POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä. Luento 1 Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos

Samankaltaiset tiedostot
Mitä on kielitietoinen opetus?

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Hyvä oppimateriaali autenttista toimintaa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Horisontti

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

POM1YSU Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä. Luento 2 Auli Lehtinen Materiaalit: Eija Aalto 2015

Työpaja: Oppimista tukeva arviointi. Eija Aalto JY / OKL. Porinaa

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Eurooppalainen kielisalkku

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Espoon kaupunki Pöytäkirja Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

S2-OPPIMÄÄRÄ JA SEN HUOMIOIMINEN OPPILAAN ARVIOINNISSA

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Elina Harjunen Elina Harjunen

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara OPH

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Itä-Karjalan Kansanopisto

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

Kielet näkyviin ja kuuluviin

LIITE 3 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

S2-opetuksen toimintamalli

LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Kieliohjelma Atalan koulussa

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki leena.nissila@oph.

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön. (omat kommentit sinisellä) Mustaparta maahanmuuttajien tukeminen

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

2. Oppimissuunnitelma ohje

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Kielikasvatus ja OPS2016

Kempeleen kunta Liite 1

Uudistuva aikuisten perusopetus

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Uudistuva aikuisten perusopetus

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

Transkriptio:

POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä Luento 1 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Selitä sanoitta! Ota itsellesi pari. Toinen parista kääntyy selin valkokankaaseen ja toinen yrittää selittää dialla olevat virkkeet ILMAN sanoja. Vaihtakaa rooleja. Miettikää lopuksi, millaisia virkkeitä oli helppo selittää tai ymmärtää ja millaisia ei. Miksi? Järvenoja 2013 1

Olen iloinen. Minulla on hammas kipeä. Saimme eilen uuden kissan. Kissan nimi on Paavo. Paavo on hyvin itsenäinen. Olen tosi väsynyt. Minulla on kuumetta. Sinä pelaat jalkapalloa. Me olemme tasavertaisia. Suomi on pieni valtio. Suomi on tasavalta. eija.aalto@jyu.fi Biologiaa: Pitileitiö ja kolsysteemi Koltin jokaisessa lenkissä on jokin pititele. Luonnossa erilaiset koltit limittyvät ja lomittuvat toinen toisiinsa. Järvessä esimerkiksi keppo käyttää monenlaisia eläimiä tilukseen, ja soki puolestaan voi joutua monen eri hekon tapiksi. Järven kaikki koltit ovat kurdessa keskenään, ja niistä muodostuu monimutkainen kokonaisuus, pitileitiö. Eija Aalto eaalto@edu.jyu.fi Ravintoketjun jokaisessa lenkissä on jokin eliölaji. Luonnossa erilaiset ravintoketjut limittyvät ja lomittuvat toinen toisiinsa. Järvessä esimerkiksi saukko käyttää monenlaisia eläimiä ravinnokseen, ja särki puolestaan voi joutua monen eri pedon saaliiksi. Järven kaikki eliölajit ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja niistä muodostuu monimutkainen kokonaisuus, eliöyhteisö. Leinonen, ym. 2004. Koulun biologia. Sisävedet. Otava, s. 90 91. 2

Näkökulmia kielitietoisuuteen Miten tunnistat oppilaiden kielelliset resurssit? Miten voit hyödyntää ja tukea oppilaiden monikielisyyttä? Oppilaiden monikielisyys Oppiaineen kieli ja kielelliset käytänteet Millaista on oppiaineeni kieli? Millaisia sen kielelliset käytänteet? Miten kaikki oppilaat sosiaalistetaan oppiaineen kieleen ja kielellisiin käytänteisiin? Miten tuet monikielisten oppilaiden oppimista, kun suomen kielen taidoissa tai lukemisen/kirjoittamisen taidoissa on puutteita? Kielen ja sisältöjen oppimisen tuki eija.aalto@jyu.fi Eija Aalto POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeenisen ryhmän opettaminen 4 t luentoa, 6 tuntia itsenäistä työskentelyä Luento 1 Millaisella kielitaidolla luokassa? Miten päästä kiinni kielitaitoon? Monikielisten oppilaiden koulupolku ja opetusjärjestelyt noin 2 viikon väli Luento 2 Mihin koulun oppiaineet sosiaalistavat? SOPPI-tehtävän purku Millaisia opetuksen tukitoimia? Itsenäisesti verkossa: SOPPI-tehtävä SOPPI suomeksi oppimassa: http://soppi.jyu.fi/ monikielisen oppilaan nahkoihin ja kiinni oppimisen ohjauksen haasteisiin 3

