Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein
|
|
- Satu Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Johanna Hietala, Heidi Koivisto, Katri Puukka ja Onni Niemelä Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein Alkoholin suurkulutus on yksi suurimmista kansanterveytemme uhkista. Siksi tarvitaan objektiivisia menetelmiä suurkulutuksen varhaisvaiheen toteamiseen. Seerumin gammaglutamyylitransferaasin, desialotransferriinin ja punasolujen keskitilavuuden määritykset ovat tavallisimmat laboratoriomenetelmät. Gammaglutamyylitransferaasin pitoisuus voi kuitenkin suurentua aikaisempia arvioita pienemmillä kulutusmäärillä ja myös ylipainon seurauksena. Monien alkoholille herkkien laboratoriotutkimusten viitearvoja olisi tarpeen määrittää uudelleen. Desialotransferriinin määritys on spesifinen alkoholin suurkulutuksen laboratoriokoe, joka yhdistettynä matemaattisesti gammaglutamyylitransferaasin määritystulokseen parantaa diagnostiikan tarkkuutta. Alkoholispesifisten immuunivasteiden, pro- ja anti-inflammatoristen sytokiinien ja sidekudoksen synteesiä ja hajoamista mittaavien määritysten käytöllä voitaneen tulevaisuudessa parantaa alkoholimaksasairauden ennusteen arviointia. A lkoholin suurkulutus ja siitä aiheutuvat terveyshaitat ovat suomalaisen yhteiskunnan nopeasti kasvava ongelma ja terveydenhuollon taakka (Stakes 2006). Henkilöitä, joiden alkoholinkulutus on niin suurta, että siitä aiheutuu lääketieteellistä haittaa, arvioidaan Suomessa olevan jo yli Samalla keskimääräinen vuosikulutuksemme 100-prosenttisena alkoholina on kasvanut noin 11 litraan eli ylittää pullollisen Koskenkorvaa viikossa joka ikistä asukasta kohti. WHO:n määrittämä vaarallisen kulutuksen raja on kahdeksan litraa. Tästä on odotettavissa yhä lisääntyvää alkoholiin liittyvää sairastamista ja jopa keskimääräisen eliniän lyhenemistä, kuten on jo nähty käyvän venäläisessä miesväestössä kulutuksen suurennuttua yli 15 litraan vuodessa (Shkolnikov ym. 2001). Alkoholista johtuvien kuolemien määrä Suomessa on tätä nykyä vuosittain miltei 3 000, ja tästä noin kuolemantapauksen lisäyksen on arvioitu olevan seurausta äskettäisestä Duodecim 2008;124: alkoholiveron alennuksen jälkeisestä kulutuksen nopeasta kasvusta. Alkoholikuolemat ohittivat jo sydänkuolemien määrän työikäisten miesten yleisimpänä kuolinsyynä (Stakes 2006). Esimerkiksi maksakirroosikuolleisuus, jossa yhteys alkoholin käytön määrän ja sairauden kehittymisen välillä on kiistaton, on lyhyessä ajassa lähes kaksinkertaistunut. Monien erilaisten alkoholihaittojen takia terveydenhuollon päivystyspisteet kuormittuvat yhä pahemmin, ja on arvioitu, että nykyään jopa yli 40 % kaikista hoitoon hakeutumisista johtuu alkoholin liiallisesta käytöstä. Pitkälle edenneiden alkoholiongelmien hoitotulokset ovat olleet keskimäärin huonot. Alkoholisairauksiin voidaan puuttua parhaiten ehkäisyllä ja varhaisvaiheen interventiolla. Tähän tarvitaan aktiivista kysymistä alkoholinkäyttötottumuksista, huolellista kliinistä tutkimusta ja laboratoriokokeita, jotka palvelevat alkoholin suurkulutuksen seulontaa sekä alkoholin haitallisen käytön, alkoholiriippuvuuden ja erilaisten 879
2 alkoholisairauksien diagnostiikkaa ja seurantaa (Neumann ja Spies 2003, Miller ja Anton 2004, Niemelä 2007). Vaikka laboratoriotutkimukset näihin tarkoituksiin ovat edelleen puutteellisia, kliinisessä työssä alkoholin suurkulutus paljastuu edelleen monesti sattumalöydöksenä jonkin laboratorioarvon perusteella (Anttila ja Niemelä 2005). Laboratoriokokeet tarjoavat kliinikolle objektiivista näyttöä, jonka perusteella mahdollinen alkoholiongelma on mahdollista ottaa luontevasti puheeksi. Seuraamalla testien tuloksia voidaan lisätä potilaan motivaatiota vähentää alkoholinkulutusta sekä selvittää alkoholin eri kohdekudoksille aiheuttamien haittojen laajuutta. Biokemiallisten muutosten mittaamisella saadaan myös tärkeää tietoa alkoholisairauksien primaarisista mekanismeista. Kliinisessä työssä tähän mennessä eniten käytetyt alkoholin suurkulutusta osoittavat mittauskohteet ovat olleet veren alkoholi, seerumin gammaglutamyylitransferaasi (GT), verenkuvan osana tulostuva punasolujen keskitilavuus (MCV) ja seerumin desialotransferriini (CDT). Laboratoriokokeita ja niiden merkitystä yleisesti alkoholisairauksien seurannassa on käsitelty perusteellisesti aikaisemmissa kirjoituksissa (Conigrave ym. 2002, Neuman ja Spies 2003, Miller ja Anton 2004, Anttila ja