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/

15 Työ, alkoholi ja päihteet eivät kuulu yhteen Alkoholin ja päihteiden saatavuutta on vaikeutettava Kaikista suomalaisista työpaikoista on tehtävä päihteettömiä Varhainen puheeksiotto on kaikkien etu, myös alkoholin ongelmakäyttäjän Työpaikoilla on sovittava menettelytavoista päihdeohjelma hoitoonohjausmalli tuki- ja neuvonta yhteistyö työterveyshuollon kanssa 15

16 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 (Aura, Ahonen, Ilmarinen; Excenta/Työterveyslaitos 2011) Keskivertoyritys käyttää työhyvinvointiin 860 euroa henkeä kohti vuodessa => yhteensä 2,1 miljardia euroa 54 % ottaa työhyvinvoinnin huomioon strategiatyössä 43 % määritellyt työhyvinvoinnin sisällön 28 % tehnyt työhyvinvointisuunnitelman 43 % määrittänyt esimiesten roolin työhyvinvoinnin tukemisessa 61 % ottanut työhyvinvoinnin osaksi esimieskoulutusta 47 % käyttää työhyvinvointimittareita 16

17 Tietoa ja työkaluja alkoholihaittojen ehkäisyyn 17