Keitä he ovat? Kabir - Suomalaista koulua kaksi kuukautta käynyt kongolainen poika, joka ei ole käynyt koulua omassa kotimaassaan ja ei osaa suomen kieltä. Huda - Viisi vuotta Suomessa asunut islaminuskoinen tyttö Sudanista, heikko koulutausta mutta osaa suomen kieltä jo aika hyvin. Hän ei kuitenkaan tunnu menestyvän koulussa hyvin. Rooman - Toisen sukupolven maahanmuuttajapoika, jonka vanhemmat ovat syntyneet Afganistanissa, mutta hän itse on syntynyt Suomessa. Hallitsee suomen arkikielen, mutta on usein opetustilanteessa levoton. Hanae - Vuoden Suomessa asunut kiinalainen tyttö, joka osaa suomen arkikieltä. Hän on käynyt koulua Kiinassa 7-vuotiaasta asti. Hän on hyvin motivoitunut ja oppii nopeasti. Järvenoja 2013 Moninaisia oppijoita vaihteleva maassaoloaika täällä syntynyt (toisen polven maahanmuuttaja) hiljattain muuttanut (ensimmäisen polven maahanmuuttaja) maahantulon syy vanhempien työ pakolainen paluumuuttaja turvapaikanhakija adoptiolapsi... äidinkieli kulttuuritausta elämäntilanne ja perhetausta kouluhistoria suomen kielen taitoprofiili muiden kielten taito Mitä tarkoittaa koulun kannalta? Mitä lisäarvoa? Mitä haastetta? 4

Monikielisen oppilaan koulupolku Perusopetukseen valmistava opetus tavallisesti yksi lukuvuosi kaikkia koulun aineita ja koulukulttuuria vähittäinen integroituminen yleisopetukseen ja oman ikäluokan ryhmiin Perusopetus - tukitoimia tukiopetus eri aineissa suomeksi tai omalla äidinkielellä oman uskonnon opetus (min. 3 opp. + anomus) oman äidinkielen opetus suomi toisena kielenä -opetus Muita opetusjärjestelyjä tuettu opetus = nivelopetus (luku- ja kirj.taidott. yläkouluikäiset) lisäopetus jatko-opintovalmiudet (nivelvaiheet) lukioon / ammatilliseen valmentava koulutus lukio (S2-yo-koe) yksilöllisiä mukautuksia opinto-ohjelmiin kieliavustajat tulkkipalvelut (yl. kansalaisuuden saantiin asti) Äidinkieltä ja/tai S2:ta tilastoa vuodelta 2012 Kunnilla paljon päätäntävaltaa siinä, miten ne järjestävät maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen opetuksen S2-opetusta 1 t/vko 16 % S2-opetusta 2 4 t/vko 42 % ei lainkaan eriytettyä S2- opetusta 6 % koko tuntimäärä eriytettyä S2- opetusta 36 % 5

Suomi toisena kielenä (S2) S2 (R2) on äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä, ei itsenäinen oppiaine 2016 opsissa linjattu aiempaa saumattomammin yhteen suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän kanssa Tehtävä: tukea nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen - - auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa Oppimäärä ei määräydy pelkästään äidinkielen tai monikielisen taustan perusteella, vaan ensisijaisesti seuraavat kriteerit: Oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyössä Oppilaan suomen kielen taito ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opiskeluun. Oppimäärä vs. opetusjärjestelyt Huom! Oppilas voi opiskella S2-oppimäärän mukaan, mutta opiskella silti suomen kielen ja kirjallisuuden ryhmässä oppilaan tarpeet ja kielenoppimisen vaihe opetusjärjestelyiden lähtökohtana Tärkeää, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. eija.aalto@jyu.fi 6