Niemelä 2005, Niemelä 2007). Gammaglutamyylitransferaasi GT on elimistön vierasainemetaboliassa tärkeä entsyymi, joka kuuluu Suomessa totunnaisesti maksan perustutkimuksiin. Sitä on jo vuosikymmenien ajan käytetty myös alkoholin suurkulutuksen osoituskeinona. Viimeaikaisissa isoilla aineistoilla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että GT:n aktiivisuus verenkierrossa voi kasvaa jo aikaisempia arvioita pienemmillä alkoholimäärillä eli jo käytettäessä noin kolme alkoholiannosta vuorokaudessa (Hietala ym. 2005, Puukka ym. 2006a). GT:n aktiivisuus saattaa kasvaa myös mm. ylipainon, diabeteksen, lääkkeiden käytön tai korkean iän vuoksi (Daeppen ym. 1998, Conigrave ym. 2002, Lawlor ym. 2005, Puukka ym. 2006a, b). Terveyttä heikentävä lihominen on viime vuosina yleistynyt epidemian tavoin. Lihavuuden ja alkoholin vaikutukset seerumin GT:n aktiivisuuteen näyttävät myös vahvistavan toisiaan (kuva 1). Näin ollen elimistön metabolisen rasitustilan, oksidatiivisen stressin ja maksavaurioriskin taustalla saattaa olla alkoholin ja ylipainon yhteisvaikutus (Albano 2006, Puukka ym. 2006a, Niemelä 2007). Äskettäin on esitetty, että GT-entsyymi voisikin toimia hyvin oksidatiivisen stressin asteen mittarina (Lee ym. 2004). GT osallistuu elimistössä glutationin pilkkomiseen kysteiiniksi, mikä säätelee solujen hapetus-pelkistystilaa, ja GT:n aktiivisuuden lisääntyminen voi heijastaa elimistön suojamekanismien aktivoitumista oksidatiivisen stressin yhteydessä. Toisaalta esimerkiksi kahvinjuonnin on todettu korreloivan käänteisesti seerumin GT:n aktiivisuuteen ja mahdollisesti suojaavan alkoholikirroosilta (Klatsky ym. 2006). On todennäköistä, että GT:n määrityksen kliininen käyttökelpoisuus alkoholin suurkulutuksen osoittamisessa paranisi, jos alkoholin kohtuukäytön, ylipainon ja iän vaikutuksia voitaisiin tarkemmin kontrolloida määritettäessä entsyymin viitearvoja. GT:n viitealueen yläraja on noussut nopeasti viimeisten 20 vuoden aikana. Kun vielä vuonna 1990 yläraja oli miehillä 50 U/l ja naisilla 40 U/l, olivat vastaavat arvot vuodesta 1992 alkaen jo 80 U/l ja 50 U/l. Vuonna 2004 valmistuneen pohjoismaisen viitearvoprojektin perusteella on nyt suositeltu viitealueen ylärajaksi yli 40-vuotiaille miehille jopa 115 U/l ja naisille 75 U/l (Stromme ym. 2004). Nämä rajat on jo otettu käyttöön suurimmassa osassa Suomen terveydenhuollon laboratorioista, vaikka taustalla on mitä ilmeisimmin väestön alkoholinkulutuksen lisääntyminen ja maksan tilan heikkeneminen alkoholinkäytön ja ylipainon seurauksena. Punasolujen keskitilavuus Perusverenkuvan osana tulostuvaa MCV:tä on myös käytetty paljon alkoholin suurkulutuksen osoittamiseen. Väestötutkimuksissa on todettu, että MCV on suurentunut keskimäärin 4 %:lla aikuisväestöä ja näistä tapauksista 65 % joh 880 J. Hietala ym.
3 GT (U/l) Raittiit Kohtuukäyttäjät 54± ±22 36±21 31±24 32±22 33±23 28±25 29±13 25±17 25±16 26±25 22±19 23±19 19±12 20±12 17±7 BMI < 19 BMI BMI BMI > 30 Miehet Naiset Kuva 1. Alkoholinkulutuksen ja lihavuuden yhteisvaikutuksia seerumin gammaglutamyylitransferaasin (GT) aktiivisuuteen (keskiarvo ± keskihajonta). Tutkimusaineisto koostuu raittiista ja kohtuukäyttäjästä (alkoholinkulutus alle 40 grammaa etanolia päivittäin). Lisäksi aineisto on jaettu painoindeksin (BMI) alipainoisiin (BMI < 20 kg/m 2 ), normaalipainoisiin (BMI kg/m 2 ), ylipainoisiin (BMI kg/m 2 ) ja lihaviin (BMI > 30 kg/m 2 ) (Puukka ym. 2006a). tuu alkoholin liikakäytöstä (Savage ym. 2000). MCV korreloi kohtalaisen hyvin pitkäaikaisen alkoholinkäytön kanssa (Koivisto ym. 2006), ja alkoholin lisääntynyt käyttö väestössä voi näkyä myös keskimääräisen MCV-arvon kasvuna (Nordin ym. 2004). Suomessa myös MCV:n viitealueen ylärajaa perusverenkuvatutkimuksessa nostettiin äskettäin 96 fl:sta 98 fl:aan. Alkoholin aiheuttaman punasolujen keskitilavuuden kasvun mekanismit ovat edelleen huonosti tunnettuja. Alkoholilla on ilmeisesti suoria verisolujen tuotantoon kohdistuvia toksisia vaikutuksia. Erityisesti alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin toksisuudesta on kertynyt näyttöä (Niemelä ja Parkkila 2004). Asetaldehydi voi sitoutua proteiineihin ja solukalvorakenteisiin ja muuttaa niiden biologisia ominaisuuksia. Tällöin punasoluista saattaa tulla alttiimpia vaurioille ja hemolyysille ja niiden elinikä voi lyhentyä. Japanilaisilla alkoholinkäyttäjillä esiintyy asetaldehydiä metaboloivan ALDH-entsyymin mutaation takia tyypillisesti verenkierrossa ja suolistossa suuria asetaldehydipitoisuuksia, ja heillä tehdyissä tutkimuksissa on todettu suurentunut suolistosyövän riski, jota ennustavana tekijänä voidaan havaita suuria MCV-arvoja (Yokoyama ym. 2003). Alkoholin suurkuluttajilla, joilla on suurentunut MCV, esiintyy muita useammin myös autovasta-aineita asetaldehydin modifioimia proteiiniepitooppeja kohtaan (Koivisto ym. 2006). Desialotransferriini Seerumin CDT:n määrityksen jatkuvasti lisääntynyt käyttö ja suuret odotukset alkoholisairauksien tutkimisessa ovat perustuneet lähinnä määrityksen hyvään spesifisyyteen (Stibler 1991, Sillanaukee ym. 1998, Niemelä 2007). Normaalisti % transferriinistä sekä terveillä ihmisillä että alkoholin suurkuluttajilla on tetrasialotransferriiniä eli transferriiniä, jossa on neljä siaalihappo-osaa. Ne transferriinin muodot, joissa siaalihappo-osia on vain 0 2 (a-, mono- ja disialotransferriini) kutsutaan yhteisnimellä desialotransferriini. Niiden osuus kokonaistransferriinista kasvaa alkoholin suurkulutuksen seurauksena (Helander ym. 2001). CDT:n mittaamiseen on useita käyttökelpoisia menetelmiä (Bortolotti ym. 2005, Niemelä 2007). Nykyisin käytössä olevissa menetelmissä desialofraktioiden osuus ilmoitetaan prosenttei Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein tulkintaa ja uusia mahdollisuuksia 881
4 na kokonaistransferriinistä (%CDT). Menetelmissä otetaan huomioon transferriinin kokonaismäärän normaalivaihtelu verenkierrossa, joten esimerkiksi elimistön rautastatuksen vaihtelut eivät enää häiritse tulkintaa. Uusimmassa immunologisessa menetelmässä (N Latex CDT) transferriinin geneettiset variantit eivät myöskään häiritse määritystä. Menetelmä on automatisoitu, ja vastaukset saadaan tarvittaessa nopeasti. Nykyisin suositeltu viitealueen yläraja on 2,35 % (Delanghe ym. 2007). Transferriinin isomuotoja voidaan tarvittaessa tutkia myös korkeapainenestekromatografialla (HPLC), kapillaarielektroforeesilla tai isoelektrisellä fokusoinnilla (Bortolotti ym. 2005). Nämä saattavat antaa hyödyllistä lisätietoa transferriinimuotojen kokonaisjakaumasta silloin, kun halutaan lisäselvyyttä immunologisen menetelmän antamasta»väärästä positiivisesta tuloksesta» ja kun tulos on ristiriidassa kliinisten havaintojen kanssa (Arndt ja Kropf 2002). Menetelmiä voidaan käyttää varmistavina tutkimuksina myös silloin, kun näytteitä on säilytetty pitkään huoneenlämmössä tai jos positiivisella tuloksella on erityisiä sosiaalisia tai juridisia seurausvaikutuksia. CDT-määritysmenetelmien monilukuisuuden ja viitearvojen vakiintumattomuuden takia tarve parantaa menetelmien standardointia on edelleen kuitenkin ilmeinen. Eri menetelmiä verrattaessa HPLC:tä on pidetty sopivimpana referenssimenetelmänä (Helander ym. 2001). Ulkoisen laaduntarkkailun järjestäminen CDT:n määritykselle on viime vuosina vähentänyt tulkintojen kirjavuutta, ja CDT:n suosio alkoholin suurkulutuksen osoituskeinona tulee ilmeisesti edelleen kasvamaan. Kliinisessä työssä CDT-määritysten yksi etu on se, että potilaan mahdollinen maksasairaus tai lääkitykset eivät heijastu tuloksiin samalla tavalla kuin esimerkiksi maksaentsyymeihin (Fleming ym. 2004). CDT:tä voidaan käyttää esimerkiksi vammapotilailla ennustamaan mahdollista tehohoitojakson pitkittymistä tai arvioimaan sairaalapotilaiden alkoholivieroitusoireiden riskiä (Miller ym. 2006). Määritykset sopivat myös erottelemaan alkoholiperäisiä ja muita pankreatiitteja (Jaakkola ym. 1994). CDT:n kliininen suorituskyky näyttää riippuvan myös potilaan sukupuolesta (Sillanaukee ym. 1998, Mundle ym. 2000). Naisilla transferriinin desialylaatioon liittyy enemmän vaihtelua, mikä voi vaikeuttaa määrityksen käyttöä mm. raskauden aikana tai verrattaessa pre- ja postmenopausaalisten naisten arvoja keskenään (Fleming ym. 2004). Toistaiseksi ei ole yhtenäistä käsitystä siitä, paljonko alkoholia pitää juoda ja millä tavalla (jatkuvana käyttönä vai toistuvina juomakausina), jotta CDT-arvo suurenee. Ilmeisesti siihen tarvitaan vähintään 60 grammaa (viisi ravintola-annosta) päivittäin usean viikon ajan. CDT sopii siis kohtalaisen huonosti suurkulutuksen seulontaan (Burke ym. 1998). Alkoholistien seurantatutkimuksissa on todettu, että CDTarvo osoittaa herkästi repsahdukset ja suurenee suhteellisen pienillä määrillä sellaisilla henkilöillä, joilla ongelma on edennyt jo alkoholismin asteelle. CDT:tä voitaisiin näin ollen pitää jopa parempana alkoholiriippuvuuden mittarina kuin varsinaisen alkoholinkäytön osoittajana. Tutkimusten mukaan noin 30 %:n suurenema tai pienenemä alkoholistin CDT-tasossa viittaa alkoholinkulutuksessa kliinisesti merkitsevään muutokseen (Anton ym. 2002). GT:n ja CDT:n yhdistelmä Koska tähän mennessä mikään yksittäinen alkoholin suurkulutusta osoittava biokemiallinen osoitin ei ole ilmennyt riittävän luotettavaksi, on tutkittu myös erityyppisten yhdistelmien käyttöä. Näistä tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet GT:n, MCV:n, ASAT:n (aspartaattiaminotransferaasin) ja CDT:n yhdistelmät. Yleensä mittarien yhdistäminen lisää herkkyyttä, mutta samalla spesifisyys vähenee. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että GT:stä ja CDT:stä matemaattisesti määritetty yhdistelmä [0,8 x ln(gt) + 1,3 x ln(cdt)] on alkoholisteilla selvästi useammin suurentunut kuin GT tai CDT yksinään (Sillanaukee ja Olsson 2001, Anttila ym. 2003, Hietala ym. 2006a). Tämän yhdistelmämittarin GT-CDT:n (lyhennetään myös γ-cdt) arvo suurenee jo, kun alkoholinkulutus pitkällä aikavälillä ylit 882 J. Hietala ym.
5 tää 40 g/vrk. Hiljattain tehdyissä tutkimuksissa GT-CDT saavutti herkkyyden 90 %, kun sekä CDT:n että GT:n herkkyydet jäivät selvästi pienemmiksi (CDT 63 % ja GT 58 %) (Hietala ym. 2006a). GT:n ja CDT:n yhdistäminen tällä tavalla ei myöskään vähennä diagnostiikan spesifisyyttä. GT-CDT korreloi edellisen kuukauden kulutuksen määrään (r = 0,76) paremmin kuin GT (r = 0,71) tai CDT (r = 0,59) (Hietala ym. 2006a). Yhdistelmä sopii myös seurantaan, sillä raittiina pysyvillä arvo pienenee systemaattisesti ja keskimääräinen normaalistumisaika on 2 3 viikkoa. Yhdistelmä on edullinen ja helppo soveltaa rutiinilaboratorioissa, joten sitä voidaan käyttää myös rutiinitutkimuksena. Vaikka CDTanalytiikkaan käytetään nykyään Suomessa useita erilaisia menetelmiä, niiden yhdenmukaisuus on parantunut siinä määrin, että myös yhdistelmäarvojen vertailtavuus eri laboratorioiden välillä on mahdollista. Alkoholispesifiset immuunivasteet Alkoholin suurkulutus aiheuttaa elimistössä asetaldehydin ja lipidiperoksidaatiosta peräisin olevien aldehydien muodostumista. Nämä ovat elimistölle toksisia ja merkittävästi osallisina myös alkoholisairauksien patogeneesissä (Niemelä 2001, Freeman ym. 2005). Aldehydiaddukteja muodostuu, kun reaktiivinen aldehydiryhmä reagoi elimistön proteiinien tai solurakenteiden kanssa muodostaen kovalentteja sidoksia. Tällaista proteiinien modifioitumista on todettu myös alkoholistien kudoksissa, kuten maksassa, aivoissa, suolistossa, lihaksissa ja sydämessä. Tilanteissa, joissa elimistöön kohdistuu ylimääräistä oksidatiivista stressiä (lihavuus, ylimääräinen rautakertymä), tai biologisten suojamekanismien puuttuessa (folaatin puute), alkoholin kulutukseen voi liittyä suurempi toksisten aldehydien aiheuttama rasitus. Proteiiniadduktit saattavat johtaa myös immunologisen toleranssin häiriöön ja immuunivasteisiin. Asetaldehydiaddukteja kohtaan muodostuva erityisesti IgA-luokan immuunivaste on varsin yleinen alkoholisteilla ja voi toimia myös alkoholin suurkulutuksen diagnostisena merkkinä (Worrall ym. 1996, Latvala ym. 2005, Hietala ym. 2006b). Vasta-ainepitoisuudet saattavat olla suuremmat niillä, jotka kertovat nauttivansa suhteellisen pieniä alkoholimääriä, verrattuna täysraittiisiin, ja keskimääräinen alkoholinkulutus viimeisen kuukauden ajalta korreloi hyvin antiaddukti- IgA-pitoisuuden kanssa (r = 0,67, p < 0,001) (Hietala ym. 2006b). Uusia mahdollisuuksia alkoholimaksavaurion ja kirroosiriskin arvioimiseen Etanolin aineenvaihduntatuotteisiin kohdistuvien immuunivasteiden mittausta voidaan hyödyntää myös alkoholin aiheuttamien kudosvaurioiden tutkimisessa. Vasta-aineiden ja pro- ja anti-inflammatoristen sytokiinien välillä on yhteyksiä, jotka liittyvät alkoholimaksasairauden y d i n a s i a t Alkoholisairauksien tutkimiseen tarvitaan systemaattista kysymistä alkoholinkäyttötottumuksista, huolellista kliinistä tutkimusta ja oikein suunnattuja laboratoriokokeita. Alkoholin ja lihavuuden vaikutukset seerumin gammaglutamyylitransferaasin aktiivisuuteen, elimistön oksidatiiviseen stressiin ja maksavaurioriskiin vahvistavat toisiaan. Desialotransferriinin määritys yhdistettynä laskentakaavalla gammaglutamyylitransferaasinarvoon parantaa alkoholin suurkulutuksen toteamisen herkkyyttä. Alkoholispesifisten immuunivasteiden, pro- ja anti-inflammatoristen sytokiinien ja sidekudoksen synteesiä ja hajoamista mittaavien määritysten käytöllä voitaneen erottaa ne alkoholin suurkuluttajat, joilla on suurentunut maksavaurioriski. Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein tulkintaa ja uusia mahdollisuuksia 883