Kyselyn kertomaa (n=69) 1. Näyteoppilaan on hyvä opiskella koulun oppiaineita suomea äidinkielenään puhuvien kanssa samassa ryhmässä. 48 Samaa mieltä 4 Eri mieltä 17 Enpä osaa sanoa 2. Oppilaan suomen kielen taito on minulle tulevana opettajana 42 positiivinen haaste 3 huolenaihe 24 kiinnostava asia. eija.aalto@jyu.fi Monikielinen oppilas luokassa: miten Nadja pärjää? Millainen on Nadjan puhumisen taito? Miten Nadja kirjoittaa: Mitä vahvuuksia? Mitä haasteita? Miten Nadja ymmärtää tekstiä ja puhetta? Miten Nadja pärjää sinun aineessasi? 7

Kielitaitoprofiilit: eri osa-alueilla edistytään eri tahtiin Kirjoittaminen tuottamistaidot Puhuminen Puheen ymmärtäminen Rakenteet ja sanasto ymmärtämistaidot Tekstin ymmärtäminen Oman äidinkielen taito? Muiden kielten taito? Koulutausta? Osaaminen eri oppiaineissa? Muut kokemukset ja resurssit, joita voi hyödyntää koulutyössä? Mihin tukea tarvitaan? Lukemisen tuki: ymmärtämisen strategiat Kirjoittamisen tuki: tekstilajit ja rakenteiden käyttö Puhumisen ja kuuntelemisen tuki Sanaston oppimisen tuki eija.aalto@jyu.fi 8

Nuoren suomentaito reikäinen verkko?? Koulun hurjat kielitaitovaatimukset aikuisiin verrattuna? Horjuntaa helpoissa perusrakenteissa Isot yksilöerot erilaiset oppimisympäristöt yksilölliset tekijät Eija Aalto - Sanna Mustonen - Kaisa Tukia Äidinkielen taidon vaikutus oppimiseen Ikään liittyvä tuottamisen vähäisyys kokonaiskuvan luomisen vaikeus Sujuva arkipuhe hämää Käsiksi kirjoittamisen taitoon Aalto, Mustonen & Tukia 2010 9

Valmistavassa opetuksessa pyritään tälle tasolle A1 Taitotasoasteikko työkaluna A2 perustason kielenkäyttäjä Peruskoulun päättövaiheen arvosana 8 (S2) Kotoutumiskoulutuksen tavoitetaso Kansalaisuuteen vaadittava taitotaso B1 B2 itsenäinen kielenkäyttäjä Lukion englannin A-oppimäärän tavoitetaso B2.1 C1 C2 Abstraktiotaso ja muodollisuusaste nousee tietoaineiden opiskeluun tarvittava taitotaso edistynyt / taitava kielenkäyttäjä Perusopetuksen viranhaltijalta vaadittava koulun opetuskielen halliinta auttava kielitaito omassa välittömässä ympäristössä minä-taso toiminnallinen kielitaito arkielämän moninaisissa tilanteissa: koulu, suorittava työ, vapaa-aika ja formaalimmatkin tilanteet ammattilaisen kielitaito myös vaativissa yhteiskunnallisissa ja julkisissa tilanteissa Eurooppalainen viitekehys 2004 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko http://www.oph.fi/info/ops/ Kielenoppijan polku tekstimaailmaan Työn / ammatin kieli modaalisia ilmauksia Academic proficiency 5 7 vuotta Arjen selviytymiskieli Conversational proficiency 2 vuotta Cummins 1996 Opiskelun kieli oppiaineiden käsitteitä sisältösanoja ohjailevia sanoja asiatekstien abstrakti meta-kieltä Tiedon kieli sanasto johdoksia abstrakteja teonnimiä suhtautumista osoittavia Keskustelun kieli abstrakteja verbejä ja substantiiveja konkreettisia substantiiveja tilannefraaseja 10

Kun peli ei toimi - - tämä peli ei toimi. veljeni lähetti minulle peli muut se peli ei toimi niin konnolla mitä minun pitää tehää jos se ei toimi. - - - - sitä peli ei toimii ihan kunolla. Näyttössä ei näy mitään hyviä kuvia ja toinen ongelma on se että, peli loppuu ennen kuin sitä pelattu. - - Tekstit Cefling-aineistosta, ks. tarkemmin Aalto, Mustonen & Tukia 2010 - - se toimii huonosti. Siellä on äänivirhe, siis ääni ei kuulostu ollen-kaan. Ja sitten pelissä on vielä joitakin muita häiriöitä, kuten värit, pelini on mustavalkoisena minun tietokoneella ja joskus käy niin että tietokone menee kiinni keskipelissä, mutta kaikki muut pelit toimivat ihan normaalisti. 11