6 vaikeusasteeseen ja taudin etenemiseen (Latvala ym. 2005, Koivisto ym. 2007). Kollageenin kertymistä maksaan ja siitä seuraavaa kirroosia pidetään yhtenä alkoholin suurkulutuksen vakavimmista seurauksista. Alkoholispesifiset immuunivasteet ja proinflammatoriset sytokiinit (interleukiinit 2, 6, 8 sekä tuumorinekroositekijä alfa) korreloivat kirroosin kehittymistä heijastaviin fibroosin mittareihin (tyyppien I ja III N-terminaaliset propeptidit eli PIIINP ja PINP sekä hyaluronihappo). Maksasairautta potevilla alkoholisteilla tasapaino sekä pro-inflammatoristen ja anti-inflammatoristen sytokiinien välillä että kollageenin synteesin ja hajoamisen välillä on häiriintynyt. Koiviston ym. (2007b) aineistossa kollageenin hajoamista kuvaavan markkerin (β CrossLaps, β-ctx) arvot olivat maksasairautta potevilla alkoholisteilla pienemmät kuin terveillä verrokeilla tai alkoholisteilla, joilla ei ollut maksasairautta. Tyypin I ja III kollageenien synteesiä heijastavien peptidien (PINP ja PIIINP) pitoisuudet olivat maksasairautta potevilla selvästi suurentuneet. Sidekudoksen hajoamista ja synteesiä kuvaavien peptidien suhteiden laskemisella voitaneen tulevaisuudessa tehostaa alkoholimaksasairauksien diagnostiikkaa ja auttaa myös kehittämään uusia non-invasiivisia diagnostisia keinoja löytää ne, joilla on suurentunut riski maksavaurion etenemiseen fibroosiksi ja kirroosiksi (Koivisto ym. 2007). Tällaisten tutkimusten kliininen hyöty saavutettaisiin erityisesti potilaiden ennusteen arvioinnin ja hoidon seurannan tehostamisessa. Tutkimuksia voitaisiin käyttää myös motivoimaan potilasta vähentämään juomistaan. Pienet kirroosimarkkeriarvot eivät kuitenkaan merkitse suojassa oloa alkoholihaitoilta, koska alkoholisairauksien kirjo on laaja ja taudin kehitysnopeus usein ennalta arvaamaton. Alkoholin indusoimat immuunivasteet ja suolisto Suolisto on yksi tavallisimmista alkoholin suurkulutuksen haittavaikutusten kohteista. Limakalvovauriot ja läpäisevyyden lisääntyminen ovat alkoholisteille tyypillisiä löydöksiä. Ruoansulatuskanavassa on entsyymejä, jotka kykenevät hapettamaan etanolin asetaldehydiksi, ja asetaldehydillä uskotaan olevan merkittävä rooli alkoholin aiheuttamien ruoansulatuskanavan oireiden taustatekijänä, mm. suolistosyövän riskin lisääjänä (Salaspuro 2003). Asetaldehydin modifioimille proteiineille spesifiset immuunivasteet ovat erityisesti IgA-luokkaa, mikä viittaa myös siihen, että nimenomaan suolistoperäinen asetaldehydialtistus indusoi näitä immuunivasteita. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa on löydetty myös yhteys etanolin metaboliatuotteita ja kudostransglutaminaasia (ttg) kohtaan muodostuvien IgA-vasteiden välillä alkoholimaksasairautta potevilla (Koivisto ym. 2008). Kudostransglutaminaasit ovat entsyymejä, jotka katalysoivat proteiinien translaationjälkeisiä muokkauksia (Griffin ym. 2002). Keliakiapotilailla ttg muuttaa gliadiinin konformaatiota ja voi johtaa mm. uudentyyppisiin kemiallisiin sidoksiin sidekudosproteiinien kanssa. IgA-vasta-aineiden muodostuminen ttg:tä kohtaan on tyypillistä keliakiapotilaille, ja tätä hyödynnetään laajasti keliakian diagnostiikassa (Dieterich ym. 1997, Mäki ym. 2003). Alkoholisteilla, joilla on pitkälle edennyt maksasairaus, IgA-vasta-aineita sekä asetaldehydiaddukteja että kudostransglutaminaasia kohtaan todettiin enemmän kuin terveillä verrokeilla ja alkoholisteilla, joilla ei ollut maksasairautta (kuva 2). Näiden kahden vastaaineen lisääntymisellä on myös yhteys toisiinsa ja pro-inflammatoristen sytokiinien pitoisuuksiin. Löydökset viittaavat siihen, että tilanteissa, joissa sisäisten suojamekanismien toiminta on häiriintynyt alkoholi- ja asetaldehydialtistuksen seurauksena, saattaa esiintyä samankaltainen limakalvo- ja immuunivaste näihin antigeeneihin. Niiden primaari- ja sekundaarirakenteiden vertailu tulee olemaan mielenkiintoinen tutkimusalue. Myös autovasta-aineiden keskinäisten suhteiden ja spesifisyyden selvittely alkoholin suurkulutuksessa, keliakiassa, diabeteksessa ja erilaisissa maksasairauksissa on tärkeä jatkotutkimusten aihe. Lopuksi Viimeaikaiset tutkimukset ovat avanneet uusia näköaloja alkoholisairauksien diagnostiikkaan 884 J. Hietala ym.
7 A Anti-tTG IgA (U/l) 6 B Antiaddukti-IgA (U/l) p < 0,001 p < 0, p < 0,01 p < 0,001 p < 0, Maksasairaat alkoholistit Alkoholistit ilman maksasairautta Verrokit 0 Maksasairaat alkoholistit Alkoholistit ilman maksasairautta Verrokit Kuva 2. Anti-tTG-IgA- (A) ja antiasetaldehydiaddukti-iga-vasta-aineet (B) alkoholimaksasairautta potevilla ja sitä potemattomilla alkoholisteilla sekä terveillä verrokeilla (Koivisto ym 2008). ja patogeneesiin. Väestön jatkuvasti lisääntyvä alkoholinkulutus ja ylipaino tuovat uusia haasteita määrittää viitearvoja mittareille, jotka ovat herkkiä alkoholille, mm. maksaentsyymien aktiivisuuksille. Vaikuttaa siltä, että määritystulosten tulkinta helpottuisi, jos viitearvot perustuisivat aineistoihin, joiden pohjana ovat raittiit ja normaalipainoiset henkilöt. CDT on alkoholin suurkulutuksen diagnostiikassa spesifinen laboratoriokoe. Sen herkkyyttä voidaan parantaa yhdistämällä matemaattisella laskentamallilla tulos GT-määritykseen. Alkoholin suurkulutus indusoi myös spesifisiä immunologisia vasteita, joilla on mielenkiintoisia yhteyksiä mm. keliakiassa tavattaviin immunologisiin vasteisiin sekä tulehdukseen ja fibrogeneesiin maksassa. Maksavaurion ja fibroosiriskin arvioimiseksi on myös löytymässä uusia diagnostisia keinoja. Kirjallisuutta Albano E. Alcohol, oxidative stress and free radical damage. Proc Nutr Soc 2006;65: Anton RF, Lieber C, Tabakoff B. Carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyltransferase for the detection and monitoring of alcohol use: results from a multisite study. Alcohol Clin Exp Res 2002;26: Anttila P, Niemelä O. Miten lääkäri tunnistaa alkoholin suurkuluttajan? Suom Lääkäril 2005;60: Anttila P, Järvi K, Latvala J, Blake JE, Niemelä O. A new modified gamma-%cdt method improves the detection of problem drinking: studies in alcoholics with or without liver disease. Clin Chim Acta 2003;338: Arndt T, Kropf J. Alcohol abuse and carbohydrate-deficient transferrin analysis: are screening and confirmatory analysis required? Clin Chem 2002;48: Bortolotti F, De Paoli G, Pascali JP, Trevisan MT, Floreani M, Tagliaro F. Analysis of carbohydrate-deficient transferrin: comparative evaluation of turbidimetric immunoassay, capillary zone electrophoresis, and HPLC. Clin Chem 2005;51: Burke V, Puddey IB, Rakic V, ym. Carbohydrate-deficient transferrin as a marker of change in alcohol intake in men drinking 20 to 60 g of alcohol per day. Alcohol Clin Exp Res 1998;22: Conigrave KM, Degenhardt LJ, Whitfield JB, Saunders JB, Helander A, Tabakoff B. CDT, GGT, and AST as markers of alcohol use: the WHO/ ISBRA collaborative project. Alcohol Clin Exp Res 2002;26: Daeppen JB, Smith TL, Schuckit MA. Influence of age and body mass index on gamma-glutamyltransferase activity: a 15-year follow-up evaluation in a community sample. Alcohol Clin Exp Res 1998; 22: Delanghe JR, Helander A, Wielders JP, ym. Development and multicenter evaluation of the N latex CDT direct immunonephelometric assay for serum carbohydrate-deficient transferrin. Clin Chem 2007;53: Dieterich W, Ehnis T, Bauer M, ym. Identification of tissue transglutaminase as the autoantigen of celiac disease. Nat Med 1997;3: Fleming MF, Anton RF, Spies CD. A review of genetic, biological, pharmacological, and clinical factors that affect carbohydrate-deficient transferrin levels. Alcohol Clin Exp Res 2004;28: Freeman TL, Tuma DJ, Thiele GM, ym. Recent advances in alcohol-induced adduct formation. Alcohol Clin Exp Res 2005;29: Griffin M, Casadio R, Bergamini CM. Transglutaminases: nature s biological glues. Biochem J 2002;368: Helander A, Eriksson G, Stibler H, Jeppsson JO. Interference of transferrin isoform types with carbohydrate-deficient transferrin quantification in the identification of alcohol abuse. Clin Chem 2001;47: Hietala J, Koivisto H, Anttila P, Niemelä O. Comparison of the combined marker GGT-CDT and the conventional laboratory markers of alcohol abuse in heavy drinkers, moderate drinkers and abstainers. Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein tulkintaa ja uusia mahdollisuuksia 885
8 Alcohol Alcohol 2006a;41: Hietala J, Koivisto H, Latvala J, Anttila P, Niemelä O. IgAs against acetaldehyde-modified red cell protein as a marker of ethanol consumption in male alcoholic subjects, moderate drinkers, and abstainers. Alcohol Clin Exp Res 2006b;30: Hietala J, Puukka K, Koivisto H, Anttila P, Niemelä O. Serum gammaglutamyl transferase in alcoholics, moderate drinkers and abstainers: effect on GT reference intervals at population level. Alcohol Alcohol 2005;40: Jaakkola M, Sillanaukee P, Löf K, Koivula T, Nordback I. Blood tests for detection of alcoholic cause of acute pancreatitis. Lancet 1994;343: Klatsky AL, Morton C, Udaltsova N, Friedman GD. Coffee, cirrhosis, and transaminase enzymes. Arch Intern Med 2006;166: Koivisto H, Hietala J, Anttila P, Niemelä O. Co-occurrence of IgA antibodies against ethanol metabolites and tissue transglutaminase in alcohol consumers: correlation with proinflammatory cytokines and markers of fibrogenesis. Dig Dis Sci 2008;53: Koivisto H, Hietala J, Anttila P, Parkkila S, Niemelä O. Long-term ethanol consumption and macrocytosis: diagnostic and pathogenic implications. J Lab Clin Med 2006;147: Koivisto H, Hietala J, Niemelä O. An inverse relationship between markers of fibrogenesis and collagen degradation in patients with or without alcoholic liver disease. Am J Gastroenterol 2007;102: Latvala J, Hietala J, Koivisto H, Järvi K, Anttila P, Niemelä O. Immune responses to ethanol metabolites and cytokine profiles differentiate alcoholics with or without liver disease. Am J Gastroenterol 2005;100: Lawlor DA, Sattar N, Smith GD, Ebrahim S. The associations of physical activity and adiposity with alanine aminotransferase and gammaglutamyltransferase. Am J Epidemiol 2005;161: Lee DH, Blomhoff R, Jacobs DR Jr. Is serum gamma glutamyltransferase a marker of oxidative stress? Free Radic Res 2004;38: Miller PM, Anton RF. Biochemical alcohol screening in primary health care. Addict Behav 2004;29: Miller PM, Spies C, Neumann T, ym. Alcohol biomarker screening in medical and surgical settings. Alcohol Clin Exp Res 2006;30: Mundle G, Munkes J, Ackermann K, Mann K. Sex differences of carbohydrate-deficient transferrin, gamma-glutamyltransferase, and mean corpuscular volume in alcohol-dependent patients. Alcohol Clin Exp Res 2000;24: Mäki M, Mustalahti K, Kokkonen J, ym. Prevalence of Celiac disease among children in Finland. N Engl J Med 2003;348: Neumann T, Spies C. Use of biomarkers for alcohol use disorders in clinical practice. Addiction 2003;98 Suppl 2: Niemelä O. Distribution of ethanol-induced protein adducts in vivo: relationship to tissue injury. Free Radic Biol Med 2001;31: Niemelä O. Biomarkers in alcoholism. Clin Chim Acta 2007;377: Niemelä O, Parkkila S. Alcoholic macrocytosis is there a role for acetaldehyde and adducts? Addict Biol 2004;9:3 10. Nordin G, Mårtensson A, Swolin B, ym. A multicentre study of reference intervals for haemoglobin, basic blood cell counts and erythrocyte indices in the adult population of the Nordic countries. Scand J Clin Lab Invest 2004;64: Puukka K, Hietala J, Koivisto H, Anttila P, Bloigu R, Niemelä O. Additive effects of moderate drinking and obesity on serum gammaglutamyl transferase activity. Am J Clin Nutr 2006a;83: Puukka K, Hietala J, Koivisto H, Anttila P, Bloigu R, Niemelä O. Agerelated changes on serum GGT activity and the assessment of ethanol intake. Alcohol Alcohol 2006b;41: Salaspuro MP. Acetaldehyde, microbes, and cancer of the digestive tract. Crit Rev Clin Lab Sci 2003;40: Savage DG, Ogundipe A, Allen RH, Stabler SP, Lindenbaum J. Etiology and diagnostic evaluation of macrocytosis. Am J Med Sci 2000;319: Shkolnikov V, McKee M, Leon DA. Changes in life expectancy in Russia in the mid-1990s. Lancet 2001;357: Sillanaukee P, Aalto M, Seppä K. Carbohydrate-deficient transferrin and conventional alcohol markers as indicators for brief intervention among heavy drinkers in primary health care. Alcohol Clin Exp Res 1998;22: Sillanaukee P, Olsson U. Improved diagnostic classification of alcohol abusers by combining carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyltransferase. Clin Chem 2001;47: Stakes. Päihdetilastollinen vuosikirja 2006 Alkoholi ja huumeet. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy Stibler H. Carbohydrate-deficient transferrin in serum: a new marker of potentially harmful alcohol consumption reviewed. Clin Chem 1991;37: Stromme JH, Rustad P, Steensland H, Theodorsen L, Urdal P. Reference intervals for eight enzymes in blood of adult females and males measured in accordance with the International Federation of Clinical Chemistry reference system at 37 degrees C: part of the Nordic Reference Interval Project. Scand J Clin Lab Invest 2004;64: Worrall S, de Jersey J, Wilce PA, Seppä K, Hurme L, Sillanaukee P. Relationship between alcohol intake and immunoglobulin a immunoreactivity with acetaldehyde-modified bovine serum albumin. Alcohol Clin Exp Res 1996;20: Yokoyama A, Yokoyama T, Muramatsu T, ym. Macrocytosis, a new predictor for esophageal squamous cell carcinoma in Japanese alcoholic men. Carcinogenesis 2003;24: JOHANNA HIETALA, FT, apulaiskemisti HEIDI KOIVISTO, FT, apulaiskemisti KATRI PUUKKA, FT, sairaalakemisti ONNI NIEMELÄ, LT, professori Kliinisen kemian laboratorio ja lääketieteellisen tutkimuksen yksikkö Seinäjoen keskussairaala ja Tampereen yliopisto Hanneksenrinne Seinäjoki Sidonnaisuudet: Ei ole 886
Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007
Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa FT Johanna Hietala 6.9.2007 Alkoholi suomalaisessa yhteiskunnassa Alkoholi on kansanterveydellinen uhka Arviolta 15 30 %:lla kaikista
LisätiedotAlkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä
Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotMaksaentsyymit eripainoisilla alkoholin käyttäjillä
Maksaentsyymit eripainoisilla alkoholin käyttäjillä Päivikki Kangastupa (o.s. Alatalo) 6.9.12 Väitöstutkimus Tiivistelmä PÄLY:n sivuilta: Esityksessä käsitellään alkoholinkulutuksen (painottaen kohtuukulutusta)
LisätiedotDesialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla
Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine
LisätiedotAlkoholin riskikäytön laboratoriomittarit
Katsaus tieteessä Onni Niemelä LT, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala, laboratorio onni.niemela@epshp.fi Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit Alkoholin haitallisen
LisätiedotALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET
ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 SUURKULUTUS NAISET > 1-2 annosta päivässä MIEHET
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotPäihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet. Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014
Päihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014 Suurkulutus NAISET MIEHET > 1-2 annosta päivässä > 3 annosta päivässä (yksi
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotPÄIHTEIDEN KÄYTÖN LABORATORIOMERKKIAINEET. Anna Lempiäinen, kl. op. Kliinisen kemian yksikkö, HY ja HUSLAB Syksy 2013
PÄIHTEIDEN KÄYTÖN LABORATORIOMERKKIAINEET Anna Lempiäinen, kl. op. Kliinisen kemian yksikkö, HY ja HUSLAB Syksy 2013 SUURKULUTUS NAISET MIEHET > 1-2 annosta päivässä > 3 annosta päivässä (yksi annos= lasillinen
LisätiedotAlkoholin suurkäytön merkkiaineista
Alkoholin suurkäytön merkkiaineista Alkoholin suurkäytön merkkiaineista Alkoholin suurkäytön toteaminen perustuu henkilön anamneesiin, suunnattuun kyselyyn, kliiniseen tutkimukseen ja osin laboratoriotutkimuksiin.
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.
ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotLaboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla
Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotAUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti
AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit
LisätiedotLuun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin
Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotAlkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor
Alkoholihaittoja vähentämässä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960 2006 100 % 80 60 40 20 Mallasjuomat
LisätiedotRUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotAlkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotSoveltuvatko mini-interventiosuositukset
ALKUPERÄISTUTKIMUS Martti Kuokkanen ja Kaija Seppä Soveltuvatko mini-interventiosuositukset käytäntöön? Johdanto: Alkoholin riskikäyttäjiin kohdistuvan mini-intervention käyttöönotto on ollut hidasta.
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotMITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?
MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.
LisätiedotEroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?
Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotALKOHOIIN SUURKULUTUS
KAIJA SEPPA. PEKKA SITTANAUKEE ALKOHOIIN SUURKULUTUS aa aa KESKI.IKAISILLA NAISIttA Naisten alkoholin kaytosta ja alkoholinkayttötavoista tiedetään verrattain vähän. Samoin strukturoitujen, alkoholin kaytttia
LisätiedotAlkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito
Mauri Aalto ALKOHOLIHAITAT Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito Päihdehoidon haasteena on hahmottaa alkoholin suurkulutuksen kirjo ja ottaa hoidon piiriin myös alkoholin haitoista
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotUudentyyppiset lähestymistavat huumeidenkäytön seurannassa Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kevätseminaariin
Uudentyyppiset lähestymistavat huumeidenkäytön seurannassa Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kevätseminaariin 19.4.2018 19.4.2018 Yksikönpäällikkö Teemu Gunnar, Oikeustoksikologia 1 Yleistä esityksestä
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotPerustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien
Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien Ilkka Penttilä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos 70100 Kuopio Ilkka.penttila@uef.fi HbA1c ja diabeteksen komplikaatioriski Hemoglobin heterotetramer,
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotPia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?
Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSuomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN
KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO. Hannu Alho
ALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO Hannu Alho Professori, Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö, HY; Ylilääkäri, HUS; Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Päihdelääketiede 14.11.2013
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotRintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö
Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotHERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka
HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotEBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB
EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,
LisätiedotAlkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011
Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
Lisätiedot